Laki oikeudenkäymiskaaren erinäisten osien muuttamisesta.
- Type of statute
- Laki
- Date of Issue
Text of original statute
No amendments or corrections will be made to the texts of the original statutes. These will appear in the updated statutes and the corrections will also appear in the PDF versions of the Statutes of Finland.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan täten oikeudenkäymiskaaren 22 luku ja säädetään, että saman kaaren 23 luvun 1 ja 5 §, 24 luvun 3, 5 ja 7 §, 27 luvun 9 § ja 30 luvun 13 §
muutetaan näin kuuluviksi:
23 LUKU.
Milloin oikeus on tuomionvoipa, niin myös äänestämisestä tuomiota tehtäessä.1 §.
Kihlakunnankäräjissä, kuin myös laillisessa katselmuksessa maanriidassa, älköön tuomittako, ellei viittä lautakunnassa ole. Raastuvanoikeus olkoon tuomionvoipa, milloin kolme oikeudessa istuu. Hovioikeudessa olkoon kolme jäsentä tuomionvoipa luku.
5 §.
Äänestettäessä sanokoon mielipiteensä ensin se, joka viimeisenä istuu, ja sitten kukin toisensa jälkeen sen mukaan kuin he oikeudessa istuvat, ja perustakoon jokainen äänensä lakiin ja selviin syihin. Joka esittelee asian, sanokoon kuitenkin ensin mielipiteensä. Älköön kukaan kieltäytykö lausumasta mieltänsä pääasiasta, vaikka hän ennen on vastustanut sitä päätöstä, johon useimmat ovat johtuneet jostakin itse oikeudenkäyntiä koskevasta seikasta, olipa riitapuoli silloin kieltäytynyt vastaamasta siinä asiassa tahi sen oikeuden edessä, taikka tehnyt muun sellaisen väitteen, kuin tämän kaaren 16 luvussa on sanottu. Joka yhtyy toisen mielipiteeseen ja perusteisiin, älköön niitä uudestaan kertoko ja asian päättymistä sillä viivyttäkö. Jos hänellä on useampia perusteita saman mielipiteen vahvistamiseksi, niin pankoon ainoastaan ne lisäksi.
24 LUKU.
Oikeuden päätöksestä ja tuomiosta.3 §.
Jokainen tuomio perustettakoon syihin ja lakiin eikä mielivaltaan, ja on siihen selvästi pantava ne pääsyyt ja se lainpaikka, joihin päätös nojautuu; mutta ulkomaan lakia älköön perusteeksi mainittako, älköönkä vierasta kieltä käytettäkö. Tuomari älköön sivuuttako mitään asianhaaraa, jonka kantaja haasteen nojalla on asiassa tuonut esiin, taikka mitä vastaaja tavalla tai toisella on sitä vastaan väittänyt, vaan antakoon siitä päätöksen, sen laadun mukaan. Älköön hän panko päätökseensä mitään, joka ei oikeastaan asiaan kuulu, älköönkä myöskään antako aihetta uuteen oikeudenkäyntiin toisen kanssa, jota ei ole siihen asiaan haastettu eikä siitä kuulusteltu. Oikeudenkäyntikuluista tuomittakoon yhdessä pääasian kanssa, samoin myös milloin jompikumpi riitapuoli on sillä tavalla sopimattomasti menetellyt kuin 14 luvun 7 §:ssä on sanottu.
Hovioikeuden tuomioon ja päätökseen on otettava selvä ja lyhyt selostus kanteesta tahi syytteestä, sekä milloin asian laatu niin vaatii, siihen annetusta vastineesta ja alioikeuden ratkaisusta. Jos ainoastaan se asianosainen, joka on ollut alioikeudessa vastaajana, on saattanut asian hovioikeuteen, saa kumminkin selostuksesta jättää pois muun paitsi alioikeuden ratkaisun. Mitä tässä on sanottu, noudatettakoon niinikään soveltuvissa kohdin hovioikeuden päätöksiin ulosottoasioissa.
Riitajutuissa, joissa on voitu antaa suullinen haaste, niin myös pienemmissä rikosjutuissa, jätettäköön, milloin hovioikeus ei ole muuttanut alioikeuden toimenpidettä, harkinnan mukaan edellisessä momentissa mainittu selostus kokonaan pois.
5 §.
Kihlakunnanoikeudessa on tuomio julkisesti julistettava, ja antakoon kihlakunnantuomari tuomion kirjoitettuna ulos, niin pian kuin se tehty on, ja vaarinottakoon muutoin, mitä oikeudessa pidettyjen pöytäkirjain antamisesta erittäin on säädetty. Samoin on raastuvanoikeudessa tuomio ilman julkipanoa julistettava ja annettava. Vastaajapuoli älköön olko velvollinen tuomiota lunastamaan, ellei hän sitä vaadi.
Hovioikeuden tuomiot ovat niin pian kuin mahdollista annettavat, päivänä, joka on julkipanoin viimeistään päivää ennen ilmoitettava.
7 §.
Kaikki hovioikeuden tuomiot ja päätökset, jotka oikeuden oveen pannun ilmoituksen jälkeen julistetaan tai annetaan, ovat sitä ennen ilman virhettä valmiiksi kirjoitettavat, että riitapuolet saisivat ne oikeuden allekirjoituksella ja sinetillä varustettuina viivytyksettä ulos, sitä lunastusta vastaan, joka erittäin on säädetty; säilytettäköön myös hovioikeudessa yhtäpitävä tuomio, varustettuna niiden allekirjoituksella, jotka asiassa ovat tuominneet.
Asianosainen, joka ei ole saattanut asiaa hovioikeuteen, älköön olko velvollinen lunastamaan sen tuomiota tai päätöstä, ellei hänelle ole siinä jotakin tuomittu tahi hänen muuten katsota sitä tarvitsevan tahi hän ole sitä pyytänyt.
27 LUKU.
Miten oikeudenkäyntiasioita on hovioikeudessa ajettava.9 §.
Niin pian kuin kirjoitusten vaihto on lopetettu, on hovioikeuteen tullut juttu tai asia annettava jollekin hovioikeuden jäsenelle tai virkamiehelle valmistettavaksi ja esiteltäväksi.
Jos asianosainen tahtoo, että häntä hovioikeudessa suullisesti kuulusteltaisiin tahi että hän jostakin seikasta saisi esiintuoda ilmoitettuja todistuksia, olkoon hänellä valta, niin kauan kuin juttu on esittelemättä, kirjallisesti sitä pyytää, ja ilmoittakoon samalla sen ajan, mikä tarvitaan siihen valmistautumiseen.
30 LUKU.
Muutoksenhakemisesta hovioikeuden tuomioon tahi päätökseen.13 §.
Jos asianosainen pyytää suullista kuulustelua tahi lupaa jostakin seikasta esiintuoda ilmoitettuja todistuksia, noudatettakoon mitä 27 luvun 9 §:ssä sanotaan.
Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1922, jolloin lakkaavat voimassa olemasta 11 päivänä joulukuuta 1766 annetun kunink. kirjeen 1 kohta ja kunink. julistus 19 päivältä tammikuuta 1802.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Helsingissä, 19 päivänä joulukuuta 1921.
Tasavallan Presidentti K. J. Ståhlberg.Oikeusministeri Heimo Helminen.