91/1966

Osamaksukaupalla tarkoitetaan tässä laissa seilaista irtaimen esineen kauppaa, jota koskevan sopimuksen mukaan hinta suoritetaan maksuerissä, joista yksi tai useampi erääntyy sen jälkeen, kun esine on luovutettu ostajalle, ja jossa myyjä on pidättänyt itselleen joko oikeuden esineen takaisin ottamiseen, jos ostaja laiminlyö hänelle sopimuksesta johtuvan velvollisuuden täyttämisen, taikka omistusoikeuden esineeseen siihen asti, kun joko koko hinta tai ainakin määrätty osa niistäkin maksueristä, jotka erääntyvät esineen luovuttamisen jälkeen, on suoritettu.

Jos sopimuksen tarkoituksena on, että se, jolle esine on luovutettu, on tuleva sen omistajaksi, on tämän lain säännöksiä sovellettava, vaikka sopimusta olisi sanottu vuokratai muuksi sellaiseksi sopimukseksi tahi suoritettavaa maksua korvaukseksi esineen käyttämisestä.

Niiden maksuerien yhteenlaskettua määrää, jotka ostajan on sopimuksen mukaan suoritettava, nimitetään tässä laissa osamaksuhinnaksi. Maksuerällä ei tarkoiteta ostajan erikseen maksettavaa korkoa tai vakuutusmaksun hyvitystä.

Milloin ostaja on laiminlyönyt maksuvelvollisuutensa, älköön myyjällä sen johdosta olko oikeutta ottaa esinettä takaisin tai vaatia maksuerää, joka muuten ei ole erääntynyt, taikka saattaa voimaan muuta sopimuksessa määrättyä erityistä seuraamusta, ellei maksamatta jätetty määrä ole ollut suorittamatta vähintään neljätoista päivää erääntymispäivästä lukien ja edelleen ole maksamatta sekä tämä määrä ole vähintään kymmenesosa tai, jos siihen sisältyy kaksi tai useampia maksueriä, vähintään kahdeskymmenesosa osamaksuhinnasta tahi käsitä myyjän koko jäännössaatavaa.

Myyjällä ei ole 1 momentissa mainitun määräajan päättymisestä huolimatta oikeutta siinä tarkoitetun seuraamuksen voimaan saattamiseen, mikäli sitä olisi pidettävä kohtuuttomana sen vuoksi, että suorituksen viivästyminen on johtunut maksuvaikeuksista, joihin ostaja sairauden, työttömyyden tai muun erityisen seikan vuoksi pääasiallisesti omatta syyt,n on joutunut ja ostaja, ennen kuin esine otetaan takaisin, suorittaa maksamatta jätetyn määrän korkoineen ja korvaa viivästyksestä aiheutuneet kulut.

Kun myyjä tahtoo ottaa esineen takaisin, on hänen ja ostajan välillä toimitettavassa tilityksessä ostajan hyväksi luettava esineen arvo sitä takaisin otettaessa. Arvo määrätään sen mukaan, mitä myyjälle voidaan olettaa jäävän toimittaessaan esineen tarkoituksenmukaisella tavalla myydyksi, ja on arvioimisessa kiinnitettävä huomiota esineen arvoa myyjän kädessä enentäviin seikkoihin, kuten siihen, että hän voi liikkessään uudelleen myydä esineen pantuaan sen, jos se on vahingoittunut, jälleen kuntoon.

Myyjän hyväksi on tilityksessä luettava:

Milloin myyjä on sopimusta tehtäessä ilmoittanut hinnan, josta hän olisi olut halukas myymään esineen käteisellä, pannaan tämä ilmoitus perusteeksi tehtäessä 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua laskelmaa jollei voida olettaa, että esine olisi voitu ostaa halvemmasta hinnasta.

Jos esineen arvo tilityksessä on havaittu suuremmaksi kuin se määrä, mikä 3 §:n mukaan on luettava myyjän hyväksi, ei myyjällä ole oikeutta saada esinettä takaisin, ellei hän suorita ostajalle erotusta tai, milloin ulosottomies on toimittanut esineen arvioinnin, tämän haltuun talleta sanottua erotusta.

Milloin esineen arvo on pienempi kuin se määrä, mikä myyjän hyväksi on luettava, myyjällä ei ole esineen lisäksi oikeutta vaatia enempää kuin niiden välinen erotus.

Milloin myyjä on vaatinut esinettä takaisin, on ostajalla oikeus, sovitun maksuvelvollisuuden asemesta, yhdellä kertaa suorittaa se määrä, mikä myyjän hyväksi 3 §:n mukaan on luettava; ja saa ostaja siinä tapauksessa pitää esineen.

Jos myyjä on ottanut esineen takaisin, on ostajalla oikeus neljäntoista päivän kuluessa sen jälkeen lunastaa ne. Milloin ostaja tahtoo käyttää tätä oikeuttaan, on hänen sanotun ajan kuluessa myyjälle suoritettava se määrä, mihin esine on arvioitu sitä takaisin otettaessa, sekä se erotus, mikä myyjälle 4 §:n 2 momentin mukaan saattaa tulla.

Milloin ostaja muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tahtoo ennakolta täyt maksuvelvollisuutensa, on hänellä siihen oikeus. Myyjän saatava on tällöin laskettava 3 §:ssä mainittujen perusteiden mukaan; kuitenkin on, jos maksu tapahtuu muuna aikana kuin jonakin sopimuksessa määrättynä erääntymispäivänä, se maksuerä, joka lähinnä erääntyy, vähentämättömänä luettava myyjän hyväksi.

Kun samalla osamaksukaupalla on myyty useita esineitä ja myyjä tahtoo ottaa ne takaisin, on ostajalla oikeus pitää haluamansa esineet suorittamalla niiden arvot myyjälle tai, jos tavara jo on otettu takaisin, neljäntoista päivän kuluessa sen jälkeen lunastaa ne sanotuista arvoista. Myyjälle 4 §:n 2 momentin mukaan ehkä tuleva erotus on niin ikään suoritettava hänelle.

Mitä 1 momentissa on säädetty, älköön sovellettako, jos ne esineet, mitkä ostaja haluaa pitää tai lunastaa, ovat sellaisessa yhteydessä muihin, että niiden arvo erottamisen johdosta huomattavasti vähentyisi.

Milloin jonkin osamaksukauppaan liittyvän ehdon soveltaminen ilmeisesti olisi hyvän liiketavan vastaista tai muutoin kohtuutonta, voidaan ehtoa sovitella tai jättää se huomioon ottamatta.

Ehto, jonka mukaan ostajan oikeus esineeseen on riippuvainen siltä, että ostaja täyttää muun kuin hänelle kysymyksessä olevasta osamaksukaupasta johtuvan velvollisuuden, on tehoan, mikäli ehto ei tarkoita korvausta esineen korjaamisesta tai muusta sitä koskevasta toimenpiteestä.

Mitä 2 momentissa sanotaan, on voimaan myös ehdosta, jonka mukaan ostajan suorittama määrä on ensiksi vähennettävä sellaisesta myyjän saatavasta, joka ei perustu kysymyksessä olevaan osamaksukauppaan.

Jos sopimuksessa on määrätty, että ostajan jätettäessä täyttämättä hänelle siitä johtuvan velvollisuuden nekin maksuerät, jotka muuten eivät vielä ole erääntyneet, on heti suoritettava, ja jos myyjä sen perusteella vaatii koko maksamatta olevaa hintaa tai suurempaa osaa siitä kuin sanotunlaisetta määräyksettä olisi erääntynyt, on myyjän saatavaa laskettaessa vastaavasti sovellettava, mitä 3 §:ssä on säädetty.

Myyjällä on oikeus hakea sen paikkakunnan ulosottomieheltä, missä ostaja asuu tai missä esine on, virka-apua esineen takaisin ottamiseksi, milloin osakaupasta on laadittu ostajan allekirjoittama asiakirja, joka:

Hakemus virka-avun saamiseksi on tehtävä kirjallisesti ja siinä on ilmoitettava minkä verran osamaksuhinnasta on suorittamatta, sekä, milloin myyjä vaatii korkoa, vakuutusmaksun hyvitystä tai 3 §:n 2 momentin kohdassa tarkoitettua korvausta, näiden vaatimusten määrät. Hakemukseen on liitettävä alkuperäinen sopimuskirja ja oikeaksi todistettu jäljennös siitä.

Ulosottomiehen oikeudesta antaa virkaapua ostajan poissaolosta huolimatta on vastaavasti voimassa, mitä ulosottolain 3 luvun 26 ja 27 §:ssä ulosmittauksesta on säädetty.

Virka-apua annettakoon ainoastaan milloin ulosottomies havaitsee olevan ilmeistä, että maksu on viivästynyt sillä tavoin, kuin 2 §:n 1 momentissa on sanottu, tai että ostaja on muutoin laiminlyönyt velvollisuuden, jonka täyttämisellä on olennainen merkitys myyjälle.

Ostajalle, hänen puolisolleen ja turvattomille lapsilleen tai ottolapsilleen välttämättömiä pito- ja makuuvaatteita älköön otettako takaisin.

Jos havaitaan, kun virka-apua on pyydetty maksun viivästymisen johdosta, maksuvelvollisuuden laiminlyönnin ilmeisesti johtaneen siltä, että ostaja sairauden, työttömyyden tai muun erityisen syyn vuoksi pääasiallisesti omatta syyttään on joutunut maksuvaikeuksiin, joiden voidaan olettaa olevan tilapäistä laatua, ulosottomies voi, mikäli myyjän oikeutta esineeseen ei vaaranneta tai muutoin kohtuuttomasti, loukata hänen oikeuttaan, lykätä virka-avun antamisen enintään neljä kuukautta siitä päivästä lukien, jolloin virkaapua on pyydetty. Ulosottomies voi asettaa ehtoja lykkäykselle ja aiheen ilmaantuessa määrätä sen peruutuvaksi.

Jolleivät myyjä ja ostaja sovi 3 §: tarkoitetusta tilityksestä, toimittaa tilityksen 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu ulosottomies.

Kun ulosottomies antaa virka-apua esineen takaisin ottamiseksi, on hänen toimitettava ostajan ja myyjän välillä tilitys.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista toimituksista on laadittava pöytäkirja. Ulosottomies saa tarpeen vaatiessa käyttää esineen arvioimisessa apunaan asiantuntijoita. Toimituksesta aiheutuvat kustannukset on hakijan etukäteen suoritettava, jos ulosottomies niin vaatii.

Ulosottomiehen päätöksestä virka-apua tai tilitystä koskevassa asiassa sekä hänen menettelystään toimituksessa, johon hän on ryhtynyt tämän lain nojalla, saadaan valittaa ulosotonhaltijalle. Valitus on ostajan tehtävä viimeistään ennen kello 12 kahdentenakymmenentenä päivänä päätöksen antamispäivän tai toimituspäivän jälkeen sekä myyjän samassa ajassa siitä lukien, kun hän on saanut päätöksestä tai toimituksesta tiedon. Jos ulosotonhaltija katsoo asian riitaiseksi, on valittaja osoitettava ajamaan kannetta tuomioistuimessa niin kuin 3 momentissa sanotaan.

Ulosotonhaltijan päätökseen ei saa hakea muutosta.

Myyjällä ja ostajalla on oikeus, olipa toimituksesta valitettu ulosotonhaltijalle tai ei, hakea virka-avun tai tilityksen johdosta takaisinsaantia vastapuolelle annetun haasteen nojalla sen paikkakunnan yleisessä alioikeudessa, missä virkaapua on annettu tai tilitys toimitettu. Sellainen kanne on pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa toimituspäivästä tai, milloin toimituksesta on valitettu, yhtä pitkässä ajassa ulosotonhaltijan päätöksen antamisesta lukien. Ulosottomiehen on toimituksessa ja ulosotonhaltijan päätöksessään ilmoitettava, minkä ajan kuluessa ja missä tuomioistuimessa takaisinsaantia saadaan hakea.

Mitä 10 §:n 2 momentissa ja 11 §:ssä on säädetty, sovelletaan vastaavasti pantaessa täytäntöön tuomiota, jolla ostaja on velvoitettu luovuttamaan osamaksukaupalla myyty esine takaisin myyjälle.

Esinettä tuomion nojalla takaisin otettaessa on tilitykseen, mikäli tuomiossa ei ole toisin määrätty, sovellettava 12 §:n säännöksiä. Kannetta tilityksen johdosta voidaan ajaa vastaavasti noudattamalla mitä 13 §:n 3 momentissa on sanottu.

Edellä 9―14 §:ssä tarkoitetuista toimituksista on, mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty, soveltuvin osin voimassa, mitä erikseen on säädetty toimituksista ulosottoasioissa.

Milloin ostaja on ulosottomiehen tekemän tilityksen perusteolla jäänyt velkaa myyjälle, on myyjällä, jos ostaja on tyytynyt toimitukseen tai ulosotonhaltija on antanut ostajan valituksen johdosta pääksensä, oikeus saada saatavansa tilityksestä tehdyn pöytäkirjan tai ulosotonhaltijan päätöksen nojalla ulosotetulesi, niin kuin lainvoiman saaneen tuomion täytäntöönpanosta on säädetty.

Jos myyjä on tyytynyt toimitukseen tai ulosotonhaltija on antanut päätöksensä hänen toimituksensa johdosta, saa ostaja tilityksessä laaditun pöytäkirjan tai ulosotonhaltijan päätöksen mukaisesti ulosottomieheltä nostaa sen määrän, joka 4 §:n 1 momentin mukaan ehkä on tämän haltuun talletettu. Jollei ostajan tilitykseen perustuva saatava tulo talletuksesta suoritetuksi, se saadaan ulosottaa myyjältä niin kuin 1 momentissa on sanottu.

Takaisinsaantikanteen nostaminen ei estä tilitykseen perustuvan saatavan ulosottamista eikä ulosottomiehen huostaan ehkä talletetun määrän nostamista, ellei tuomioistuin anna määräystä täytäntöönpanon keskeyttämisestä. Kihlakunnantuomari saa väliaikaisesti antaa sellaisen määräyksen, kunnes kihlakunnanoikeus kokoontuu ja päättää asiasta.

Osamaksukauppaan perustuvasta saamisesta älköön ulosmitattako kaupan kohteena olevaa esinettä.

Sen estämättä mitä 1 momentissa on sanottu, voidaan esineeseen kohdistaa ulosottolain 7 luvussa mainittu toimenpide, jos myyjä tahtoo ottaa esineen takaisin; ja katsotaan tällöin virka-avun pyytämisellä täytetyksi, mitä sanotun luvun 11 §:ssä on kanteen nostamisesta säädetty.

Siitä huolimatta, että myyjä on pidättänyt itselleen omistusoikeuden esineeseen, saadaan esine ulosmitata ostajan muusta kuin osamaksukauppaan perustuvasta velasta. Ulosottomiehen on silloin toimitettava tämän lain mukainen tilitys myyjän ja ostajan välillä ja näiden on annettava ulosottomiehelle sitä varten tarpeelliset tiedot. Ilman myyjän suostumusta ei esineen myymistä saa toimittaa muunlaisin ehdoin kuin että esineestä huutokaupassa maksetusta hinnasta ennen täytäntöönpanokustannuksia suoritetaan myyjälle hänen hyväkseen tilityksessä luettu rahamäärä.

Jos myyjä vaatii virka-apua saadakseen takaisin ulosmitatun esineen, johon hän on pidättänyt omistusoikeuden, ja virka-apua on hänelle tämän lain mukaan annettava ulosmittausta hakenut ostajan muu velkoja saa suorituksen siitä tilityksessä ehkä todetusta erotuksesta, joka myyjän on 4 §:n 1 momentin mukaisesti ennen esineen takaisin ottamista ulosottomiehen haltuun talletettava.

Ulosmittauksen hakijalla, joka ei ole saanut täyttä suoritusta saatavastaan, on sama oikeus kuin ostajalla valittaa ulosottomiehen päätöksestä tai menettelystä sekä ajaa kannetta toimituksen johdosta 13 §:n nojalla.

Jos ostaja sopimusta tehtäessä tai sen jälkeen on sen tapauksen varalta, että hän vastaisuudessa laiminlöisi hänelle sopimuksesta johtuvan velvollisuuden, luopunut jostakin oikeudesta tai edusta, joka hänelle tämän lain mukaan on tuleva, on tämän lain säännöksiä kuitenkin noudatettava.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1966 ja sillä kumotaan vähittäismaksukaupasta 30 päivänä marraskuuta 1933 annettu laki (296/33). Ennen voimaantulopäivää tehtyihin osamaksukauppoihin sovelletaan kuitenkin aikaisempaa lakia, mikäli jäljempänä ei toisin sanota.

Mitä uuden lain 7 §:n 1 momentissa säädetään osamaksukauppaan liittyvän ehdon sovittelemisesta tai huomiotta jättämisestä, on noudatettava sellaisissa tapauksissa, joissa tällaiseen ehtoon vedotaan vasta lain voimaantulon jälkeen.

Uuden lain 11―13 §:n, 14 §:n 1 momentin, mikäli siinä viitataan 11 §:ään, 14 §:n 2 momentin, 15 ja 17 §:n säännöksiä sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin osamaksukauppoihin.