661/1978

Hovioikeus käsittelee ylioikeutena valitukset ja kantelut alioikeuden ratkaisuista sekä valitukset ulosotonhaltijan päätöksistä.

Ensimmäisenä oikeusasteena hovioikeus käsittelee valtiopetosta ja maanpetosta koskevat asiat sekä syytteet alituomareiden tuomarin toimessaan tekemistä rikoksista.

Lisäksi hovioikeus ratkaisee ne virkarikosta koskevat asiat, jotka lain tai asetuksen mukaan kuuluvat sen käsiteltäviksi, sekä muutkin lailla sen ratkaistavaksi määrätyt asiat.

Edellä 1 momentissa mainituin tavoin siirretyssä asiassa saa hakea muutosta vasta, kun asia on ratkaistu siinä tuomioistuimessa, johon se on viimeksi siirretty.

Asianosainen, jota vastaan on annettu yksipuolinen tuomio, ei saa valittaa siitä hovioikeuteen. Yksipuolisessa tuomiossa on tästä ilmoitettava ja samalla annettava ohjeet, minkä ajan kuluessa ja missä tuomioistuimessa takaisinsaantikanne saadaan nostaa.

Jos takaisinsaantia haetaan asiassa, jossa saapuville tullut asianosainen on valittanut, alioikeuden on heti ilmoitettava siitä hovioikeudelle tai, jos asia on saatettu korkeimman oikeuden tutkittavaksi, korkeimmalle oikeudelle. Asia on palautettava alioikeuteen takaisinsaantiasiain yhteydessä käsiteltäväksi.

Milloin oikeudenkäyntiasiamieheksi ilmoittautunut, jota ei ole 1 momentin mukaisesti suullisesti valtuutettu, ei voi heti esittää edellä tarkoitettua kirjallista valtuutusta taikka jos tuomioistuin asianosaisen huomautuksen johdosta tai muuten katsoo tarpeelliseksi saada näyttöä siitä, että selvitys valtuutuksesta on oikea, on asiamieheksi ilmoittautuneelle varattava tilaisuus selvityksen esittämiseen. Tuomioistuin voi, milloin syytä on, jatkaa asian käsittelyä sitä kuitenkaan lopullisesti ratkaisematta. Jos valtuutus sittemmin esitetään, katsotaan asiamiehen ilmoittautumisestaan lähtien toimineen valtuutuksen nojalla. Jos kysymys on tyytymättömyyden ilmoittamisesta, selvitys valtuutuksesta on esitettävä tuomioistuimen kansliassa viimeistään seitsemäntenä päivänä tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan päättymisestä.

Asian käsittelyn aikana tehtyyn päätökseen, jolla väliintulovaatimus on hylätty, saa hakea erikseen muutosta.

Asianosainen, joka on ilmoittanut tyytymättömyyttä tuomioistuimen ratkaisuun, mutta ei hae siihen muutosta, saadaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen kulut, jos tämä on määräajassa valvonut vastaajan puhevallan.

Jos tyytymättömyyden ilmoitus on koskenut alioikeuden ratkaisua, vaatimus kulujen korvaamisesta on tehtävä hovioikeudelle osoitetulla kirjallisella hakemuksella, joka on toimitettava mainitun alioikeuden kansliaan neljässätoista päivässä muutoksenhaun määräajan päättymisestä. Vaatimuksen esittämisestä on alioikeudesta postitse ilmoitettava sille, johon vaatimus on kohdistettu, ja samalla varattava hänelle tilaisuus määräajassa vastata vaatimukseen.

Muutosta alioikeuden ratkaisuun haetaan hovioikeudelta valittamalla.

Alioikeuden tuomioon ja päätökseen, joka sisältää pääasian ratkaisun tai jolla asia on jätetty tutkimatta, sekä samassa yhteydessä tehtyihin muihin ratkaisuihin saa hakea muutosta valittamalla, jollei muutoksenhakua ole erikseen kielletty.

Alioikeuden oikeudenkäynnin aikana tekemiin ratkaisuihin saa hakea erikseen muutosta vain, jos se on nimenomaan sallittu.

Kun alioikeus julistaa ratkaisun, johon saa hakea muutosta, on sen samalla ilmoitettava muutoksenhakuoikeudesta ja siitä, mitä puhevallan säilyttämiseksi ja valitukseen vastaamiseksi on noudatettava.

Saapuvilla oleville asianosaisille on heti ratkaisun julistamisen jälkeen annettava kirjalliset ohjeet, joista ilmenee, miten ratkaisuun tyytymättömän on meneteltävä saattaakseen asian hovioikeuden tutkittavaksi ja miten valitukseen vastataan. Ohjeita ei kuitenkaan- anneta viralliselle syyttäjälle eikä muullekaan asianosaiselle, jos se havaitaan ilmeisen tarpeettomaksi. Tarvittaessa ohjeet annetaan todistajalle, asiantuntijalle ja muulle oikeudenkäynnin aikana kuullulle henkilölle.

Jos rikosasiassa päätöstä julistettaessa poissaoleva vastaaja tuomitaan rangaistukseen, tuomioistuimen on välittömästi ilmoitettava hänelle asian päättymispäivä ja tuomittu rangaistusseuraamus sekä samalla lähetettävä 3 §:n 2 momentissa mainitut ohjeet. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä sakosta eikä muuntorangaistuksesta.

Asianosaisen, joka tahtoo hakea muutosta alioikeuden ratkaisuun, on ilmoitettava siihen tyytymättömyyttä puhevallan menettämisen uhalla. Jos useilla asianosaisilla on yhteinen puhevalta, riittää yksi tyytymättömyyden ilmoitus.

Tyytymättömyyttä on ilmoitettava viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jona alioikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin.

Tyytymättömyyden ilmoitus voidaan tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti asian ratkaisseelle tuomioistuimelle tai sen kansliaan.

Vangittu taikka vankeusrangaistusta tai muuntorangaistusta suorittava henkilö saa rikosasiassa ilmoittaa tyytymättömyyttä vankilan johtajalle. Jos tyytymättömyyden ilmoittamisen määräaika päättyy tällaisen henkilön ollessa oikeudenkäynnin tai vanginkuljetuksen vuoksi rangaistuslaitoksen ulkopuolella, hän saa ilmoittaa tyytymättömyyttä vankilaan saapumisensa jälkeisenä päivänä.

Vankilan johtajan tulee heti ilmoitukselle säädetyn ajan päätyttyä toimittaa tieto tyytymättömyyden ilmoituksesta tuomioistuimen kansliaan.

Tyytymättömyyden ilmoitus saadaan rajoittaa koskemaan osaa alioikeuden ratkaisusta. Rajoitus on mainittava tyytymättömyyttä ilmoitettaessa.

Virallisen syyttäjän on, jos vastaajia on useita, tyytymättömyyttä ilmoittaessaan mainittava, ketä heistä tyytymättömyyden ilmoitus koskee.

Tyytymättömyyden ilmoitus saadaan peruuttaa tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan kuluessa. Peruutukseen on sovellettava, mitä tyytymättömyyden ilmoittamisesta on säädetty.

Jos tyytymättömyyden ilmoitusta ei ole tehty säädetyssä järjestyksessä tai jos tyytymättömyyttä ilmoitetaan ratkaisuun, johon ei saa hakea muutosta, ei ilmoitusta hyväksytä. Tyytymättömyyden ilmoituksen hyväksymisestä päättää alioikeuden puheenjohtaja. Jos hän on estynyt, kysymyksen ratkaisee raastuvanoikeuden muu lakimiesjäsen tai kihlakunnantuomari. Jos tyytymättömyyden ilmoitusta ei ole hyväksytty, siitä on heti kirjallisesti ilmoitettava asianomaiselle.

Jos tyytymättömyyden ilmoitusta ei ole hyväksytty, saa siitä kannella hovioikeuteen. Kantelukirjoitus on toimitettava alioikeuden kansliaan kolmessakymmenessä päivässä alioikeuden ratkaisun julistamispäivästä. Jos hovioikeus katsoo tyytymättömyyden ilmoittamisen tapahtuneen laillisesti, tulee sen tarvittaessa asettaa uusi määräaika muutoksenhakua varten.

Hyväksytystä tyytymättömyyden ilmoituksesta on tehtävä merkintä alioikeuden toimituskirjaan ja päiväkirjaan sekä tarpeellisiin luetteloihin ja ilmoituksiin.

Kun hyväksytty tyytymättömyyden ilmoitus on tehty, on asiassa annettava valitusosoitus, joka voidaan liittää alioikeuden ratkaisun sisältävään toimituskirjaan.

Valitusosoituksessa on mainittava muutoksenhakutuomioistuin sekä valituksen ja vastauksen määräpäivät. Lisäksi siinä on selostettava määräykset valituksen perilleajamisesta ja siihen vastaamisesta sekä valitus- ja vastauskirjelmän sisällöstä ja liitteistä.

Jos valitusosoitus on virheellinen, eikä virhe ole ollut selvästi havaittavissa, valitus tai siihen annettu vastaus on tehty oikein, mikäli asianosainen on noudattanut joko osoitusta tai mitä asiasta on säädetty.

Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä päivää siitä päivästä, jona alioikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin.

Viimeistään valitusajan päättymispäivänä asianosaisen on puhevallan menettämisen uhalla toimitettava valituskirjelmä alioikeuden kansliaan.

Jos tyytymättömyyttä ilmoittanut asianosainen laillisen esteen vuoksi tai muusta hyväksyttävästä syystä ei voi määräajassa hakea muutosta, hovioikeus asettaa hakemuksesta uuden määräajan valituksen jättämistä varten.

Uutta määräaikaa on pyydettävä hovioikeudelta kirjallisella hakemuksella, joka on ennen valitusajan päättymistä toimitettava alioikeuden kansliaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakijaa kohdanneesta esteestä tai muusta hakemuksen perusteena olevasta syystä.

Valituskirjelmässä, joka osoitetaan asianomaiselle hovioikeudelle, on mainittava:

Jos valittaja haluaa esittää valituksensa tueksi uusia todisteita, hänen on ne ilmoitettava ja lisäksi mainittava, mitkä seikat hän tahtoo näyttää toteen.

Valituskirjelmään on merkittävä valittajan nimi, ammatti ja asuinpaikka sekä se hänen tai hänen asiamiehensä postiosoite, jolla asiaa koskevat ilmoitukset saadaan hänelle toimittaa. Jos postiosoite muuttuu, uusi osoite on ilmoitettava hovioikeuden kirjaamoon.

Valituskirjelmä on valittajan tai, jollei hän itse ole sitä laatinut, sen laatijan allekirjoitettava. Kirjelmän laatijan on samalla ilmoitettava ammattinsa ja asuinpaikkansa.

Valituskirjelmään on liitettävä:

Valituskirjelmästä ja 1 momentin 2 kohdassa mainituista asiakirjoista on annettava myös jäljennös.

Valittajan vastapuolella on oikeus valvoa vastaajan puhevaltaa ja kirjallisesti vastata valitukseen.

Määräaika vastaajan puhevallan valvomiseen ja valitukseen vastaamiseen on neljätoista päivää valitusajan päättymispäivästä.

Vastaajan puhevallan valvominen tapahtuu ilmoittautumalla suullisesti tai kirjallisesti alioikeuden kansliassa. Vastapuolelle on tällöin annettava jäljennökset valituskirjelmästä ja siihen liitetyistä asiakirjoista sekä tarvittaessa myös kirjalliset ohjeet siitä, miten valitukseen vastataan.

Vastauksen antajan on 17 §:n 2 momentissa säädetyssä määräajassa toimitettava alioikeuden kansliaan hovioikeudelle osoitettu vastauskirjelmä ja ne asiakirjat, joista ilmeneviin seikkoihin hän viittaa perusteinaan. Vastauskirjelmästä ja siihen liitetyistä asiakirjoista on annettava myös jäljennös. Valittaja saa pyynnöstä jäljennökset alioikeuden kansliasta.

Jos vastapuoli vastauksen antamiselle säädettynä määräaikana kirjallisesti selvittää, että hän laillisen esteen vuoksi tai muusta hyväksyttävästä syystä ei voi määräajassa vastata valitukseen, sekä sen vuoksi pyytää uutta määräaikaa vastausta varten, uuden määräajan asettamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 13 §:ssä on säädetty.

Vastauksessa valitukseen on:

Mitä 15 §:ssä on valituskirjelmästä säädetty, koskee myös vastauskirjelmää.

Alioikeuden kansliaan jätetyt, hovioikeudelle osoitetut kirjelmät ja niihin liittyvät asiakirjat on alioikeudesta viipymättä lähetettävä hovioikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen lähetetään kuitenkin vasta sen jälkeen kun määräaika vastauksen antamiseen on päättynyt, jollei asian kiireellisyydestä muuta johdu.

Tässä luvussa tarkoitetut alioikeuden ilmoitukset ja tiedotukset asianosaisille saadaan lähettää postitse asianosaisen alioikeudelle ilmoittamalla osoitteella.

Jollei asianosainen ole antanut jäljennöstä valitus- tai vastauskirjelmästä taikka niihin liitetyistä asiakirjoista, valmistetaan jäljennökset tarvittaessa alioikeuden kansliassa. Tästä aiheutuvat kustannukset voidaan periä siltä asianosaiselta, joka on laiminlyönyt jäljennöksen antamisen. Korvaus saadaan tällöin periä verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) säädetyssä järjestyksessä.

Oikeusministeri vahvistaa kirjallisten muutoksenhakuohjeiden ja valitusosoitusten sekä alioikeuden kansliassa ja hovioikeuden kirjaamossa pidettävien päiväkirjojen ja luetteloiden sekä niistä annettavien todistusten kaavat. Tarkemmat määräykset päiväkirjojen ja luetteloiden pitämisestä antaa tarvittaessa oikeusministeriö.

Jollei määräajass toimitettuun valituskirjelmään ole liitetty alioideuden ratkaisua tai muuta valituksen tutkimiseksi tarpeellista toimituskirjaa eikä se muutoinkaan ole hovioikeudessa käytettävissä, hovioikeuden on kehotettava valittajaa antamaan puuttuva asiakirja hovioikeuden määräämässä ajassa.

Jos kehotusta ei noudateta, muutoksenhakemus on jätettävä tutkimatta.

Jos määräajassa toimitettu valitus on puutteellinen, eikä puute vähäinen, asianomaista on kehotettava korjaamaan puute hovioikeuden määräämässä ajassa.

Jollei kehotusta noudateta eikä valitukseen sisälly riittävän täsmällistä muutosvaatimusta tai asiaa ei sen perusteella muuten voida ratkaista, valitus on jätettävä tutkimatta.

Erityisestä syystä saadaan asianosaiselle, jonka valitus on täydennyksen jälkeenkin 1 momentissa mainituin tavoin puutteellinen, varata uusi tilaisuus sen täydentämiseen tai häntä muuten kuulla.

Hovioikeus voi tarvittaessa varata vastauksen antajalle tilaisuuden hovioikeuden määräämässä ajassa täydentää vastausta.

Asiassa, jossa valitukseen ei ole vastattu tai jossa valitusta on hovioikeuden kehotuksesta täydennetty, hovioikeuden tulee tarvittaessa pyytää vastapuolelta vastaus.

Hovioikeus saa erityisestä syystä ottaa huomioon asianosaisen hovioikeudelle määräajan jälkeen toimittaman kirjelmän tai muun asiakirjan.

Lausuntojen ja niihin rinnastettavan kirjallisen selvityksen hankkimisesta on voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty.

Jos hovioikeus omasta aloitteestaan hankkii selvitystä taikka ottaa huomioon 5 §:ssä tarkoitetun kirjelmän tai muun asiakirjan, ja sanottu selvitys voi vaikuttaa asian ratkaisuun, hovioikeuden on sen johdosta pyydettävä asianosaisilta kirjallinen selitys, jollei se ole ilmeisesti tarpeetonta.

Hovioikeus saa tarvittaessa muulloinkin pyytää asianosaiselta kirjallisen selityksen.

Hovioikeus toimittaa tarvittaessa suullisen käsittelyn, jossa voidaan kuulla asianosaisia, todistajia ja asiantuntijoita sekä vastaanottaa muuta selvitystä. Suullinen käsittely saadaan rajoittaa koskemaan osaa muutoksenhaun kohteena olevasta asiasta.

Katselmuksen toimittamisesta on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

Hovioikeus ei saa näytön uudelleen arvioimisen perusteella muuttaa alioikeuden rangaistusvaatimuksesta tekemää ratkaisua toimittamatta 7 §:ssä tarkoitettua suullista käsittelyä, ellei kysymys ole vain sakosta taikka ellei suullinen käsittely, ottaen erityisesti huomioon rikosasian vastaajan oikeusturva, ole ilmeisesti tarpeeton.

Asianosaiset kutsutaan suulliseen käsittelyyn hovioikeuden toimesta. Ne asianosaiset, joiden kuuleminen on ilmeisen tarpeetonta, voidaan jättää kutsumatta suulliseen käsittelyyn.

Asianosaiset saadaan kutsua suulliseen käsittelyyn uhalla, että poissaolo ei estä asian käsittelyä ja ratkaisemista. Asianosaiseen, johon 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu rangaistusvaatimus kohdistuu tai jonka henkilökohtaista kuulemista hovioikeus muuten pitää tarpeellisena, on kuitenkin sovellettava, mitä 16 luvussa on säädetty asianosaisen velvoittamisesta saapumaan asian jatkokäsittelyyn. Kutsussa on asianosaiselle annettava tieto uhasta, jolla hänen on saavuttava suulliseen käsittelyyn.

Jos sakon uhalla saapumaan velvoitettu asianosainen jää pois tai tuotavaksi määrättyä ei tavata, asia saadaan, milloin syytä on, asianosaisen poissaolosta huolimatta ratkaista. Asetettua uhkasakkoa ei tällöin tuomita.

Hovioikeus saa erityisestä syystä määrätä, että asianosaisen, todistajan tai asiantuntijan kuuleminen voi tapahtua alioikeudessa. Samalla hovioikeus voi asettaa määrääjan, jonka kuluessa hovioikeuteen on toimitettava selvitys esitetystä näytöstä, sekä antaa kuulemisen järjestämistä koskevia määräyksiä.

Rikosasiassa, jossa vastaaja ei ole vastannut valitukseen tai häntä ei ole sen johdosta muuten kuultu, hovioikeus ei saa vastausta pyytämättä muuttaa alioikeuden ratkaisua siten, että

Tässä luvussa tarkoitetut kehotukset, pyynnöt, kutsut ja ilmoitukset hovioikeus saa, jollei muuta tiedoksiantotapaa pidetä tarpeellisena, lähettää postitse asianosaisen viimeksi ilmoittamalla osoitteella. Vastaaja on kuitenkin kutsuttava 8 §:ssä tarkoitettuun suulliseen käsittelyyn haasteen tiedoksi antamisesta säädetyssä järjestyksessä.

Hovioikeuden esittelijä saa, asiaa esittelemättä, annettujen ohjeiden mukaisesti lähettää asianosaisille valitusasiaa koskevia kehotuksia, pyyntöjä ja ilmoituksia.

Jos hovioikeus muuttaa alioikeuden ratkaisua 8 tai 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla taikka tuomitsee ehdollisen rangaistuksen, tuomitulle on välittömästi ilmoitettava ratkaisun antamispäivä ja tuomittu rangaistusseuraamus.