69/1927

Eräitä määräyksiä ulostekojen, yleisten maksujen, toimituskirjain lunastuksen tahi muun sellaisen ulosmittauksesta sisältävän, 27 päivänä helmikuuta 1897 annetun asetuksen 1 §:ssä mainittuja veroja ja maksuja perittäessä toimivat ulosottomiehinä:

milloin valtion veroja sekä erinäisiä laitoksia ja tarkoituksia varten määrättyjä maksuja, jotka pannaan maksettaviksi valtion verojen yhteydessä tai jotka valtion virkamiehet muuten kantavat ja tilittävät, on perittävä samassa kihlakunnassa, missä ne on pantu maksuvelvollisen suoritettaviksi, kruununvouti;

muissa tapauksissa maalla kruununvouti, nimismies sekä eri piiriin tai sellaisia toimituksia varten määrätty ulosottomies; ja kaupungissa kaupunginvouti tahi, ellei sellaista ole, maistraatti tai maistraatinjäsen, joka on määrätty ulosottomieheksi, niin myös muu määräajaksi tai sellaisia toimituksia varten määrätty ulosottomies.

Maaseuduksi luetaan tässä asetuksessa maalaisoikeuden alainen kaupunkikin.

Ulosmitatun kiinteän omaisuuden, laivan ja laivassa olevan tavaran myyminen ja niiden hinnan jakaminen sekä muun ulosmitatun omaisuuden hinnan jakaminen, milloin ulosottolain 6 luvun 3 §:n mukaan eri jakomenettely on tarpeen, olkoon kuitenkin ulosottolaissa sanotun viranomaisen asiana.

Kruununvouti ja maistraatti saavat tässä asetuksessa tarkoitettujen verojen ja maksujen perimistä varten, ulosottolain 1 luvun 4 ja 6 §:ssä säädetyllä vastuulla ja rajoituksella, panna sijaansa muun ulosottomiehen.

Kaikilla tämän asetuksen 1 §:ssä mainituilla ulosottomiehillä olkoon valta antaa irtaimen omaisuuden ulosmittaus, mutta ei sen myymistä ulosottopalvelijain toimeksi, jotka maalla maaherra ja kaupungissa maistraatti toimeen ottaa. Vastatkoon silloin kuitenkin ulosottomies itse tilinteosta ja siitä vahingosta, joka ulosottopalvelijan tekemästä virheestä tai laiminlyömisestä saattaa tulla. Sellaisen ulosmittauksen suorittaneen ulosottopalvelijan on lähetettävä toimituksessa laadittu pöytäkirja sille, joka häntä on käyttänyt, ja tämän tulee sitten asiassa laillisesti menetellä.

Mitä ulosottolain 1 luvun 9 §:ssä on säädetty ulosottomiehen jäävillisyydestä, sovellettakoon myös siihen, joka tämän asetuksen perusteella toimii ulosottomiehenä.

Virka-apua tässä asetuksessa tarkoitettujen verojen ja maksujen perimistä varten on pyydettävä 1 §:ssä mainitulta sen paikkakunnan viranomaiselta, jossa ne on maksettaviksi pantu.

Jos valtion tai kunnan veroja tahi niiden yhteydessä suoritettaviksi pantuja maksuja taikka kirkollisia maksuja tahi seurakunnasta papistolle tai kirkonpalvelijoille suoritettavia maksuja ei voida periä sen ulosottomiehen toiminta-alueella, jolle virka-avun pyyntö 1 momentin mukaan on tehty, tulee sanotun ulosottomiehen pyytää virka-apua verojen tahi maksujen perimistä varten suoraan sen paikkakunnan 1 §:ssä mainitulta ulosottomieheltä, jossa maksuvelvollinen oleskelee.

Mikäli joistakin varoista ei ole toisin säädetty, tulee ulosottomiehen, kunnes lopullinen tili on annettu, kunkin täyden kuukauden kuluttua viimeistään kahdeksan päivän kuluessa tilittää sille, joka virkaapua on pyytänyt, edellisen kuukauden kuluessa kertyneet varat. Niin pian kuin kertyneet varat nousevat tuhanteen markkaan, on ne kuitenkin sillä välinkin tilitettävä kahdeksan päivän kuluessa siitä lukien.

Varat, jotka tämän asetuksen mukaan peritään, on, mikäli niitä ei ulosottomieheltä nosteta, 1 momentissa mainitun ajan kuluessa lähetettävä asianomaiselle vakuutetussa virkakirjeessä tahi postiosoituksella.

Kuittia, jonka postitoimisto antaa sellaisesta lähetyksestä, käyttäköön ulosottomies 6 §:ssä mainitun päiväkirjan todisteeksi.

Kaikista niistä virka-apuasioista, joita tässä asetuksessa tarkoitetaan, tulee ulosottomiehen pitää päiväkirjaa, jossa on mainittava joka asiasta: sen numero päiväkirirjassa; päivä, jolloin asia on hänelle tullut; se, joka On pyytänyt virka-apua; määrä, mikä on perittävä; toimenpiteet, joihin on ryhdytty; varat, jotka ovat kertyneet, tahi perimistä kohdannut este; sekä päivä, jolloin tili on annettu. Asiassa, jossa rästiluettelo on annettu, merkitään kuitenkin kertyneet varat ja perimistä kohdannut este rästiluettelon vastaavaan sarekkeeseen. Jos ulosmittaus on annettu ulosottopalvelijan toimeksi, merkitköön ulosottomies senkin päiväkirjaan tahi rästiluetteloon, kun sellainen on, niinikään ulosottopaivelijan suorittamat rahamäärät tahi perimistä kohdanneen esteen.

Joka kolmannen kuukauden kuluttua on, ennen seuraavan kuukauden loppua, ulosottomiehen lähetettävä ulosotonhaltijalle päiväkirjanote kaikista kolmen edellisen kuukauden kuluessa tulleista asioista ja niistä vanhemmista asioista, joita ei ole ennen mainittua kolmen kuukauden aikaa päätetty. Jos ei ole asioita, joista siten on tehtävä selko, ilmoitettakoon sekin saman ajan kuluessa.

Mitä 1 §:ssä mainitussa asetuksessa on säädetty kruununvoudista ja kaupunginvoudista, olkoon soveltuvilta osin voimassa myös muista tässä edellä mainituista ulosottomiehistä.

Kun ulosotonhaltija on määrännyt ulosottomiehen, joka saa periä tässä asetuksessa tarkoitettuja veroja tai maksuja, ilmoittakoon määräyksetä kirjallisesti oikeusministeriölle. Ilmoituksen tulee sisältää tieto ulosottomiehen nimestä ja ammatista tai arvonimestä sekä toiminta-alueesta ja osoitteesta, niin myös, milloin määräys on määräajaksi annettu, tästä ajasta. Jos määräys peruutetaan tahi muuten lakkaa, on sekin ilmoitettava.

Jokaisen vuoden alussa on Suomen virallisissa lehdissä julkaistava 1 momentissa mainittujen ilmoitusten mukaisesti oikeusministeriössä laadittu luettelo kaikista ulosottomiehistä, joilla silloin on määräys, sekä sitten jokaisen kuukauden alussa tieto niihin nähden ehkä sattuneista muutoksista. Ne lehtien numerot, joissa luettelo ja tiedot ovat, lähetetään kaikille ulosottomiehille.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1927, kuitenkin niin, että silloin vireillä olevissa virka-apuasioissa on noudatettava nykyisiä säännöksiä.

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.