122/1977

Tässä laissa säädetään toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on turvata lapsen oikeus riittävään elatukseen.

Näitä toimenpiteitä ovat elatustuen suorittaminen lapselle kunnan varoista sekä toimenpiteet, joilla tehostetaan lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/75) tarkoitetun elatusvastuun toteutumista.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Tässä laissa tarkoitetun toiminnan yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle ja sen alaiselle sosiaalihallitukselle.

Läänin alueella toimintaa ohjaa ja valvoo sosiaalihallituksen alaisena lääninhallitus.

Kunnassa hoitaa tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä sosiaalilautakunta.

Sosiaalilautakunnalle kuuluvista tehtävistä huolehtii sen kunnan sosiaalilautakunta, missä lapsen holhoojalla on väestökirjalain (141/69) mukainen kotipaikka tai, jos lapsi ei ole hänen huollettavanaan, missä lapsi asuu.

Elatustukea suoritetaan lapselle:

Elatustuen suorittamisen edellytyksenä on 6 §:ssä säädetyn lisäksi:

Elatustukea voidaan 1 momentin 2 kohdan säännöksestä poiketen suorittaa kuitenkin silloin, kun lapsi asuu ulkomailla sen takia, että hänen vanhempansa tai tämän puoliso on Suomen valtion palveluksessa taikka palveluksessa suomalaisella aluksella tai opiskelee korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa ulkomailla.

Elatustuen määrä on yhdelle lapselle 150 markkaa kuukaudessa elatusvelvollisen osalta. Milloin lapsen huoltaja elää avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa, on elatustuki kuitenkin 120 markkaa kuukaudessa.

Edellä 1 momentissa mainittuja määriä korotetaan tai alennetaan elinkustannusten nousua tai laskua vastaavasti siten kuin eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin annetussa laissa (660/66) on säädetty.

Milloin elatustukea on suoritettava 6 §:n 4 kohdan perusteella, elatustuki suoritetaan 8 §:stä poiketen siinä mainitun elatustuen määrän ja elatusavun määrän erotuksen suuruisena.

Milloin elatustukea on suoritettava elatusavun maksamisen laiminlyönnin perusteella ja elatusavun määrä on vahvistettu 8 §:n mukaista elatustuen määrää pienemmäksi sen takia, että lapsi kykenee ja hänellä on mahdollisuudet itse vastata osittain elatuksestaan taikka että vanhemmille ei muutoin aiheudu kustannuksia hänen elatuksestaan tai ne ovat vähäiset, elatustukea suoritetaan vain vahvistetun elatusavun määrä.

Suoritettaessa elatustukea elatusavun maksamisen laiminlyönnin perusteella tuen myöntämiskuukaudelta tai sitä aikaisemmalta ajalta vähennetään elatustuen määrästä elatusavun nostamiseen oikeutetulle vastaavalta ajalta osittain maksetut elatusavut.

Elatustuen myöntää hakemuksesta sosiaalilautakunta.

Kunnan sosiaaliohjesäännössä voidaan määrätä, että sosiaalijohtajalla, sosiaalisihteerillä tai muulla sosiaalilautakunnan alaisella viranhaltijalla on oikeus sosiaalilautakunnan vahvistamien perusteiden ja yleisten ohjeiden mukaisesti lautakunnan puolesta päättää elatustuen myöntämisestä ja hoitaa muut sosiaaliohjesäännössä määrätyt tämän lain mukaiset tehtävät.

Elatustukea koskevan hakemuksen voi tehdä se vanhemmista, jonka huollossa lapsi on, lapselle määrätty holhooja tai uskottu mies. Hakemuksen voi tehdä myös vanhempi, joka on alaikäisyyden johdosta vajaavaltainen, jos lapsi on hänen hoidettavanaan.

Jos lapsi ei ole sen vanhempansa hoidettavana, jonka huollossa lapsi on, voi hakemuksen tehdä myös muu henkilö, jonka hoidossa lapsi tosiasiallisesti on. Hakemuksen johdosta on kuitenkin kuultava sitä vanhempaa, jolle lapsen huolto kuuluu.

Kun elatustukea haetaan sillä perusteella, että elatusvelvollinen on laiminlyönyt maksaa elatusavun, sosiaalilautakunnan on viipymättä varattava elatusvelvolliselle tilaisuus selityksen antamiseen määräajassa hakemuksen johdosta.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, sosiaalilautakunta voi väliaikaisesti ratkaista elatustukea koskevan hakemuksen elatusvelvollista kuulemattakin, jos lapsi on välittömästi joutumassa elatuksen puutteeseen.

Elatustuki myönnetään toistaiseksi sen kuukauden alusta, jona hakemus on jätetty sosiaalilautakunnalle. Erityisestä syystä voidaan elatustuki myöntää myös taannehtivasti, enintään kuitenkin kolmelta hakemuksen tekemistä lähinnä edeltäneeltä kuukaudelta.

Elatustukea suoritetaan sen kuukauden loppuun, jona lapsi täyttää 18 vuotta. Jos velvollisuus suorittaa lapselle elatusapua lakkaa elatusapua koskevan tuomion tai vahvistetun sopimuksen mukaan ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta, suoritetaan elatustukea kuitenkin enintään tuomiossa tai sopimuksessa määrättyyn ajankohtaan saakka.

Elatustuki maksetaan tuen hakijalle tai mikäli lapsen etu sitä vaatii, muulle lautakunnan sopivaksi katsomalle henkilölle.

Mikäli sosiaalilautakunta katsoo lapsen edun vaativan, että elatustuki maksetaan muulle henkilölle kuin tuen aikaisemmalle vastaanottajalle, lautakunnan on ennen asian ratkaisemista varattava tuen aikaisemmalle vastaanottajalle tilaisuus tulla kuulluksi asiassa.

Milloin elatustuen myöntämiseen vaikuttavissa olosuhteissa tapahtuu muutoksia, sosiaalilautakunnan on tarkistettava, ovatko elatustuen myöntämisen edellytykset edelleen olemassa ja tarvittaessa määrättävä tuen maksaminen lopetettavaksi tai määrättävä sen määrä uudelleen.

Sosiaalilautakunta voi määrätä elatustuen maksamisen lopetettavaksi, jos isyyttä lapseen nähden ei ole voitu vahvistaa sen johdosta, että lapsen äiti ei ole halunnut isyyttä selvitettäväksi tai oikeudenkäynnissä vahvistettavaksi, ja on ilmeistä, että lapsen oikeus riittävään elatukseen on turvattu ilman elatustuen maksamista.

Elatustukea koskeva päätös on viipymättä annettava tiedoksi hakijalle ja elatusvelvolliselle sekä päätöksessä määrätylle ja aikaisemmalle tuen vastaanottajalle.

Elatustuki maksetaan kunnan varoista sosiaalilautakunnan toimesta postisiirtoliikkeen välityksellä kunkin kuukauden 10 päivään mennessä. Tuki suoritetaan täysin markoin jättämällä yli menevät pennit lukuunottamatta. Kymmentä markkaa pienempää elatustukea ei makseta.

Jollei elatustukea ole nostettu kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se olisi voitu nostaa, sitä ei suoriteta, jollei sosiaalilautakunta erityisistä syistä toisin päätä.

Elatustuen suorittaminen ei vaikuta elatusvelvollisen velvollisuuteen maksaa elatusapu täysimääräisenä.

Milloin elatustukea suoritetaan sillä perusteella, että elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen, oikeus elatusapuun siirtyy elatustuen määrää vastaavalta osalta kunnalle. Lapsella on oikeus saada elatustuen ylittävä osa elatusavusta.

Sen jälkeen kun sosiaalilautakunta on päättänyt elatustuen myöntämisestä elatusavun maksamisen laiminlyönnin perusteella, lautakunnalla on oikeus kaikkien maksamatta olevien elatusapujen perimiseen siihen saakka, kunnes suoritetut elatustukierät on saatu perityksi elatusvelvolliselta.

Elatusvelvollinen voi sinä aikana, kun oikeus elatusavun perimiseen kuuluu sosiaalilautakunnalle, täyttää maksuvelvollisuutensa ainoastaan suorittamalla elatusapuerät lautakunnalle. Milloin se, jolla on oikeus elatusavun nostamiseen lapsen puolesta, vastaanottaa elatusapumaksuja suoraan elatusvelvolliselta saatuaan tiedon elatustuen myöntämisestä, hän on elatusvelvollisen lisäksi vastuussa saamallaan määrällä suoritetun elatustuen korvaamisesta kunnalle.

Edellä 20 §:ssä tarkoitettua elatusavun perimistä elatustuen korvaukseksi ei toimiteta siltä osin kuin elatusavun maksamatta jättäminen on johtunut elatusvelvollisen sairaudesta, vammaisuudesta, sellaisesta työttömyydestä, johon hän ei itse ole ollut syypää, taikka muusta niihin verrattavasta syystä.

Elatusavun perimättä jättämisestä päättää lääninhallitus sosiaalilautakunnan esityksestä, tai elatusvelvollisen hakemuksesta. Hakemus jätetään sosiaalilautakunnalle, jonka on toimitettava se oman lausuntonsa ohella lääninhallitukselle. Milloin lautakunta tekee esityksen omasta aloitteestaan, lautakunnan on ennen esityksen tekemistä varattava elatusvelvolliselle tilaisuus tulla kuulluksi asiassa.

Jollei elatusvelvollinen määräajassa, jota ei saa asettaa kuukautta pidemmäksi elatustuen maksamisesta, suorita ennen elatustuen maksamista erääntyneitä elatusapueriä sosiaalilautakunnalle tai aseta lautakunnan hyväksymää vakuutta niiden suorittamisesta, lautakunnan on välittömästi edellä mainitun määräajan päätyttyä ryhdyttävä toimenpiteisiin elatusapuerien perimiseksi ulosottotoimin.

Elatusvelvollisen on sosiaalilautakunnan määräyksestä annettava sille selvitys olinpaikastaan, työpaikastaan, tuloistaan, varoistaan ja muista hänen maksukykyynsä vaikuttavista seikoista lautakunnan asettamassa määräajassa.

Kun elatusapua on ryhdytty perimään ulosottotoimin, elatusvelvollisen on ulosottomiehen tai -apulaisen niitä tiedustellessa annettava tälle 2 momentissa tarkoitetut tiedot.

Elatusvelvolliselta perityistä elatusapumaksuista suoritetaan ensin elatusavun nostamiseen oikeutetulle maksettujen elatustukierien määrän ylittävä osa erääntyneistä maksamatta olevista elatusavuista. Loppuosa kertyneistä varoista käytetään maksettujen elatustukierien korvaukseksi.

Milloin eri sosiaalilautakunnat ovat eri ajanjaksoilta myöntäneet elatustukea elatusavun maksamisen laiminlyönnin perusteella, kaikkien perimättä olevien elatusapuerien periminen kuuluu sille lautakunnalle, joka on viimeksi myöntänyt elatustukea.

Lääninhallituksen on valvottava, että sosiaalilautakuntien tehtävänä oleva elatusapujen perintä tapahtuu tehokkaasti.

Lautakunnan on toimitettava lääninhallitukselle vuosittain sosiaalihallituksen määräämään ajankohtaan mennessä selvitys perimättä olevien elatusapu- ja elatustukierien määrästä sekä toimenpiteistä, joihin elatusavun perimiseksi on ryhdytty, ja perimistä kohdanneista esteistä.

Elatustuen nostaja on velvollinen maksamaan elatustuen tai sen osan takaisin sosiaalilautakunnalle:

Milloin 26 §:ssä tarkoitettua elatustukea tai sen osaa ei saada perityksi samalle henkilölle myöhemmin maksettavista elatustuen eristä, eikä tuen nostaja suostu suorittamaan oikeudettomasti saamaansa määrää takaisin, sosiaalilautakunnan on, jollei elatustuen nostajaa aseteta tuomioistuimessa teosta syytteeseen, ajettava tuen nostajaa vastaan lääninoikeudessa vaatimusta hänen velvoittamisekseen maksamaan elatustuen määrä lautakunnalle.

Lääninoikeus voi erityisestä syystä elatustuen nostajan tai sosiaalilautakunnan hakemuksesta taikka 1 momentissa tarkoitetun vaatimuksen käsittelyn yhteydessä päättää, että elatustuen nostajalta on jätettävä kokonaan tai osaksi perimättä takaisin oikeudettomasti nostetun elatustuen määrä.

Sosiaalilautakunnan hakemuksesta suoritetaan kunnalle valtionosuutta kahdeksankymmentä prosenttia lautakunnan toimesta kalenterivuoden aikana suoritettujen elatustukien määrästä, josta on vähennetty samana aikana elatusvelvollisilta perityistä elatusavuista elatustukien korvauksiksi tullut määrä ja elatustuen nostajien takaisin maksamat elatustuet.

Valtionosuudesta noudatetaan, mitä kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (35/73) 5, 7 ja 9 luvussa valtionosuudesta käyttökustannuksiin on säädetty.

Edellä 2 momentissa mainitussa laissa tarkoitettuna valtion asianomaisena viranomaisena toimii 1 momentissa säädettyä valtionosuutta koskevissa asioissa sosiaali- ja terveysministeriö.

Asetuksella voidaan kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriön päätettäväksi 3 momentin mukaan kuuluvia asioita siirtää sosiaalihallitukselle tai lääninhallituksille, joiden tulee näitä asioita ratkaistessaan noudattaa sosiaali- ja terveysministeriön antamia yleisiä ohjeita.

Milloin lapsen vanhempi on laiminlyönyt lapsensa elatuksen ja lapsi sen vuoksi on joutunut tai on vaarassa joutua elatuksen puutteeseen, sosiaalilautakunta voi päättää, että työnantajan tai muun palkanmaksajan on suoritettava määräosa tällaisen vanhemman palkasta sosiaalilautakunnalle tai lautakunnan määräämälle henkilölle käytettäväksi lapsen elatukseen.

Jos lapsen vanhempi on sosiaalilautakunnan vahvistamalla kirjallisella sopimuksella sitoutunut tai tuomioistuimen tuomiolla velvoitettu suorittamaan lapselle elatusapua. edellä 1 momentissa säädettyyn toimenpiteeseen ei saa ryhtyä tai sitä jatkaa.

Ennen 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä on laiminlyöntiin syyllistyneelle ja lapsen tosiasialliselle huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi asian johdosta.

Lapsen elatukseen käytettävä osa elatuksen laiminlyöntiin syyllistyneen palkasta on määrättävä ottaen huomioon, mitä lapsen elatuksesta annetun lain 1, 2 ja 3 §:ssä on säädetty.

Palkanpidätys voidaan toimittaa palkan siitä osasta, joka jää jäljelle, kun ennakkoperintälain (418/59) mukainen ennakonpidätys on toimitettu taikka, milloin osa palkasta on ulosmitattu tai ulosmitataan tahi kuuluu konkurssipesään, siten jäljelle jäävästä osasta palkkaa.

Lapsen elatuksen laiminlyöneelle lapsen vanhemmalle on jätettävä itselleen, siten kuin asetuksella tarkemmin määrätään, niin paljon kuin hänen on katsottava seuraavaan palkanmaksupäivään asti tarvitsevan omaan elatukseensa. Jos palkanpidätys toimitetaan sellaisesta palkasta, jonka maksuaikoja ei ole ennakolta määrätty, on pidättämättä jätettävä vähintään kolmasosa kustakin palkkaerästä tai sen 2 momentissa tarkoitetusta osasta.

Palkanpidätystä koskeva sosiaalilautakunnan päätös voidaan antaa kerrallaan enintään vuoden ajaksi. Päätöstä voidaan muuttaa tai se voidaan peruuttaa, milloin siihen ilmenee aihetta.

Sosiaalilautakunnan päätös on viipymättä annettava tiedoksi palkansaajalle, asianomaiselle työnantajalle tai muulle palkanmaksajalle sekä lapsen huoltajalle.

Lapsen elatuksen laiminlyöntiin syyllistyneen vanhemman palkasta 29 §:n nojalla pidätetyt erät on työnantajan tai muun palkanmaksajan toimesta pidätyksen tapahduttua viipymättä maksettava sosiaalilautakunnalle tai sen määräämälle henkilölle.

Jollei palkanpidätystä toimiteta tai jos palkasta pidätettyä erää ei makseta 1 momentin mukaisesti, voidaan mainittu erä lautakunnan vaatimuksesta ulosmitata 29 §:ssä tarkoitetun päätöksen nojalla työnantajalta tai henkilöltä, jonka asiana palkan pidättäminen on ollut.

Elatuksen laiminlyöntiin syyllistynyt on velvollinen ilmoittamaan työpaikkansa muuttumisesta sosiaalilautakunnalle viimeistään silloin, kun hän aloittaa työnteon uudessa työpaikassaan tai milloin se ei ole ollut mahdollista ilman kohtuutonta haittaa, viipymättä sen jälkeen.

Työnantajan tai muun palkanmaksajan on viipymättä ilmoitettava sosiaalilautakunnalle elatuksen laiminlyöntiin syyllistyneen työ- tai virkasuhteen päättymisestä sekä hänen uudesta työpaikastaan, mikäli se on edellä mainitun työnantajan tai muun palkanmaksajan tiedossa.

Milloin on syytä varoa, että elatusvelvollinen aikoo poistua maasta ja maasta poistuminen vaarantaisi lapsen elatusavun saamisen, eikä ole asetettu hyväksyttävää vakuutta elatusavun maksamisesta, lääninoikeus voi sosiaalilautakunnan esityksestä ja varattuaan elatusvelvolliselle tilaisuuden tulla kuulluksi asiassa, kieltää, ettei elatusvelvolliselle saa myöntää passia

Asian ollessa vireillä lääninoikeus voi elatusvelvollista kuulemattakin antaa väliaikaisen kiellon.

Passin myöntämistä ei kuitenkaan saa kieltää, jos siitä on elatusvelvollisen toimeentulolle tai hänelle muutoin kohtuutonta haittaa.

Jos elatusvelvolliselle ennen 1 tai 2 momentissa tarkoitetun kiellon antamista on myönnetty passi, hänen on vaadittaessa luovutettava se poliisiviranomaisen huostaan kiellon voimassaoloajaksi.

Passin myöntämistä koskeva kielto on peruutettava viipymättä, milloin kiellon edellytykset lakkaavat olemasta.

Milloin lapsi on joutunut tai on vaarassa joutua elatuksen puutteeseen eikä lapsen vanhemman velvollisuutta suorittaa elatusapua ole vahvistettu tai vahvistettu elatusapu on lapsen elatukseen riittämätön, sosiaalilautakunnalla on oikeus ajaa lapsen puolesta kannetta elatusvellvoisuuden vahvistamisekesi tai elatusavun määrän korottamiseksi lapsen elatuksesta annetun lain 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Lautakunnalla on myös mainituin edellytyksin oikeus ryhtyä toimenpiteisiin vahvistetun elatusvelvollisuuden toteuttamiseksi.

Milloin lapselle maksetaan elatustukea, sosiaalilautakunnalla on oikeus 1 momentissa tarkoitetun kanteen ajamiseen elatusavun määrän korottamiseksi riippumatta siitä, onko lapsi joutunut tai vaarassa joutua elatuksen puutteeseen.

Sosiaalilautakunnan on ennen 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun toimenpiteeseen ryhtymistä varattava lapsen holhoojalle tai holhoojan puuttuessa uskotulle miehelle taikka lapsen huoltajalle tilaisuus tulla kuulluksi asiassa.

Edellä 11 §:n 2 momentissa tarkoitettuun sosiaalilautakunnan alaisen viranhaltijan päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

Milloin asianomainen on tyytymätön 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen, hänellä on oikeus asetuksessa tarkemmin säädettävällä tavalla saattaa päätös sosiaalilautakunnan käsiteltäväksi, jos hän 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaatii.

Sosiaalilautakunnan tämän lain nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta lääninoikeudelta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Valituskirja voidaan kuitenkin valitusajan kuluessa toimittaa myös sosiaalilautakunnalle, jonka on viipymättä lähetettävä se lausuntonsa ohella lääninoikeudelle.

Valitus sosiaalilautakunnan, lääninoikeuden ja lääninhallituksen päätöksestä ei estä päätöksen täytäntöönpanoa, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.

Päätökseen, jonka lääninoikeus on antanut valituksen johdosta, ei saa hakea valittamalla muutosta. Sama koskee lääninoikeuden 27 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ja 34 §:n 2 momentin nojalla sekä lääninhallituksen 21 §:n nojalla antamaa päätöstä.

Muutoksenhausta tämän lain nojalla annettuun päätökseen on muutoin voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa on säädetty.

Lapsen holhoojan, uskotun miehen, huoltajan ja elatustuen nostajan on annettava sosiaalilautakunnalle ja lääninhallitukselle tietoja ja selvityksiä, jotka ovat tarpeen elatusavun perimiseksi elatusvelvolliselta.

Edellä 1 momentissa mainittujen henkilöiden on välittömästi ilmoitettava sosiaalilautakunnalle 6 ja 7 §:ssä mainituissa elatustuen myöntämisen edellytyksissä ja muissa elatustuen suorittamiseen vaikuttavissa olosuhteissa tapahtuneista muutoksista.

Sosiaalilautakunnan oikeudesta saada valtion ja kunnan viranomaisilta sekä muilta yhteisöiltä ja laitoksilta tietoja ja selvityksiä tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamista varten samoin kuin tässä laissa tarkoitettujen asioiden ja tietojen salassapitovelvollisuudesta on voimassa, mitä sosiaalihuollon hallinnosta annetun lain (34/50) 21 ja 21 a §:ssä on säädetty.

Jos elatusvelvollinen sen jälkeen, kun hän on saanut tiedon elatustuen myöntämisestä, välttääkseen elatusavun suorittamisen sosiaalilautakunnalle tahallaan hävittää tai kätkee omaisuuttaan, suosii toista velkojaansa tai muulla vastaavalla tavalla heikentää maksukykyään taikka jos hän salaamalla olinpaikkansa tahi antamalla vääriä tai harhaanjohtavia tietoja työpaikastaan, varallisuudestaan tai muista maksukykyään koskevista seikoista vaikeuttaa elatusavun perintää siten, että häntä ei ulosotossa tavoiteta tai häneltä havaitaan siinä ulosotossa puuttuvan varoja erääntyneen elatusavun suorittamiseksi, hänet on tuomittava, jollei muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta, elatusturvarikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Milloin elatusvelvollinen jättää antamatta sosiaalilautakunnalle sen asettamassa määräajassa taikka ulosottomiehelle tai -apulaiselle 22 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetun selvityksen eikä sen antamatta jättäminen ole johtunut elatusvelvollisesta riippumattomista syistä, hänet on tuomittava, jollei teko ole 1 momentin mukaan rangaistava, elatusturvarikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Joka kieltäytyy antamasta 39 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla siinä tarkoitettuja tietoja tai salaa tällaiset tiedot tahi tahallaan antaa väärän tai harhaanjohtavan asiaan vaikuttavan tiedon, on tuomittava lapsen elatusturvaa koskevan tietojenantovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Joka laiminlyö 33 §:ssä tai §:n 2 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden, on tuomittava lapsen elatusturvaa koskevan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Joka nostaa elatustuen tietäen, ettei hänellä ole oikeutta siihen, on tuomittava elatustuen oikeudettomasta nostamisesta sakkoon tai enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen, jollei siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta.

Elatustukea ei saa ulosmitata.

Sopimus, joka tarkoittaa elatustuen siirtämistä toiselle henkilölle, on mitätön.

Tässä laissa tiedoksiannettavaksi määrätty ilmoitus, hakemus ja päätös on saatettava tiedoksi siten kuin tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/66) on säädetty.

Hallitus voi sen estämättä, mitä tässä laissa on säädetty, tehdä vieraan valtion kanssa vastavuoroisen sopimuksen elatustuen suorittamisesta sen kansalaiselle.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1977. Sillä kumotaan lapsen elatusavun turvaamisesta eräissä tapauksissa 23 päivänä heinäkuuta 1965 annettu laki (432/65) ja elatusavun ennakosta ja elatustuesta 7 päivänä kesäkuuta 1963 annettu laki (281/63) sekä niiden nojalla annetut säännökset ja määräykset.

Tämän lain säännökset koskevat myös elatusapuja, jotka avioliittolain tai avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista 27 päivänä heinäkuuta 1922 annetun lain (173/22) nojalla on määrätty suoritettavaksi lapsen elatusta varten.

Mitä tässä laissa on säädetty erääntyneiden elatusapuerien perimisestä suoritetun elatustuen korvaukseksi, sovelletaan myös niihin lain voimaan tullessa erääntyneisiin elatusapueriin, jotka sosiaalilautakunnalla on elatusavun ennakosta ja elatustuesta annetun lain mukaan ollut oikeus periä elatusvelvolliselta suoritetun ennakon korvaukseksi.

Mitä tässä laissa on säädetty lapsen vanhemmasta, on sovellettava myös mieheen, joka avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista annetun lain säännösten mukaan on sitoutunut tai velvoitettu suorittamaan elatusapua avioliiton ulkopuolella syntyneelle lapselle.

Jos ennen lapsen elatuksesta annetun lain voimaantuloa velvollisuus suorittaa elatusapua on jätetty vahvistamatta tai elatusapu on vahvistettu 8 §:n mukaista elatustuen määrää pienemmäksi, elatustukea suoritetaan 9 §:n 1 momentin mukaisesti, jollei sosiaalilautakunnan tiedossa ole, että elatusavun vahvistamatta jättäminen tai sen vahvistaminen edellä mainittua elatustuen määrää pienemmäksi on johtunut muusta kuin 6 §:n 4 kohdassa tarkoitetusta syystä.

Tämän lain voimaan tullessa elatusavun ennakosta ja elatustuesta annetun lain nojalla elatustukea saavalle lapselle, joka tämän lain mukaan ei ole oikeutettu elatustukeen, suoritetaan elatustuki entisen suuruisena niin kauan kuin elatusavun ennakosta ja elatustuesta annetun lain mukaiset edellytykset elatustuen suorittamiseen ovat olemassa.

Sosiaalilautakunnan on 51 §:ssä mainituin poikkeuksin hakemuksetta muutettava elatusavun ennakosta ja elatustuesta annetun lain nojalla myönnetyt ennakot ja elatustuet tämän lain mukaisiksi elatustuiksi. Mainitut ennakot ja elatustuet suoritetaan tämän lain mukaisen elatustuen suuruisina taannehtivasti vuoden 1977 alusta. Edellä tarkoitettujen ennakoiden tai elatustukien ja tämän lain mukaisten elatustukien väliset erotukset on maksettava kahden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.

Milloin lapsella on oikeus saada 8 §:n mukaista suurempaa elatustukea, lapsen holhoojan, uskotun miehen tai huoltajan tahi muun 12 §:ssä tarkoitetun henkilön, jonka hoidossa lapsi on, on suuremman elatustuen saamiseksi ilmoitettava siitä sosiaalilautakunnalle. Suurempi elatustuki suoritetaan sen kuukauden alusta, jona edellytykset suuremman elatustuen saamiseen ovat olleet olemassa, ei kuitenkaan pidemmältä ajalta kuin vuoden 1977 alusta, jos sitä koskeva ilmoitus tehdään kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.

Milloin tämän lain mukaista elatustukea haetaan kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta, elatustuki on myönnettävä sen estämättä, mitä 14 §:ssä on säädetty, sen kuukauden alusta, jona edellytykset elatustuen saamiseen ovat olleet olemassa, ei kuitenkaan pidemmältä ajalta kuin vuoden 1977 alusta.

Mitä 28 §:ssä on säädetty valtionosuudesta elatustuen suorittamisesta kunnalle aiheutuneisiin kustannuksiin, sovelletaan myös kustannuksiin, jotka ovat aiheutuneet elatustuen suorittamisesta 52 §:n 2 momentin ja 63 §:n nojalla lain voimaantuloa edeltäneeltä ajalta. Sama koskee elatusavun ennakosta ja elatustuesta annetun lain nojalla tapahtuneesta ennakoiden ja elatustuen suorittamisesta vuonna 1977 aiheutuneita kustannuksia niihin luettuina 52 §:n 1 momentin mukaisesti maksetut korotukset.

Jos elatusavun ennakkoa on suoritettu ennen tämän lain voimaantuloa sellaisen kirjallisen sopimuksen perusteella, jota sosiaalilautakunta ei ole vahvistanut, on tällainen sopimus saatettava lautakunnan vahvistettavaksi vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta uhalla, että elatustuen suorittaminen tällaisen sopimuksen perusteella lakkautetaan.

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat elatusvelvollisen määräämistä työlaitokseen koskevat asiat samoin kuin ennen lain voimaantuloa annettujen elatusvelvollisen määräämistä työlaitokseen koskevien päätösten täytäntöönpano raukeavat lain voimaan tullessa.

Työlaitoksessa oleva elatusvelvollinen on lain voimaan tultua päästettävä työlaitoksesta viipymättä ja viimeistään 30 päivän kuluessa.

Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleva lapsen elatusavun turvaamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 19 §:ssä tarkoitettu maastapoistumiskieltoa koskeva asia käsitellään loppuun passin myöntämiskieltoa koskevana asiana tämän lain säännöksiä noudattaen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.