Go to front page
Statute Book of Finland

56/1929

Statute Book of Finland

Statutes published in the Statute Book of Finland as text and as PDF facsimiles

Asetus siitä, mitä ulosottolakia käytettäissä eräissä tapauksissa on noudatettava, 31 päivänä lokakuuta 1896 annetun asetuksen muuttamisesta.

Type of statute
Asetus
Date of Issue
Updated statute
56/1929

Text of original statute

Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.

Oikeusministerin esittelystä säädetään täten, että siltä, niitä ulosottolakia käytettäissa eräissä tapauksissa on noudatettava, 31 päivänä lokakuuta 1896 annetun asetuksen 3 ja 4 §, 24 §, asetuksessa 4 päivältä maaliskuuta 1927, sekä 25 §

muutetaan näin kuuluviksi:

3 §.

Se päiväkirja, jota ulosottomiehen, ulosottolain 1 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan tulee pitää kaikista asioista, joissa häntä pyydetään toimimaan, on laadittava ja pidettävä siten, että eri sarekkeisiin merkitään:

1)

asian numero päiväkirjassa.;

2)

päivä, jolloin asia tuli toimitusmiehelle;

3)

viranomaisen päätös tahi muu asiakirja, jonka nojalla täytäntöönpanoa haetaan;

4)

hakija;

5)

se, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan;

6)

ulosmitattavan saamisen pääoma, korko ja kulujen korvaus, taikka, jos muuta täytäntöönpanoa tai virka -apua pyydetään, sen laatu;

7)

nimismies tahi muu mies, jonka toimeksi täytäntöönpano annetaan, ja päivä, jolloin se tapahtui;

8)

toimituskulut;

9)

toimitusmiehen toimenpiteet, täytäntöönpanolle ilmaantunut este, kertyneet varat sekä maksu- tai etuoikeusvaatimus, joka tehdään muussa tilaisuudessa kuin milloin toimitusmies, niinkuin tässä alempana 20 §:ssä sanotaan, on velvollinen pitämään erityistä pöytäkirjaa;

10)

poistetut raha määrät: velkojalle maksetut; täytäntöönpanolle ilmaantuneen esteen johdosta tahi muusta syystä;

11)

vuoden lopussa siirtyvät rahamäärät: kertymättä jääneet; läänin rahastoon talletetut; toimitusmiehen hallussa olevat.

4 §.

Ulosottomiehen päiväkirjaa pidettäessä noudatetaan:

1)

päiväkirja on joka vuodelta päätettävä;

2)

asia, jota ulosottomies päiväkirjaa päätettäessä ei ole loppuun suorittanut, on, ynnä päiväkirjan ensimmäisiin kymmeneen sarekkeisiin siitä asiasta tehdyt muistoonpanot,. siirrettävä ensi vuoden päiväkirjaan saman numeron alle, joka asialla ennen on ollut;

3)

neljänteen ja viidenteen sarekkeeseen on, paitsi hakijan ja sen nimeä, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, pantava myöskin heidän säätynsä tahi ammattinsa ja asuinpaikkansa, sekä hakija n postiosoite, milloin se on ilmoitettu tahi muuten ulosottomiehen tiedossa;

4)

jos ulosmittausta haetaan, on kuudennen sarekkeen toiseen osastoon pantava saamisen määrä, siten että pääoma, korko ja kulujen korvaus merkitään erikseen ja kultakin asialta lasketaan yhteen, kuitenkin niin. että jos korkoa on luettava maksupäivään asti, korkoa ei merkitä eikä yhteenlaskua tehdä ennenkuin suoritus tapahtuu;

5)

jos vaadittu täytäntöönpano tarkoittaa muuta toimenpidettä kuin ulosmittausta, on kuudennen sarekkeen ensimmäiseen osastoon merkittävä, mikä se toimenpide on;

6)

yhdeksänteen sarekkeeseen kirjoitetaan jokainen toimi, johon toimitusmies asiassa on ryhtynyt ja joka ei ole senlaatuinen, että. siitä on seitsemänteen sarekkeeseen merkintä tehty; ja on yhdeksänteen sarekkeeseen aina pantava se päiva, jona toimeen ryhdyttiin, este sitä kohtasi, varoja kertyi, varoja lähetettiin talletettavaksi läänin rahastoon, todistus tallettamisesta saapui, tahi muu kuin hakija teki maksu- tahi etuoikeusvaatimuksen;

7)

jos kruununvouti tahi maistraatti, joka ulostottomieheksi sijaansa on pannut jonkun muun miehen, samalla on tämän tehtäväksi jättänyt kertyneitten rahain antamisen velkojalle, on se yhdeksänteen sarekkeeseen merkittävä;

8)

kun yhdeksänteen sarekkeeseen merkitään, että toimitsija ulosottolain 4 luvun 24 §:n 1 momentin ja 5 luvun 4 §:n mukaan on määrätty, on siinä mainittava toimitsijan nimi sekä hänen säätynsä tahi ammattinsa ja asuinpaikkansa;

9)

ulosottolain 4 luvun 18 ja 19 §:ssä sekä 24 §:n 1 momentissa sanottua kieltoa yhdeksänteen sarekkeeseen kirjoitettaessa on, jos toista ulosottomiestä tahi nimismiestä käytetään kiellon tiedoksi antamista varten, sekin mainittava;

10)

jos ulosottomies vaatii tahi vastaanottaa hakijalta edeltämaksua toimituskulujen suorittamiseksi, on se merkittävä yhdeksänteen sarekkeeseen ja edeltämaksun määrä ilmoitettava;

11)

kymmenennessä sarekkeessa poistetaan: ensimmäisessä osastossa, mitä kuudenteen sarekkeeseen otetuista määristä on hakijalle maksettu tai tallettamisesta annetulla todistuksella tilitetty; ja toisessa osastossa, kun ulosottomies erottaa asian luotaan, se määrä, jota sattuneen esteen johdosta ei ole voitu velalliselta saada; ja on niinmuodoin jokaisessa asiassa, jonka ulosottomies päiväkirjasta poistaa, siitä summasta, mikä otetaan kuudenteen sarekkeeseen, tili tehtävä kymmenennessä sarekkeessa;

12)

asioissa, joita ulosottomies päiväkirjaa päätettäessä ei vielä ole loppuunsuorittanut, on kuudenteen sarekkeeseen otetuista määristä, mikäli niitä ei ole kymmenennessä sarekkeessa poistettu. tili tehtävä yhdennessätoista sarekkeessa.

24 §.

Kun velkoja kirjallisesti on pyytänyt, että hänelle tulevat rahat ilmoitetulla osoitteella lähetettäisiin hänelle postissa, tulee ulosottomiehen viimeistään kahdeksan paivan kuluessa lähettää rahat vakuutettuina tahi postiosoituksella osoitteen mukaan; ja vähentäköön ulosottomies silloin niistä postimaksut sekä sen korvauksen, josta erikseen on säädetty. Todistusta, jonka postitoimisto siten lahetetyistä rahoista antaa, käyttäköön ulosottomies päiväkirjan todisteeksi. Jos sellaista pyyntöä, kuin edellä on sanottu, ei ole tehty, ja ulosottomies tietää velkojan osoiteen, tulee ulosottomiehen, milloin eri menettelyä kauppahinnan jakamista varten ei ole ollut, edellämainitussa ajassa kirjallisesti velkojalle ilmoittaa, että kertyneitä varoja on nostettavana, ja milloin varat, jollei niitä nosteta, lähetetään läänin rahastoon.

Jos velkojan tulee saada takaisin antamansa saamistodiste, on ulosottomiehen, jos tietää velkojan osoitteen, kirjallisesti velkojalle ilmoitettava, missä ajassa saamistodiste on ulosottomieheltä perittävä, ja että se

muutoin tuon ajan kuluttua lähetetään läänin rahastoon.

25 §.

Kun rahoja tahi saamistodiste ulosottolain 6 luvun 17, 18 ja 24 §:n mukaan on läänin rahastoon talletettava, tulee ulosottomiehen sitä varten heti lähettää rahat tahi saamistodiste ulosotonhaltijalle, jonka toimitettava tallettaminen on.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1929.

Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1929.

Tasavallan PresidenttiLAURI KR. RELANDER.OikeusministoriAnton Kotonen.

Top of page