Valtioneuvoston päätös valtion työntekijäin vuosilomista
- Type of statute
- Päätös
- Date of Issue
- Updated statute
- 284/1978
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Valtioneuvosto on valtiovarainministeriön esittelystä päättänyt:
Soveltamisala.
1§
Vuosilomalain (272/73) lisäksi siihen myöhemmin mahdollisesti tehtävine muutoksineen on valtioon työsopimussuhteessa olevan työntekijän ja toimihenkilön vuosilomasta voimassa, mitä siitä on tässä päätöksessä säädetty.
Merimiesten vuosilomista on säädetty erikseen merimiesten vuosilomalaissa (353/75).
Tätä päätöstä ei sovelleta, milloin työntekijän tai toimihenkilön vuosilomaan noudatetaan jonkin yksityisillä työmarkkinoilla voimassa olevan, yleiseksi katsottavan valtakunnallisen työehtosopimuksen vuosilomaa koskevia määräyksiä.
Vuosiloman pituus.
2§
Valtioon työsopimussuhteessa oleva työntekijä ja toimihenkilö saa vuosilomaa:
kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta; kuitenkin 26 arkipäivää kahdeltatoista täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta,
kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänellä on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vuosilomaan oikeuttavaa keskeytymätöntä palvelusaikaa vähintään seitsemän vuotta,
kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänellä ennen loman alkamista on vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään 15 vuotta.
Jos työntekijä tai toimihenkilö ennen lomavuoden, jolla tarkoitetaan kalenterivuotta, päättymistä saavuttaa 1 momentin 3 kohdan mukaisen pidempään lomaan oikeuttavan palvelusajan, hän saa aikaisemmin pitämästään lomasta huolimatta saman lomavuoden aikana tästä johtuvan loman pidennyksen. Pitämättä jäänyttä loman pidennystä tai sen osaa ei voida siirtää seuraavaan lomavuoteen eikä asianomaisella myöskään ole oikeutta saada siitä korvausta.
Työssäolon veroiseksi laskettava aika.
3§
Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosilomaa määrättäessä vuosilomalain 3 §:n 4 ja 5 momentissa tarkoitettujen päivien lisäksi myös
niitä työpäiviä, joina työntekijä tai toimihenkilö on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen loman aikana,
mainitun lain 3 §:n 5 momentin 2 kohdasta ilmenevin edellytyksin niitä työpäiviä, joina työntekijä tai toimihenkilö on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä maanpuolustuskursseille, väestönsuojelukoulutukseen tai -palvelukseen määrättynä taikka palkattomalla lomalla palvelua varten suomalaisessa valvontajoukossa tai koulutettavana edellä mainittua tahi valmiusjoukkoa varten Suomessa,
niitä työpäiviä, joina työntekijä tai toimihenkilö on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä kunnallisvaltuuston tai -hallituksen tai valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan kokouksen, asevelvollisuuslaissa (452/ 50) tarkoitetun kutsuntapäivän, 50- tai 60vuotispäivän, oman hääpäivän, läheisen omaisen hautauspäivän taikka perheenjäsenen äkillisen sairastumisen tai kuolemantapauksen vuoksi myönnetyn palkallisen vapautuksen aikana,
niitä työpäiviä, joiksi työntekijälle tai toimihenkilölle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen, liittovaltuuston, liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten,
niitä työpäiviä, joiksi työntekijälle tai toimihenkilölle on annettu vapautusta työstä hänen osallistuessaan työehtosopimuksiin osallisen järjestönsä tai sen yläjärjestöjen ylimpien päättävien elinten kokouksiin, milloin niissä käsitellään työehtosopimusasioita.
Vuosilomaan oikeuttava palvelus.
4§
Vuosiloman pituutta laskettaessa otetaan huomioon
valtion palveluksessa työ- tai virkasuhteessa taikka virkasuhteeseen verrattavassa muussa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa palveltu aika,
aika kansanedustajana,
aika, jonka asianomainen on päätoimisena ollut
eduskunnan, kansaneläkelaitoksen, Suomen Pankin, Postipankin, valtioenemmistöisen yhtiön, Ahvenanmaan maakunnan, kunnan, kuntien keskusjärjestön, kuntien yhtymän tai uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa taikka sellaisen yksityisen, yhteisön tai laitoksen palveluksessa, joka saa lain tai asetuksen nojalla taikka harkinnanvaraista valtionapua yli puolet palkkausmenoistaan;
Yhdistyneiden Kansakuntien, sen erityisjärjestön tai muun edellisiin verrattavan valtioiden välisen yhteistyöelimen palveluksessa taikka toteuttamassa sellaista kansainvälistä kehitysapuohjelmaa, jossa Suomi on osallisena;
valtion haltuun otetun rautatien, puhelinlaitoksen tai muun valtion haltuun otetun laitoksen tai toiminnan palveluksessa;
sellaisen rekisteröidyn yhdistyksen palveluksessa, jonka varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu valtion palveluksessa olevien henkilöiden etujen valvominen;
palveluksessa Suomessa alusrekisteriin merkityssä kauppa-aluksessa aliperämiehenkirjan, alikonemestarinkirjan, II luokan radiosähköttäjän pätevyystodistuksen taikka vastaavan näitä ylemmän pätevyyskirjan haltijana, mikäli työsuhteen edellytyksenä valtiolla on edellä tarkoitettu pätevyyskirja;
sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tehtävissä yksityisessä yhtiössä, yhteisössä tai laitoksessa, mikäli tehtävä vaatimuksiltaan ja laadultaan vastaa sitä valtion työsuhteista tointa, johon henkilö on valtiolla ensiksi tullut;
sellaisessa palveluksessa yksityisessä yhtiössä, yhteisössä tai laitoksessa, joka on nimenomaisena edellytyksenä valtion työsuhteiseen tehtävään.
Vuosiloman pituutta laskettaessa otetaan huomioon myös koko se aika, jonka asianomainen on ollut sotatilan aikana sota- tai lottapalveluksessa sekä aika, jonka asianomainen on palvellut asevelvollisena vakinaisessa väessä.
Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa ovat myös muut kuin 3 §:ssä tarkoitetut työn keskeyttämisen ajat, jos kyseessä olevalta ajalta on suoritettu palkkausta.
Palvelus katsotaan päätoimiseksi, mikäli asianomaisen säännöllinen työaika kyseisessä palveluksessa on ollut keskimäärin vähintään 20 tuntia viikossa.
Talvilomapidennys.
5§
Vuosilomalain 3 §:n 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitetun vuosiloman antamista ja jakamista koskevien säännösten estämättä sovelletaan 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun vuosilomaan kokonaisuudessaan vuosilomalain lomakautena annettavan vuosiloman antamista ja jakamista koskevia säännöksiä.
Mikäli 2 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohtien mukaan määräytyvästä vuosilomasta osa pidetään muuna aikana kuin vuosilomalaissa tarkoitettuna lomakautena, myönnetään loma tältä osin pidennettynä puolella, kuitenkin siten, että pidennys 2 kohdan mukaan määräytyvässä vuosilomassa voi olla enintään kuusi arkipäivää.
Pidennys myönnetään enintään asianomaisen koko loman puolesta määrästä. Jos loman pidennystä laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, annetaan päivän osa täytenä lomapäivänä.
Mikäli 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta pidetään enintään kolmekymmentä arkipäivää lomakautena, myönnetään loma kolmella arkipäivällä pidennettynä. Oikeus loman pidennykseen on työntekijällä ja toimihenkilöllä, jolla on oikeus lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta.
Milloin on kysymys 2 §:n 2 momentin mukaan myönnetystä lomasta, samoin kuin jos työsuhde katkeaa ennen lomakauden alkua tai alkaa lomakauden jälkeen, ei asianomaisella ole oikeutta loman pidennykseen.
Saamatta jääneestä loman pidennyksestä ei asianomaisella ole oikeutta saada lomakorvausta.
Vuosiloman siirtäminen.
6§
Jos miespuolinen työntekijä tai toimihenkilö on vastasyntyneen lapsensa hoitoon osallistumisen tai naispuolinen työntekijä tai toimihenkilö on ottolapsen ottamisen vuoksi myönnetyllä valtion työntekijäin terveydenhuollon ohjesäännöstä annetun valtioneuvoston päätöksen (386/76) 14 §:ssä tarkoitetulla lomalla vuosilomansa tai sen osan alkaessa, taikka tällöin tiedetään hänen saavan vuosilomansa aikana edellä tarkoitetun loman, on vuosiloma, jos asianomainen sitä pyytää, siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan.
Viikko- ja kuukausipalkkaisten vuosilomapalkan määräytyminen.
7§
Viikko- ja kuukausipalkkaisen työntekijän ja toimihenkilön lomapalkkaa ja lomakorvausta määrättäessä otetaan varsinaisen palkan lisäksi huomioon sellaiset lain mukaan maksettavat lisäpalkat, jotka on, niissä tapauksissa, joissa se lain mukaan on mahdollista, sovittu sisällytettavaksi palkkaan tai jotka on sovittu maksettavaksi erillisenä kiinteänä korvauksena.
Niin ikään otetaan edellä 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden osalta huomioon sellaiset sopimukseen perustuvat lisäpalkat, jotka maksetaan tuotannon määrän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota työntekijä tai toimihenkilö suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun järjestelmän mukaan toistuu säännöllisesti.
Soveltamisohjeet.
8§
Ottaen huomioon työmarkkinoilla yleisesti tapahtuvan kehityksen valtiovarainministeriö voi määrätä työssäolopäivien veroisiksi muita kuin edellä 3 §:ssä tarkoitettuja päiviä.
Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän päätöksen soveltamisesta.
Voimaantulo.
9§
Tämä päätös tulee voimaan 25 päivänä huhtikuuta 1978 ja sitä sovelletaan 31. 3. 1978 päättyneen lomanmääräytymisvuoden perusteella ansaittua vuosilomaa ja lomakorvausta määrättäessä, kuitenkin siten, että oikeus 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaiseen vuosilomaan alkaa 1. 4. 1978 alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta. Työntekijän tai toimihenkilön, jolla on oikeus vuosilomaan 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ja joka muutoin täyttää 2 §:n 1 momentin 2 kohdan edellytykset, vuosiloma on lomanmääräytymisvuodelta 1. 4. 1977-31.3. 1978 arkipäivää ja 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu talvilomapidennys enintään kuusi arkipäivää.
Päätöksen 1 §:n 3 momenttia sovelletaan määrättäessä vuosilomaa 31. 3. 1979 päättyvän lomanmääräytymisvuoden perusteella.
Päätöksellä kumotaan 31 päivänä maaliskuuta 1977 annettu valtioneuvoston päätös (297/77) valtion työntekijäin vuosilomista ja sen nojalla annetut ohjeet.
Helsingissä 20. päivänä huhtikuuta 1979
Ministeri Esko Rekola Neuvotteleva virkamies Erkki Määttänen