Laki moottoriajoneuvoverosta
- Type of statute
- Laki
- Date of Issue
Text of original statute
No amendments or corrections will be made to the texts of the original statutes. These will appear in the updated statutes and the corrections will also appear in the PDF versions of the Statutes of Finland.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Yleisiä säännöksiä.
1§
Moottoriajoneuvon käyttämisestä muulla voimalla tai polttoaineella kuin sekoittamattomalla bensiinillä tai bensiinialkoholilla on valtiolle suoritettava moottoriajoneuvoveroa sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
2§
Moottoriajoneuvolla tarkoitetaan tässä laissa tieliikennelain (143/57) nojalla annettujen säännösten mukaisia moottoriajoneuvoja ja moottorikäyttöisiä laitteita.
3§
Tässä laissa tarkoitettuja veroja ovat varsinainen ajoneuvovero ja eräissä tapauksissa suoritettava lisävero.
Varsinainen ajoneuvovero ja lisävero on suoritettava kultakin verovuodelta, jona on kalenterivuosi.
Varsinainen ajoneuvovero.
4§
Varsinainen ajoneuvovero on maksettava moottoriajoneuvorekisteriin merkittävästä moottoriajoneuvosta ja määrätään niiden titojen perusteella, jotka on ilmoitettu tai olisi pitänyt ilmoittaa moottoriajoneuvorekisteriä pitävälle viranomaiselle. Ilmoittamisvelvollisuudesta on erikseen säädetty.
5§
Varsinainen ajoneuvovero on dieselöljyä, moottoripetrolia tai sähköä käyttämään tarkoitetusta taikka puukaasua tahi nestekaasua käyttävästä moottoriajoneuvosta:
henkilöautosta 600 kilon kokonaispainoon saakka 72 markkaa ja kultakin mainitun painon ylittävältä 100 kilon määrältä tai sen osalta 9 markkaa;
paketti-, kuorma-, linja- ja erikoisautosta kultakin kokonaispainon 100 kilon määrältä tai sen osalta 9 markkaa;
moottoripyörästä 72 markkaa; sekä
traktorista 3,60 markkaa kultakin sen oman painon 100 kilon määrältä tai sen osalta, kuitenkin vähintään 60 markkaa.
Jos moottoriajoneuvo merkitään moottoriajoneuvorekisteriin vasta verovuoden kuluessa, on siltä verovuodelta suoritettava niin monta kahdestoistaosaa koko verovuoden ajoneuvoverosta, kuin verovuodesta on jäljellä kuukausia, sekin kuukausi mukaan luettuna, jonka kuluessa rekisteriin merkitseminen tapahtui.
6§
Varsinaisesta ajoneuvoverosta ovat vapaat:
moottoriajoneuvot, jotka omistaa ja joita käyttää valtio tai valtion laitos;
moottoriajoneuvot, jotka eivät ole tieliikennelain nojalla säädetyn rekisteröimisvelvollisuuden alaisia;
palo- ja sairasautot sekä auton alustalle rakennetut työkoneet;
moottoripetrolia käyttämään tarkoitetut traktorit sekä moottorityökoneet ja moottorikäyttöiset laitteet;
moottoripolkupyörät sekä moottoripyörät, joiden omapaino on enintään 50 kiloa ja invalidipyörät;
moottorireet;
ulkomaille vietävät moottoriajoneuvot, joita täällä käytetään väliaikaisesta rekisteröimisestä annettujen säännösten rajoissa, sekä moottoriajoneuvot, joita käytetään koenumerokilvin näiden tilapäiseen käyttöön liittyvin rajoituksin; sekä
vastavuoroisuuden ehdolla moottoriajoneuvot, joita käyttää vieraan valtion Suomessa oleva lähetystö tai konsulinvirasto, jonka päällikkönä on lähetetty konsuli, tahi niihin verrattava ulkomainen edustusto, taikka niihin kuuluva henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen.
7§
Epätietoisissa tapauksissa tai jos muun laatuisen kuin 5 tai 6 § :ssä mainitun moottoriajoneuvon verotus on kysymyksessä, valtiovarainministeriö määrää, mihin ryhmään ajoneuvo on luettava, tai antaa ohjeet sen verottamisesta.
8§
Jos moottoriajoneuvon laatua on verovuoden aikana muutettu, suoritetaan siitä muuttamisen jälkeisestä katsastuksesta, tai jos sen toimittaminen on laiminlyöty, muutoksen suorittamisesta lukien uuden laatunsa mukainen ajoneuvovero, jolloin aikaisemmin maksettu vero on otettava lukuun.
9§
Valtiovarainministeriö voi hakemuksesta määräajaksi tai siksi ajaksi, minkä ajoneuvo on saman haltijan käytössä, vapauttaa varsinaisesta ajoneuvoverosta tai sen osasta moottoriajoneuvotyypin, joka maanpuolustuksen kannalta tai muusta syystä on maalle edullinen, niin myös moottoriajoneuvon, joka rautatieliikenteen kanssa kilpailematta välittää säännöllistä liikennettä harvaan asutuilla seuduilla tai rautatien ja siitä kaukana olevan paikkakunnan välillä, sekä myös moottoriajoneuvon, jota käytetään yksinomaan yleishyödylliseen tarkoitukseen tai pääasiallisesti ulkomailla tai yksityisellä alueella.
Rekisteriviranomainen voi hakemuksesta vapauttaa ajoneuvoverosta tai osasta siitä poliisiviranomaisen hallitseman moottoriajoneuvon, jota käytetään pääasiallisesti virantoimituksessa, sekä puolesta verosta linjaauton, joka liikennöi ainoastaan kaupunkitai kauppala-alueella.
10§
Varsinainen ajoneuvovero on maksettava veronkannossa. Jos suoritettava ajoneuvovero on vähintään 500 markkaa, toimitetaan kanto kahdessa erässä, ja veron määrän ollessa vähintään 1 000 markkaa, neljässä erässä. Ajoneuvovero tai sen maksettavaksi erääntynyt erä on maksettava ennen kuin moottoriajoneuvoa asianomaisena vuonna käytetään, jollei rekisteriviranomainen yksittäistapauksessa toisin määrää.
Moottoriajoneuvoa, jonka rekisteri-ilmoitus on jätetty poliisiviranomaiselle, niin myös rekisteröityä ajoneuvoa, jonka rekisteriote on veron määräämistä varten jätetty mainitulle viranomaiselle, saadaan kuitenkin käyttää liikenteessä, vaikka ajoneuvosta ei ole vielä suoritettu veroa, siksi kunnes sen rekisteriote on asianomaisen saatavana.
11§
Varsinainen ajoneuvovero on sen maksettava, joka sen ajan alkaessa, miltä vero lasketaan, on tai jonka silloin olisi pitänyt olla moottoriajoneuvorekisteriin merkitty ajoneuvon omistajaksi tai haltijaksi.
12§
Jos moottoriajoneuvo verovuoden aikana poistetaan moottoriajoneuvorekisteristä, maksettakoon suoritetusta ajoneuvoverosta takaisin määrä, joka ylittää sen kuukauden loppuun lasketun veron, minkä kuluessa ajoneuvon tunnusmerkit on viranomaiselle annettu takaisin. Jos verovuodelta takaisin maksettava vero on pienempi kuin 50 markkaa, älköön veroa takaisin maksettako.
13§
Ulkomailta tilapäistä käyttöä varten Suomeen tuodusta moottoriajoneuvosta suoritetaan ajoneuvoveroa tai myönnetään vapaus tuon veron maksamisesta sen mukaan, kuin asetuksella säädetään.
Lisävero.
14§
Rekisteröidystä bensiiniä, dieselöljyä tai moottoripetrolia käyttämään tarkoitetusta moottoriajoneuvosta, jota osaksi tai kokonaan käytetään, bensiiniajoneuvoa petrolilla tai lentokonebensiinillä tahi muulla lievemmin verotetulla tai verottomalla polttoaineella sekä dieselöljy- tai moottoripetroliajoneuvoa sen mainittua käyttöainetta lievemmin verotetulla tai valmisteveron lisäverosta vapaalla polttoaineella, on suoritettava, mahdollisen varsinaisen ajoneuvoveron lisäksi, lisäveroa.
Lisäveroa on myös suoritettava rekisteröimättömästä bensiiniä, dieselöljyä tai moottoripetrolia käyttämään tarkoitetusta moottoriajoneuvosta, jota osaksi tai kokonaan käytetään 1 momentissa mainitulla lisä verovelvollisuuden aiheuttavilla polttoaineilla.
Lisäveronalaisen polttoaineen käyttöön katsotaan ryhdytyn, milloin ajoneuvon polttoainejärjestelmään kuuluvassa säiliössä on tällaista polttoainetta.
15§
Lisävero on suoritettava riippumatta siitä, miten ja missä moottoriajoneuvoa käytetään.
16§
Lisävero on niistä moottoriajoneuvoista, joista on suoritettava varsinaista ajoneuvoveroa tai joista laatunsa puolesta ajoneuvovero voidaan laskea, jolloin bensiiniä käyttämään tarkoitetun ajoneuvon vero on laskettava 5 §:ssä säädetyin perustein, tuo vero kymmenkertaisena kuitenkin vähintään 3 000 markkaa. Muista moottoriajoneuvoista lisävero on 3 000 markkaa.
17§
Lisäverosta ovat vapaat:
moottorikäyttöiset laitteet, moottorityökoneet ja auton alustalle rakennetut työkoneet sekä moottorityökoneiksi varustetut traktorit, milloin niitä ei käytetä muihin kuljetuksiin kuin niiden käyttötarkoituksista johtuviin kuljetuksiin itse työpaikalla tai niiden omien polte- ja voiteluaineiden kuljetukseen tahi niiden siirtyessä työpaikalta toiseen;
traktorit milloin niitä käytetään maa. ja metsätaloudessa, ei kuitenkaan silloin, kun niitä perävaunulla tai peräreellä varustettuun käytetään maa- ja huonerakennustoiminnassa käytettävän maa- ja kiviaineen kuljettamiseen taikka yleisellä tiellä tai kadulla puutavaran kuljetukseen lukuunottamatta tien tai kadun ylitystä tahi omaan maa- ja metsätalouteen käytettävän polttopuun kuljetusta;
moottorireet;
moottoripolkupyörät; sekä
vastavuoroisuuden ehdolla moottoriajoneuvot, joita käyttää vieraan valtion Suomessa oleva lähetystö tai konsulinvirasto, jonka päällikön on lähetetty konsuli, tahi niihin verrattava ulkomainen edustusto, taikka niihin kuuluva henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen.
18§
Epätietoisissa tapauksissa valtiovarainministeriö määrää, onko jokin ajoneuvo tai laite sellainen kuin 17 §:n 1 kohdassa tarkoitetaan.
19§
Lisävero on maksettava koko verovuodelta ja yhtenä eränä ennen kuin moottoriajoneuvossa asianomaisena vuotena käytetään 14 §:ssä tarkoitettua lisäveron perusteena olevaa polttoainetta.
20§
Joka itse tai toista hyväkseen käyttäen ryhtyy käyttämään moottoriajoneuvoa sellaisella 14 §:ssä tarkoitetulla polttoaineella, jonka käyttämisestä on suoritettava lisäveroa, on velvollinen siitä etukäteen ilmoittamaan moottoriajoneuvorekisteriä pitävälle viranomaiselle.
21§
Lisäveron moottoriajoneuvosta on velvollinen maksamaan edellä 20 §:ssä mainittu ilmoittamisvelvollinen.
Siitä lisäverosta, jota ei saada verovelvolliselta perityksi, vastaa ajoneuvon omistaja, jos ajoneuvo on hänen hallinnassaan, tai, jollei ajoneuvo ole omistajan hallinnassa, se, jolle sen hallinta on siirtyvät.
22§
Jos moottoriajoneuvo on tuhoutunut, maksettakoon suoritetusta lisäverosta takaisin niin monta kahdestoistaosaa koko verosta kuin verovuodesta tuhoutumispäivänä on jäljellä kokonaisia kalenterikuukausia.
Erinäisiä säännöksiä.
23§
Veron maksuunpanon ja kannon toimittaa moottoriajoneuvorekisteriä pitävä viranomainen.
Milloin ajoneuvoveroa on suoritettava edellä 13 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa, toimittaa asianomainen tulliviranomainen veron maksuunpanon ja kannon.
24§
Vero kannetaan rahana asetuksena tarkemmin säädettävällä tavalla.
25§
Tässä laissa edellytetyn verotuksen valvonta kuuluu poliisiviranomaisille.
26§
Moottoriajoneuvosta viimeksi suoritettua veroa osoittava todiste samoin kuin 6 §:n 7 kohdassa edellytettyä käyttöä koskeva lupatodistus on pidettävä mukana ajoneuvoa käytettäessä ja näytettävä poliisille vaadittaessa.
27§
Jollei veroa tai varsinaisen ajoneuvoveron erääntynyttä osaa ole suoritettu, on moottoriajoneuvon käyttö estettävä.
28§
Sen estämättä, mitä muualla laissa on säädetty, poliisiviranomaisella on oikeus suorittaa sellaisia polttonesteen säilytystilojen ja moottoriajoneuvojen tarkastuksia, jotka ovat tarpeen moottoriajoneuvossa käytettävän polttonesteen laadun selvittämiseksi.
29§
Jos verovelvolliselle ilman hänen omaa syytään laskuvirheen tai siihen verrattavan erehdyksen vuoksi tai sen johdosta, että maksuunpanon toimittava viranomainen ei ole asiaa joltakin osalta tutkinut, on jäänyt panematta vero tai osa siitä, taikka jos verovelvollinen on samanlaisesta syystä saanut liikaa veroa takaisin, tehtäköön oikaisu viimeistään kahden vuoden kuluessa sen verovuoden päättymistä seuraavan kalenterivuoden alusta lukien, jolta vero olisi ollut määrättävä tai jolta palautusta on liikaa suoritettu.
Veron maksuunpanoon on asianomaisella oikeus hakea oikaisua maksuunpanon toimittavalta viranomaiselta 1 momentissa säädetyssä ajassa.
30§
Milloin havaitaan, että verovelvollinen on toimittamätta jättämänsä tai toimittamansa puutteellisen tai väärän ilmoituksen taikka muun tiedon tai asiakirjan johdosta jäänyt kokonaan tai osaksi verottamatta tahi oikeudettomasti saanut veroa takaisin, on maksuunpanon toimittavan viranomaisen määrättävä hänen suoritettavakseen se vero, mikä mainitusta syystä on jäänyt pahematta tai palautettu, enintään kolminkertaisena.
Jälkiverotusta älköön toimeenpantako, ennen kuin verovelvolliselle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen asiassa.
31§
Verovelvollisen kuoltua tulee 29 ja 30 §:ssä säädetyn oikaisun tai jälkiverotuksen kohdistua kuolinpesään. Jälkiverotus on tällöin toimitettava vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona perukirja annettiin perintöverolautakunnalle.
32§
Joka on tyytymätön maksuunpanon toimittavan viranomaisen suorittamisvelvollisuutta tai suoritettavan veron määrää koskevaan toimenpiteeseen, saa siitä kirjallisesti valittaa asianomaiselle lääninhallitukselle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä kun vero on suoritettu tai olisi pitänyt suorittaa. Valitus on 13 §:ssä mainituissa tapauksissa tehtävä tullihallitukselle.
Joka ei tyydy päätökseen, jonka lääninhallitus tai tullihallitus on antanut 1 momentissa tarkoitetun valituksen johdosta, saa siitä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jona päätös on tiedoksi saatu, sitä päivää lukuun ottamatta.
Sellaisissa tapauksissa, joita varten valitusaikaa ei edellä ole säädetty, ei valitusta oteta tutkittavaksi, ellei sitä ole tehty kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vero on suoritettu tai olisi pitänyt suorittaa.
33§
Joka pidättää tai yrittää pidättää tämän lain mukaan valtiolle tulevaa veroa taikka muutoin rikkoo tämän lain säännöksiä tai niiden täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annettuja määräyksiä, rangaistakoon, jollei rikoslaissa ole sellaisesta teosta ankarampaa rangaistusta säädetty, sakolla taikka enintään yhden vuoden vankeudella.
34§
Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1967. Tämän lain säännöksiä noudattaen voidaan vero maksuunpanna ja kantaa jo vuoden 1966 aikana.
Helsingissä 30. päivänä joulukuuta 1966
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Valtiovarainministeri Mauno Koivisto