869/1982

Hammaslääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain (563/78) 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu lupa toimia väliaikaisesti sanotun lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetussa apulaishammaslääkärin virassa, toimessa tai tehtävässä taikka jos siihen erityisiä syitä, muussa hammaslääkärintehtävissä, voidaan antaa, kun hammaslääketieteen opiskelija on suorittanut hammaslääketieteellisistä tutkinnoista annetussa asetuksessa (290/76) tarkoitetut, vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat yleisopinnot ja aineopintojen opintojaksot sekä lääkintöhallituksen mahdolliset tarkemmin määräämät muut opinnot ja harjoittelun.

Ennen 1 päivää elokuuta 1978 opintonsa aloittaneelle sekä ulkomailla hammaslääketiedettä opiskelevalle Suomen kansalaiselle voidaan antaa 1 momentissa tarkoitettu lupa, kun opiskelija on suorittanut hammaslääkärikoulutuksen vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot sekä lääkintöhallituksen mahdollisesti tarkemmin määräämät muut opinnot ja harjoittelun.

Hammaslääketieteellisen perustutkinnon tai ulkomaan korkeakoulussa suoritetun vastaavan tutkinnon lisäksi henkilön tulee, saadakseen hammaslääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 3 §:ssä tarkoitetun oikeuden harjoittaa itsenäisesti hammaslääkärin ammattia, toimia kuuden kuukauden ajan apulaishammaslääkärin virassa, toimessa tai tehtävässä sanotun lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetussa laitoksessa. Tästä palvelusta enintään kaksi kuukautta voidaan korvata palvelulla lääkintöhallituksen hyväksymässä muussa hammaslääkärin virassa, toimessa tai tehtävässä.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty, tulee ulkomaan korkeakoulussa hammaslääketieteellisen perustutkinnon suorittaneen Suomen kansalaisen osallistua tällaisen tutkinnon suorittaneelle henkilölle tarkoitettuun lääkintöhallituksen määräämään koulutukseen sekä suorittaa hyväksyttävästi siihen liittyvä kuulustelu.

Tarkemmat määräykset tässä pykälässä tarkoitetusta palvelusta antaa lääkintöhallitus.

Perustutkinnon suorittanut hammaslääkäri, joka on oikeutettu toimimaan hammaslääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetussa virassa, toimessa tai tehtävässä voi ilman eri perusteita lääninhallituksen määräyksellä tai suostumuksella väliaikaisesti hoitaa muutakin kuin siinä tarkoitettua hammaslääkärin virkaa, tointa tai tehtävää.

Jos 1 momentissa tarkoitettu väliaikainen virka, toimi tai tehtävä edellyttää erikoishammaslääkärin pätevyyttä, voidaan määräys tai suostumus antaa enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan.

Erikoishammaslääkärin oikeus voidaan myöntää seuraavilla hammaslääketieteen aloilla: hammashuolto, hampaiston oikomishoito, kliininen hammashoito ja suukirurgia.

Lääkintöhallitus voi myöntää erikoishammaslääkärin oikeuden ennen 1 päivää syyskuuta 1988 henkilölle, joka on osoittanut suorittaneensa hammaslääketieteellisen perustutkinnon lisäksi lääkintöhallituksen hyväksymän kahden vuoden yleiskoulutuksen ja vähintään kolmen vuoden koulutuksen asianomaisella erikoisalalla sekä osoittanut suorittaneensa hyväksyttävästi erikoishammaslääkärin koulutukseen kuuluvat koulutusjaksot ja kuulustelut.

Yleiskoulutukseen voidaan lukea hammaslääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu laillistetun hammaslääkärin oikeuden saamisen edellytyksenä oleva palvelu.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen lääkintöhallitus voi ennen siinä mainittua ajankohtaa myöntää erikoishammaslääkärin oikeuden henkilölle, joka on suorittanut hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon muutoin kuin hammaslääketieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (290/76) mukaisesti, kun hän on tutkinnon lisäksi osoittanut suorittaneensa lääkintöhallituksen hyväksymän kahden vuoden yleiskoulutuksen ja vähintään kolmen vuoden koulutuksen asianomaisella erikoisalalla sekä osoittanut suorittaneensa hyväksyttävästi erikoishammaslääkärin koulutukseen kuuluvat kurssit ja kuulustelun.

Erikoishammaslääkärintutkintoa tai sitä aikaisemmin vastaavaa koulutusta Suomessa suorittavalle voidaan lukea ulkomailla suoritettu koulutus ja opinnäytteet erikoishammaslääkärin oikeuden saamisen edellytyksenä olevaksi koulutukseksi siten kuin lääkintöhallitus erikseen päättää.

Hammaslääkäritoimen harjoittamisesta annetun lain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulta vieraan valtion kansalaiselta, joka on suorittanut hammaslääketieteellisen perustutkinnon ulkomaan korkeakoulussa, vaaditaan luvan saamiseksi lain 2 ja 3 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin, että hän on suorittanut lääkintöhallituksen mahdollisesti erikseen määräämät palvelun ja opinnäytteet siten, että hänen pätevyytensä voidaan katsoa vastaavan Suomessa suoritettua vastaavaa tutkintoa sekä osoittanut omaavansa riittävän kielitaidon.

Erikoishammaslääkärin oikeutta edellyttävään tehtävään vaaditaan vieraan valtion kansalaiselta lisäksi, että hän on suorittanut lääkintöhallituksen mahdollisesti erikseen määräämät koulutuksen ja opinnäytteet siten, että hänen pätevyytensä voidaan katsoa vastaavan Suomessa saavutettua erikoishammaslääkärin pätevyyttä

Edellä 6 §:ssä säädetystä poiketen lääkintöhallitus voi määrääminsä edellytyksin myöntää hammaslääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun luvan vieraan valtion kansalaiselle, joka on suorittanut hammaslääketieteellisen perustutkinnon tai erikoishammaslääkärintutkinnon Suomessa ja jolla on riittävä kielitaito.

Hammaslääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu, ennen sanotun lain 2 §:n 1 momentissa säädetyn oikeuden myöntämistä annettava kirjallinen vakuutus voidaan vakuutuksenantajan omakätisesti kirjoittamana ja allekirjoittamana sekä kahden henkilön todistamana toimittaa myös postin välityksellä tai lähettiä käyttäen lääkintöhallitukselle.

Hammaslääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun vieraan valtion kansalaisen on kuitenkin allekirjoitettava 1 momentissa tarkoitettu vakuutus lääkintöhallituksessa ja osoitettava suullisesti ja kirjallisesti lääkintöhallitukselle, että hänellä on edellä tässä momentissa tarkoitetussa lainkohdassa edellytetty riittävä kielitaito. Kielitaitoa todettaessa on pidettävä riittävänä kulloinkin kysymyksessä olevan luvan edellyttämien tehtävien hoidon kannalta välttämätöntä kielitaitoa.

Mitä 8 §:n 1 momentissa on säädetty, sovelletaan myös niihin hammaslääketieteellisen perustutkinnon tai ulkomaan korkeakoulussa vastaavan tutkinnon suorittaneisiin henkilöihin, jotka ovat aloittaneet hammaslääketieteen opiskelun ennen syyslukukautta 1978, sekä sellaiseen Norjan, Ruotsin, ja Tanskan kansalaiseen, jolle on hänen kotimaassaan myönnetty oikeus harjoittaa itsenäisesti hammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä ja joka on pyytänyt lääkintöhallitukselta lupaa toimia tilapäisesti hammaslääkärinä hammaslääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa laitoksissa.

Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta antaa lääkintöhallitus.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1983.

Tällä asetuksella kumotaan hammaslääkärintoimen harjoittamisesta 31 päivänä elokuuta 1978 annettu asetus (651/78).