720/1984

Yksityiseksi kouluksi sanotaan tässä asetuksessa peruskoululain (476/83) 77 §:ssä tarkoitettua peruskoulua korvaavaa koulua ja lukiolain (477/83) 50 §:ssä tarkoitettua yksityistä lukiota.

Yksityisen lukion iltalinjasta säädetään iltalukioasetuksessa (721/84) tässä asetuksessa säädetyin poikkeuksin.

Mitä peruskouluasetuksen (718/84) 1-3 §:ssä, 7-12 §:ssä, 14 §:n 1 ja 2 momentissa, 17-35, 37-39, 41-45, 46§:n 4 momentissa, 47-49, 53-70, 72, 74-80, 85 ja 93-102 §:ssä, 103 §:n 3 momentissa ja 104-107 §:ssä, 115 §:n 1, 2 ja 4 momentissa, 116§:ssä, 120§:n 2 ja 3 momentissa, 128, 129 ja 133-135§:ssä, 136§:n 3 momentissa, 145-149, 153, 157 ja 158§:ssä on säädetty, on vastaavasti voimassa peruskoulua korvaavasta koulusta sekä sen oppilaista, toimista, toimenhaltijoista ja tuntiopettajista.

Mitä peruskouluasetuksen 5 §:n 1 ja 2 momentissa, 14 §:n 3 momentissa, 15 ja 16 §:ssä, 108§:n 1 momentissa, 109-114 §:ssä, 115 §:n 3 momentissa, 117, 119, 121-124 ja 151 §:ssä on säädetty, on soveltuvin osin voimassa peruskoulua korvaavassa koulussa. Koululautakunnalle säädetyt tehtävät hoitaa kuitenkin peruskoulua korvaavan koulun johtokunta.

Mitä lukioasetuksen (719/84) 2 §:n 1 ja 3 momentissa, 7-26, 29-64 ja 71-88 §:ssä, 89§:n 1-4 momentissa, 90 ja 92§:ssä, 93§:n 2 ja 3 momentissa, 94-97, 100, 101 ja 105-107§:ssä, 108 §:n 3 momentissa, 118 ja 119§:ssä, 120 §:n 1, 2 ja 4 momentissa, 121, 122, 124, 125, 127 ja 128§:ssä on säädetty, on vastaavasti voimassa yksityisestä lukiosta ja sen oppilaista, toimista, toimenhaltijoista ja tuntiopettajista. Koululautakunnalle säädetyt tehtävät hoitaa kuitenkin yksityisen lukion johtokunta lukuunottamatta lukioasetuksen 47 §:n 3 momentissa tarkoitettua asiaa ja johtokunnan päätöksestä tehdyn valituksen ratkaisemista.

Yksityisestä lukiosta on soveltuvin osin voimassa mitä lukioasetuksen 3 ja 5 §:ssä on säädetty kunnan lukiosta.

Peruskouluasetuksen 7 ja 12 §:ssä ja lukioasetuksen 7, 10 ja 12 §:ssä säädetty kunnanvaltuustolle tehtävä ehdotus tehdään yksityisessä koulussa yksityisen koulun ylläpitäjälle.

Yksityisen koulun hallintoa varten koulun ylläpitäjän on asetettava johtokunta, joksi voidaan määrätä myös yhdistyksen, osakeyhtiön tai säätiön hallitus. Yksityisen koulun johtokunnan opettajista valittava jäsen valitaan opettajakunnan keskuudestaan ja koulun muita kuin opetustehtäviä suorittavasta henkilökunnasta valittava jäsen tämän henkilökunnan keskuudestaan ehdottamista henkilöistä. Yksityisen lukion johtokunnan oppilaista valittavat jäsenet valitaan oppilaskunnan keskuudestaan ehdottamista oppilaista. Yksityisen lukion johtokuntaan valittavan oppilaan on oltava viisitoista vuotta täyttänyt.

Jos opettajista tai muusta henkilökunnasta valittu jäsen ei enää ole koulun palveluksessa taikka oppilaista valittu jäsen koulun oppilaana, on hänen tilalleen valittava uusi jäsen. Milloin opettajista tai muusta henkilökunnasta valittu jäsen on määräajaksi erotettu tai pidätetty virantoimituksesta tai tehtävän hoidosta taikka oppilaista valittu jäsen määräajaksi erotettu koulusta tai pidätetty koulunkäynnistä, on hän tänä aikana estynyt toimimasta johtokunnan jäsenenä.

Yksityisen koulun ylläpitäjä määrää johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Koulun palveluksessa olevaa tai koulun oppilasta ei näihin tehtäviin saa määrätä.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä ovat saapuvilla. Ohjesäännössä voidaan määrätä, että tiettyjä asioita varten johtokunnan päätösvaltaisuuden edellytyksenä on suurempi läsnäoleva jäsenmäärä. Johtokunnan jäsen ei saa kieltäytyä osallistumasta päätöksentekoon.

Johtokunnan kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa.

Yksityisen lukion johtokunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty:

Peruskoulua korvaavan koulun johtokunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty, päättää 6 §:n 1 ja 6-12 kohdassa tarkoitetuista asioista.

Yksityisen koulun ylläpitäjä voi pidättää itsellään ohjesäännön laatimisen ja hyväksymisen sekä yksityisen lukion ylläpitäjä lisäksi valtionavustuksen hakemisen sekä lukukausimaksun ja erityisestä tutkinnosta suoritettavan maksun suuruudesta päättämisen.

Yksityisessä koulussa on vanhempainneuvosto, johon koulun sijaintikunnan kunnanvaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavaksi ajaksi etupäässä oppilaiden huoltajien keskuudesta viisi jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen.

Vanhempainneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimeää kunnanvaltuusto siten kuin kunnallislaissa (953/76) on lautakunnan puheenjohtajan vaalista säädetty. Vanhempainneuvoston ja sen puheenjohtajan vaali on ilmoitettava lääninhallitukselle. Vanhempainneuvoston sihteerinä toimii koulun rehtori.

Vanhempainneuvosto on päätösvaltainen, kun vähintään kolme jäsentä on saapuvilla.

Uuden yksityisen koulun vanhempainneuvoston vaali on, milloin se tapahtuu kesken kunnanvaltuuston toimikauden, toimitettava siitä jäljellä olevaksi ajaksi.

Vanhempainneuvoston tulee:

Milloin vanhempainneuvosto huomaa olevan aihetta muistutukseen, on sen harkintansa mukaan ilmoitettava asiasta koulun ylläpitäjälle, johtokunnalle tai rehtorille ja, jollei oikaisua saada aikaan, saatettava asia oman lausuntonsa ohella koulua valvovan viranomaisen tietoon. Vanhempainneuvosto on oikeutettu koulun rehtorilta saamaan kulloinkin tarvittavia tietoja sekä jonkin asian käsittelemistä varten nähtäväkseen sitä koskevat asiakirjat.

Yksityisellä lukiolla on lääninhallituksen vahvistama ohjesääntö, jossa määrätään:

Ohjesäännössä voi myös olla kouluhallituksen, lääninhallituksen ja koulun johtokunnan tarpeelliseksi katsomat, voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä täydentävät ohjeet muista koulua koskevista asioista.

Peruskoulua korvaavalla koululla on vastaavasti ohjesääntö, jossa määrätään 1 momentin 1, 3 ja 6 kohdassa sekä 2 momentissa tarkoitetuista asioista.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut asiat on otettava ohjesääntöön sellaisina, kuin valtioneuvosto on ne lukiota perustettaessa tai hakemuksesta vahvistanut.

Yksityisen koulun ohjesäännön vahvistettavaksi alistamisesta ja vahvistamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä lukioasetuksen 28 §:ssä on opetussuunnitelmasta säädetty.

Yksityisessä koulussa voi olla rehtorin toimi ja opettajan toimia ja yksityisessä lukiossa lisäksi iltalinjan rehtorin ja opettajan toimia. Rehtorin ja opettajantoimen haltijalle annetaan toimeenvahvistuskirja.

Peruskoulua korvaavan koulun opettajan toimia ovat lehtorin, aineenopettajan, opinto-ohjaajan, luokanopettajan ja erityisopettajan toimet. Yksityisen lukion opettajan toimia ovat vanhemman lehtorin, nuoremman lehtorin, opinto-ohjaajan ja aineenopettajan toimet. Yksityisen lukion iltalinjan opettajan toimia ovat iltalinjan lehtorin ja opinto-ohjaajan toimet.

Peruskoulua korvaavan koulun opettajan toimien määrästä ja sijoittamisesta ala-asteen ja yläasteen vuosiluokkia vastaavien luokkien opettamiseen sekä toimenhaltijain opetettavista aineista on vastaavasti voimassa, mitä peruskouluasetuksen 81-84 §:ssä on säädetty.

Tarpeen mukaan johtokunta voi ottaa yksityiseen kouluun tuntiopettajia.

Johtokunta voi perustaa toimia, joiden haltijat suorittavat muita kuin opetustehtäviä, ja ottaa tilapäisiä työntekijöitä.

Yksityisellä koululla voi olla toimia, joiden haltijat ovat velvollisia hoitamaan tehtäviä muussa koulussa sen mukaan kuin yhteisistä opettajista annetussa laissa (539/80) on säädetty.

Jos kunta peruskoulua korvaavan koulun osalta tai yksityinen lukio lakkaa saamasta valtionosuutta ja -avustusta, yksityisen koulun rehtorin ja opettajan toimeenvahvistuskirja menettää pätevyytensä kulumassa olevan lukuvuoden päät->tyessä.

Yksityisen koulun rehtorin ja opettajan toimeenvahvistuskirja menettää pätevyytensä, jos yksityinen lukio tai, jos kysymys on peruskoulua korvaavasta koulusta, kunta lakkaa saamasta valtionosuutta tai -avustusta tämän rehtorin- tai opettajantoimen osalta.

Johtokunnan on päätöksellään todettava toimeenvahvistuskirjan pätemättömyys.

Rehtorin ja opettajan toimet ovat päätoimia. Tuntiopettajan tehtävää pidetään asianomaisen päätoimena samoin perustein kuin valtion oppilaitosten tuntiopettajista on säädetty, määrätty tai erikseen sovittu.

Oikeudesta palkkaukseen opintoja varten myönnetyn tehtävien hoidosta vapauttamisen ajalta päättää kouluhallitus opetusministeriön määräämien perusteiden mukaan.

Yksityisen koulun rehtorilla ja opettajalla sekä 14 §:ssä tarkoitetulla henkilöllä on oikeus valtion varoista kustannettavaan vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeeseen soveltuvin osin samojen perusteiden mukaan kuin virka- tai työsuhteessa valtioon olevalla henkilöllä.

Edellä 19 §:ssä tarkoitetun henkilön jälkeen suoritetaan valtion varoista perhe-eläkettä noudattaen soveltuvin osin, mitä siitä virka- tai työsuhteessa valtioon olleen henkilön osalta on säädetty.

Eläkkeen perusteena oleva palkka määräytyy siten, että perusteena pidetään asianomaiselle valtionosuuden perusteeksi hyväksytyn yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuksen ja tämän asetuksen nojalla tulevaa palkkausta tai peruskoulun vastaavan viranhaltijan eläkkeen perusteeksi hyväksyttävää palkkausta. Edellä 19 §:ssä tarkoitettu henkilö saa työkyvyttömyyseläkkeen paitsi niissä tapauksissa, joista valtion eläkelaissa (280/66) on säädetty, myös milloin hänet vapautetaan peruskoululain 69 §:n 4 momentin tai lukiolain 43 §:n 3 momentin mukaisesti toimestaan.

Eläkkeen ja perhe-eläkkeen myöntää valtiokonttori. Hakemus on tehtävä valtiokonttorin vahvistamalla lomakkeella ja siihen on liitettävä valtiokonttorin määräämä selvitys.

Kouluhallitus voi myöntää hakemuksesta yksityiselle lukiolle oikeuden kunnan lukion päästötodistuksia vastaavien todistusten antamiseen.

Todistuksenanto-oikeus voidaan myöntää joko määräajaksi tai toistaiseksi.

Myönnetystä todistuksenanto-oikeudesta on tehtävä merkintä oppilaalle annettavaan todistukseen.

Toistaiseksi myönnettävän todistuksenanto-oikeuden saamiseksi vaaditaan:

Lukiolle, joka ei täytä 1 momentin 2 kohdassa säädettyjä ehtoja, voidaan todistuksenanto-oikeus myöntää määräajaksi kussakin tapauksessa erikseen määrättävillä ehdoilla.

Yksityinen koulu on kouluhallituksen ja asianomaisen lääninhallituksen valvonnan ja tarkastuksen alainen. Kouluhallitukselle, lääninhallitukselle ja niiden määräämälle tarkastajalle on annettava kulloinkin tarvittavat koulua koskevat tiedot.

Yksityisen koulun tulee toimittaa tilastokeskukselle koulua koskevat tilastotiedot.

Yksityisen koulun tilivuosi on kalenterivuosi. Kirjanpidossa on noudatettava kouluhallituksen antamia ohjeita. Peruskoulua korvaavan koulun kirjanpidon tulee täyttää sen menoja rahoittavan kunnan asettamat vaatimukset.

Yksityisen koulun yhden tilintarkastajan tulee olla joko keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja taikka kuntien keskusjärjestön kunnantilintarkastajaksi määräämä henkilö. Milloin lääninhallitus katsoo tarpeelliseksi, on yhden tilintarkastajan oltava sen hyväksymä henkilö. Peruskoulua korvaavassa koulussa on yhden tilintarkastajan oltava kunnanvaltuuston hyväksymä henkilö.

Jos yksityisen koulun toiminnassa ilmenee epäkohta, on lääninhallituksen ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin sen poistamiseksi ja tarpeen vaatiessa ilmoitettava asiasta kouluhallitukselle.

Kouluhallitus voi, annettuaan yksityiselle koululle tilaisuuden kysymyksessä olevan epäkohdan poistamiseen määräajan kuluessa tai välittömästi, pyytää asianomaisen viranomaisen toimenpidettä koulun ylläpitäjän, johtokunnan tai rehtorin velvoittamiseksi sakon uhalla poistamaan epäkohta tai erottaa koulun johtokunnan ja määrätä viisi toimitsijamiestä johtokunnalle kuuluvin valtuuksin määräajan huolehtimaan koulun hallinnosta taikka peruuttaa määräajaksi tai lopullisesti koululle myönnetyn todistuksenanto-oikeuden. Kouluhallitus voi tarpeen vaatiessa ilmoittaa asiasta opetusministeriölle. Koulun ylläpitäjän on maksettava toimitsijamiehille kouluhallituksen määräämä palkkio.

Opetusministeriö voi lakkauttaa osittain tai kokonaan valtionavustuksen.

Yksityisen koulun johtokunnan tai ylläpitäjän päätökseen asiassa, joka peruskoulussa tai kunnan lukiossa kuuluu koululautakunnalle, haetaan muutosta valittamalla kirjallisesti kouluhallitukselle. Valituksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä lukioasetuksessa on koululautakunnan päätöksestä valittamisesta säädetty.

Yksityisen koulun johtokunnan tai ylläpitäjän päätökseen, joka koskee lukukausimaksun tai erityisestä tutkinnosta suoritettavan maksun suuruutta taikka 6§:n 7, 8 ja 12 kohdassa tarkoitettua asiaa, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Lääninhallituksen päätökseen haetaan muutosta valittamalla kirjallisesti kouluhallitukselle. Valituksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä lukioasetuksessa on lääninhallituksen päätöksestä valittamisesta säädetty.

Tämän asetuksen nojalla annettuihin kouluhallituksen päätöksiin haetaan muutosta valittamalla noudattaen soveltuvin osin lukioasetuksen säännöksiä. Milloin johtokunnan tai ylläpitäjän päätöksestä valitetaan kouluhallitukselle, on muutoksenhausta kouluhallituksen päätökseen voimassa, mitä muutoksenhausta kouluhallituksen päätökseen koululautakunnan päätöstä koskevassa valitusasiassa on säädetty.

Valituksesta huolimatta voidaan päätös panna täytäntöön sen mukaan kuin lukioasetuksen 112§:ssä on säädetty.

Tämän asetuksen nojalla annettuihin valtioneuvoston ja opetusministeriön päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.

Opetusministeriö antaa luvan kahden peruskoulua korvaavan koulun yhdistämiseen sekä yksityisen koulun ylläpitämisoikeuden luovuttamiseen toiselle todistuksenantamis- ja valtionavustusoikeuksineen.

Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että toimenpide on tarkoituksenmukainen ja ettei muutoksilla pyritä taloudellisen voiton saavuttamiseen.

Tämän pykälän nojalla antamastaan luvasta opetusministeriön on ilmoitettava tilastokeskukselle.

Yksityisen koulun hallintoasioiden käsittelyssä on noudatettava, mitä hallintomenettelylaissa (598/82) on säädetty.

Rehtorin on pidettävä yksityisen koulun opettajista, tuntiopettajista sekä 14 §:ssä tarkoitetuista henkilöistä nimikirjaa, josta asianomaisen tutkintojen ja muiden suoritusten ohella on selvästi ilmettävä kussakin virassa tai toimessa palveltu aika, virantoimituksen ja toimenhoidon keskeytykset ja niiden syyt sekä tuomitut ja kurinpidollisesti määrätyt rangaistukset.

Nimikirjan on soveltuvin osin noudatettava peruskoulun nimikirjan kaavaa.

Yksityisen koulun arkistosta on säädetty erikseen.

Jos peruskoulua korvaavan koulun ylläpitäjä järjestää oppilaiden sosiaaliset edut, voi oppilaan huoltaja, kunnanhallitus tai koululautakunta vaatia, että ylläpitäjän tai koulun johtokunnan päätös asiassa on alistettava kunnanhallituksen ratkaistavaksi.

Lukiolain 50 §:ssä tarkoitetuista yksityisen lukion peruskoulua vastaavista luokista on, jollei toisin ole säädetty, soveltuvin osin voimassa, mitä tässä asetuksessa on säädetty peruskoulua korvaavan koulun työajasta, opetuksesta, oppilaista, toimista, toimenhaltijoista sekä valvonnasta ja tarkastuksista sekä yksityisen lukion todistuksenanto-oikeudesta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1985.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Oikeus todistusten antamiseen, joka on myönnetty aikaisempien säännösten nojalla, pysyy edelleen voimassa, jos koulu täyttää tässä asetuksessa säädetyt ehdot.

Henkilö, joka on yksityisoppikouluasetuksen muuttamisesta annetun asetuksen (617/66) voimaantulosäännöksen tai valtion eläkelain voimaanpanolain (281/66) 4 §:n mukaisesti valinnut aikaisemman eläkeoikeutensa, säilyttää tämän oikeutensa, ja hänen eläkkeeseensä sovelletaan sen estämättä, mitä 19 §:ssä on säädetty, tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevia säännöksiä.

Sen estämättä, mitä 20 §:ssä on säädetty, sovelletaan valtion perhe-eläkelain voimaanpanolain (775/68) 4 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa edelleen tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tämän asetuksen voimaan tullessa palveluksessa oleva sellainenkin ylimääräinen opettaja, jolla ei ole säädettyä kelpoisuutta, jää edelleen toimeensa niine oikeuksineen ja velvollisuuksineen, jotka säännösten ja määräysten mukaan toimeen kuuluvat.

Tämän asetuksen voimaan tullessa muuttuvat yksityisen oppikoulun vanhemman lehtorin virkaa vastaavat vakinaisen ja ylimääräisen opettajan toimet yksityisen lukion vanhemman lehtorin toimiksi ja yksityisen oppikoulun nuoremman lehtorin virkaa vastaavat vakinaisen ja ylimääräisen opettajan toimet joko peruskoulua korvaavan koulun lehtorin toimiksi tai yksityisen lukion nuoremman lehtorin toimiksi. Yksityisen oppikoulun rehtorin toimi muuttuu peruskoulua korvaavan koulun tai yksityisen lukion rehtorin toimeksi sen mukaan kuin yksityisen oppikoulun johtokunta päättää.

Milloin yksityisen oppikoulun opettaja on opettanut osan opetusvelvollisuudestaan lukioasteella ja osan peruskoulua korvaavalla kouluasteella, muuttuu hänen toimensa joko yksityisen lukion tai peruskoulua korvaavan koulun opettajan toimeksi sen mukaan, kummassa koulussa hänellä todennäköisesti on enemmän tunteja.

Muut kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetut toimet muuttuvat yksityisen oppikoulun johtokunnan päätöksen mukaisesti joko peruskoulua korvaavan koulun tai yksityisen lukion toimiksi, jos yksityisessä oppikoulussa on ollut sekä peruskoulua korvaava kouluaste että lukioaste.

Tämän asetuksen voimaan tullessa muuttuvat yksityisen oppikoulun iltalinjan lehtorin virkaa vastaavat vakinaisen ja ylimääräisen opettajan toimet yksityisen lukion iltalinjan lehtorin toimiksi. Yksityisen oppikoulun iltalinjan rehtorin toimi muuttuu yksityisen lukion iltalinjan rehtorin toimeksi.

Milloin yksityisen oppikoulun opettaja on opettanut osan opetusvelvollisuudestaan päiväkoulussa ja osan iltalinjalla, muuttuu hänen toimensa yksityisen lukion vanhemman tai nuoremman lehtorin toimeksi, jonka haltija on velvollinen opettamaan osan opetusvelvollisuudestaan saman lukion iltalinjalla.

Tämän asetuksen mukaisena yksityisen koulun vanhempainneuvostona toimii tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla valittu vanhempainneuvosto valtuuston jäljellä olevan toimikauden.

Viimeistään vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta on yksityisen koulun toimitettava vahvistettavaksi uusi ohjesääntö, jollei kouluhallitus myönnä sen laatimiseksi lisäaikaa.