1349/1988

Toimeentulotuen suuruus määrätään tässä päätöksessä määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksen perusteella.

Toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin kuuluvat perusosaan luettavat menot sekä tarpeellisen suuruisina huomioon otettavat muut menot.

Perusosaan luetaan ravintomenot, käyttövarat ja muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.

Yksinäisen henkilön ja yksinhuoltajan perusosa on 80 prosenttia kansaneläkelain (347/56) mukaan yksinäiselle henkilölle maksettavasta asianomaisen kuntaryhmän mukaisesta kansaneläkkeen pohjaosan ja täyden lisäosan yhteismäärästä.

Muun 17 vuotta täyttäneen henkilön perusosa on 85 prosenttia, 10-16-vuotiaan lapsen perusosa 60 prosenttia ja alle 10-vuotiaan lapsen perusosa 45 prosenttia yksinäisen henkilön perusosasta.

Alle 17-vuotiaan lapsen perusosa on kuitenkin toisesta lapsesta 5 prosenttiyksikköä, kolmannesta lapsesta 10 prosenttiyksikköä, neljännestä lapsesta 15 prosenttiyksikköä sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta lapsesta 20 prosenttiyksikköä 3 momentissa mainittua määrää pienempi.

Perusosaan luettavien menojen lisäksi otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon:

Edellä 2 ja 3§:ssä tarkoitettuja menoja ei oteta huomioon toimeentulotukeen oikeuttavina siltä osin kuin ne korvataan tai niitä vastaava etuus saadaan muulla perusteella.

Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheeseen kuuluvien käytettävissä olevat tosiasialliset tulot.

Tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon:

Toimeentulotuen saamiseen ja määrään eivät vaikuta sellaiset varat, jotka eivät ole käytettävissä tukea myönnettäessä, eivätkä sosiaalihuoltolain (710/82) 36§:n 2 momentissa tarkoitetut tai muut niihin rinnastettavat varat, joiden katsotaan olevan tarpeen henkilön jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi.

Toimeentulotuki 2§:ssä tarkoitettuihin menoihin määrätään kuukaudelta. Toimeentulotuki voidaan tarpeen mukaan myöntää ja suorittaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta.

Jatkuviin 3§:ssä tarkoitettuihin menoihin toimeentulotuki voidaan myös määrätä kuukaudelta ja liittää 2§:n mukaan määrättyyn tukeen.

Toimeentulotuki tarkistetaan, jos henkilön olosuhteissa tai tuen tarpeessa tapahtuu muutoksia.

Toimeentulotuki 2§:ssä tarkoitettuihin menoihin tarkistetaan samasta ajankohdasta ja samassa suhteessa kuin kansaneläkkeen pohjaosaa ja lisäosaa tarkistetaan.

Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä myöntää takautuvasti toteennäytettyjen, maksamatta olevien 2 ja 3§:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen.

Toimeentulotukea määrättäessä perheeseen kuuluvina henkilöinä pidetään yhteistaloudessa asuvia vanhempia ja heidän alaikäisiä lapsiaan, aviopuolisoita sekä miestä ja naista, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa.

Tarkempia ohjeita tämän päätöksen soveltamisesta antaa tarvittaessa sosiaalihallitus.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

Tällä päätöksellä kumotaan toimeentulotuen yleisistä perusteista 10 päivänä marraskuuta 1983 annettu valtioneuvoston päätös (838/83) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa on määrätty, toimeentulotukea koskevat asiat käsitellään kunnassa ennen 1 päivää tammikuuta 1989 voimassa olleiden määräysten mukaisesti kunnan päättämään ajankohtaan asti, jollei valtioneuvosto toisin määrää. Jos kunnassa sovelletaan sanottuja aikaisempia määräyksiä, siitä on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle. Tämän päätöksen voimaan tullessa voimassa olleita määräyksiä ei kuitenkaan voida soveltaa 31 päivän joulukuuta 1993 jälkeen.

Tämän päätöksen voimaan tullessa voimassa olleita määräyksiä sovellettaessa kansaneläkelain mukaista hoitotukea koskee vastaavasti se, mitä niissä on määrätty kansaneläkelain mukaan maksettavasta apu- ja hoitolisästä.