Laki eräistä muutoksista oikeudenkäymiskaaren 10 lukuun.
- Type of statute
- Laki
- Date of Issue
Text of original statute
No amendments or corrections will be made to the texts of the original statutes. These will appear in the updated statutes and the corrections will also appear in the PDF versions of the Statutes of Finland.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan täten oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 8 ja 9 § sekä
muutetaan saman luvun 2, 10 ja 11 § näin kuuluviksi:
2 §.
Jos syntyy riita perinnöstä tahi testamentista taikka, kun vainaja oli naimisissa, p erillisten ja eloonjääneen puolison välisestä osituksesta tahi jos kuolleen henkilön pesän osakasta muuten haetaan pesän koskevassa asiassa, niin tuomitkoon siitä se oikeus, jonka piirissä vainajan asunto ja koti on ollut. Sama oikeus käsitelköön asian, joka koskee vainajan omaisuuden luovuttamista konkurssiin.
Jos muussa kuin edellämainitussa tapauksessa syntyy riita puolisoiden välisestä osituksesta, tuomitkoon siitä sen paikkakunnan oikeus, missä miehen koti on, tahi, ellei hänellä ole asuinpaikkaa Suomessa, missä vaimo asuu.
Jos tässä pykälässä mainituissa jutuissa ei, sen mukaan kuin nyt on sanottu, ole asianomaista tuomioistuinta, on juttu käsiteltävä Helsingin raastuvan oikeudessa.
10 §.
Laillisena tuoministuimena asiassa, joka koskee avioliiton aikaantulemista tai purkamista, on sen paikkakunnan oikeus, missä vastaaja asuu.
Ellei vasta ajalla ole asuinpaikkaa Suomessa, on kanne ajettava siellä, missä hän viimeksi on asunut tai missä kantaja asuu. Milloin kanne kohdistetaan molempiin aviopuolisoihin ja näillä ei ole yhteistä asuanpaikka, on asia käsiteltävä siellä, missä jompikumpi asuu tai, ellei kumpainenkaan asu Suomessa missä jommallakummalla on viimeksi ollut asuinpaikka. Ellei laillista tuomioistuinta ole, sen mukaan kuin edellä on sanottu, on asia käsiteltävä Helsingin raastuvanoikeudessa. Kuitenkin voidaan kanne, joka perustuu rikokseen, ajaa myöskin siellä, missä rikos on tehty.
11 §.
Jos riitapuolet yleiseen alioikeuteen kuuluvassa riita-asiassa sopivat muusta sellaisesta tuomioistuimesta, kuin edellä tässä luvussa on sanottu, olkoon tämä oikeutettu käsittelemään asian, ellei se koske kiinteistöä taikka kiinteän tahi irtaimen omaisuuden ulosmittausta, taikka ellei ole kysymys konkurssista tahi sellaisesta jutusta, joka 2, 3, 4 tahi 10 §:ssä on mainittu. Älköön kuitenkaan kihlakunnanoikeus ottako käsiteltäväkseen riita-asiaa, joka erinäisten säännösten mukaan voidaan käsitellä ainoastaan raastuvanoikeudessa.
Sopimus laillisesta tuomioistuimesta riita-asioissa tehtäköön kirjallisesti ja määrättäköön siinä tarkoin tuomioistuin sekä itse asia. Jos asia, jossa riitapuolet saavat tällaisen sopimuksen tehdä, on haastettu muuhun alioikeuteen, kuin laki yleensä säätää, käsiteltäköön se siinä, vaikkei sopimusta ole tehtykään, jos haastettu on tullut saapuville eikä, ennenkuin hän on alkanut pääasiaan vastata, väitä. ettei asia siihen oikeuteen kuulu.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1930.
Mitä 2 ja 11 §:ssä niiden entisessä muodossa säädetään laillisesta tuomioistuimesta asioissa, jotka koskevat omaisuuden erilleen ottamista tai pesäeroa, on edelleen noudatettava puolisoihin nähden, joiden varallisuussuhteisiin on sovellettava ennen sanottua päivää voimassa ollutta lakia.
Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1929.
Tasavallan PresidenttiLAURI KR. RELANDER.OikeusministeriOiva Huttunen.