Go to front page
Statute Book of Finland

1016/1983

Statute Book of Finland

Statutes published in the Statute Book of Finland as text and as PDF facsimiles

Väylämaksuasetus

Type of statute
Asetus
Date of Issue

Text of original statute

No amendments or corrections will be made to the texts of the original statutes. These will appear in the updated statutes and the corrections will also appear in the PDF versions of the Statutes of Finland.

Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 30 päivänä joulukuuta 1980 annetun väylämaksulain (1028/80) 2, 3, 6 ja 12 §:n nojalla:

1 §

Kotimaanliikenteen väylämaksu suoritetaan vuosimaksuna kalenterivuosittain. Maksu lasketaan siten, että maksuyksikkö, 16,50 markkaa, kerrotaan aluksen nettovetoisuutta osoittavalla kokonaisluvulla, enintään kuitenkin luvulla 70 000. Alus, jonka nettovetoisuutta osoittava kokonaisluku on alle 1 000, maksaa kuitenkin vain puolet edellä mainitusta maksusta.

Matkaa suomalaisesta satamasta toiseen pidetään kotimaanliikenteenä, jollei sen kestäessä poiketa ulkomaiseen satamaan lastaamista tai purkamista taikka matkustajain ottamista tai jättämistä varten.

2 §

Ulkomaanliikenteen väylämaksu suoritetaan kertamaksuna aluksen lähtiessä ulkomaille ja saapuessa ulkomailta. Kertamaksu lasketaan siten, että aluksen jäämaksuluokan perusteella alla olevan taulukon mukaisesti määräytyvä maksuyksikkö kerrotaan aluksen nettovetoisuutta osoittavalla kokonaisluvulla, enintään kuitenkin luvulla 70 000.

Ulkomaanliikenteen kertamaksun maksuyksiköt:

Jäämaksuluokka

I A Super

I A

I B

I C

II

III

maksuyksikkö mk

2,85

5,65

7,20

8,25

9,25

10,30

Koneettoman aluksen kertamaksu on puolet vastaavan konevoimalla kulkevan aluksen kertamaksusta.

Yli 12 metrin kulkusyväyttä käyttävästä aluksesta suoritetaan sen saapuessa ulkomailta lisämaksu, joka on samansuuruinen kuin vastaavansuuruisesta I A Super luokan aluksesta 1 momentin mukaan suoritettava maksu.

3 §

Milloin alus esittää väylämaksun perusteeksi aluksenmittauksesta vuoden 1969 kansainvälisen aluksenmittausyleissopimuksen mukaan annetussa asetuksessa (522/82) tarkoitetun mittakirjan, aluksesta perittävästä väylämaksusta myönnetään vuosina 1984-1987 40 prosentin alennus ja vuosina 1988-1991 20 prosentin alennus, jos aluksessa on lastin käsittelyä varten keula- tai peräportti eikä sen matkustajamäärää ole vahvistettu suuremmaksi kuin 50 henkilöksi.

4 §

Jos alus, josta on suoritettu kotimaanliikenteen väylämaksu, tekee saman kalenterivuoden aikana ulkomaanmatkan, kannetaan matkalta puolet 2 §:n 1 ja 2 momentissa säädetystä kertamaksusta.

5 §

Väylämaksu kannetaan aluksen mittakirjassa tai kansallisuustodistuksessa mainitun nettovetoisuuden sekä aluksen jäämaksuluokkatodistuksen perusteella.

Ulkomaisesta aluksesta, jolle ei ole annettu suomalaista mittakirjaa tai jonka mittakirjaa tai kansallisuustodistusta ei Suomessa tunnusteta, kannetaan väylämaksu suomalaisen aluksenmittaajan aluksen vetoisuudesta antaman todistuksen perusteella. Jollei mittakirjassa ilmoitettu vetoisuus vastaa aluksen todellista vetoisuutta tai jollei alus ole oikeutettu kansainvälisten mittaussääntöjen mukaan käyttämään kansainvälisessä mittakirjassa ilmoitettua vetoisuutta, merenkulkuhallitus voi vahvistaa alukselle väylämaksun perusteeksi vetoisuuden, joka vastaa alukselle kansainvälisten mittaussääntöjen mukaan vahvistettavaa vetoisuutta.

Jos aluksella on kaksi mittakirjaa, väylämaksu kannetaan sen mittakirjassa mainitun vetoisuuden mukaan, joka kulloinkin on voimassa aluksen lastiin nähden. Kotimaanliikenteen vuosimaksu kannetaan kuitenkin aina suuremman vetoisuuden mukaan.

Jos aluksen mittakirjassa on useampia vetoisuuksia, merenkulkuhallitus määrää, minkä vetoisuuden mukaan aluksen väylämaksu kannetaan.

6 §

Väylämaksua suoritettaessa on esitettävä aluksen mittakirja tai muu aluksen vetoisuutta osoittava todistus sekä tullitoimipaikan mahdollisesti vaatima muu todistus.

Ulkomaanliikenteen väylämaksua suoritettaessa on annettava lisäksi jäämaksuluokkatodistus ja alusilmoitus.

7 §

Jos aluksesta ei voida esittää jäämaksuluokkatodistusta, kannetaan kertamaksu jäämaksuluokan III mukaisesti.

8 §

Kun vähintään 100 matkustajalle rekisteröidystä matkustaja-aluksesta on suoritettu kertamaksua 40 kerralta ja muusta aluksesta 20 kerralta, on alus vapautettu saman kalenterivuoden aikana enemmistä kertamaksuista. Sama koskee 2 §:n 3 momentissa säädettyä lisämaksua, kun se on suoritettu 10 kerralta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut maksut voidaan maksaa etukäteen yhdellä kertaa.

Tullitoimipaikan on annettava maksuvapautustodistus, jos 1 momentissa tarkoitetut maksut on todistettavasti suoritettu. Jos aluksella on kaksi mittakirjaa, on maksuvapautustodistuksen antamisen edellytyksenä kuitenkin, että 1 momentissa tarkoitetut maksut suoritetaan etukäteen maksettaessa suuremman vetoisuuden mukaan.

9 §

Maksuvapautustodistus on väylämaksuvapautuksen saamiseksi esitettävä aluksen tulo- tai lähtöselvitystä tehtäessä.

Jos aluksesta on suoritettu väylämaksua enemmän kuin 8 §:n mukaan on maksettava, maksuvapautustodistuksen antanut tullitoimipaikka palauttaa hakemuksesta liikaa kannetun maksun. Palautusta on haettava maksuvapautustodistuksen antaneelta tullitoimipaikalta kuuden kuukauden kuluessa maksun suorittamisesta.

10 §

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi kirjallisesta hakemuksesta yksittäistapauksessa myöntää alennuksen tai vapautuksen väylämaksun suorittamisesta ja määrätä jo suoritetun väylämaksun tai osan siitä maksettavaksi takaisin, milloin:

1)

matkailun tai rannikkoliikenteen edistämiseen liittyvät näkökohdat taikka Suomen ulkomaankaupan edistämiseen liittyvät painavat syyt sitä vaativat; tai

2)

maksun periminen täysimääräisenä olisi olosuhteet huomioon ottaen ilmeisesti kohtuutonta.

Tullihallituksella on oikeus ratkaista 1 momentissa tarkoitettu asia, milloin myönnettävän edun määrä ei ylitä 100 000:ta markkaa eikä kysymyksessä ole aikaisemman käytännön muuttaminen tai muuten periaatteellisesti tärkeä tapaus.

11 §

Väylämaksun määräämistä varten alukset luetaan jäämaksuluokkiin seuraavasti:

1)

erikoisjäämaksuluokkaan (jäämaksuluokka I A Super) alus, jonka rakenteen lujuus aluksen jäissäkulkukyvyn tärkeimmissä kohdissa olennaisesti mainitun I A jäämaksuluokan vaatimukset ja joka myös muotonsa ja konetehonsa puolesta pystyy kulkemaan vaikeissa jääolosuhteissa;

2)

jäämaksuluokkaan I A, I B ja I C jäävahvistuksen ja konetehon mukaan alus, joka täyttää säädetyt talviliikennevaatimukset ja on vahvistettu jäissä kulkua varten;

3)

jäämaksuluokkaan II alus, joka täyttää säädetyt talviliikennevaatimukset, mutta ei ole vahvistettu jäissä kulkua varten; sekä

4)

jäämaksuluokkaan III alus, joka ei täytä säädettyjä talviliikennevaatimuksia.

Merenkulkuhallitus päättää aluksen määräämisestä jäämaksuluokkaan ja antaa tarkemmat määräykset jäämaksuluokista.

12 §

Kuitit väylämaksujen suorittamisesta ja maksuvapautustodistus on vaadittaessa esitettävä tulli- ja merenkulkuviranomaisille.

13 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984 ja sitä sovelletaan sanottuna päivänä ja sen jälkeen tapahtuvaan liikenteeseen.

Tällä asetuksella kumotaan 13 päivänä helmikuuta 1981 annettu väylämaksuasetus (121/81) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1983

Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMinisteri Jermu Laine

Top of page