602/1987

Maataloustuotteiden viennistä valtiolle aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi on valtiolle suoritettava pellonraivausmaksua metsän, turvetuotantoalueen tai muun viljelemättömän alueen raivaamisesta pelloksi, niityksi tai laitumeksi (pellonraivaus) sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Muuta aluetta kuin metsä- ja turvetuotantoaluetta pidetään viljelemättömänä, jos sitä ei raivausta edeltäneen kymmenen kalenterivuoden aikana ole käytetty maataloustuotantoon. Metsittämätön peltoalue, josta on tehty valtion kanssa pellon käytön rajoittamisesta annetun lain (216/69), maataloustuotannon ohjaamisesta annetun lain (446/77) tai maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/83) mukainen taikka muu vastaava pellon käytön rajoittamista koskeva sopimus, katsotaan viljellyksi sopimuksen voimassaoloaikana.

Tämän lain mukaiset maksut katsotaan osaksi maataloustulolain 15§:ssä (621/86) tarkoitettua maatalouden osuutta maataloustuotteiden vientikustannuksista.

Velvollinen suorittamaan pellonraivausmaksua on raivatun alueen omistaja.

Pellonraivausmaksua on suoritettava 300 markkaa kultakin täydeltä aarilta. Maksua ei kuitenkaan peritä, jos sen määrä samalle omistajalle kuuluvien alueiden osalta ei ylitä vuoden 1987 aikana yhteensä 3 000 markkaa.

Raivausalaksi katsotaan alue, jolla on kannot poistamalla, ojittamalla tai kyntämällä taikka muulla vastaavalla tavalla suoritettu pellonraivaustoimenpiteitä. Tämän lain mukaiseksi raivaukseksi katsotaan myös viljelyn aloittaminen turvetuotantoon käytetyllä alueella.

Pellonraivausmaksun määräämisestä, maksuunpanosta ja kannosta huolehtii asianomaisen maatalouspiirin maataloustoimisto.

Pellonraivausmaksun määräämistä varten maanomistajan on annettava maatalouslautakunnalle vahvistetulla lomakkeella ilmoitus vuoden 1988 helmikuun loppuun mennessä vuonna 1987 lain voimaantulon jälkeen suoritetusta pellonraivauksesta.

Maatalouslautakunnan tulee 5§:ssä tarkoitetun määräajan päätyttyä viipymättä tarkistaa ovatko maanomistajat täyttäneet ilmoitusvelvollisuutensa sekä toimittaa maatalouspiirin maataloustoimistolle ilmoitukset lausuntoineen ja muut maatilahallituksen määräämät tiedot.

Maatalouspiirin maataloustoimiston on määrättävä pellonraivausmaksua korotettavaksi enintään 20 prosentilla, jos maanomistaja on ilman pätevää syytä laiminlyönyt 5§:ssä tarkoitetun ilmoituksen antamisen määräajassa tai antanut sen olennaisesti vaillinaisena. Jos hän kehotuksen todistettavasti saatuaankin ilman hyväksyttävää estettä jättää ilmoituksen kokonaan tai osaksi antamatta, on pellonraivausmaksua korotettava vielä enintään 20 prosentilla.

Pellonraivausmaksun määräämistä koskevan päätöksen perusteella on maksun suorittamiseen velvolliselle kirjoitettava maksulippu.

Päätös ja maksulippu on toimitettava asianomaiselle tiedoksi siinä järjestyksessä kuin tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/66) on erityistiedoksiannosta säädetty. Päätös ja maksulippu voidaan kuitenkin toimittaa pellonraivausmaksun suorittamiseen velvolliselle postin välityksellä myös kirjatussa kirjeessä.

Maatalouspiirin maataloustoimiston maksuunpaneman pellonraivausmaksun laiminlyöntiin sovelletaan, mitä veronmaksun laiminlyömisestä aiheutuvista seuraamuksista on säädetty.

Suorittamatta jääneen pellonraivausmaksun perimisessä on soveltuvin osin noudatettava, mitä verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) ja sen nojalla on säädetty.

Maatalouspiirin maataloustoimiston tämän lain nojalla tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.

Valituskirja voidaan jättää myös maataloustoimistoon. Maataloustoimiston tulee tällöin toimittaa valituskirja sekä asiassa kertyneet muut asiakirjat ja lausuntonsa valituksesta maatilahallitukselle.

Pellonraivausmaksu on suoritettava valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Jos maksu on valitusviranomaisen päätöksellä poistettu tai sitä on alennettu, maataloustoimiston on palautettava liikaa suoritettu määrä hakemuksetta asianomaiselle.

Maksuunpanon muutoksen johdosta palautettavalle määrälle suoritetaan korkoa sen mukaan kuin veronkantoasetuksella (903/78) on veronpalautuksen korosta säädetty.

Pellonraivausmaksu on suoritettava maatalouspiirin maataloustoimiston postisiirtotilille.

Maatalouspiirien maataloustoimistojen ja kuntien maatalouslautakuntien tehtävänä on valvoa tämän lain noudattamista. Metsälautakunnat ja veroviranomaiset ovat velvolliset avustamaan mainittuja viranomaisia ja maatilahallitusta niiden selvittäessä suoritettuja pellonraivauksia.

Ulosotonhaltija ja poliisi ovat velvollisia antamaan virka-apua tässä laissa tarkoitetuissa asioissa.

Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä on antamalla väärän ilmoituksen tai muulla vilpillä pidättänyt tai yrittänyt pidättää valtiolta tässä laissa tarkoitettua maksua on tuomittava sen mukaan kuin rikoslaissa säädetään.

Maa- ja metsätalousministeriö voi hakemuksesta myöntää vapautuksen pellonraivausmaksusta. Vapautus voi olla osittainen tai täydellinen. Vapautus voidaan myöntää:

Jos pellonraivausmaksusta on myönnetty vapautusta, vapautuspäätös koskee myös 7§:ssä tarkoitettua korotusta, 9§:ssä tarkoitettuja viivästysseuraamuksia ja lykkäyskorkoa.

Maatalouspiirin maataloustoimisto voi 1 momentissa mainituin edellytyksin myöntää lykkäystä, ei kuitenkaan pitemmäksi ajaksi kuin yhdeksi vuodeksi. Lykkäyksen edellytyksenä on, että maksun suorittamisesta annetaan hyväksyttävä vakuus. Maksulle, jonka suorittamisesta myönnetään lykkäystä, peritään lykkäysajalta vuotuista korkoa 10 prosenttia.

Tämän pykälän nojalla annettuun päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

Tämän lain perusteella suoritettava pellonraivausmaksu ei ole vähennyskelpoinen tuloverotuksessa.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. Tarkemmat määräykset siitä, milloin on kysymys tässä laissa tarkoitetusta pellonraivauksesta sekä pellonraivausmaksun määräämisestä, maksuunpanosta ja kannosta antaa maatilahallitus.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1987. Sitä sovelletaan lain voimaantulopäivänä ja sen jälkeen vuonna 1987 aloitettuihin pellonraivauksiin.