55/1932

Jos velallinen, ryhtyäkseen sovitteluihin velkojiensa kanssa sovinnon tai akordin aikaansaamiseksi, pyytää asetettavaksi avukseen sovittelijan, oikeudella on valta määrätä tähän tehtävään oikeudenkäyntiasiamieheksi kelpoinen ja muutoin sovelias henkilö, joka siihen suostuu.

Sovittelija tutustukoon pesän tilaan ja sovinto- tai akordimahdollisuuksiin sekä täyttäköön huolellisesti ja rehellisesti tehtävänsä velallisen hänelle ehkä antaman valtuutuksen rajoissa.

Sovittelija saakoon pesän varoista kohtuullisen palkkion ja korvauksen tehtävän hänelle aiheuttamista kuluista. Palkkion ja korvauksen määrätköön, ellei siitä sovita, oikeus sovittelijan pyynnöstä.

Jos velallisen pesässä on semmoista tavaraa, joka on pahentumisen tai pikaisen hävityksen tahi äkillisen arvonvähentymisen alaista taikka vaatii ylen kallista hoitoa, olkoon uskotuilla miehillä, sittenkun velallisen lausuntoa on kysytty, valta myyttää tämä omaisuus, joko julkisella huutokaupalla taikka vähitellen, sen mukaan kuin konkurssipesälle edullisimmaksi katsotaan. Jos myynti tapahtuu vähitellen, asianymmärtäväin miesten tulee arvioida omaisuus.

Jos pesään tämän myymisen kautta kertyvät rahat ja muut varat eivät riitä välttämättömiin maksuihin omaisuuden hoidosta ja hallinnosta ynnä muihin kustannuksiin, jotka ennen paikalletulopäivää on pesästä maksettava, älköön uskottujen miesten olko kielletty semmoista tarvetta varten huutokaupalla myymästä muutakin irtainta tavaraa.

Muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa älköön velallisen luovutettua irtainta tavaraa ennen paikalletulopäivää myytäkö, jos velallinen luulee voivansa sovinnon tai akordin kautta velkojain kanssa jälleen päästä pesänsä haltijaksi ja siitä uskotuille miehille toteensaatavasti ilmoittaa.

Kun velallinen on antanut oikeudelle 93 §:n 1 momentissa mainitun sovintokirjan, olkoon oikeudella valta, jos katsoo olevan syytä siihen, määrätä, ettei pesän omaisuutta, niin kauan kuin sovintokysymys on ratkaisematta, paikalletulopäivän jälkeenkään saada myydä, ellei siihen ole sellaista aihetta, kuin 58 §:ssä säädetään myynnistä ennen sanottua päivää, tai se 10 §:n mukaan ole luvallista.

Jos velallinen on paikalletulopäivänä tai sitä ennen antanut oikeudelle akordihakemuksen, älköön, ennenkuin akordiasia on ratkaistu, pesän omaisuutta paikalletulopäivän jälkeenkään myytäkö muissa kuin tämän pykälän 1 momentissa ja 76 §:ssä mainituissa tapauksissa.

Jos akordihakemus on annettu oikeudelle paikalletulopäivän jälkeen, älköön se estäkö myymästä omaisuutta muissakin kuin 2 momentissa mainituissa tapauksissa, ellei ainakin kaksi kolmannesta niistä velkojista, jotka ovat valvoneet konkurssissa saatavia ilman etuoikeutta, suostu lykkäykseen, ja heidän siten valvomansa saatavat ole vähintään neljä viidettäosaa konkurssissa valvottujen sellaisten saatavien yhteismäärästä, korkoa lukuunottamatta.

Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty, ei estä myymistä silloin, kun velallinen antaa siihen luvan.

Jollei ole 1, 2 tai 3 momentissa mainittua estettä, älköön pesän jäljelläolevan omaisuuden myyntiä lykättäkö, elleivät kaikki kokouksessa läsnäolevat velkojat sovi lykkäyksestä ja myöskin velallinen siihen suostu.

Kiinteätä omaisuutta älköön myytäkö muulla tavalla kuin julkisella huutokaupalla, elleivät kaikki kokouksessa läsnäolevat velkojat ja velallinen sitä myönnä; ja pysytettäköön pantti- ja muu kiinteistön vastattava oikeus sekä niitä parempietuuksinen oikeus ulostekoon ja palkkamäärään myytäessä aina voimassansa. Jos toimitsijat mieluummin tahtovat saada kiinteistön myydyksi ulosottotoimin, kääntykööt sitä varten asianomaisen ulosottomiehen puoleen, jonka tehtävänä on ulosmitata kiinteistö, niinkuin tuomioon perustuvasta ulosmittauksesta on säädetty; ja noudatettakoon siinä tapauksessa muutoinkin, mitä ulosottolaissa säädetään kiinteän omaisuuden myymisestä ja siitä saadun kauppahinnan jakamisesta.

Irtain omaisuus on ylimalkaan julkisella huutokaupalla myytävä, elleivät kaikki kokouksessa läsnäolevat velkojat velallisen suostumuksella toisin päätä. Kuitenkin myytäköön tavaravarasto muulla tavoin, jos ne velkojat, joiden saamisia yhteensä on enempi puoli, katsovat sen voivan edullisesti tapahtua ja velallinen ei myymistä kiellä. Jos velkojalla on panttioikeus irtaimeen omaisuuteen, älköön vastoin hänen tahtoansa myymistä toimitettako muulla tavoin kuin huutokaupalla.

Laivaa tahi laivassa olevaa tavaraa älkööt toimitsijat myykö muulla tavalla kuin sällyttäen sen pantti- ja etuoikeuden, joka siihen merilain mukaan ehkä on voimassa; elleivät toimitsijat sitä tahdo, pyytäkööt laivan tahi tavaran myymistä siinä järjestyksessä, kuin ulosottolaki säätää.

Riidanalaisista varoista tehdyn sovintotarjouksen hyväksykööt konkurssi pesän puolesta ne velkojat, joiden saamisia yhteensä on enempi puoli, jos velallinen siihen suostuu. Ellei hän suostu, ajakoon itse riidan jos hän panee vakuuden siitä, mitä tarjotaan sovintoa. Ellei hän sitä voi, olkoon asia velkojain tutkittava.

Jolleivät velkojat suostu vapauttamaan velallista maksamasta suurempaa tahi vähäisempää osaa hänen velastansa ja ellei luovutettu omaisuus riitä kaikkien niiden saamisten suorittamiseen, joita konkurssissa on ilmoitettu ja hyväksytty. olkoon velkojilla valta ottaa se, mikä puuttuu, siitä omaisuudesta, jonka velallinen vastaisuudessa saa. Velkoja, joka laiminlyömisen kautta on menettänyt osallisuusoikeutensa konkurssipesään, saakoon sen estämättä vastaisuudessa saamisensa maksun velallisen varoista, jos saaminen muuten havaitaan lailliseksi. Jos oikeus on vahvistanut akordin. olkoon kuitenkin voimassa, mitä 93 c §:ssä säädetään. Nainen, joka on naimisissa ja jonka omaisuus on luovutettu konkurssiin, älköön olko velvollinen konkurssin jälkeen työllään saadulla omaisuudella vastaamaan sitä ennen avioliiton aikana miehen erityisten tarpeiden tyydyttämiseksi tehdystä velasta.

Saamisesta, joka on konkurssissa hyväksytty tai jota on saatettu konkurssissa valvoa, älköön velallinen olko velvollinen tekemään sellaista valaa, kuin ulosottolain 3 luvun 33 §:ssä sanotaan, jollei velkoja näytä perusteellista syytä, että velallinen salaa varoja, jotka hän on konkurssin jälkeen saanut ja jotka on velan maksuun käytettävä. Muutoin noudatettakoon ulosottolain säännöksiä siitä, mitä ulosmittauksesta saa erottaa, myöskin sellaiseen velkaan nähden, joka on syntynyt ennen konkurssia.

Kun velallinen on tehnyt velkojensa maksamisesta kirjallisen sovinnon kaikkien niiden velkojiensa kanssa, jotka säädetyssä ajassa ovat valvoneet saatavia konkurssissa, antakoon sovintokirjan oikeuteen, ja oikeus vahvistakoon sovinnon.

Jos velallinen haluaa saada aikaan akordin velkojiensa kanssa, antakoon siitä oikeuteen kirjallisen hakemuksen sekä akordisopimuksen.

Akordiasiaa älköön otettako käsiteltäväksi:

Jollei akordiehdotuksen käsittelyä vastaan ole 93 §:n 3 momentissa mainittua estettä, oikeus kirjeenvaihdon päättyessä kutsuttakoon velkojat ja velallisen sekä toimitsijamiehet akordiasian käsittelyä varten määrättyyn oikeuden istuntoon, joka on pidettävä aikaisintaan kaksi viikkoa ja viimeistään kaksi kuukautta sen jälkeen, ja olkoon akordisopimus sillä välin toimitsijamiesten luona velkojien nähtävänä.

Akordiasian käsittelypäivä on ilmoitettava asianosaisille kirjeenvaihdon päättyessä ja virallisessa lehdessä viipymättä julkaistavalla kuulutuksella sekä erikseen annettava tiedoksi tunnetuille velkojille ja takausmiehille, niinkuin 20 §:ssä julkisen haasteen tiedoksiannosta on säädetty.

Akordiasian käsittelypäivänä on oikeuden, ennenkuin käsittelyyn ryhdytään, noudattaen tämän pykälän 4 momentin sekä soveltuvin kohdin 96 ja 97 §:n säännöksiä, annettava päätös siitä, kenellä velkojista on äänioikeus akordiasiassa ja mikä on heidän saatavainsa suuruuden mukaan laskettava äänimääränsä, sekä laadittava sen mukainen ääniluettelo, jota akordiasian käsittelyssä on noudatettava, kuitenkin tämän pykälän 5 momentissa mainituin poikkeuksin.

Äänioikeus akordiasiassa olkoon jokaisella velkojalla, jonka valvoma saatava olisi tuomittava maksettavaksi ilman etuoikeutta tai jonka tällainen saatava olisi tuomiossa jätettävä eri oikeudenkäynnistä riippuvaksi, ja pidettäköön äänioikeutetun velkojan saatavan suuruuden mukaan laskettavanan äänimääränä viimeksimainitussa tapauksessa hänen valvomansa määrä ja muuten se määrä, jonka suuruiseksi saatava olisi tuomiossa vahvistettava, korkoa kummassakaan tapauksessa lukuunottamatta.

Jos takausmies tai muu, joka velallisen ohella on vastuussa saatavan maksamisesta, saapuu oikeuteen ja vastustaa akordia, älköön velkoja, vaikka ehkä vain hän on valvonut saatavan, olko oikeutettu sellaisen saatavan kohdalta käyttämään äänivaltaa akordin hyväksymiseksi.

Akordi on pidettävä velkojien hyväksymänä, jollei kukaan niistä akordiasian käsittelypäivänä oikeuteen saapuneista velkojista, joilla on äänioikeus akordiasiassa, vastusta sitä, ja heidän ynnä akordisopimuksen ennakolta allekirjoituksin hyväksyneiden velkojien saatavain mukaan laskettu äänimäärä yhteensä on vähintään kaksi kolmannesta koko äänimäärästä taikka jos akordin ennakolta ja oikeudessa hyväksyneiden äänioikeutettujen velkojien luku yhteensä on ainakin kaksi kolmannesta äänioikeutettujen velkojien koko lukumäärästä ja heidän saatavainsa tuottama äänimäärä vähintään neljä viidettäosaa koko äänimäärästä.

Akordi on, tullakseen voimaan, oikeuden vahvistettava.

Akordia älköön kuitenkaan vahvistettako:

Jollei oikeus vahvista akordia, antakoon heti tuomion velkojien vaatimuksista ja velallisen vastaisesta maksuvelvollisuudesta.

Vahvistaessaan akordin oikeus samalla, noudattaen 96 ja 97 §:n säännöksiä, antakoon lausuntonsa velkojien vaatimuksista.

Päätöksestä, jolla akordi vahvistetaan, olkoon soveltuvin kohdin voimassa, mitä tuomiosta on säädetty.

Oikeuden vahvistama akordi on voimassa kaikkiin velkojiin nähden, olkootpa he tunnettuja tai tuntemattomia, joilla on ollut oikeus valvoa saataviaan konkurssissa, lukuunottamatta niitä, joiden saatavilla on etuoikeus. Jollei se omaisuus, johon veikojalla on erityinen etuoikeus, riitä saatavan täysin maksamiseen, hän olkoon jäijelläolevaan osaan nähden niiden ehtojen alainen, jotka akordilla on määrätty niille. joilla ei ole etuoikeutta.

Sen estämättä, että velkoja on hyväksynyt akordin, hänellä olkoon oikeus takausmiestä tai muita vastaan, jotka velallisen ohella ovat vastuussa saatavan maksamisesta, ajaa sellaista kannetta, johon hänellä muuten olisi ollut oikeus.

Kun velallinen, joka on saanut velan helpotuksen konkurssissa, ennen akordin täyttämistä on uudelleen asetettu konkurssiin, velkojalla, jonka saatava on akordin kautta alennettu, on oikeus valvoa ja saada jako-osuus saatavan alkuperäisen määrän mukaan, siitä vähennettynä, mitä hän ehkä jo on nostanut; älköön hän kuitenkaan kantako enempää, kuin mitä hänelle on tuleva akordin mukaan.

Jos akordin vahvistamisen jälkeen havaitaan, että velallinen on konkurssin yhteydessä tehnyt itsensä syypääksi petolliseen tai epärehelliseen menettelyyn velkojiaan kohtaan taikka että velallinen tai joku muu hänen tietensä on salaisesti suosinut jotakuta velkojaa vaikuttaakseen akordiasian ratkaisuun, rauetkoon se huojennus, joka akordilla ehkä on myönnetty velalliselle. Älköön se kuitenkaan estäkö velkojaa vaatimasta velallista tai akordin takausmiestä muutoin noudattamaan akordin määräyksiä.

Mitä 4 momentissa on säädetty, olkoon lakina silloinkin, kun velallinen on päätöksellä, joka on saanut lainvoiman akordin vahvistamisen jälkeen, tuomittu petollisesta tai epärehellisestä menettelystä velkojiaan kohtaan jonkun aikaisemman konkurssin johdosta.

Jollei sovintoa ole vahvistettu tai akordiasian käsittelyä ole määrätty tapahtuvaksi, oikeus, kirjeenvaihdon päätyttyä, viipymättä ja viimeistäänkin kahden kuukauden kuluessa sen jälkeen antakoon tuomion velkojien vaatimuksista ja velallisen vastaisesta maksuvelvollisuudesta.

Tuomion julistamispäivän ilmoittamisesta noudatettakoon, mitä 93 a §:n 2 momentissa on akordiasian käsittelypäivästä säädetty.

Jos velkoja on saanut muutoksen oikeuden tuomioon, älköön se tulko sen eduksi, joka ei ole hakenut muutosta, ellei muutos koske sovinnon tai akordin vahvistamista. Eri velkojilla olkoon lupa liittyä yhteiseen muutoksen hakemukseen, jolloin yhteinen veto heidän puolestaan on riittävä.

Ennenknin pesä sovinnon tai akordin vahvistamisen johdosta palautetaan velalliselle, toimitsijamiehet maksakoot omaisuudesta, mikäli se riittää, konkurssikustannukset ja muun velan, joka ehkä on kertynyt pesälle; ja toimitsijamiehet huolehtikoot, kun akordi on tullut voimaan, myös siitä, että ne velkojat, joiden valvomilla saatavilla on etuoikeus, saavat etuoikeutensa mukaisen maksun omaisuudesta, sikäli kuin se riittää eikä velkojan ja velallisen kesken, muiden oikeutta loukkaamatta, toisin sovita. Kun pesä akordin tultua voimaan tai sovinnon johdosta luovutetaan velalliselle, toimitsijamiesten on viivyttelemättä tehtävä tili pesän hallinnosta.

Akordiasiaa tämän lain mukaan käsiteltäessä pidettäköön etuoikeutetun saatavan veroisena myöskin sellainen saatava, jota tarkoitetaan velkojain oikeudesta ja etuudesta toistensa edellä maksun saamiseen konkurssiin luovutetusta omaisuudesta 9 päivänä marraskuuta 1868 annetun asetuksen 1 §:n 2 momentissa, kuten se on 3 päivänä joulukuuta 1895 annetussa asetuksessa.