Asetus lääninneuvottelukunnista
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
- Updated statute
- 1238/1988
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Sisäasiainministerin esittelystä säädetään 31 päivänä joulukuuta 1987 annetun lääninhallituslain (1233/87) 8§:n nojalla:
1 §
Lääninhallituksen yhteydessä on läänin yleisen kehittämisen ja sitä koskevien tehtävien hoidon edistämistä ja yhteensovittamista varten lääninneuvottelukunta.
2 §
Lääninneuvottelukunnassa on puheenjohtaja sekä vähintään 15 ja enintään 35 muuta jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varamies.
Puheenjohtajana on maaherra ja hänen henkilökohtaisena varamiehenään lääninhallituksen kansliapäällikkö, joka maaherran estyneenä ollessa toimii puheenjohtajana. Muut jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varamiehensä nimeää valtioneuvosto eduskunnan vaalikaudeksi kerrallaan ottaen huomioon läänin poliittiset voimasuhteet ja lääneissä, joihin kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia, molempien kieliryhmien edustuksen sekä maakunnittaisen ja muun alueellisen edustavuuden. Lapin läänissä neuvottelukunnan jäsenistä yhden tulee olla saamelaisvaltuuskunnan nimeämä.
Eduskunnan vaalikauden vaihtuessa neuvottelukunta toimii kuitenkin siihen asti, kun uusi neuvottelukunta on asetettu.
3 §
Jäsenen tulee olla henkikirjoitettu lääniin kuuluvassa kunnassa sekä vaalikelpoinen kansanedustajaksi.
Lääninhallituksen tai valtion piirihallinnon johtavassa asemassa olevaa virkamiestä ei voida nimetä neuvottelukunnan jäseneksi.
Jos jäsen tai varamies vaihtuu kesken toimikauden, sisäasiainministeriö nimeää hänen tilalleen uuden jäsenen tai varamiehen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
4 §
Lääninneuvottelukunnan tehtävänä on:
määritellä läänin kehittämistavoitteet ja -strategiat;
määritellä ne periaatteet, joiden mukaan läänin kehittämisraha ja muut vastaavat määrärahat kohdennetaan läänin alueella;
määritellä periaatteelliset suuntaviivat lääninhallitukselle sen tehdessä läänin kannalta tärkeissä ja laajakantoisissa asioissa lopullisia ratkaisuja tai esityksiä;
käsitellä läänin alueelliset kehittämissuunnitelmat sekä muut lääninhallituksen laatimat tärkeät ja laajakantoiset suunnitelmat ja antaa niistä lausunto;
käsitellä läänin kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisen kannalta keskeisimpien valtion piirihallintoviranomaisten toiminta- ja taloussuunnitelmat ja sitä laajemmat suunnitelmat sekä merkittävimmät hankesuunnitelmat ja antaa niistä pyynnöstä lausunto;
tehdä aloitteita ja esityksiä läänin hallinnollisten, taloudellisten ja muiden olojen kehittämisestä sekä käsitellä niitä koskevia ehdotuksia; sekä
suorittaa ne tehtävät, jotka sille on erikseen säädetty tai määrätty.
5 §
Lääninneuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan hänen henkilökohtaisen varamiehensä kutsusta taikka milloin vähintään puolet jäsenistä on sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytänyt.
6 §
Neuvottelukunnan toiminnan järjestämiseksi neuvottelukunta hyväksyy työjärjestyksen ja arkistosäännön. Neuvottelukunnan tilivirastotehtävien hoitamisesta voidaan määrätä lääninhallituksen tiliohjesäännössä.
7 §
Asioiden valmistelua varten neuvottelukunnassa on piiriviranomaisjaosto, teollisuus- ja elinkeinopoliittinen jaosto, liikennepoliittinen jaosto ja ympäristöpoliittinen jaosto. Neuvottelukunta voi asettaa muita jaostoja ja työryhmiä.
Jaostolle voidaan työjärjestyksessä uskoa myös esitysten tekeminen ja lausuntojen antaminen sekä muiden neuvottelukunnan tehtävien suorittaminen sen puolesta.
Neuvottelukunta voi kutsua jaostoihin tai työryhmiin jäseniksi, ei kuitenkaan jaoston puheenjohtajaksi, neuvottelukuntaan kuulumattomia henkilöitä.
8 §
Lääninneuvottelukunta ja sen jaosto on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä, jaostossa jaostojäsenet mukaan lukien, ovat saapuvilla.
Milloin asiaa päätettäessä ilmenee eriäviä mielipiteitä, päätetään asia yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan asian ratkaisee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.
Äänten mennessä tasan vaalissa ratkaisee arpa.
9 §
Lääninneuvottelukunnalla voi olla pääsihteeri, jonka lääninhallitus määrää neuvottelukunnan esityksestä. Lisäksi neuvottelukunnan sihteereinä voi olla neuvottelukunnan ottamia sivutoimisia sihteereitä.
10 §
Lääninneuvottelukuntiin ei sovelleta komiteoista annettua valtioneuvoston päätöstä (218/88).
Neuvottelukunnan tai sen jaoston kokouksiin osallistumisesta suoritettavien palkkioiden ja korvausten perusteista sekä sihteereille maksettavien palkkioiden perusteista määrää sisäasiainministeriö.
11 §
Tämän asetuksen säännökset eivät koske Ahvenanmaan lääniä.
Tarkemmat ohjeet tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa sisäasiainministeriö kuultuaan asianomaisia muita ministeriöitä.
12 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.
Tällä asetuksella kumotaan läänin- ja piirihallintoviranomaisten yhteistoiminnasta 23 päivänä tammikuuta 1953 annettu asetus (54/53), läänien ympäristönsuojeluneuvottelukunnista 7 päivänä marraskuuta 1975 annettu asetus (841/75) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja läänin liikenneasiain neuvottelukunnasta 26 päivänä kesäkuuta 1987 annettu asetus (641/87).
Toimenpiteisiin tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi voidaan ryhtyä ja lääninneuvottelukunnat asettaa jo ennen sen voimaantuloa.
Lääninneuvottelukunnat asetetaan ensimmäisen kerran eduskunnan kulumassa olevan vaalikauden jäljellä olevaksi ajaksi.
Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1988
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoValtiovarainministeri Erkki Liikanen