299/1958

Tätä lakia on, jäljempänä mainituin poikkeuksin, sovellettava työhön, jota työntekijä sopimuksen perusteella vastikkeesta tekee työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena. Vastikkeeksi katsotaan jokainen etu, jolla on taloudellista arvoa.

Tätä lakia sovelletaan, siten kuin asetuksella säädetään, myös:

Tätä lakia ei sovelleta:

Milloin kaksi tai useampi henkilö, jotka eivät ole 3 §:n 1 kohdassa tarkoitetussa suhteessa toisiinsa, suorittaa yhteisessä yrityksessään työtä, on heihin sovellettava, mitä tässä laissa työnantajasta säädetään, vaikkei yrityksessä työskentelekään 1 §:ssä tarkoitettuja työntekijöitä.

Se, jolle sataman hallinto kuuluu, niin myös laivanisäntä, aluksen päällikkö tai muu henkilö, jonka huostassa alus on, sekä työnantaja ovat, sen mukaan kuin valtioneuvosto määrää, kukin kohdaltaan velvolliset soveltuvin osin noudattamaan tämän lain säännöksiä, mikäli on kysymys työstä, jota satamassa, maissa tai aluksessa suoritetaan meri- tai sisävesiliikenteeseen käytettävän aluksen lastauksessa tai purkauksessa taikka polttoainetta alukseen otettaessa.

Satamalla tarkoitetaan 1 momentissa myös satama-allasta, laituria tai muuta senkaltaista paikkaa.

Kiinteistön tai rakennuksen omistaja tai se, joka hallitsee kiinteistöä, sen osaa tai siihen kuuluvaa nautintaoikeutta, taikka koneiden tahi laitteiden valmistaja, maahantuoja tai luovuttaja tahi tavarakollin laivaaja tai lähettäjä taikka se, joka itsenäisenä yrittäjänä harjoittaa koneiden tai laitteiden asentamista, on, vaikkei olekaan työnantaja, velvollinen noudattamaan, mitä tämän lain 40― 43 §:ssä säädetään.

Virallisen syyttäjän tai valtion ammattientarkastajan taikka työnantajain tai työntekijäin keskusjärjestön pyynnöstä on työneuvoston ratkaistava, onko työtä pidettävä sellaisena, johon tätä lakia on sovellettava, niin myös kysymykset siitä, onko lain 4, 5 tai 6 §:ää sovellettava.

Ammattientarkastajan on, milloin asianosainen sitä vaatii, saatettava 1 momentissa mainittu kysymys työneuvoston ratkaistavaksi, jollei asiaa muuten ole pidettävä ilmeisen selvänä.

Jos tuomioistuimessa vireillä olevan asian ratkaisu riippuu 1 momentissa mainitusta kysymyksestä, siirtäköön tuomioistuin tämän kysymyksen ratkaisemisen työneuvostolle, milloin katsoo sen tarpeelliseksi tai asianosainen sitä vaatii; ja päättäköön tuomioistuin asian vasta sen jälkeen, kun työneuvoston ratkaisu on sille toimitettu.

Jos työturvallisuudesta jossakin työssä on voimassa erityisiä säännöksiä, noudatettakoon sellaisessa työssä tämän lain ohella myös niitä.

Työnantajan on tarkoin otettava varteen kaikki, mikä työn laatuun, työolosuhteisiin, työntekijän ikään, sukupuoleen, ammattitaitoon ja hänen muihin edellytyksiinsä katsoen kohtuudella on tarpeellista työntekijän suojelemiseksi joutumasta työssä alttiiksi tapaturmille tai saamasta työn johdosta haittaa terveydelleen.

Työntekijän on tarkoin noudattava, mitä hänen velvollisuudekseen tässä laissa ja sen nojalla annettavissa järjestysohjeissa määrätään, niin myös noudatettava jäljempänä tarkoitettuja suojeluohjeita ja käytettävä hänelle tapaturmien ja terveyden haitan estämiseksi määrättyjä suojeluvälineitä sekä muutoinkin noudatettava työssä tarpeellista varovaisuutta.

Työnantajan ja työntekijäin on yhteistoiminnassa pyrittävä ylläpitämään ja tehostamaan työturvallisuutta työpaikalla.

Työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä tulee, milloin se työntekijäin lukumäärän tai työn laadun ja jatkuvuuden huomioon ottaen on tarpeellista, olla riittävästi:

Työpaikalla, jossa on sekä miespuolisia että naispuolisia työntekijöitä, tulee tarvittaessa olla edellä mainittuja pesuhuoneita, käymälöitä ja muita huonetiloja erikseen miehille ja naisille.

Työntekijäin käyttöön tarkoitettujen huonetilojen osalta on soveltuvin kohdin noudatettava, mitä työhuoneen ilmanvaihdosta, valaistuksesta, lämpötilasta, kosteudesta ja puhtaudesta sekä paloturvallisuudesta jäljempänä säädetään.

Kun työtä suoritetaan paikalla, missä ei ole riittävästi saatavissa asuntoja työntekijöille niin lähellä työpaikkaa, että heidän voidaan kohtuudella vaatia käyvän siellä yöpymässä, on työnantajan järjestettävä työntekijöille työpaikalle tai sen läheisyyteen tarpeelliset asumukset, erikseen miehille ja erikseen naisille.

Työhuoneessa tulee olla tarpeeksi tilaa työntekijäin työskentelyä ja liikkumista varten sekä työn laatuun nähden riittävästi ilmatilaa, kuitenkin vähintään kymmenen kuutiometriä kuitakin työntekijää kohti. Ilmatilaa laskettaessa otetaan työhuoneen korkeudesta huomioon enintään kolme ja puoli metriä.

Työhuoneen tai muun suljetun työpaikan ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas, ja se on järjestettävä tarkoituksenmukaisesti.

Työpaikalla tulee olla riittävä ja sopiva valaistus, erittäinkin niissä kohdissa, joissa työntekijän on työskenneltävä tai liikuttava. Mikäli olosuhteet niin vaativat, on tärkeimmille poistumisteille järjestettävä tarpeellinen varavalaistus. Työpaikkaan liittyvällä alueella tulee tarvittaessa olla riittävä ulkovalaistus.

Työpaikkana käytettävässä ikkunattomassa rakennuksessa tai rakennuksen osassa tulee tarpeellisen valaistuksen saaminen olla turvattu siinäkin tapauksessa, että varsinainen valaistusjärjestelmä joutuu epäkuntoon.

Jollei maan alla suoritettavassa tai muussa siihen verrattavassa työssä voida kohtuudella vaatia järjestettäväksi muuta valaistusta, voidaan siellä käyttää työntekijän mukanaan kuljettamaa valaistusvälinettä.

Mikäli työn laatu ja suoritustapa sekä tuotantomenetelmät sen sallivat, on työhuoneen lämpötila ja ilman kosteus tarvittaessa siten säädettävä, että työ voidaan suorittaa aiheuttamatta haittaa työntekijän terveydelle.

Työssä, jossa työntekijä työn laadun vuoksi joutuu olemaan alttiina erityiselle kosteudelle, märkyydelle, vedolle, kylmyydelle tai kuumuudelle taikka voimakkaalle valolle tahi muulle vaaralliselle säteilylle, on työntekijän suojeleminen näistä aiheutuvista haitoista järjestettävä tehokkaalla tavalla.

Työ, jonka jossakin vaiheessa syntyy pölyä, savua, kaasua tai höyryä työntekijää vahingoittavassa tai häiritsevässä määrässä, on, mikäli mahdollista, suoritettava erillisessä huoneessa tai rakennelmassa taikka sijoitettava työn sellainen vaihe suljettuun laitteeseen. Pöly, savu, kaasu tai höyry on tarkoituksenmukaisella tavalla riittävässä määrin tehtävä vaarattomaksi tai koottava ja poistettava. Jollei pölyn savun, kaasun tai höyryn haittaavaa vaikutusta voida poistaa, on niiden leviäminen työpaikan ympäristöön estettävä.

Milloin työssä joudutaan käsittelemään myrkyllistä tai muuta terveydelle vaarallista ainetta tai milloin työolosuhteista muutoin saattaa aiheutua myrkytyksen, tartunnan taikka hapen puutteen vaaraa, on tarpeellisiin suojelutoimenpiteisiin ryhdyttävä. Jollei tällaisilla toimenpiteillä vaaraa voida riittävässä määrin poistaa, on vaarallinen aine korvattava muulla aineella.

Työnantaja voidaan, milloin aihetta on, velvoittaa esittämään selvitys 1 momentissa tarkoitetun vaarallisen aineen kokoonpanosta tai sen määrästä työpaikan ilmassa ja muista sanotussa momentissa tarkoitetuista olosuhteista sekä määräajoin tutkituttamaan niissä tapahtuvia muutoksia.

Työssä, jossa työntekijä on alttiina voimakkaalle melulle tai tärinälle, on hänen suojelemisensa järjestettävä sopivalla tavalla. Jollei melun tai tärinän haittaavaa vaikutusta voida vaati poistettavaksi rakenteellisilla tai muilla teknillisillä keinoilla tai työmenetelmää muuttamalla, on sellainen työ, mikäli mahdollista, sijoitettava erityiseen työhuoneeseen tai -paikkaan taikka siten järjestettävä, että melu tai tärinä aika ajoin vähenee tai keskeytyy.

Samoin on tarpeellisiin suojelutoimenpiteisiin ryhdyttävä, kun työtä suoritetaan sellaisen ilmanpaineen alaisena, josta työntekijän terveydelle saattaa aiheutua haittaa, tai kun työntekijä joutuu työskentelemään olosuhteissa, joissa ilmanpaine saattaa huomattavasti vaihdella.

Työhuoneessa ja muuallakin työpaikalla on noudatettava järjestystä ja siisteyttä. Työhuoneet, portaat ja käytävät on päivittäin siivottava, jollei erityisistä syistä muuta johdu, minkä lisäksi nämä tilat on määräajoin perusteellisesti siivottava.

Pölyä levittävä siivous on pyrittävä suorittamaan sellaisena aikana, jolloin työ ei ole käynnissä.

Milloin muihin riittäviin toimenpiteisiin tapaturman tai sairastumisen vaaran torjumiseksi ei voida ryhtyä tai sellaisia ei kohtuudella voida vaatia, on työntekijälle varattava tarkoituksenmukaiset henkilökohtaiset suojeluvälineet. Jos työn laatu tai työolosuhteet tekevät erityisen työpuvun tai muun varusteen välttämättömäksi tapaturman tai sairastumisen vaaran vähentämiseksi, on sellainen suojeluväline annettava työntekijän käytettäväksi.

Henkilökohtaisia suojeluvälineitä tulee olla käytettävissä riittävä määrä.

Ennen kuin työntekijän käyttämä henkilökohtainen suojeluväline saadaan luovuttaa toisen käyttöön, on se tarvittaessa tarkoituksenmukaisesti ja riittävän tehokkaasti puhdistettava.

Työntekijän tulee huolellisesti hoitaa hänen käyttöönsä annettua henkilökohtaista suojeluvälinettä sekä viipymättä ilmoittaa siinä ehkä ilmenneistä vioista ja puutteellisuuksista työnantajalle tai tämän edustajalle.

Työntekijän on työssä käytettävä sellaista vaatetusta, ettei siitä aiheudu tapaturman vaaraa.

Mikäli jostakin työstä aiheutuu työntekijän terveydelle erityistä vaaraa, jota suojelutoimenpiteillä ei voida tyydyttävästi poistaa, on työaikaa sellaisessa työssä mahdollisuuksien mukaan rajoitettava sijoittamalla työntekijät päivittäin, viikottain tai muina aikoina osaksi työaikaa ulkoilmassa tai muutoin terveellisemmissä olosuhteissa suoritettavaan työhön.

Milloin työntekijäin terveydelle erityistä vaaraa aiheuttavan työn vaarallisuuden vähentäminen edellyttää toimenpiteitä, joihin ei kohtuudella voida vaatia ryhdyttäväksi, voidaan työntekijäin työaikaa sellaisessa työssä asetuksella määrätä lyhennettäväksi.

Työ on siten järjestettävä, että palonvaara on mahdollisimman vähäinen. Työjätteet ja muut sellaiset työn kannalta tarpeettomat aineet, jotka voivat syttyä, on tarkkaan poistettava.

Työhuoneistossa tulee olla riittävä määrä selvästi havaittavia ja helposti luoksepäästäviä maanpinnalle ulkoilmaan saakka ulottuvia turvallisia poistumis- tai pelastautumisteitä, jotka on aina pidettävä vapaina. Työhuoneistosta pois johtavien ovien tulee olla sisäpuolelta helposti avattavia ja yleensä ulospäin aukeavia.

Työhuoneistossa tai sen välittömässä läheisyydessä tulee aina olla saatavana vettä ja tarpeellisia palonsammutusvälineitä. Milloin työstä johtuvat erityiset olosuhteet niin vaativat, tulee veden lisäksi olla muuta sammutusainetta ja sammutuspeittoja.

Milloin erityinen palohälytysmenettely työturvallisuuden kannalta on tarpeellinen, on se siten järjestettävä, että hälytys tehokkaasti havaitaan kaikkialla työpaikalla ja että samalla voidaan todeta, keitä hälytys koskee.

Työntekijöille on annettava tarpeelliset suojeluohjeet tulenkäyttelystä, tulenvaaraa aiheuttavasta työskentelystä, tulenvaarallisten tai räjähtävien aineiden käsittelemisestä ja säilyttämisestä, tuuletuslaitteiden tarkoituksenmukaisesta käyttämisestä palon sattuessa, paloilmoituksesta, palokunnan hälyttämisestä, palo-ovien sulkemisesta ja nopeasta poistumisesta tarvittaessa ynnä muista tulipalon varalta tai sen sattuessa kullakin työpaikalla vallitsevien olosuhteiden mukaan varteen otettavista toimenpiteistä.

Työpaikan sähköjohdot ja -laitteet on siten rakennettava sekä asennettava ja niitä on niin käytettävä sekä hoidettava, etteivät ne aiheuta palon tai tapaturman vaaraa.

Sähkötyössä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Jollei työtä muutoin voida suorittaa turvallisesti, sähköjohdot ja -laitteet on ennen työn aloittamista saatettava verkostosta erottamalla tai muilla keinoilla vaarattomiksi, ja on tällaisessa työssä aina noudatettava sähkölaitoksia koskevia kulloinkin voimassa olevia varmuusmääräyksiä ja niiden nojalla annettuja ohjeita.

Sellaisissa paikoissa, joissa työntekijät työtä suorittaessaan tai liikkuessaan saattava pudota taikka esineet pudotessaan tai kaatuessaan voivat heitä vahingoittaa, tulee työn laatuun katsoen olla tarkoituksenmukaisia kaiteita, aitauksia, suojakatoksia tai muita turvallisuuslaitteita. Työntekijöille on järjestettävä turvallinen pääsy työskentelypaikoille. Lattiat, portaat ja käytävät on pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei liukastumis- tai kompastumisvaaraa ole.

Milloin kuljetuslaitteet taikka kuljetettavat tai liikkeellä olevat esineet saattavat aiheuttaa vaaraa työntekijöille, on järjestettävä suojatilat, merkinantojärjestelmiä tai sopivia suojalaitteita.

Työpaikalla, missä hukkumisen vaara on olemassa, tulee sopivassa paikassa olla aina saatavissa tarkoituksenmukaiset hengenpelastuslaitteet.

Koneiden, paineastioiden, nosto- ja kuljetusvälineiden sekä muiden niihin verrattavien teknillisten laitteiden tulee olla niillä työskenteleviä ja muita työpaikalla olevia henkilöitä uhkaavien tapaturmien ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisesti rakennetut, sijoitetut ja asennetut sekä varustetut tarpeellisin suojalaittein ja merkinnöin.

Jollei 1 momentissa tarkoitettujen laitteiden suojeluteknillisestä tarkastuksesta ole erikseen säädetty, voidaan ne määrätä ennen käyttöön ottamista ja sen jälkeen määräajoin tarkastettaviksi.

Kaikkia 29 §:ssä tarkoitettuja laitteita on käytettävä ja hoidettava niistä annettujen määräysten ja ohjeiden mukaisesti.

Koneita ja muita laitteita tai niiden osia ei saa kuormittaa tai rasittaa siten, että sen johdosta aiheutuu vaaraa.

Ennen kuin voimansiirtolaite tai muu laajalle ulottuva koneisto pannaan käyntiin, on siitä annettava kaikille laitteen tai koneen vaikutuspiirissä oleville työntekijöille merkki heille ennakolta tunnetuksi saatetulla tavalla.

Koneen käyntiinpanolaitteet on niin rakennettava ja asennettava sekä tarpeen vaatiessa sellaisilla laitteilla varustettava, että vältetään vaara koneen joutumisesta epähuomiossa käyntiin. Koneissa, joista saattaa aiheutua vaaraa työntekijöille, tulee olla laite koneen nopeaa pysäyttämistä tai irtikytkemistä varten.

Koneiden ja voimansiirtolaitteiden voitelu, puhdistus ja korjaus sekä hihnojen paneminen hihnapyörille tai niiltä irroittaminen saadaan, jollei sitä muutoin voida tehdä vaarattomasti, suorittaa ainoastaan koneen seisoessa. Koneen käynnissä ollessa ei sen korjausta saa suorittaa muu kuin siihen erityisesti perehtynyt henkilö, jonka tulee käyttää tarkoitukseen sopivia välineitä ja suojalaitteita.

Käsiteltäessä ja säilytettäessä räjähtäviä, tulenarkoja, syövyttäviä tai muita sellaisia vaarallisia aineita on noudatettava erityistä varovaisuutta ja tarkoin otettava varteen, mitä näiden aineiden käsittelemisestä ja säilyttämisestä on erikseen säädetty.

Työntekijälle on annettava työn laadun ja työolosuhteiden edellyttämää opetusta ja ohjausta työssä sattuvan tapaturman sekä työstä aiheutuvan sairastumisen vaaran välttämiseksi. Milloin aihetta on, on tarkoituksenmukaisia varoituksia ja muita suojeluohjeita pantava julki sopiviin kohtiin työpaikalle.

Työtä, josta saattaa aiheutua erityistä tapaturman tai sairastumisen vaaraa taikka palonvaaraa, ei tilapäisestikään saa suorittaa muu kuin huolellinen ja siihen pätevä henkilö tai tällaisen henkilön välittömän valvonnan alaisena muu työntekijä.

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niistä käytössään tai hoidettavanaan olevissa koneissa, laitteissa tai työvälineissä ilmenevistä vioista tai puutteellisuuksista, joista saattaa aiheutua tapaturman tai sairastumisen vaaraa.

Ensiavun antamiseksi tapaturman tai sairastumisen sattuessa tulee sopivissa ja selvästi ilmoitetuissa kohdissa työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä olla saatavissa sen laajuuteen, sijaintiin, työntekijäin lukumäärään sekä työn laatuun ja työolosuhteisiin nähden riittävästi sidostarvikkeita, lääkkeitä ja muita ensiapuvälineitä, joiden määrä ja kunto sekä säilytyspaikka on tarkastettava vähintään kerran kuukaudessa.

Milloin työntekijäin lukumäärä taikka työn laatu tai muut työolosuhteet niin vaativat, tulee työpaikalla olla ainakin yksi ensiavun antamiseen perehtynyt henkilö sekä siihen sopiva huonetila.

Työolosuhteiden niin vaatiessa, on työntekijälle ennakolta annettava selvät ohjeet siitä, mihin toimenpiteisiin tapaturman sattuessa on nopean avun hankkimiseksi ryhdyttävä.

Naista älköön käytettäkö kaivostyöhön verrattavaan työhön maan alla. Muutoin on naisen käyttämisestä työhön tämän lain lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen on säädetty.

Lapsen ja nuoren henkilön käyttämisestä työhön on tämän lain lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen on säädetty.

Työnantaja älköön antako työntekijälle tämän kotona tehtävää työtä varten sellaisia aineita, joista työn vaatimalla tavalla käytettyinä saattaa aiheutua erityistä tapaturman tai sairastumisen vaaraa.

Koneen, välineen tai muun teknillisen laitteen valmistajan, maahantuojan tai myyjän taikka henkilön, joka luovuttaa sellaisen esineen toisen käyttöön, on huolehdittava siitä, että esinettä, kun se jätetään maassa käyttöön otettavaksi tai myytäväksi tahi asetetaan nähtäväksi, seuraa sen tavallista käyttöä varten tarpeelliset suojalaitteet, samoin kuin siitä, ettei se muutoinkaan, kun sitä työssä käytetään, tarpeettomasti aiheuta työntekijälle tapaturman eikä sairastumisen vaaraa. Esineen ohella tulee olla saatavissa asianmukaiset ohjeet sen asentamista, käyttöä ja hoitoa varten.

Sen, joka itsenäisenä yrittäjänä toimittaa koneen, välineen tai laitteen asentamisen, on huolehdittava siihen kuuluvien suojalaitteiden saattamisesta asianmukaiseen kuntoon ja muutoinkin noudatettava sellaisesta asentamisesta ehkä annettuja määräyksiä ja ohjeita.

Tavarakolli, jonka kokonaispaino on tuhat kiloa tai enemmän ja joka toimitetaan alukseen edelleen kuljetettavaksi, on ennen alukseen lastaanista laivaajan tai, jos lastaaminen tapahtuu valtakunnan ulkopuolella, lähettäjän toimesta varustettava selvästi näkyvällä ja pysyvällä merkinnällä, joka ilmaisee kollin kokonaispainon kiloina.

Tarpeen vaatiessa tavaran lähettäjän on myös muuta kuljetusta varten varustettava tavarakolli 1 momentissa tarkoitetulla merkinnällä.

Jos tarkkaa painoa on vaikea määrätä, on ilmaistava likimääräinen paino.

Milloin rakennuksessa tai sen osassa omistajan tai vuokranantajan suostumuksella suoritetaan sellaista työtä, johon tätä lakia sovelletaan, on omistajan tai vuokranantajan sallittava, että työnantaja suorittaa rakennuksessa ne korjaukset tai muutokset, jotka hänen tehtävikseen on tämän lain nojalla määrätty.

Maanomistajan, joka korvausta vastaan yleisesti luovuttaa maasta otettavaksi soraa tai muuta sellaista ainetta, on, jollei työnantajan kanssa ole toisin sovittu, valvottava ja huolehdittava siitä, ettei ottopaikka käy vaaralliseksi. Milloin maanomistaja on vuokra- tai muulla sopimuksella luovuttanut sen maa-alueen hallinnan, josta ainesta otetaan, toiselle, on tämä velvollisuus haltijalla.

Milloin työn katsotaan aiheuttavan erityistä sairastumisen vaaraa, valtioneuvosto voi määrätä, että työnantajan on kustannuksellaan toimitutettava työntekijäin lääkärintarkastus määrätyssä ajassa työhön ottamisen jälkeen ja että lääkärintarkastus on uusittava määräajoin työsuhteen kestäessä tai ammattientarkastajan niin määrätessä. Työntekijä älköön kieltäytykö alistumasta tässä tarkoitettuun lääkärintarkastukseen.

Jos lääkärintarkastuksessa osoittautuu, että työntekijällä erityisen herkkyyden, rakenteellisen heikkouden tai muun henkilökohtaisen syyn takia on ilmeinen alttius saada 1 momentissa tarkoitetusta työstä vaaraa terveydelleen, älköön häntä sellaiseen työhön käytettäkö.

Sosiaaliministeriö voi lääkintöhallitusta kuultuaan antaa tarkempia määräyksiä tämän lain nojalla toimitettavista lääkärintarkastuksista, niin myös vahvistaa lääkärintarkastuksista annettavien todistusten kaavakkeet.

Tämän lain sekä sen nojalla annettavien määräysten ja ohjeiden noudattamista valvovat ammattientarkastusviranomaiset, jollei edellä 8 §:ssä tarkoitetuista säännöksistä muuta johdu.

Valtioneuvosto voi antaa järjestysohjeita tämän lain soveltamisesta eri työaloilla sekä vaarallisten koneiden, välineiden, laitteiden ja aineiden käyttämisestä ja tarkastuksesta sekä muita määräyksiä lain täytäntöönpanosta.

Tämä laki ja sen nojalla annetut työpaikkaa koskevat määräykset on pidettävä työntekijäin nähtävinä.

Työnantajaa taikka 4―6 §:ssä tarkoitettua henkilöä, joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja määräyksiä, rangaistakoon sakolla tai, jos asianhaarat ovat raskauttavat, vankeudella enintään kuudeksi kuukaudeksi, jollei siitä muualla laissa ole ankarampaa rangaistusta säädetty.

Sama olkoon laki, jos joku luvattomasti tai ilmaan pätevää syytä poistaa tai turmelee tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi tarkoitetun laitteen taikka ohje- tai varoitusmerkinnän.

Virkamiestä, jonka laiminlyönnistä johtuu, ettei tämän lain säännöksiä hänen johdettavassaan tai alaisessaan työssä noudateta, rangaistakoon, niinkuin 1 momentissa on säädetty.

Jos työnantajan tai 5 taikka 6 §:ssä mainitun henkilön edustaja havaitaan syypääksi rikkomukseen, eikä sitä samalla voida lukea sen syyksi, jota hän edustaa, rangaistakoon rikkomuksesta ainoastaan edustajaa.

Ennen kuin virallinen syyttäjä nostaa syytteen tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten taikka määräysten rikkomisesta, on hänen, jollei valtion ammattientarkastaja ole ilmoittanut rikkomusta syytteeseen pantavaksi, hankittava asiasta lausunto sanotulta ammattientarkastajalta.

Virallisen syyttäjän tulee hyvissä ajoin ennen kuin syyteasia otetaan tuomioistuimessa käsiteltäväksi, ilmoittaa siitä asianomaiselle ammattientarkastajalle.

Tämän lain ja sen nojalla annettujen määräysten rikkomisesta nostettu syyte tai tuomittu rangaistus älköön estäkö käyttämästä rikkonutta vastaan niitä pakko- ja täytäntöönpanokeinoja, joista erikseen on säädetty.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen pakko- ja täytäntöönpanokeinojen käyttäminen älköön myöskään estäkö syyllisen tuomitsemista tämän lain mukaiseen rangaistukseen.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1959, ja sillä kumotaan 28 päivänä maaliskuuta 1930 annettu työturvallisuuslaki (104/30), työturvallisuudesta alusten lastausja purkaustyössä 2 päivänä elokuuta 1946 annettu laki (607/46), määräysten antamisesta autovajoista ja muista huoneista, joissa moottoriajoneuvoja säilytetään, käytetään tai korjataan, 6 päivänä marraskuuta 1942 annettu laki (843/42) sekä aluksilla kuljetettavien raskaiden kollien painon merkitsemisestä 10 päivänä kesäkuuta 1932 annettu laki (217/32), kuitenkin niin, että edellä kumottujen työturvallisuuslain ja työturvallisuudesta alusten lastaus- ja purkaustyössä annetun lain nojalla aikaisemmin annetut valtioneuvoston päätökset ovat edelleen noudatettavina, kunnes niitä asianomaisessa järjestyksessä muutetaan tai ne kumotaan.

Tämän lain 42 ja 43 §:ää ei kuitenkaan ole sovellettava, milloin kysymyksessä on ennen lain voimaan tuloa syntynyt vuokra-, nautinta- tai muu hallintasuhde, ennen kuin sanottu suhde lain voimaan tulon jälkeen ensimmäisen kerran olisi voitu katkaista.