778/1988

Tämä laki koskee löytötavaran talteen ottamista ja käsittelyä.

Laki ei koske:

Seuraavien tavaroiden löydöistä on säädetty erikseen:

Vähäarvoisena pidetään löytötavaraa, jonka raha-arvo alittaa asetuksella säädetyn markkamäärän ja jolla ei ilmeisesti ole omistajalle erityistä käyttö-, tunne- tai muuta henkilökohtaista arvoa. Vähäarvoiseen löytötavaraan sovelletaan 5, 6 ja 26 §:n säännöksiä.

Sen, joka ottaa löytötavaran talteen (löytäjä), on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava löydöstä omistajalle tai toimitettava löytötavara poliisille. Omaisuus, jonka hankkiminen tai hallussapito on kiellettyä tai vaatii viranomaisen luvan, on välittömästi toimitettava poliisille.

Jos löytötavaraa ei voida vaaratta tai hankaluudetta kuljettaa, sitä ei tarvitse toimittaa poliisille. Tällaisen löytötavaran talteen ottamisesta on ilmoitettava poliisille.

Jos löytötavaran kuljettaminen muualla säilytettäväksi ei ole tarkoituksenmukaista, poliisi voi oikeuttaa löytäjän säilyttämään löytötavaraa.

Löytötavara, joka otetaan talteen julkisen liikenteen kulkuneuvossa tai rautatie- tai linja-autoasemalla taikka muulla vastaavalla liikennepaikalla taikka liikehuoneistossa, virastossa, toimistossa, työpaikalla, oppilaitoksessa, sairaalassa, teatterissa, urheiluhallissa tai vastaavassa huoneistossa, on luovutettava asianomaisen laitoksen henkilökunnalle tai sen löytötavaratoimistolle (laitoslöytö) .

Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös ulkona tietyssä paikassa järjestettävässä ilmoituksen- tai luvanvaraisessa yleisötilaisuudessa tehtyä löytöä.

Vähäarvoisen löytötavaran talteen ottamisesta, joka on tapahtunut muualla kuin 5 §:ssä tarkoitetussa laitoksessa, on löytäjän ilmoitettava omistajalle, jos tämä on tiedossa. Vähäarvoisen löytötavaran, jonka omistaja ei ole vaikeudetta selvitettävissä, saa löytäjä pitää.

Löytötavaraa on säilytettävä ja hoidettava hyvin.

Jos omistaja ei nouda löytötavaraa 5 §:ssä tarkoitetusta laitoksesta eikä laitoksella ole löytötavaratoimistoa, laitoksen on viimeistään kahden viikon kuluttua talteen ottamisesta toimitettava muu kuin vähäarvoinen löytötavara poliisille. Omaisuus, jonka hankkiminen tai hallussapito on kiellettyä tai vaatii viranomaisen luvan, on toimitettava välittömästi poliisille.

Kouluista ja muista oppilaitoksista sekä urheiluhalleista löydettyjä esineitä, jotka ilmeisesti kuuluvat näissä laitoksissa säännöllisesti käyville henkilöille, voidaan säilyttää asianomaisissa laitoksissa 1 momentissa säädettyä aikaa kauemmin, kuitenkin enintään kuusi kuukautta niiden talteenotosta.

Jos löytötavara on ilmeisen arvokas tai omistajalleen muutoin erityisen tärkeä, laitoksen on viipymättä ilmoitettava löydöstä omistajalle, mikäli tämä on tiedossa, ja muussa tapauksessa poliisille.

Poliisi ja löytötavaratoimisto sekä poliisin luvalla myös 5 §:ssä tarkoitettu laitos ja löytäjä saavat säilytysaikana myydä löytötavaran, jos tavara saattaa helposti pilaantua tai arvoltaan alentua taikka jos tavaran hoito on kallista tavaran arvoon verrattuna.

Myynnin suorittaja saa vähentää myynnistä aiheutuneet kustannukset saadusta kauppahinnasta. Myynnistä saatuihin varoihin sovelletaan muutoin vastaavasti, mitä löytötavarasta on säädetty.

Omistajalla on oikeus saada löytötavara takaisin, jos hän maksaa löytäjälle löytöpalkkion ja korvaa löydön aiheuttamat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Löytöpalkkion määrästä säädetään asetuksella.

Löytöpalkkiota ei suoriteta 5 §:ssä tarkoitetusta laitoslöydöstä.

Poliisi-, tulli- ja muun viranomaisen valvonta- tai tarkastustoiminnassa tehdystä löydöstä ei suoriteta löytöpalkkiota.

Omistaja on velvollinen suorittamaan poliisille ja löytötavaratoimistolle korvauksen löytötavaran säilyttämisestä aiheutuneista hallinto- ja muista yleisistä kustannuksista sen mukaan kuin asetuksella säädetään sekä korvaamaan löytötavaran erityisestä kuljetuksesta, arvioinnista, hoidosta ja säilytyksestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.

Korvauksen määräämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Poliisin on löytäjän niin halutessa toimitettava löytäjälle tämän ilmoittamalla maksuosoitteella omistajan suorittama löytöpalkkio ja kustannusten korvaus sekä 17 §:ssä mainittu myyntihinnan osa.

Mikäli löytäjälle tulevaa palkkiota ja korvausta ei ole löytäjästä riippuvasta syystä saatu toimitetuksi löytäjälle eikä löytäjä ole itsekään huolehtinut niiden noutamisesta kuuden kuukauden kuluessa löytötavaran toimittamisesta poliisille, palkkio ja korvaus siirtyvät valtiolle.

Edellä 1 momentissa säädetty määräaika alkaa 16 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa siitä, kun poliisi on ilmoittanut löytäjälle löytötavaran hävittämisestä tai valtiolle menetetyksi julistamisesta.

Jos omistaja ei nouda löytötavaraa kolmen kuukauden kuluessa sen toimittamisesta poliisille taikka siitä kun löytäjä on saanut luvan säilyttää löytötavaraa tai on ilmoittanut löydöstä omistajalle, löytötavaran omistusoikeus siirtyy löytäjälle, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Jos omistaja ei nouda laitoslöytöä tai 10 §:n 3 momentissa tarkoitettua löytötavaraa kolmen kuukauden kuluessa niiden toimittamisesta poliisille tai löytötavaratoimistoon, niiden omistusoikeus siirtyy valtiolle tai löytötavaraa säilyttäneen löytötavaratoimiston pitäjälle.

Jos löytötavara on takavarikoitu pakkokeinolain (450/87) nojalla eikä takavarikoidun esineen omistaja nouda esinettä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun poliisi on ilmoittanut, että hän voi noutaa esineen takavarikon tultua kumotuksi, esineen omistusoikeus siirtyy löytäjälle. Jos omistaja ei ole tiedossa, menetellään niin kuin mainitun lain 4 luvun 17 §:ssä on säädetty. Takavarikoidun löytötavaran omistusoikeuden siirtymisestä löytäjälle on viipymättä ilmoitettava löytäjälle.

Mikäli takavarikoituna ollut löytötavara on lain nojalla hävitetty tai julistettu valtiolle menetetyksi, löytäjälle tuleva löytöpalkkio ja kustannusten korvaus suoritetaan valtion varoista. Löytöpalkkiota ei kuitenkaan suoriteta omaisuudesta, jonka hankkiminen tai hallussapito on kiellettyä.

Löytäjä ei saa omistusoikeutta löytämäänsä polkupyörään eikä mopoon. Polkupyörät ja mopot, joita omistaja ei ole noutanut, myydään huutokaupalla. Löytäjällä on oikeus saada yksi kolmasosa esineen myyntihinnasta.

omistusoikeutta

Löytäjä ei saa omistusoikeutta:

Edellä 1 momentin 1–3 kohdassa mainittu omaisuus, jota omistaja ei ole noutanut 14 §:n mukaisessa määräajassa ja jota ei ole voitu toimittaa muullekaan omaisuuden hallussapitoon oikeutetulle, on hävitettävä.

Löytäjä saa hänelle siirtyneen löytötavaran haltuunsa suoritettuaan 11 §:n mukaiset korvaukset. Löydetty raha on löytäjän niin halutessa toimitettava löytäjälle tämän ilmoittamalla maksuosoitteella.

Mikäli löytäjä ei ole noutanut löytötavaraa poliisilta kolmen kuukauden kuluessa sen omistusoikeuden siirtymisestä hänelle, löytötavaran omistusoikeus siirtyy valtiolle. Mitä tässä on säädetty, koskee myös löytäjälle siirtynyttä löydettyä rahaa, jos sitä ei ole löytäjästä riippuvasta syystä saatu toimitetuksi löytäjälle eikä hän ole itsekään noutanut sitä mainitussa määräajassa.

Lääninhallitus voi myöntää Suomen kansalaiselle, suomalaiselle rekisteröidylle yhteisölle, valtion viranomaiselle ja laitokselle, kunnalle sekä kuntainliitolle luvan pitää löytötavaratoimistoa, mikäli tämä on 5 §:ssä tarkoitettujen löytötavaroiden käsittelyn tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista.

Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupa voidaan peruuttaa, jos siihen harkitaan olevan syytä.

Lupaan on liitettävä toiminnan harjoittamista koskevat tarpeelliset ehdot.

Löytötavaratoimistoon toimitettu omaisuus, jonka hankkiminen tai hallussapito on kiellettyä tai vaatii viranomaisen luvan, on toimitettava välittömästi poliisille.

Löytötavaratoimistolla on, sen mukaan kuin lupapäätöksessä on tästä määrätty, oikeus periä 11 §:ssä tarkoitetut korvaukset säädettyä pienempinä tai olla kokonaan perimättä sanottuja korvauksia.

Löytötavaratoimiston on 18 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetun omaisuuden osalta meneteltävä niin kuin sanotun pykälän 2 momentissa on säädetty.

Lääninhallitus valvoo löytötavaratoimistojen toimintaa ja voi antaa niiden toiminnassa noudatettavia määräyksiä.

Jos löytäjä salaa löytötavaran, kun omistaja tai muu oikeutettu sitä tiedustelee, tai jos hän sen muutoin anastaa ilman laillista oikeutta, taikka jättää noudattamatta, mitä löytötavaran ilmoittamisesta tai toimittamisesta on edellä säädetty, häntä rangaistaan niin kuin siitä on rikoslaissa säädetty ja lisäksi hän menettää kaikki löytöön perustuvat oikeutensa.

Mitä tässä laissa on säädetty löytötavaran omistajasta, on myös sovellettava siihen, jolla on pantti-, käyttö- tai muun oikeuden perusteella oikeus saada tavara hallintaansa.

Poliisilla tarkoitetaan tässä laissa sen poliisipiirin poliisia, jonka alueelta omaisuus on löydetty.

Löytäjällä on oikeus myös toisen poliisipiirin välityksellä ilmoittaa löydöstä tai toimittaa löytötavara löytöpaikkakunnan poliisille.

Löytöpalkkiota ja 10 §:n 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten korvaamista koskeva erimielisyys voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Poliisilla on oikeus olla luovut tamatta löytötavaraa sen omistajalle ennen kuin asiassa on annettu lainvoimainen tuomioistuimen ratkaisu.

Suomen tai muun maan puolustusvoimille ilmeisesti kuuluvan omaisuuden löytämisestä ja pelastamisesta voidaan tämän lain säännöksistä poikkeavasti säätää erikseen asetuksella. Jos löytäjä salaa löytötavaran, kun omistaja ta muu oikeutettu sitä tiedustelee, tai jos hän sen muutoin anastaa ilman laillista oikeutta, taikka jättää noudattamatta, mitä tällaisen löytötavaran ilmoittamisesta tai haltuunottamisesta on säädetty, häntä rangaistaan niin kuin siitä on rikoslaissa säädetty ja lisäksi hän menettää kaikki löytöön perustuvat oikeutensa.

Milloin löydöllä on yhteyttä lento-onnettomuuteen, on noudatettava, mitä ilmailulain (595/64) 61 §:ssä on säädetty.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.