Asetus eräiden korkeakoulujen virkojen kelpoisuusvaatimuksista sekä virkamiesten tehtävistä
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
- Updated statute
- 721/1988
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Opetusministerin esittelystä säädetään Jyväskylän yliopistosta 19 päivänä joulukuuta 1980 annetun lain (899/80) 16 §:n, Oulun yliopistosta 22 päivänä joulukuuta 1983 annetun lain (1033/83) 16 §:n, Joensuun yliopistosta 21 päivänä tammikuuta 1983 annetun lain (128/83) 16 §:n, Kuopion yliopistosta 21 päivänä tammikuuta 1983 annetun lain (129/83)14 §:n, Turun yliopistosta 29 päivänä joulukuuta 1973 annetun lain (1030/73)14 §:n 2 momentin, Tampereen yliopistosta 25 päivänä toukokuuta 1973 annetun lain (445/73)14 §:n 2 momentin, Åbo Akademi -nimisestä yliopistosta 30 päivänä joulukuuta 1980 annetun lain (1057/80) 19 §:n, Vaasan korkeakoulusta 14 päivänä tammikuuta 1977 annetun lain (63/77)14 §:n ja Lapin korkeakoulusta 5 päivänä tammikuuta 1979 annetun lain (8/79) 15 §:n nojalla:
1 lukuYleiset säännökset
1 §
Tämä asetus koskee:
Jyväskylän yliopistoa;
Oulun yliopistoa;
Joensuun yliopistoa;
Kuopion yliopistoa;
Turun yliopistoa;
Tampereen yliopistoa;
Åbo Akademi -nimistä yliopistoa;
Vaasan korkeakoulua; ja
Lapin korkeakoulua.
Edellä 1 momentissa mainittuja yliopistoja ja korkeakouluja kutsutaan jäljempänä korkeakouluiksi.
2 §
Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulun virkaan on, että asianomaisella on sellainen taito ja kyky, jota kysymyksessä olevan viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
3 §
Professorin, apulaisprofessorin, yliopettajan, lehtorin, apulaisopettajan, yliassistentin ja assistentin virkaan vaadittava riittävä suomen kielen taito katsotaan olevan henkilöllä, joka:
suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta annetun asetuksen (442/87) mukaan täydellisesti hallitsee suomen kieltä; tai
on saanut koulusivistyksensä suomen kielellä; taikka
korkeakoulun hallituksen määräämällä tavalla on osoittanut riittävää kielitaitoa.
Opettajan virkaan vaadittava kyky ymmärtää ruotsin kieltä osoitetaan 1 momentin 1 kohdassa mainitussa asetuksessa säädetyllä tavalla tai korkeakoulun hallituksen määräämällä muulla tavalla.
Dosentilta vaaditaan sama kielitaito kuin opettajan virkaan vaaditaan.
4 §
Åbo Akademi -nimisen yliopiston professorin, apulaisprofessorin, lehtorin, yliassistentin ja assistentin virkaan vaadittava täydellinen ruotsin kielen taito katsotaan olevan henkilöllä, joka
on saanut koulusivistyksensä ja suorittanut korkeakoulututkintoon sisältyvän kypsyysnäytteen ruotsin kielellä; tai
suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta annetun asetuksen mukaisessa tutkinnossa on osoittanut täydellisesti hallitsevansa ruotsin kieltä ja sen lisäksi ohjesäännössä määrätyllä tavalla on osoittanut hallitsevansa myös viran alan ruotsinkielistä sanastoa.
Täydellinen ruotsin kielen taito voidaan myös osoittaa Åbo Akademi -nimisestä yliopistosta annetun lain (1057/80)14 §:n 3 momentissa mainitun kielilautakunnan antamalla todistuksella tai muulla akatemian hallituksen hyväksymällä tavalla.
Opettajan virkaan vaadittava kyky ymmärtää suomen kieltä osoitetaan 1 momentin 2 kohdassa mainitussa asetuksessa säädetyllä tavalla tai akatemian hallituksen määräämällä muulla tavalla.
Dosentilta vaaditaan sama kielitaito kuin opettajan virkaan vaaditaan.
5 §
Viransijaiselta ja viran väliaikaiselta hoitajalta vaaditaan sellainen kielitaito, jonka määräyksen antava viranomainen kussakin tapauksessa harkitsee riittäväksi.
2 lukuErityiset kelpoisuusvaatimukset
Yhteiset säännökset
6 §
Professorilta vaaditaan:
tieteellinen pätevyys, jota arvosteltaessa on otettava huomioon hänen julkaistut ja muut tieteelliset tutkimuksensa, suoritettu luova työ, kyky johtaa tutkimustyötä, oppikirjat, joilla on tieteellistä arvoa, ja muut tieteelliset ansiot sekä tutkinnot;
opetustaito, jota arvosteltaessa on otettava huomioon pedagoginen koulutus, opetustyössä saavutettu käytännön kokemus, opetusnäyttein osoitettu opetus kyky, taito kirjoittaa korkeakoulutasoisia oppikirjoja ja muut opetustoimessa saavutetut ansiot; sekä
tarpeellinen käytännöllinen perehtyminen viran alaan.
7 §
Apulaisprofessorin viran kelpoisuusvaatimuksista on voimassa, mitä 6 §:ssä on säädetty professorista. Apulaisprofessoriksi voidaan nimittää henkilö, jolla on vähäisempi tieteellinen pätevyys kuin professoriksi nimitettävällä.
8 §
Dosentilta vaaditaan tohtorin tutkinto tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet, perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla ja muilla tutkimuksilla osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön, hyvä opetustaito sekä, milloin opetusala sitä vaatii, käytännöllinen perehtyneisyys siihen.
9 §
Yliopettajalta, ylemmän palkkausluokan lehtorilta ja yliassistentilta vaaditaan virkaan soveltuva lisensiaatin tutkinto tai siihen verrattava ulkomainen korkeakoulututkinto, johon sisältyy laajahko tieteellinen tutkielma, hyvä opetustaito ja, milloin se on tärkeätä viran hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys viran alaan.
Yliopettajan, ylemmän palkkausluokan lehtorin ja yliassistentin virkaan voidaan kuitenkin katsoa kelpoiseksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut hakija, joka on erittäin hyvin perehtynyt viran alaan.
10 §
Alemman palkkausluokan lehtorilta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai sitä vastaava ulkomainen korkeakoulututkinto ja opetusaineessa tai sen lähiaineessa vähintään 55 opintoviikon opinnot tai arvosana laudatur taikka vastaavat tiedot, hyvä opetustaito ja, milloin se on tärkeätä viran hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys viran alaan.
11 §
Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty lehtorin viran kelpoisuusvaatimuksista, vaaditaan:
syntyperältään ulkomaalaiselle tarkoitettuun kielen lehtorin virkaan, että hänellä on opetettava kieli äidin- tai sivistyskielenään tai että hän muutoin hallitsee sitä syntyperäisen tavoin;
saamen kielen lehtorin virkaan, että hakijalla on saamen kieli äidinkielenään tai että hän muutoin hallitsee sitä syntyperäisen tavoin; ja
muuhun kielen lehtorin virkaan, että hakija hallitsee opetettavan kielen erittäin hyvin.
12 §
Harjoittelukoulun rehtorin, lehtorin, koulupsykologin ja koulukuraattorin erityisistä kelpoisuusvaatimuksista on voimassa mitä niistä on erikseen säädetty.
13 §
Assistentilta ja tutkimusassistentilta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai sitä vastaava ulkomainen korkeakoulututkinto.
14 §
Apulaisopettajalta vaaditaan virkaan soveltuva lisensiaatin tutkinto ja perehtyneisyys viran alaan. Apulaisopettajan virkaan voidaan katsoa kelpoiseksi ulkomailla tutkintonsa suorittanut, Suomessa laillistettu lääkäri tai hammaslääkäri, joka on hyvin perehtynyt viran alaan.
15 §
Vanhemmalta tutkijalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet.
Erikoistutkijalta vaaditaan tohtorin tai lisensiaatin tutkinto.
Tutkijalta vaaditaan, että hän on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja osoittanut huomattavaa taipumusta tieteelliseen työhön.
16 §
Osastonhammaslääkäriltä vaaditaan, että hän on Suomessa laillistettu hammaslääkäri, joka on perehtynyt viran alaan kuuluvaan hammaslääketieteeseen.
Apulaisosastonhammaslääkäriltä vaaditaan, että hän on Suomessa laillistettu hammaslääkäri, joka on toiminut vähintään kaksi vuotta päätoimisesti hammaslääkärin kliinisissä tehtävissä.
17 §
Opetushoitajalta ja osastonhoitajalta vaaditaan virkaan soveltuva alan erikoistutkinto.
Röntgenhoitajalta vaaditaan röntgenhoitajan tutkinto ja hammashoitajalta vaaditaan hammashoitajan tutkinto.
18 §
Yli-insinööriltä, laboratorioinsinööriltä, laboraattorilta, fyysikolta ja kemistiltä vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä käytännöllisellä toiminnalla osoitettu perehtyneisyys viran alaan.
Käyttöinsinööriltä ja huoltoinsinööriltä vaaditaan teknillisen opiston loppututkinto sekä käytännöllinen perehtyminen viran alaan.
19 §
Koe-eläinbiologilta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä koeeläintoiminnasta annetussa asetuksessa (1076/ 85) säädetty kelpoisuus tieteellisten eläinkokeiden suorittamiseen.
20 §
Kielistudioamanuenssilta vaaditaan virkaan soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran alaan.
21 §
Ylikirjastonhoitajalta vaaditaan virkaan soveltuva lisensiaatin tutkinto ja siihen sisältyvä tai sen lisäksi suoritettu kirjasto- tai tietopalvelualan koulutus. Lisäksi vaaditaan, että hän on perehtynyt tieteellisten kirjastojen hallintoon sekä harjoittanut alan julkaisutoimintaa.
Kirjastonjohtajalta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja siihen sisältyvä tai sen lisäksi suoritettu kirjasto- tai tietopalvelualan koulutus sekä perehtyneisyys tieteellisten kirjastojen hallintoon. Lisäksi vaaditaan, että hän on harjoittanut alan julkaisutoimintaa.
Kirjaston toimistopäälliköltä vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja siihen sisältyvä tai sen lisäksi suoritettu kirjasto- tai tietopalvelualan koulutus sekä perehtyneisyys tieteellisten kirjastojen hallintoon.
Kirjastonhoitajalta ja informaatikolta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja siihen sisältyvä tai sen lisäksi suoritettu kirjasto- tai tietopalvelualan koulutus.
22 §
Ylikirjastonhoitajalta, kirjastonjohtajalta, kirjaston toimistopäälliköltä, kirjastonhoitajalta ja informaatikolta vaadittavasta vieraan kielen taidosta voidaan määrätä erikseen korkeakoulun esityksestä siten kuin valtion virkamieheltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) 4 §:ssä on säädetty.
23 §
Kirjastoamanuenssilta vaaditaan korkeakoulututkinto ja siihen sisältyvä tai sen lisäksi suoritettu kirjasto- tai tietopalvelualan koulutus.
Kirjastosihteeriltä vaaditaan kirjastoalan keskiasteen koulutus tai kirjastoapulaisen siirtymävaiheen koulutus tai ylioppilastutkinto ja kirjasto- tai tietopalvelualan koulutus.
24 §
Laskentakeskuksen tai vastaavan erillisen laitoksen johtajalta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys laitoksen toimialaan kuuluviin tehtäviin.
25 §
Täydennyskoulutuskeskuksen tai vastaavan erillisen laitoksen johtajalta vaaditaan virkaan soveltuva tohtorin tai lisensiaatin tutkinto sekä hyvä perehtyneisyys koulutustoimintaan ja hallintotehtäviin.
Tässä pykälässä tarkoitetun erillisen laitoksen koulutuspäälliköltä ja suunnittelijalta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä erittäin hyvä perehtyneisyys koulutussuunnitteluun. Lisäksi vaaditaan perehtyneisyys hallintotehtäviin.
Tässä pykälässä tarkoitetun erillisen laitoksen koulutussuunnittelijalta ja suunnittelijalta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys koulutussuunnitteluun.
Tässä pykälässä tarkoitetun erillisen laitoksen koulutussihteeriltä vaaditaan virkaan soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys koulutussuunnitteluun.
26 §
Kieli keskuksen tai vastaavan erillisen laitoksen johtajalta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi vaaditaan hyvä perehtyneisyys kielen opetukseen korkeakoulutasolla ja perehtyneisyys hallintotehtäviin.
27 §
Kasvitieteellisen puutarhan johtajalta vaaditaan tohtorin tai lisensiaatin tutkinto kasvi- tai puutarhatieteen alalla sekä perehtyneisyys kasvitieteellisen puutarhan toimintaan.
Museonhoitajalta vaaditaan tohtorin tai lisensiaatin tutkinto asianomaisen museon toimintapiiriin kuuluvalla alalla sekä perehtyneisyys museotyöhön ja museotekniikkaan.
Asemanhoitajalta vaaditaan virkaan soveltuva tohtorin tai lisensiaatin tutkinto ja perehtyneisyys hallintotehtäviin.
28 §
Erillisen laitoksen apulaisjohtajalta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys laitoksen toimialaan kuuluviin tehtäviin.
29 §
Hallintojohtajalta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, korkeakoululaitoksen tuntemus ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin.
Osastopäälliköltä vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin.
Toimistopäälliköltä vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys toimiston toimialaan.
30 §
Ylikamreerilta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys varainhoitoon ja tilinpitoon.
Taloudenhoitajalta ja kamreerilta vaaditaan virkaan soveltuva korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys varainhoitoon ja tilinpitoon.
31 §
Tiedekuntasihteeriltä, apulaissihteeriltä, suunnittelijalta, suunnittelusihteeriltä, amanuenssilta, tutkimussihteeriltä ja opintosihteeriltä vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
32 §
Liikuntasihteeriltä vaaditaan virkaan soveltuva korkeakoulututkinto.
Tiedotussihteeriltä vaaditaan virkaan soveltuva korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys tiedotustoimintaan.
33 §
Osastosihteeriltä vaaditaan korkeakoulututkinto tai virkaan soveltuva opistoasteen ammatillinen tutkinto.
Jyväskylän yliopisto
34 §
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen johtajalta vaaditaan tohtorin tutkinto tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet ja perusteelliset tiedot laitoksen toiminnan kannalta keskeisellä kasvatus- ja koulutustutkimuksen alalla sekä hyvä kokemus tutkimuksen suunnittelussa ja johtamisessa.
Tutkimuslaitoksen osastonjohtajalta vaaditaan tohtorin tutkinto tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet sekä hyvä kokemus kasvatustieteellisen tutkimuksen organisoimisessa ja koulutustoiminnan suunnittelussa.
35 §
Jyväskylän yliopiston korkeakoulujen kielikeskuksen johtajalta vaaditaan tohtorin tutkinto tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet, hyvä perehtyneisyys korkeakoulujen kielitaidon opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä perehtyneisyys hallintotehtäviin.
Oulun yliopisto
36 §
Oulun yliopiston Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen johtajalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet ja on perehtynyt johonkin Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen alaan kuuluvaan tutkimusalueeseen sekä tutkimustoiminnan organisointiin.
Oulun yliopiston kasvatusalan täydennyskoulutuksen johtajalta vaaditaan tohtorin tutkinto tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet ja hyvä perehtyneisyys koulutustoimintaan ja hallintotehtäviin.
37 §
Oulun yliopiston Oulangan biologisen aseman asemanhoitajalta vaaditaan sen lisäksi, mitä 27 §:n 3 momentissa on säädetty, vähintään 35 opintoviikon opinnot tai arvosana cum laude approbatur eläintieteessä ja kasvitieteessä.
Oulun yliopiston Perämeren tutkimusaseman asemanhoitajalta vaaditaan sen lisäksi, mitä 27 §:n 3 momentissa on säädetty, vähintään 35 opintoviikon opinnot tai arvosana cum laude approbatur kahdessa virkaan soveltuvassa oppiaineessa sekä perehtyneisyys vesibiologiaan.
Seismologilta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
Joensuun yliopisto
38 §
Pääasiallisesti ortodoksiseen teologikoulutukseen liittyvää opetusta antavalta lehtorilta ja yliassistentilta vaaditaan sen lisäksi, mitä 9 tai 10 §:ssä on säädetty, ortodoksisessa pappiskoulutuslaitoksessa tai vastaavassa koulutusyksikössä suoritettu loppututkinto tai vastaava syvällinen perehtyneisyys viran opetusalaan. Käytännöllisen teologian lehtorilta vaaditaan lisäksi kelpoisuus ortodoksisen kirkon papin virkaan.
Kuopion yliopisto
39 §
Kuopion yliopiston valtakunnallisen koeeläinkeskuksen johtajalta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys koe-eläintieteeseen sekä tutkimustyöhön, tutkimustyön suunnitteluun ja hallintotehtäviin.
40§
Kuopion yliopiston eläinlääketieteellisen koetilan erikoistutkijalta vaaditaan, että hän on Suomessa laillistettu eläinlääkäri ja että hänellä on hyvä perehtyneisyys maatalouskotieläinten sairauksiin ja eläinlääkintähuoltoon.
Tampereen yliopisto
41 §
Tampereen yliopiston teatterityön professorilta vaaditaan:
6 §: n 1 kohdassa tarkoitettu tieteellinen pätevyys sekä käytännöllinen perehtyminen viran alaan; tai
taiteellinen pätevyys, jota arvosteltaessa on otettava huomioon suoritettu luova työ ja muut taiteelliset ansiot, julkaisut ja tutkinnot sekä muulla tavoin osoitettu alan teoreettinen ja käytännöllinen tuntemus.
Teatterityön professorilta vaaditaan lisäksi opetustaito, jota arvostellaan siten kuin 6 §: n 2 kohdassa on säädetty.
42 §
Tampereen yliopiston lehtorilta, joka pääasiallisesti antaa opetusta teatteritaiteen kandidaatin tutkintoa varten, vaaditaan teatteritaiteen kandidaatin tutkinto tai sitä vastaava aikaisempi tutkinto taikka muu virkaan soveltuva korkeakoulututkinto sekä taiteellisia ansioita ja hyvä opetustaito. Tällaiseen lehtorin virkaan voidaan kuitenkin katsoa kelpoiseksi hakija, joka suorittamatta korkeakoulututkintoa on menestyksellisellä taiteellisella toiminnallaan tai ulkomaisilla opinnoillaan osoittanut virkaan vaadittavan taiteellisen pätevyyden.
Näyttelijäntyön assistentilta vaaditaan teatteritaiteen kandidaatin tutkinto tai sitä vastaava aikaisempi tutkinto taikka virkaan soveltuva korkeakoulututkinto.
Ohjaajalta vaaditaan virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai teatteritutkinto sekä hyvä perehtyneisyys teatteriohjaajan työhön.
Valo- ja äänitekniikan amanuenssilta vaaditaan virkaan soveltuva ammatillinen koulutasoinen tutkinto tai vastaavat tiedot sekä teatterialan tuntemus.
43 §
Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitoksen johtajalta vaaditaan 6 §:n 1 kohdassa tarkoitettu tieteellinen pätevyys tutkimuslaitoksen tehtävien kannalta keskeisellä alalla. Lisäksi vaaditaan perehtyneisyys hallintotehtäviin.
Turun yliopisto
44 §
Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan psykologilta vaaditaan psykologian kandidaatin tutkinto tai sitä vastaava ylempi korkeakoulututkinto.
Observaattorilta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tähtitieteelliseen tutkimukseen.
Ylihoitajalta vaaditaan virkaan soveltuva terveydenhuollon kandidaatin tutkinto tai sairaanhoitoalan hallinnollinen jatkokoulutus ja
virkaan soveltuva erikoiskoulutus. Lisäksi vaaditaan riittävä työkokemus.
Lapin korkeakoulu
45 §
Lapin korkeakoulun arktisen keskuksen johtajalta vaaditaan tohtorin tutkinto tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet sekä perehtyneisyys keskuksen toimialaan kuuluviin tehtäviin ja hallintotehtäviin.
3 lukuTehtävät
46 §
Professorin ja apulaisprofessorin tulee seurata tieteen kehitystä alallaan, harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimusta sekä hoitaa ja kehittää alansa opetusta.
Professorin ja apulaisprofessorin opetusvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on erikseen sovittu.
Professorin ja apulaisprofessorin tehtävänä on lisäksi kuulustelujen toimittaminen, harjoitustöiden ohjaaminen sekä kirjallisten kokeiden, harjoitusaineiden ja tutkielmien tai diplomitöiden tarkastaminen.
47 §
Professori ja apulaisprofessori voidaan vapauttaa opetustehtävistä osittain tai kokonaan tieteellistä työtä tai muuta viran alaan liittyvää merkittävää tehtävää varten. Opetustehtävistä vapautetaan enintään vuodeksi kerrallaan. Vapautuksen myöntää korkeakoulun rehtori.
48 §
Yliopettajan ja lehtorin opetusvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on erikseen sovittu.
Opetusvelvollisuuden lisäksi yliopettajan ja lehtorin velvollisuuksiin kuuluvat opetukseen liittyvät muut tehtävät siten kuin niistä ohjetai johtosäännössä määrätään.
Kasvatustieteiden tiedekunnan tai osaston lehtorin tehtävistä on voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty tai sovittu.
49 §
Korkeakoulun rehtorilla on oikeus alentaa lehtorin opetusvelvollisuutta enintään 56 tunnilla lukuvuodessa, milloin lehtorille kuuluu poikkeuksellisen paljon hallinto-, suunnittelu-, kuulustelu- tai muita vastaavia tehtäviä.
50 §
Milloin suuri osa lehtorin tai yliopettajan tehtävistä on muuta kuin ryhmälle annettavaa opetusta, korkeakoulun rehtori voi määrätä, että virkaan liittyvät tehtävät suoritetaan valtion virastojen yleisen viikottaisen kokonaistyöajan rajoissa.
51 §
Harjoittelukoulun lehtorin tehtävistä on voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty tai sovittu.
52 §
Dosentti voidaan velvoittaa antamaan luentoopetusta tai muuta ryhmälle annettavaa opetusta vahvistetun opetussuunnitelman mukaisesti enintään 56 tuntia lukuvuodessa.
53 §
Yliassistentin, apulaisopettajan, tutkimusassistentin ja assistentin tehtävistä määrätään ohje- tai johtosäännössä.
54 §
Opettajan tulee lisäksi:
edistää alansa opetusta;
ohjata opiskelijoiden opintoja ja tutkielmien laatimista erikseen ilmoitettuina aikoina sekä muutenkin olla riittävästi opiskelijoiden tavattavissa;
toimittaa hänelle kuuluvat kuulustelut;
antaa korkeakoululle tarpeelliset selvitykset opetuksestaan, julkaisutoiminnastaan ja toimittamistaan kuulusteluista;
hoitaa korkeakoulun hallintoelinten jäsenyydestä aiheutuvat ja muut hänelle kuuluvat tai määrätyt tehtävät; sekä
osallistua tarvittaessa kohtuulliseksi katsottavassa määrin opiskelijavalintojen hoitamiseen.
55 §
Muiden virkamiesten velvollisuutena on suorittaa ne tehtävät, jotka heille erikseen säädetään tai määrätään tai jotka heille heidän virkansa perusteella kuuluvat.
4 lukuTarkemmat määräykset
56 §
Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa opetusministeriö.
5 lukuVoimaantulo
57 §
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 1988.
Tällä asetuksella kumotaan Jyväskylän yliopiston virkojen ja toimien kelpoisuusehdoista sekä viran ja toimen haltijoiden tehtävistä 26 päivänä kesäkuuta 1981 annettu asetus (516/ 81), Oulun yliopiston virkojen ja toimien kelpoisuusehdoista sekä viran ja toimen haltijoiden tehtävistä 10 päivänä elokuuta 1984 annettu asetus (596/84), Joensuun yliopiston virkojen ja toimien kelpoisuusehdoista sekä viran ja toimen haltijoiden tehtävistä 5 päivänä elokuuta 1983 annettu asetus (698/83), Kuopion yliopiston virkojen ja toimien kelpoisuusehdoista sekä viran ja toimen haltijoiden tehtävistä 5 päivänä elokuuta 1983 annettu asetus (702/83), Turun yliopiston virkojen ja toimien kelpoisuusehdoista sekä viran ja toimen haltijoiden tehtävistä 31 päivänä heinäkuuta 1974 annettu asetus (638/74), Tampereen yliopiston virkojen ja toimien kelpoisuusehdoista sekä viran ja toimen haltijoiden tehtävistä 31 päivänä heinäkuuta 1974 annettu asetus (640/74), Åbo Akademi -nimisen yliopiston virkojen ja toimien kelpoisuusehdoista sekä viran ja toimen haltijoiden tehtävistä 26 päivänä kesäkuuta 1981 annettu asetus (524/81), Vaasan korkeakoulun virkojen ja toimien kelpoisuusehdoista sekä viran ja toimen haltijoiden tehtävistä 15 päivänä heinäkuuta 1977 annettu asetus (575/77) ja Lapin korkeakoulun virkojen ja toimien kelpoisuusehdoista sekä viran ja toimen haltijoiden tehtävistä 16 päivänä helmikuuta 1979 annettu asetus (196/79) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.
58 §
Virkaan, joka on julistettu haettavaksi ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sovelletaan erityisten kelpoisuusvaatimusten osalta aikaisempia säännöksiä ja määräyksiä. Jos esitys professorin viran täyttämisestä kutsusta on tehty ennen tämän asetuksen voimaantuloa sovelletaan samoin aikaisempia säännöksiä.
59 §
Turun yliopistossa ja Tampereen yliopistossa sovelletaan apulaisopettajan opetusvelvollisuuden osalta aikaisempia säännöksiä kunnes tämän asetuksen 53 §:ssä edellytetty ohje- tai johtosääntö on annettu.
Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1988
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOOpetusministeri Christoffer Taxell