Laki Suomen Pankin ohjesäännön muuttamisesta
- Type of statute
- Laki
- Date of Issue
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan Suomen Pankin 21 päivänä joulukuuta 1925 annetun ohjesäännön 4, 6, 9, 10, 12, 14, 17, 18, 19, 21, 23 ja 30 §, näistä 4 ja 30 § sellaisina, kuin ne ovat 5 päivänä kesäkuuta 1929 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
Perussäännöksiä.
4§
Pankin rahastot ovat:
kantarahasto, joka on saatettava tuhannenkahdensadanviidenkymmenen miljoonan markan suuruiseksi ja siinä määrässä pysytettävä; sekä
vararahasto, jota on kartutettava, niinkuin jäljempänä tässä ohjesäännössä säädetään, ja johon ei saa lukea pankin kiinteistöjen ja kaluston eikä pankin omistamien osakkeiden arvoa.
Setelinanto.
6§
Pankin setelien liikkeessä oleva määrä saa nousta enintään tuhatkahdeksansataa miljoonaa markkaa suuremmaksi, kuin mitä pankin kultakassa ja pankin riidattomat saatavat sen ulkomaisilta asiamiehiltä yhteensä ovat.
Mikäli pankin liikkeessä olevien setelien määrä on 1 momentissa mainittujen varojen yhteenlaskettua määrää suurempi, tulee setelien katteena olla:
ulkomailla maksettavia ulkomaan rahan määräisiä vekseleitä;
ulkomaisissa pörsseissä noteerattuja ulkomaisia obligatioita;
ulkomaan rahan määräisiä erääntyneitä korkolippuja;
ulkomaisia seteleitä; tai
kotimaisia vekseleita, joiden maksupäivään ei ole kolmea kuukautta pitempää aikaa ja joiden maksamisesta on vastuussa ainakin kaksi vakavaraista henkilöä tai toiminimeä.
Pankin kultavarat kirjataan enintään arvoon, jonka mukaan kilo hienoa kultaa maksaisi viisikymmentätuhatta markkaa.
Pankin ulkomaan rahan määräiset varat, joista puhutaan 1 ja 2 momentissa, kirjataan enintään niiden käypään arvoon tai hankintahintaan, milloin tämä on edellistä alempi, obligatiot kuitenkin enintään nimellisarvoon.
Liikkeessä oleviin seteleihin luetaan myös pankin Suomen rahan määräiset osoitukset ja muut vaadittaessa maksettavat sitoumukset, niin myös myönnettyjen kassakreditiivien ja konttokuranttien nostamattomat määrät.
9§
Rikkinäinen pankin seteli lunastetaan täydestä nimellisarvosta, jos siitä yhtenä kappaleena on jäljellä nimikirjoitukset, toinen numero ja osa toisesta numerosta.
Muissa tapauksissa johtokunnalla on oikeus päättää, lunastetaan-ko seteli täydestä vai puolesta arvosta vai jätetäänkö se lunastamatta. Jos lunastamatta jäänyt seteli annetaan esittäjälle takaisin, se on leimattava mitättömäksi.
10§
Jos pankin setelistä on ilmestynyt liikkeeseen taitavasti tehtyjä jäljennöksiä tai malli on niin vanhentunut, että on kulunut vähintään kymmenen vuotta siitä, kun pankki viimeksi on laskenut sen mallisia seteleitä liikkeeseen, voivat pankkivaltuusmiehet määrätä ja kuuluttaa, että sen sarjan setelit on esitettävä pankille lunastettaviksi tai vaihdettaviksi kuulutuksessa ilmoitetun ajan kuluessa, joka ei saa olla kahta vuotta lyhempi, uhalla että niitä sen jälkeen ei enää lunasteta ehkä vaihdeta.
Esittämättä jääneiden setelien arvolla on hyvitettävä pankin vararahastoa.
Pankkitoiminta.
12§
Pankin varoja älköön sijoitettako osakkeisiin.
Kuitenkin on tämänlaatuinen sijoitus sallittu, jos se on tarpeellinen setelien valmistamiseen käytettävien tarvikkeiden hankkimiseksi tai setelien painattamiseksi taikka jos pankkivaltuusmiehet katsovat sen muista pankin toiminnan kannalta erittäin tärkeistä syistä tarpeelliseksi.
14§
Jos luottoa, jonka vakuudeksi on annettu pantti, ei erääntymispäivänä suoriteta, on pankki oikeutettu luotonsaajaa kuulematta ja pankin harkitsemalla tavalla muuttamaan pantin rahaksi.
Milloin pantti myydään huutokaupalla, saa pankki huutaa sen omakseen, mutta se on muutettava rahaksi, niin pian kuin se katsotaan pankin edun mukaiseksi.
Hallinto ja hoito.
17§
Pankkivaltuusmiesten asiana on:
määrätä pankin diskonttokorko sekä muun luoton korkomäärät ja provisiot;
vahvistaa ne perusteet, joiden mukaan pankin tilinpäätös on tehtävä;
myöntää pankin velallisille niitä helpotuksia, joita olosuhteet voivat vaatia, niin myös päättää akordiehdotuksista sekä saatavien siirtämisestä epävarmoihin ja niiden tileistä poistamisesta;
päättää uusien seteliyksilöiden ja -mallien valmistuksesta sekä 10 §:n mukaan setelien liikkeestä poistamisesta;
käsitellä kiinteistöjen hankkimista, rakentamista ja luovutusta koskevat asiat, niin myös varojen sijoituksia koskevat asiat niissä tapauksissa, joista mainitaan 12 §:n 2 momentissa;
päättää ulkomaisen luoton ottamisesta sekä vahvistaa sen määrä ja ehdot;
päättää 13 §:n 2 momentissa mainitusta koronmaksusta ja sen lakkauttamisesta;
päättää ulkomaisten asiamiesten ottamisesta;
huolehtia pankin kassojen, kassaholvien, lainaus- ja vakuuskirjojen sekä panttien ja talletusten inventtauksista ja antaa niitä koskevia määräyksiä;
tarkastaa pankin lainausliikettä ja sijoituksia sekä valuuttakauppaa;
päättää eduskunnalle tai valtioneuvostolle tehtävistä esityksistä ja ehdotuksista;
antaa pankkivaliokunnalle kultakin vuodelta kertomus pankin tilasta, liikkeestä ja hoidosta sekä tärkeimmistä asioista, joita pankkivaltuusmiehet ovat käsitelleet sinä vuonna;
päättää tilintarkastajain lausunnon perusteella vastuuvapauden antamisesta johtokunnalle;
vahvistaa työnjako johtokunnan jäsenten kesken;
päättää haarakonttorien perustamisesta ja, sovittuaan valtioneuvoston kanssa, niiden lakkauttamisesta;
päättää asioimistojen perustamisesta, niiden tehtävistä ja hoitamistavasta sekä niiden lakkauttamisesta;
nimittää haarakonttorien johtajat;
määrätä haarakonttorien valvojat ja niiden varamiehet;
päättää, saako eroamisikään tullut pankin viran- tai toimenhaltija pysyä edelleen virassaan tai toimessaan;
vahvistaa johtokunnan jäsenten ja pankin tointen haltijain palkkaedut sekä ratkaista muut palkkaus- ynnä eläke- ja avustusasiat; sekä
ratkaista virantoimituksestapidättämis- ja kurinpitoasiat, jotka koskevat johtokunnan jäsentä tai haarakonttorin johtajaa.
Asiat, joista puhutaan 1 momentin 1―8 ja 14―18 kohdassa, niin myös 19―21 kohdassa mainitut asiat, mikäli ne eivät koske johtokunnan jäseniä, on käsiteltävä johtokunnan esityksen perusteella.
Pankkivaltuusmiesten kokouksissa ovat johtokunnan jäsenet saapuvilla ja oikeutetut käyttämään puhevaltaa.
Haarakonttorit ja asioimistot.
18§
Haarakonttoria hoitaa johtaja.
Luotonantoasiat, mikäli ne eivät perustu johtokunnan tekemään haarakonttorille ilmoitettuun päätökseen, on käsiteltävä valvojain kokouksessa, jossa puheenjohtajana on konttorin johtaja ja jäseninä kaksi valvojaa.
Valvojat ja heille tarpeelliset varamiehet määrätään vuodeksi kerrallaan.
19§
Valvojien tulee toimittaa haarakonttorin inventtauksia ja suorittaa muita valvontatehtäviä pankkivaltuusmiesten ja johtokunnan määräysten mukaan.
Viran- ja toimenhaltijat.
21§
Pankissa on, paitsi johtokunnan jäsenen virkoja, pankkivaltuusmiesten vahvistaman palkkaussäännön rajoissa konttorinjohtajain tointen ohella seuraavat pysyväiset toimet, nimittäin sihteerin, ylikamreerin, ylikassanhoitajan, tilasto-osaston johtajan ja aktuaarin, suhdannetutkimusosaston johtajan ja tutkijain, setelipainon tarkastajan, kamreerien, kirjeenvaihtajain, kassanhoitajain, kirjanpitäjien, konttorikirjurien, konttori- ja kassa-apulaisten, toimet ja tarpeellinen määrä rahanlaskijoita ja vahtimestareita sekä apulaisia.
23§
Johtokunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet nimittää tasavallan presidentti avoimella kirjeellä. Kun sellainen virka joutuu avoimeksi, tulee pankkivaltuusmiesten ryhtyä toimenpiteisiin viran täyttämiseksi ja tehdä valtioneuvostolle esitys sopivan henkilön nimittämisestä siihen.
Pankin tointen haltijat, jotka eivät ole pankkivaltuusmiesten nimitettävät, määrää tai ottaa johtounta tai se esimies, jolle johtokunta on ottamisvallan antanut.
Pankin pysyväisten tointen haltijoille annetaan toimikirjat. Muuten noudatetaan pankin tointen täyttämisessä, mitä pankin johtosäännössä siitä määrätään.
Pankin viran- tai toimenhaltija on velvollinen eroamaan virastaan tai toimestaan, mies täytettyään kuusikymmentäseitsemän ja nainen täytettyään kuusikymmentä vuotta.
Pankkivaltuusmiehillä on oikeus päättää, saako eroamisikään tullut viran- tai toimenhaltija pysyä edelleen virassaan tai toimessaan, kuitenkin enintään kolme vuotta.
Voiton käyttö.
30§
Kunnes pankin kanta- ja vararahastot ovat yhteensä nousseet kolmeentuhanteen miljoonaan markkaan, on pankin vuosivoitosta ainakin puolet käytettävä vararahaston kartuttamiseen. Sen jälkeen on vähintään kolmannes vuosivoitosta siirrettävä vararahastoon. Sen osan voitosta, joka ei ole menevä pankin rahastojen kartuttamiseen, saattaa eduskunta määrätä yleisiin tarkoituksiin käytettäväksi.
Jos pankin liike on tuottanut tappiota, on se korvattava pankin käyttämättömistä voittovaroista. Elleivät ne tarpeeseen riitä, on vajaus peitettävä vararahastosta. Jos vararahasto on siten vähentynyt, on seuraavien vuosien voitto lähinnä käytettävä rahaston palauttamiseksi sen entiseen määrään.
Helsingissä 22. päivänä joulukuuta 1938
Tasavallan PresidenttiKyösti Kallio ValtiovarainministeriVäinö Tanner