420/1962

Työnantajain ja työntekijäin välisten työriitojen sovittelua ja heidän välistensä suhteiden edistämistä varten asetetaan valtakunnansovittelija sekä tarpeellinen määrä sivutoimisia piirisovittelijoita, joiden luku ja toimialueet määrätään asetuksella.

Määrättyä sovittelutehtävää varten voidaan asettaa tilapäinen sovittelija tai sovittelulautakunta.

Valtakunnansovittelijan nimittää tasavallan presidentti tehtävään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Jos valtakunnansovittelijaksi nimitetty ennestään on valtion virassa tai toimessa, vapautuu hän sen hoitamisesta siksi ajaksi, jona hän toimii valtakunnansovittelijana.

Piirisovittelijat määrää valtioneuvosto toimiinsa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Valtioneuvosto määrää jonkun piirisovittelijoista toimimaan valtakunnansovittelijan varamiehenä.

Tilapäisen sovittelijan sekä sovittelulautakunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet määrää sosiaaliministeriö.

Valtakunnansovittelijan on:

Valtakunnansovittelijan varamiehen on valtakunnansovittelijan estyneenä ollessa huolehdittava hänelle kuuluvista tehtävistä.

Piirisovittelijan on:

Sovittelijan esteellisyydestä on voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä on säädetty.

Työnseisaukseen tai sen laajentamiseen taikka sellaisen toimeenpanemiseen älköön työriidan johdosta ryhdyttäkö, jollei viimeistään kahta viikkoa sitä ennen ole toimitettu valtakunnansovittelijalle ja vastapuolelle kirjallista ilmoitusta, jossa aiotun työnseisauksen tai sen laajentamisen syyt, alkamishetki ja laajuus on mainittu. Ilmoituksen tekijä voi vain vastapuolen suostumuksella siirtää aiotun työtaistelun aloittamisen tai laajentamisen myöhäisempään ajankohtaan tai rajoittaa sen suppeammaksi kuin ilmoituksessa on mainittu.

Ilmoitus, joka edellä on säädetty toimitettavaksi valtakunnansovittelijalle, voidaan toimittaa asianomaiselle piirisovittelijalle, jos se koskee vain tämän toimialueella toimeenpantavaksi aiottua työtaistelutoimenpidettä.

Sosiaaliministeriö voi työriidassa, jonka johdosta aiotun työnseisauksen tai sen laajentamisen katsotaan sen laajuuden tai työalan laadun puolesta kohdistuvan yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin tai huomattavasti vahingoittavan yleistä etua, riittävän ajan varaamiseksi sovittelua varten kieltää aiottuun työnseisaukseen tai sen laajentamiseen ryhtymisen tai sen toimeenpanon enintään 14 vuorokauden ajaksi työtaistelun ilmoitetusta alkamishetkestä lukien. Tällainen kielto on annettava riitapuolille tiedoksi viimeistään kolme vuorokautta ennen työtaistelun alkamishetkeä.

Riitapuoli älköön vastapuolen suostumuksetta ryhtykö aikomaansa työnseisaukseen, sen laajentamiseen tai toimeenpanemiseen myöhemmin kuin kolmen vuorokauden kuluessa kieltoajan päättymisestä. Työtaistelun alkamishetki on aina ilmoitettava sovittelijalle ja vastapuolalle viimeistään kolme vuorokautta ennen kieltoajan päättymistä.

Saatuaan 7 §:ssä edellytetyn ilmoituksen tulee asianomaisen sovittelijan viipymättä ryhtyä tarkoituksenmukaisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin riidan sovittelemiseksi. Muulloinkin kun sovittelijan tietoon on tullut työriita, joka vaarantaa työrauhaa, sovittelija voi puuttua siihen.

Sovittelijan on, kun hän katsoo sen asianmukaiseksi tai kun riitapuoli pyytää, kutsuttava riitapuolet neuvotteluihin. Neuvotteluissa sovittelija toimii puheenjohtajana ja määrää, millä tavoin ja missä järjestyksessä riitakohdat on käsiteltävä.

Riitapuoli saapukoon sovittelijan määräämään neuvottelutilaisuuteen tai lähettäköön siihen edustajansa sekä antakoon sovittelijalle tämän tarpeellisiksi katsomat tiedot. Riitapuoli voi asettaa ehdon, ettei annettuja tietoja ilman hänen lupaansa saa muille ilmaista.

Ennen neuvottelujen aloittamista tai niiden kestäessä sovittelija voi alistaa riitapuolten harkittavaksi, eikö aiotun työtaistelun aloittamista olisi siirrettävä siihen asti kunnes sovittelun tulos on saatu selville.

Sovittelutoimessaan sovittelijan on, otettuaan perusteellisesti selkoa riidasta ja sen arvostaluun olennaisesti vaikuttavista seikoista sekä riitapuolten vaatimuksista, koetettava saada riitapuolet täsmällisesti määrittelemään riitakohdat ja rajoittamaan ne mahdollisimman vähiin sekä pyrittävä johtamaan riitapuolet sovintoon lähinnä heidän omien ehdotustensa ja tarjoustensa perusteella, joihin sovittelijan on ehdotettava sellaisia myönnytyksiä ja tasoituksia, mitä tarkoituksenmukaisuus ja kohtuus näyttävät vaativan.

Sovittelija voi sovittelun yhteydessä omasta aloitteestaan kuulla asiantuntijoita tai muita tietojen saamista varten tarpeellisia henkilöitä; ja on heille valtion varoista suoritettava sovittelijan kohtuulliseksi harkitsema korvaus, jos he sitä pyytävät.

Sovittelusta riitapuolille johtuvat kustannukset kärsikööt nämä itse.

Jollei sovittelija saa työriitaa neuvotteluilla eikä muutoin sovituksi, hän voi esittää riitapuolille kirjallisen sovintoehdotuksen ja kehoittaa näitä määräämässään lyhyessä ajassa hyväksymään sen. Sovintoehdotusta älköön ennen sovittelun päättymistä tai keskeyttämistä ilman sovittelijan suostumusta saatettako julkisuuteen.

Jolleivät riitapuolet hyväksy sovintoehdotusta, sovittelija harkitkoon, onko sovittelua jatkettava vai onko se keskeytettävä.

Jos sovittelija katsoo, ettei ole edellytyksiä 1 momentissa mainitun sovintoehdotuksen esittämiseen, hän voi keskeyttää sovittelun.

Jos sovinto saadaan aikaan, merkittäköön sen ehdot sovittelijan pöytäkirjaan.

Jos osapuolet työriidan sovittelua tai ratkaisua varten ovat asettaneet erityisen elimen, ilmoittakoot siitä valtakunnansovittelijalle. Tällaiseen riitaan älköön sovittelutoimin puututtako, ellei elin ole tuloksetta käsitellyt asiaa tai asianhaaroista voida päätellä, ettei se tule tehtävään ryhtymään tai siinä onnistumaan.

Työehtosopimusta koskeva riita-asia, joka kuuluu työtuomioistuimen käsiteltäviin tai joka sopimuksen mukaan on välimiesten ratkaistava, ei kuulu tässä luvussa säädetyn sovittelutoimen piiriin; ja on sovittelijan, saatuaan selvityksen riidan sanotunlaisesta luonteesta, tästä ilmoitettava riitapuolille.

Joka rikkoo tämän lain 7 §:n 1 momentissa tai 8 §:n 2 momentissa säädetyn tai 8 §:n 1 momentin mukaisesti annetun kiellon, rangaistakoon sakolla.

Tämän lain 7 §:n 1 momentissa mainitun kiellon rikkomisesta älköön virallinen syyttäjä tehkö syytettä, ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.

Jos sovittelija luvattomasti ilmaisee ammatti- tai liikesalaisuuden, jonka hän toimessaan on saanut tietää, tai asian, joka hänelle on 10 §:n 2 momentissa mainitulla ehdolla annettu tiedoksi, rangaistakoon sakolla.

Jos sovittelija on tehnyt 1 momentissa mainitun teon hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista etua tai toista vahingoittaakseen, rangaistakoon vankeudella.

Tässä mainitusta rikoksesta älköön virallinen syyttäjä tehkö syytettä, ellei asianomistaja ole sitä syytteeseen pantavaksi ilmoittanut.

Viranomaiset ovat velvolliset tarvittaessa antamaan sovittelijalle hänen pyytämäänsä virka-apua tässä laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi.

Valtakunnansovittelijalle suoritetaan valtion varoista palkkaa hänen kanssaan tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Muiden sovittelijain palkkiot ja sovittelutoiminnasta johtuvat muut kustannukset suoritetaan valtion varoista.

Sovittelijoiden antamat asia- ja toimituskirjat ovat leimaverosta ja muista maksuista vapaat.

Tarkemmat määräykset tämän lain soveltamisesta ja täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.