393/1957

Alusten avustamiseksi on Suomen rannikoilla ja sisävesillä luotseja.

Luotsipiirien luvusta ja rajoista, luotsiasemien ja -vartiopaikkojen sijoituksesta sekä luotsausväylistä on erikseen säädetty.

Suomen kulkuvesillä on kauppa-aluksen sekä ulkomaisen sota- ja hallintoaluksen käytettävä valtion luotsia tämän asetuksen määräysten mukaisesti.

Suomalainen kauppa-alus on vapautettu 2 §:ssä säädetystä luotsinkäyttövelvollisuudesta, kun

Jos luotsi asianmukaisesta luotsinkutsusta huolimatta ei ole saapunut kohtuullisessa ajassa, saa aluksen päällikkö ottaa muun kulkuväylään perehtyneen henkilön luotsausta toimittamaan, kunnes luotsi on saatu alukseen, ei kuitenkaan kauemmaksi kuin lähimmälle luotsiasemalle tai -vartiopaikalle. Matkan aikana on säädettyjä luotsinkutsumerkkejä pidettävä näkyvissä.

Jos luotsia pätevän syyn vuoksi ei ole voitu kutsua silloin, kun luotsia olisi käytettävä, tai jos asianmukaisesti kutsuttu luotsi ei ole saapunut kohtuullisessa ajassa ja alus sen vuoksi on lähtenyt matkalle ilman luotsia, on päällikkö velvollinen sillä paikkakunnalla, johon alus ensiksi poikkeaa, ilmoittamaan asiasta tulliviranomaiselle tai, jos paikkakunnalla sellaista ei ole, lähimmälle luotsi-, merivartio- tai poliisiviranomaiselle.

Valtion alukset ovat ennen muita aluksia oikeutetut saamaan luotsin apua ja sen jälkeen säännöllisin vuoroin kulkevat matkustaja-alukset.

Luotsilla on oikeus toimittaa luotsauksia vain niissä kulkuvesissä, mitkä kuuluvat sen luotsiaseman luotsausalueeseen, jolla hänellä on virka tai toimi, tai mitä varten hän merenkulkuhallituksen antaman ohjauskirjan nojalla muutoin on saanut erityisen luotsausoikeuden.

Jos luotsi jostain syystä ei katso voivansa ryhtyä luotsaukseen tai jatkaa luotsausta, voi hän kuitenkin päällikön pyynnöstä suostua avustamaan aluksen ohjaamisessa. Tällöin on luotsin otettava luotsauslaskuun päällikön merkintä siitä, että avustus ei tapahdu luotsin virkavastuulla.

Milloin alus haluaa luotsia käyttää, olematta siihen tämän asetuksen mukaan velvollinen, on sen käytettävä valtion luotsia ja noudatettava tämän asetuksen määräyksiä. Kuitenkin saa säännöllisin vuoroin kulkeva matkustaja-alus tällöin käyttää myös laivaväkeen kuuluvaa merenkulkuhallituksen hyväksymää linjaluotsia.

Satama-alueella saavat luotsausta myös toimittaa valtion luotsien lisäksi satamaviranomaisten satamaluotseiksi hyväksymät henkilöt.

Luotsi kutsutaan joko antamalla aluksesta kansainvälinen luotsinkutsumerkki tai hyvissä ajoin asianomaiselta luotsiasemalta tilaamalla.

Kun luotsi on tilattu määräaikaan ja paikkaan odottamaan matkalla olevaa alusta, on päällikön mainitulla paikalla annettava luotsinkutsumerkki.

Luotsinkutsumerkkinä käytetään päivällä kansainvälistä lippuviestiä G tai PT ja yöllä lyhyin väliajoin noin minuutin ajan kerrallaan näytettävää valkoista valoa tai soihtua, viidentoista minuutin väliajoin näytettävää säkenöivää valoa (blue light) tai vilkkuviestiä PT.

Luotsinkutsumerkki PT voidaan antaa myös äänimerkkinä, vaikka tämän äänimerkin käyttöä yleensä on vältettävä, varsinkin vilkkaasti liikennöidyillä väylillä.

Kiinteältä luotsiasemalta tai -vartiopaikalta on luotsinkutsumerkkiin vastattava:

Majakka-aluksesta, jota käytetään luotsivartiopaikkana, vastataan luotsinkutsumerkkiin:

Luotsiveneessä on käytettävä seuraavia tunnusmerkkejä:

Kun kulussa oleva alus haluaa ottaa luotsin, on aluksen kulkunopeutta vähennettävä tai alus pysäytettävä ja ryhdyttävä muutoinkin sellaisiin toimenpiteisiin, että nouseminen alukseen voi tapahtua luotsiveneen ja siinä olevien henkilöiden joutumatta vaaraan. Mikäli mahdollista, on alusta ohjailtava niin, että vene voi laskea sen viereen suojan puolella. Pimeällä on järjestettävä tarkoituksenmukainen valaistus siihen kohtaan aluksen sivulla, mistä luotsin on noustava alukseen.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on soveltuvin osin noudatettava luotsin poistuessa veneellä aluksesta.

Jos luotsiveneen on seurattava alusta, on aluksen päällikkö velvollinen antamaan luotsin käytettäväksi lujan ja tarpeeksi pitkän hinausköyden ja muutoinkin ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin veneen ja sen varusteiden suojelemiseksi.

Luotsi, joka kovan sään vuoksi tai muusta syystä ei pääse luotsattavaan alukseen, voi suorittaa luotsauksen veneestä käsin. Tällöin ilmaistaan ohje:

Kun luotsin on virkatehtävissä muutoin käskettävä alusta pysähtymään, on hänen käytettävä kansainvälistä lippu- tai vilkkuviestiä K.

Luotsilla on oikeus ottaa luotsausmatkalle mukanaan apulainen, jos hän katsoo sen tarpeelliseksi tehtäviensä täyttämistä tai paluumatkaa varten. Mukaan voidaan myös ottaa luotsiksi koulutettava henkilö.

Luotsausta toimittaessaan on luotsin käytettävä säädettyä virkapukua ja pidettävä mukanaan:

Milloin luotsi kutsusta on saapunut alukseen luotsausta toimittamaan, mutta toimitus hänen syyttään viivästyy, on luotsiaseman esimiehellä oikeus kutsua luotsi takaisin, jos tätä tavitaan muuhun luotsaustehtävään. Jos lähtö on viivästynyt enemmän kuin kolme tuntia luotsin saapumisesta alukseen, on luotsilla oikeus poistua ilman sellaista kutsuakin, mutta on tällaisessa tapauksessa poistumisesta ilmoitettava tulliviranomaisille.

Jos luotsi kutsusta on määrättynä aikana saapunut sovittuun paikkaan odottamaan matkalla olevaa alusta, mutta alus ei ole sinne tullut neljän tunnin kuluessa sovitusta ajankohdasta lukien, ei luotsi enää ole velvollinen odottamaan aluksen saapumista.

Päällikkö on velvollinen antamaan luotsausta toimittamaan tulleelle luotsille kaikki ne tiedot, jotka ovat tarpeen luotsauksen asianmukaista suorittamista varten.

Päällikkö on vastuussa aluksen ohjaamisesta luotsin osoitusten mukaisesti.

Kompassin mukaan kuljettaessa päällikön on muunnettava luotsin ilmoittama tosisuunta kompassisuunnaksi.

Jos päällikkö luotsauksen aikana antaa aluksen ohjaamisen toisen tehtäväksi, on se luotsille ilmoitettava.

Luotsausta toimittaessaan on luotsin:

Luotsi ei saa luotsauksen aikana poistua paikaltaan eikä ryhtyä tarpeettomaan keskusteluun tai ylipäänsä mihinkään, joka voi johtaa hänen huomionsa pois luotsauksesta.

Lukuun ottamatta 17 §:ssä mainittua tapausta luotsi ei saa päällikön luvatta lähteä aluksesta, ennen kuin luotsaus on loppuun suoritettu tai toinen luotsi tullut hänen sijaansa.

Päällikön on huolehdittava siitä, että luotsia ei luotsauksen aikana asiattomasti häiritä.

Luotsia älköön pakotettako suorittamaan tehtäviä, jotka eivät kuulu luotsaukseen. Luotsia älköön käytettäkö ruorimiehenä.

Päällikkö on velvollinen luotsin sitä pyytäessä antamaan luotsinkutsumerkin luotsin vaihtamiseksi tai luotsiveneen kutsumiseksi luotsia noutamaan.

Jos alus ei saa luotsinvaihtopaikalla uutta luotsia, on aluksessa olevan luotsin luotsattava edelleen niin pitkälle kuin hänellä on luotsausoikeus.

Alusta ankkuroitaessa tai kiinnitettäessä kulkuväylässä tai satamassa, jossa erityistä näitä tehtäviä hoitavaa satamahenkilökuntaa ei käytetä aluksen sijoittamiseksi asianomaiseen paikkaan, on luotsin annettava tarpeellisia tietoja ja osoituksia ankkuroimista tai kiinnittämistä varten. Vastaavasti on meneteltävä aluksen lähtiessä sijoituspaikalta.

Satamassa, jossa valtionluotsi toimii myös satamaluotsina, on virantoimituksesta voimassa mitä satamaluotsin avunannosta on säädetty.

Luotsausta toimittamaan kutsutun luotsin ja hänen apulaisensa on aluksessa ollessaan saatava kohtuullista korvausta vastaan riittävästi hyvää ravintoa sekä korvauksetta kelvollinen, olosuhteiden mukainen makuupaikka käytettäväkseen.

Luotsiksi koulutettavalla henkilöllä on myös oikeus saada aluksesta ravintoa kohtuullista korvausta vastaan sekä maksuttomasti makuupaikka käytettäväkseen, milloin olosuhteet sen sallivat.

Luotsin on esitettävä aluksen päällikölle luotsauslasku. Jos päällikkö katsoo olevan aihetta muistutuksien tekemiseen luotsauksesta, on hänen merkittävä ne luotsauslaskuun.

Milloin luotsi on matkustajana aluksessa, älköön hän sen luotsaukseen ryhtykö, ellei päällikkö häntä siihen pyydä.

Jos luotsi päällikön pyynnöstä on ottanut luotsatakseen alusta, katsotaan hänen ryhtyneen virantoimitukseen. Tällöin on luotsauksesta annettuja säännöksiä ja määräyksiä sovellettava.

Jos alus on joutunut vaaraan, on luotsi, joka sen huomaa, velvollinen lähtemään alukseen niin pian kuin mahdollista ja toimimaan kykynsä mukaan sen avustamiseksi.

Luotsi on velvollinen avustamaan tullilaitosta ulkomaan merenkulun tullivalvonnassa. Siinä tarkoituksessa on hänen:

Jos päällikkö tai muu henkilö muutoin ei noudata, mitä luotsi on tullivalvontatehtävässään määrännyt, on luotsin viipymättä ilmoitettava asiasta esimiehelleen ja asianomaiselle tulliviranomaiselle.

Milloin luotsi luotsatessaan ulkomaan paikasta saapuvaa tai sinne menevää alusta jostakin syystä on joutunut käyttämään muuta väylää kuin tullitietä, on hänen luotsauksen päätyttyä ilmoitettava siitä esimiehelleen sekä selitettävä syy menettelyynsä.

Jos luotsi on saanut tietoonsa tullirikoksen tai sellaisen olevan tekeillä, on hänen siitä viipymättä ilmoitettava esimiehelleen ja lähimmälle tulliviranomaiselle.

Muutoin ovat luotsin tullivalvonnasta voimassa ne velvoitukset ja oikeudet, jotka tullisääntö määrää.

Luotsauksesta peritään vahvistetun taksan mukainen luotsausmaksu, joka lasketaan aluksen nettovetoisuuden ja luotsausmatkan pituuden mukaan. Tällöin on varteenotettava että:

Luotsausmaksu on suoritettava riippumatta siitä, onko luotsi toimittanut luotsauksen virkavastuullaan tai 7 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa suorittanut avustuksen ilman sellaista vastuuta.

Luotsausmaksua kannettaessa pidetään aluksen nettovetoisuutena sen Suomessa tunnustettuun mittakirjaan tai suomalaiseen vetoisuustodistukseen merkittyä tonnilukua. Milloin aluksen suuruus on määritetty vain uppoumana (deplasementti), katsotaan puolet uppoumasta vastaavan aluksen nettovetoisuutta.

Luotsatun matkan pituus saadaan merenkulkuhallituksen eri luotsausväylistä laatimasta luotsausmatkaluettelosta.

Milloin on kysymyksessä paikka, jota ei ole merkitty luetteloon, noudatetaan matkan pituuteen nähden luotsin ilmoitusta. Jos päällikkö ei hyväksy luotsin ilmoitusta, voi hän hakea oikaisua luotsauslaskuun asianomaisen luotsipiiripäällikön kautta.

Kertyvistä luotsausmaksuista jaetaan 10 sadannesta luotseille, niinkuin siitä erikseen säädetään.

Luotsausmaksun lisäksi peritään luotsatulta alukselta korvaus luotsin matkasta hänen sijoituspaikastaan alukseen ja aluksesta sijoituspaikkaan, milloin tällainen matka on vähintään kaksi meripenikulmaa. Matka lasketaan merimatkana lyhintä yleistä kulkuväylää pitkin. Korvauksen määrä on 60 markkaa meripenikulmalta kunkin matkan ensimmäiseltä 20 meripenikulmalta sekä sen yli menevältä osalta 50 markkaa meripenikulmalta. Valtion venettä tai alusta käyttäessään on luotsin osuus matkakorvauksesta 10 markkaa meripenikulmalta muun osan mennessä valtiolle.

Edellisen momentin määräys koskee myös 15 §:ssä tarkoitettua apulaista, milloin tämän matka ei tapahdu luotsiveneellä tai valtion aluksella.

Jos luotsi luotsatessaan jotakin alusta samanaikaisesti avustaa toisia aluksia, peritään matkakorvaus vain luotsatulta alukselta.

Luotsilla ja hänen apulaisellaan on oikeus luotsauspäivärahana saada alukselta neljännes siitä asianomaisen luokan päivärahasta, joka matkakustannusten korvauksesta ja päivärahasta 30 päivänä joulukuuta 1937 annetun asetuksen (496/37) nojalla kulloinkin viimeksi on vahvistettu. Luotsauspäiväraha on kuitenkin puolet mainitusta päivärahasta, jos luotsattu matka on vähintään kahdeksan meripenikulmaa tai aluksessa olo on kello 22 ja 6 välisenä aikana kestänyt vähintään tunnin, ja koko sellainen päiväraha, jos aluksessa olo on kestänyt vähintään kuusi tuntia tai kello 22 ja 6 välisenä aikana vähintään kaksi tuntia. Jos aluksessa olo on kestänyt 26 tuntia, on luotsauspäiväraha kaksi edellä tarkoitettua, 30 päivänä joulukuuta 1937 annetun asetuksen nojalla viimeksi vahvistettua päivärahaa, ja lisäksi yksi sellainen päiväraha kultakin seuraavalta täydeltä 24 tunnilta.

Luotsauspäivärahaan oikeuttava aika lasketaan luotsin tulosta alukseen siihen saakka, kun hän vapautuu luotsaus- ja tullivalvontavelvollisuudestaan.

Luotsauksen tapahtuessa luotsiveneestä käsin lasketaan aika luotsaamisen alkamisesta.

Jollei luotsi luonnonesteen tai muiden vaikeuksien vuoksi ole voinut ottaa mukaansa luotsivenettä tai jollei mukaan otettua venettä luotsista riippumattomista syistä voida paluumatkaan käyttää, on luotsilla, jos paluumatka tulee kalliimmaksi kuin mihin 31 §:n mukainen korvaus riittäisi, oikeus sen sijaan saada aluksesta itselleen ja, milloin hänellä on ollut mukanaan apulainen, myös tälle matkakustannusten korvauksesta voimassa olevien säännösten mukainen korvaus matkakuluista ilman päivärahaa.

Milloin luotsin paluumatka siltä luotsiasemalta tai -vartiopaikalta, missä luotsaus on päättynyt, jääesteiden takia on viivästynyt yli 24 tuntia, on valtion varoista luotsille suoritettava matkakustannusten korvauksesta voimassa olevien säännösten mukainen päiväraha esteen alkamisesta lukien siihen asti, kunnes luotsi pääsee lähtemään paluumatkalle, mutta ei paluumatkan ajalta.

Milloin luotsiksi koulutettava henkilö, joka on ollut mukana luotsausmatkalla, ei voi palata sijoituspaikkaansa luotsiveneessä, suoritetaan hänelle valtion varoista matkakustannusten korvaus paluumatkasta matkakustannusten korvauksesta voimassa olevien säännösten mukaan ilman päivärahaa.

Jos luotsi on kutsuttu alukseen vain antamaan tietoja tai kuljettamaan henkilöitä, kirjeitä tai muuta sellaista, on hänellä oikeus saada korvaus sopimuksen mukaan tai, milloin siitä ei sovita, edellä 31 §:ssä matkakorvauksesta säädetyin perustein, kuitenkin vähintään 500 markkaa.

Jos luotsi kutsusta on määräaikana saapunut luotsausta toimittamaan, mutta luotsaus ei ole alkanut yhden tunnin kuluessa hänen alukseen saapumisestaan, peritään alukselta odotusrahana 350 markkaa jokaiselta mainitun yhden tunnin ylittävältä alkaneelta tunnilta siihen saakka, kun luotsaus alkaa tai luotsi 17 §:n nojalla poistuu aluksesta.

Jos luotsi kutsusta on määräaikana saapunut sovittuun paikkaan odottamaan matkalla olevaa alusta, mutta alus ei ole sinne saapunut kahden tunnin kuluessa, peritään alukselta odotusrahana 600 markkaa jokaiselta mainitut kaksi tuntia ylittävältä alkaneelta tunnilta siihen saakka, kun luotsaus alkaa tai luotsi 17 §:n nojalla poistuu odotuspaikalta.

Jos päällikkö luotsin saapuessa alukseen tai 1 momentissa mainittuna odotusaikana ilmoittaa, ettei hän käytäkään luotsia, on tämä oikeutettu saamaan alukselta 1 momentin mukaisen korvauksen, vähintään kuitenkin kahdelta tunnilta.

Jos odotusaika aluksessa päättyy luotsaukseen tilitetään odotusraha niinkuin luotsausmaksu. Muussa tapauksessa odotusraha tulee kokonaisuudessaan luotsille.

Odotusrahaa ei peritä luotsin apulaisen eikä koulutettavan henkilön osalta.

Kun luotsi on kutsuttu alukseen sen turvaamiseksi aluksen ollessa ankkurissa, on hänellä oikeus saada korvaus sen mukaan kuin 31, 32 ja 33 §:ssä on säädetty.

Kun luotsi apulaisineen luotsauksen jälkeen on myrskyn tai muun heistä riippumattoman syyn vuoksi estynyt lähtemästä aluksesta ja heidän on ollut seurattava sitä pitempi matka kuin mistä luotsausmaksu toimitetun luotsauksen mukaan suoritetaan, on päällikön pidettävä huolta siitä, että luotsi apulaisineen ensi tilassa pääsee palaamaan sijoituspaikkaansa, annettava luotsille todistus siitä, mitä on tapahtunut, ja suoritettava luotsille apulaisineen matkakustannusten korvauksesta voimassa olevien säännösten mukainen matkakulujen korvaus ja päiväraha, luettuna luotsauksen päättymisestä siihen saakka, jolloin heidän lasketaan pääsevän takaisin sijoituspaikkaansa. Päällikkö olkoon myös velvollinen, jos luotsilla edellä mainitussa tilaisuudessa on ollut vene mukanaan, toimituttamaan sen luotsin sijoituspaikalle tai korvaamaan veneen ja sen varusteiden arvon. Jos veneen ja varusteiden arvosta ei ole voitu sopia, voidaan asia jättää tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Luotsaus katsotaan päättyneeksi merelle luotsattaessa silloin, kun uloimmat matalat on sivuutettu, mutta muussa tapauksessa, jollei toisin ole säädetty tai merenkulkuhallitus toisin määrännyt, lähimmällä luotsiasemalla tai -vartiopaikalla.

Jos luotsi tai hänen apulaisensa luotsatessaan sairastuu tai vahingoittuu niin pahasti, että hän ei omin voimin kykene palaamaan sijoituspaikkaansa, on päällikön huolehdittava hänen sairashoidostaan aluksessa, toimittamisestaan maihin ja lähettämisestään sijoituspaikalleen. Jos sairasta tai vahingoittunutta luotsia tai hänen apulaistaan 1 momentissa mainitusta syystä ei voida saattaa maihin, on päällikkö korvausvelvollinen niin kuin sanotussa momentissa säädetään.

Luotsi, jonka on ollut pakko seurata alusta ulkomaanpaikkaan, on aluksen päällikön toimesta tarvittaessa ohjattava lähimmän Suomen konsulin luo kotimatkan järjestämistä varten.

Jos luotsin, joka on kutsuttu alukseen, jääesteiden vuoksi on pakko alukseen pääsemiseksi tai siitä poistumiseksi käyttää muuta kulkuneuvoa kuin luotsivenettä, on hänellä oikeus saada alukselta korvaus niistä menoista, jotka ovat hänelle siitä todistettavasti aiheutuneet.

Luotsin virantoimituksesta Suomen valtion omistamassa aluksessa, sen ollessa risteily-, vartioimis- tai muulla näihin verrattavalla matkalla, ei suoriteta 29 §:ssä määrättyä luotsausmaksua eikä 32 §:ssä tarkoitettua päivärahaa, mutta luotsilla on oikeus saada aluksessa vapaa ruoka sekä risteilyraha, joka suuruudeltaan vastaa jäänmurtajissa täyttä ja muissa aluksissa puolta matkakustannusten korvauksesta voimassa olevien säännösten mukaisesta päivärahasta, ynnä matkakorvaus 31 §:n mukaan.

Luotsausmaksu sekä luotsille ja hänen apulaiselleen tuleva korvaus suoritetaan luotsauksen tapahduttua. Jollei luotsausmaksua ja sen yhteydessä maksettavia korvauksia heti suoriteta luotsille, on niiden perimispalkkiona suoritettava hänelle 150 markkaa.

Jos luotsi on 27 §:n mukaisesti auttanut vaaraan joutunutta alusta, on päällikön suoritettava kohtuullinen korvaus hänen työstään ja menoistaan. Jos kustannuksia on aiheutunut valtion aluksen tai muun kaluston käytöstä, on päällikön myös ne korvattava. Jollei korvausmäärästä ole voitu sopia, voidaan asia jättää tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Jos aluksen päällikkö rikkoo tämän asetuksen määräyksiä, rangaistakoon enintään neljälläkymmenellä päiväsakolla, jollei teko samalla sisällä sellaista rikosta, josta yleisessä laissa on säädetty rangaistus; korvatkoon myös kaiken vahingon.

Jos luotsivene vahingoittuu tai tuhoutuu aluksen päällikön tai miehistön tuottamuksesta, on päällikön korvattava vahinko sopimalla asiasta veneen omistajan kanssa. Jos sopimukseen ei päästä, on asia jätettävä tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Jos vahingon aiheuttajalta ei ole voitu periä korvausta tai jos vahinko on todistettavasti aiheutunut tapaturmasta, on korvaus suoritettava asianomaiselle merenkulkuhallituksen toimesta valtion varoista.

Jos aluksen päällikkö on antanut luotsille vääriä tai harhaanjohtavia tietoja seikasta, jonka luotsi katsoo luotsauksen toimittamista varten tarpeelliseksi, tai toimii vastoin luotsin antamia ohjeita tahi ei huolehdi siitä, että luotsi saa häiritsemättä toimittaa tehtävänsä, ja tästä aiheutuu vahinkoa, vastaa päällikkö itse kaikesta vahingosta.

Jos joku olematta laillisesti pätevä ryhtyy luotsaamaan alusta muussa tapauksessa kuin milloin se on erikseen myönnetty luvalliseksi, rangaistakoon niinkuin rikoslain 16 luvun 14 §:n 2 momentissa säädetään.

Jos sivullinen henkilö käyttää luotsille vahvistettua virkapukua tai virkamerkkiä, luotsilippua taikka muuta luotsin tunnusta, eikä teko samalla sisällä sellaista rikosta, josta rikoslaki säätää rangaistuksen, rangaistakoon enintään kahdellakymmenelläviidellä päiväsakolla.

Luotsin rankaisemisesta virassa tehdystä virheestä tai laiminlyönnistä on erikseen säädetty.

Jos linjaluotsi luotsatessaan on syyllistynyt virheeseen tai laiminlyöntiin, rangaistakoon sakolla; hänet voidaan samalla julistaa määräajaksi tai ainiaaksi menettäneeksi oikeutensa toimia linjaluotsina.

Laillisesta tuomioistuimesta sellaisia rikkomuksia koskevissa asioissa, joista tässä asetuksessa on säädetty rangaistus, olkoon voimassa, mitä merilain 264 §:ssä on säädetty.

Muutoin olkoon tuomioistuimen pätevyydestä voimassa, mitä yleinen laki säätää, sekä merenkulkulaitoksen viran ja toimen haltijoista, mitä siitä on erikseen säädetty.

Milloin tuomioistuin on tämän asetuksen mukaan tuominnut rangaistukseen, on tuomioistuimen viipymättä lähetettävä jäljennös päätöksestä merenkulkuhallitukselle.

Jos alus on luotsin toimittaessa luotsausta ajanut karille, törmännyt toiseen alukseen tai muuhun esineeseen taikka jos luotsauksen aikana luotsivene, merimerkki tai muu merenkulkulaitokselle kuuluva laite on vahingoittunut, siirtynyt paikaltaan, turmeltunut tai tuhoutunut, on asianomaisen luotsipiiripäällikön tai hänen pyynnöstään poliisiviranomaisen toimitettava asiassa tutkimus. Tarpeen vaatiessa on asia ilmoitettava viralliselle syyttäjälle syytteen nostamista varten.

Syytettä yleisessä tuomioistuimessa tämän asetuksen määräysten rikkomisesta ajaa virallinen syyttäjä; kuitenkaan älköön syytettä nostettako 21 §:n 2 momentin ja 24 §:n säännösten rikkomisesta, jollei asianomistaja ole ilmoittanut rikkomusta syytteeseen pantavaksi.

Mitä tässä asetuksessa on säädetty päälliköstä, sovellettakoon myös siihen, joka toimii päällikön sijaisena.

Luotsilla on oikeus virantoimituksessa saada valtion alusten päälliköiltä sekä poliisi-, merivartio- ja tulliviranomaisilta sitä virkaapua, jota nämä voivat antaa.

Milloin luotsipiiripäällikkö tai luotsiaseman esimies ilmoittaa asianomaisille viranomaisille, että aluksen päällikkö on jättänyt suorittamatta ne luotsausmaksut tai korvausmäärät, jotka hänen olisi pitänyt tämän asetuksen mukaan maksaa, älköön alukselle annettako tullipassia, ennen kuin aluksen päällikkö on täyttänyt mainitun maksuvelvollisuutensa tai asettanut siitä tyydyttävän vakuuden.

Tämän asetuksen 3 luvun mukaan suoritettava maksu tai korvaus perittäköön, jos suoritus laiminlyödään, siinä järjestyksessä kuin yleisten maksujen ja toimituskirjain lunastuksen ulosmittauksesta on säädetty.

Liikenteen jouduttamiseksi merenkulkuhallitus voi sallia, että säännöllisin vuoroin kulkeva matkustaja-alus päällikön harkinnan mukaan jättää luotsin ottamatta. Luotsausmaksu on kuitenkin tällöin maksettava.

Merenkulkuhallitus voi tietyn aluksen tai määrätynlaisten matkojen osalta yksittäistapauksissa myöntää helpotuksia luotsinkäyttövelvollisuudesta, milloin katsoo siihen erityistä syytä olevan.

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi, milloin erityistä syytä on, yksittäistapauksissa myöntää alennusta tai vapautusta luotsausmaksuista.