62-000/1917

Suomen Hypoteekkiyhdistys, joka on aloittanut toimintansa 1 päivänä Kesäkuuta 1861 maamme hypoteekkiyhdistysten ehdoista ja yleisistä perusteista 25 päivänä Toukokuuta 1859 annetun Keisarillisen Julistuksen sekä esivallan 24 päivänä Lokakuuta 1860 yhdistykselle vahvistaman ohjesäännön nojalla, on Suomen maanomistajain kesken perustettu liittymä ja sen tehtävänä on, kiinnitystä vastaan maalla olevaan kiinteään omaisuuteen, antaa kuoletuslainoja lainanottajain keskinäisellä vastuulla yhdistyksen liikkeen tuottamista tappioista sekä lainanotolla hankkia tähän tarkoitukseen tarpeelliset varat.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lainaa annetaan ainoastaan sellaiseen maatilaan vahvistettua kiinnitystä vastaan, joka on yksityisomaisuutta eikä ole ehtojen alainen omistusoikeuden luovutukseen nähden ja jonka arvo on vähintään neljätuhatta markkaa.

Kiinnitystä vastaan lohkaisemattomaan maatilan osaan älköön lainaa annettako.

Lainanottaja on samalla yhdistyksen osakas.

Jos lainasta kiinnitetty maatila siirtyy uudelle omistajalle, astuu tämä lainanottajan sijaan yhdistyksen osakkaaksi, ja on uuteen omistajaan nähden muutoinkin voimassa mitä tässä ohjesäännössä lainanottajasta sanotaan. Jos omistajan vaihtuminen on tapahtunut luovutuksen kautta, älköön kuitenkaan entinen omistaja olko vapaa henkilökohtaisesta vastuunalaisuudestaan lainaan nähden älköönkä uusi omistaja oikeutettu käyttämään osakkaan toimivaltaa, ennenkuin viimeksi mainittu on saantonsa toteen näyttänyt ja ottanut lainasta vastatakseen.

Lainanottaja eroaa yhdistyksestä, kun laina on maksettu takaisin.

Annetuista lainoista on pidettävä erityistä kirjaa, johon jokaiseen lainaan nähden merkitään tilan nimi ja numero, lainanottaja, lainan määrä sekä pääoman, koron ja hallintokustannusten apumaksun suoritukset.

Lainaa myönnetään korkeintaan puolet tilan arvioidusta arvosta.

Kun tilan arvo ei nouse kahdeksaantuhanteen markkaan, myönnettäköön lainaa kuitenkin korkeintaan kolmasosa arvosta.

Maatilan arvo määrätään arvioimisen perustuksella, ja saa johtokunta arvioitua arvoa alentaa, mutta ei korottaa.

Arvioimisen toimittaa arviomies, joka valitaan sillä tavoin, kuin alempana 37 §:ssä sanotaan. Arviomies kutsuu avukseen jonkun paikkakunnan oloihin perehtyneen henkilön. Johtokunta voi määrätä arvioimisen joissakuissa tapauksissa kahden arviomiehen toimitettavaksi.

Arvioimisessa luettakoon arvoon kuuluvaksi ainoastaan maa, mutta ei siinä olevaa rakennusta. Metsämaa siinä kasvavine metsineen luettakoon arvoon kuuluvaksi, jos metsän käyttö, milloin johtokunta sen katsoo tarpeelliseksi, on valtuuskunnan hyväksymiin määräysten mukaisen silmälläpidon alainen.

Arviokirjaan merkitään maatilan peltojen, niittyjen ja metsämaan laajuus ja laatu, ja lasketaan niiden arvo määrätyn tariffin mukaan, jonka valtuuskunta on vahvistanut varteen ottaen maan laadun ja paikkakunnalla tavallisen maanarvon, mutta siten saadusta arvosta vähennetään ulosteet ja muut rasitukset sekä rakennusten korjaus, laskettuina pääomaksi viiden prosentin mukaan, niin myös, kun maanviljelykseen tarpeellinen rakennus puuttuu, kustannus sen rakentamisesta.

Satunnainen arvonkohoaminen ei saa vaikuttaa arvioon, vaan on arvo määrättävä niin, ettei se olojen muuttuessa osottaudu liian korkeaksi.

Jos arvokkaanpuoleiselle maatilalle haetaan lainaa taikka jos muutoin havaitaan tarpeelliseksi, antakoon johtokunta, ennenkuin ryhtyy asiaa lopullisesti harkitsemaan, erityisen asiamiehen tehtäväksi arvion tarkastamisen itse paikalla.

Jos lainasumma ei ole viittätuhatta markkaa suurempi, saatakoon arvioimistapaan nähden suoda sellaisia helpotuksia, kuin valtuuskunta tarpeelliseksi katsoo.

Lainanottaja suorittaa pääsymaksua sekä puolivuosittain erä- päivänä korkoa, pääuoman vähennystä ja apumaksua hallintokustannusten korvaamiseen valtuuskunnan päättämän määrän.

Pääsymaksun pitää likimain vastata lainan osalle tulevaa vararahaston osuutta, mutta saatakoon korottaa suuremmaksi, jos yhdistyksen lainanottoehdot sitä vaativat. Pääsymaksun suorittaminen voidaan, valtuuskunnan päätöksen mukaan, jakaa enintään kymmenelle vuodelle.

Korko, pääoman vähennys ja hallintokustannusten apumaksu, jotka yhteensä tekevät lainan vuotuismaksun, ovat laskettavat sellaisen perusteen mukaan, että yhdistys kykenee kertyvillä vuotuismaksuilla ja vararahaston koroilla suorittamaan, paitsi hallintokustannuksia, liikkeeseen laskettujen obligatsionien koron ja kuoletuksen ja täyttämään muut sitoumuksensa, pysyttämällä vararahaston vähintään viiden prosentin suuruisessa määrässä yhdistyksen liikkeessä olevista sitoumuksista. Vuotuismaksut suoritetaan yhtä suurin määrin koko laina-ajan, vaarinotteen että laina on täysin maksettava enintään viidenkymmenen vuoden kuluessa.

Prosenttimääriä, jotka on sovittu lainaa annettaessa, älköön korotettako.

Huojennusta jo annettujen lainain lainanehtoihin voi valtuuskunta myöntää; kuitenkin on valtuuskunnalla valta vastedes peruuttaa sitä koskeva päätös, jos tarpeelliseksi katsoo. Sellaista huojennusta älköön myönnettäkö yli sen mitä johtokunta on puoltanut, älköönkä myöskään lainanehtoja määrättäkö helpommiksi kuin mitä siihen aikaan noudatetaan uusien lainain antamisessa.

Lainanottaja on velvollinen korvaamaan arvioimiskustannuksen siihen määrään, kuin valtuuskunta on päättänyt, sekä kustannukset kiinnityksen uudistuksesta, oikeudenkäynnistä, valvonnasta tai lainhakutoimenpiteestä.

Jos lainanottaja ennen eräpäivää haluaa maksaa lainan taikka sitä vähentää, yli määrätyn vuotuismaksun, olkoon, ellei yhdistys ole joutunut suoritustilaan, siihen oikeutettu suorittamalla lisämaksun, mikäli johtokunta sitä vaatii, ei kuitenkaan enempää kuin kymmenen prosenttia maksettavasta määrästä. Jos johtokunta on määrännyt lisämaksua suoritettavaksi siinä tapauksessa että laina ennen eräpäivää maksetaan vapaaehtoisesti takaisin, on sellainen maksu niinikään suoritettava, kun yhdistyksen muutoin lain tahi tämän ohjesäännön määräysten mukaan täytyy vastaanottaa taikka myös itse vaatia maksua ennen määräaikaa.

Jos määrättyä puolivuotuismaksua ei ole suoritettu neljäntoista päivän kuluessa eräpäivästä, juoksee korko maksamatta olevalle pääomalle sanotusta päivästä lukien, kunnes maksu tapahtuu, kuuden prosentin mukaan vuodessa, vaikkakin vuotuismaksuun sisältyvä korko on alempi.

Jollei lainanottaja kahden kuukauden kuluessa eräpäivästä suorita puolivuotuismaksuaan, on yhdistys oikeutettu edeltäpäin irtisanomatta panemaan lainan hakuun.

Jos johtokunta katsoo metsän arvon alentuneen vähemmäksi maatilan arvioimisarvoon otettua määrää taikka tilan arvon muussa kohdin huonon hoidon taikka tilaa kohdanneen vahingon johdosta vähentyneen, taikka että metsänkäytöstä annettuja määräyksiä ei ole noudatettu, voidaan niin suuri osa lainasta, kuin johtokunta harkitsee tarpeelliseksi, niinikään edeltäpäin irtisanomatta panna hakuun.

Sama laki olkoon, jos arvioimistilaisuudessa on annettu harhaan viepä tieto, joka on vaikuttanut arvioimiseen, taikka jos tilaa havaitaan rasittavan aikaisempi kiinnitys, jonka pysyttämiseen johtokunta ei ollut suostunut, taikka jos lainanottaja on pitämättä rakennuksia tai metsää palovakuutettuina sen mukaan kuin johtokunta on katsonut tarpeelliseksi määrätä.

Lainanhakijan on yhdistykselle annettava velkakirja kiinnityspöytäkirjoineen ja rasitustodistuksilleen, saantokirjat alkuperäisinä taikka virallisesti oikeaksi vahvistettuina jäljennöksinä, sekä se selvitys maatilan arvosta ja muista lainanhakemuksen arvostelemiseen vaikuttavista seikoista, minkä johtokunta määrää.

Lainanhakemukset on otettava ratkaistavaksi siinä järjestyksessä, kuin ne ovat johtokunnalle saapuneet, ja lainat annetaan sitä mukaa kuin ne on myönnetty.

Jos lainoja on myönnetty yhteensä suurempaan määrään kuin mitä lainanantoon on käytettävissä, olkoon johtokunta kuitenkin oikeutettu etusijassa antamaan lisälainan sille, joka jo on yhdistyksen osakas, niin myös lainoja, jotka eivät ole määrättyä, valtuuskunnan vahvistamaa määrää suurempia.

Johtokunnalla olkoon niinikään valta, kun lainanottaja sitä haluaa eikä johtokunta katso siitä olevan yhdistykselle haittaa, lainanottajan kuitattua velkakirjaa vastaan antaa yhdistyksen sitoumus lainamäärän suorittamisesta määrätyn ajan kuluessa nimitetylle henkilölle, kuitenkin sillä sitoumukseen pannulla ehdolla, että maksuksi on, jos johtokunta sitä pitää edullisempana, vastaanotettava sitoumuksessa mainittu määrä yhdistyksen obligatsioneja määrättyä tyyppiä. Sellainen sitoumus voidaan, jos lainanottaja sitä haluaa ja johtokunta katsoo olevan syytä siihen suostua, erääntyessään uudistaa, määräajaksi.

Yhdistyksen lainanotto tapahtuu antamalla korkoa kasvavia obligatsioneja.

Obligatsionit lunastetaan tai ostetaan takaisin määrätyn kuoletussuunnitelman mukaan. Obligatsioneja annettaessa saatakoon panna ehdoksi että yhdistyksellä on oikeus määrätyn ajan ku- luttua enentää kuoletusta taikka maksaa laina kokonaan takaisin.

Paitsi edellisessä kappaleessa mainittua obligatsionien kuoletusta saakoon johtokunta ostaa yhdistyksen obligatsioneja takaisin, jos lainoja on 7 §:n mukaan maksettu takaisin taikka jos aihetta sellaiseen ostoon muutoin ilmenee.

Obligatsionit asetetaan haltijalle ja ovat määrältään viisisataa markkaa taikka enemmän sekä, kun tarpeelliseksi katsotaan, vastaavan määräisiä ulkomaan rahassa. Obligatsionit kantavat korkoa, jonka valtuuskunta määrää ja joka maksetaan sitä varten obligatsioneja annettaessa säädettyinä määräpäivinä.

Obligatsionilainan ottamisesta päättää valtuuskunta. Lupa ulkomaisen obligatsionilainan ottamiseen on hankittava esivallalta.

Yhdistys olkoon myös esteetön käyttämään luottoa muussa muodossa, valtuuskunnan määräyksen mukaan.

Lainaksi otettuja varoja älköön käytettäkö pankkiliikkeeseen eikä muuhun lainanantoon kuin mitä tässä ohjesäännössä on edellytetty. Tilapäisesti yhdistyksen hallussa olevat käteisvarat on pantava luotettavaan pankkilaitokseen korkoa kasvamaan.

Yhdistyksen kaikki lunastamattomat sitoumukset yhteensä eivät saa nousta kassan, täysin kelpaavain kiinnitettyjen velkakirjain, pankkitalletusten ja muiden varmojen varojen yhteenlaskettua määrää suuremmaksi.

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain Helsingissä ennen Kesäkuun loppua johtokunnan määrättävänä aikana.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa on käsiteltävä seuraavat asiat: johtokunnan selonteko yhdistyksen toiminnasta lähinnä edellisenä vuonna ja tilintarkastajain siitä antama kertomus sekä valtuuskunnan lausunto asiasta; kysymys vastuun vapauden myöntämisestä yhdistyksen asiain hoidosta samana aikana; voiton käyttämisen määrääminen; muut vuosikertomuksen yhteydessä olevat asiat, ja tilintarkastajain ja heidän varamiestensä vaali.

Jos muu asia kuin edellä luetellut on aiottu varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltäväksi, on se mainittava kokousta koskevassa kuulutuksessa.

Jos osakas tahtoo esittää ehdotuksen varsinaisessa yhtiökokouksessa., on hänen viimeistään lähinnä edellisen Maaliskuun kuluessa annettava se kirjallisesti laadittuna johtokunnalle, jonka tulee mainita asia yhtiökokousta koskevassa kuulutuksessa; ja on sekä johtokunnan että valtuuskunnan annettava yhtiökokoukselle lausunto asiasta.

Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan kokoon, jos varsinainen yhtiökokous sen on päättänyt tahi johtokunta tahi valtuuskunta katsoo tarpeelliseksi, niin myös kun sitä vaativat osakkaat, joiden yhteenlaskettu lainamäärä on vähintäin kymmenesosa yhdistyksen koko lainanannon määrästä.

Ylimääräisessä yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat on kokousta koskevassa kuulutuksessa mainittava, älköönkä kokouksessa muita asioita käsiteltäkö.

Yhtiökokousta koskeva kuulutus on, ollakseen pätevä, julkaistava kolmasti maan virallisissa lehdissä sekä kahdessa muussa Helsingissä ilmestyvässä sanomalehdessä, ensi kerran vähintään kolme viikkoa ja viimeisen kerran vähintään kahdeksan päivää ennen kokousta.

Yhtiökokouksessa äänestettäessä luetaan äänet siten, että edellisen vuoden päättyessä suorittamatta oleva viidentuhannen markan taikka sitä vähempi lainamäärä vastaa yhtä ääntä ja jokaiselta täydeltä viideltätuhannelta markalta sen lisäksi luetaan yksi ääni.

Saman lainan perustuksella älkööt useammat kuin yksi käyttäkö puhevaltaa.

Osakkaan äänioikeutta saa käyttää toinen yhdistyksen osakas valtakirjan nojalla, niin myös yhtiön tahi kuolinpesän edustaja taikka edusmies, vaikkakaan hän itse ei ole yhdistyksen osakas.

Mutta muutoin älköön muu kuin yhdistyksen osakas käyttäkö puhevaltaa yhtiökokouksessa.

Kukaan älköön käyttäkö äänioikeutta enemmän kuin yhtiökokouksen merkityn ääniluvun kymmenesosan puolesta, älköönkä valtakirjan nojalla useamman kuin viiden yhdistyksen osakkaan puolesta.

Sen, joka haluaa ottaa osaa yhtiökokoukseen, on viimeistään kokouspäivänä ennen kello kahtatoista päivällä otettava äänilippu yhdistyksen pääkonttorista.

Yhtiökokouksen avaa valtuuskunnan puheenjohtaja. Pöytäkirjaa pitää se, jonka johtokunta on siihen määrännyt. Yhdistyksen läsnäolevat osakkaat valitsevat pääluvun mukaan avonaisella äänestyksellä kokouksen puheenjohtajan.

Kaikissa muissa vaaleissa tapahtuu äänestys suljetuin lipuin.

Yhtiökokouksessa pidetyn pöytäkirjan tarkistavat puheenjohtaja ja kaksi hänen siihen toimeen valitsemaansa kokouksen osanottajaa.

Yhtiökokouksen päätöksenä on se mielipide, jota äänten enemmistö kannattaa, mikäli ei 47 ja 48 §:ssä toisin säädetä.

Päätöksistä ja toimitetuista äänestyksistä laatii lyhyen pöytäkirjan se, jonka valtuuskunta on siihen määrännyt.

Päätöksistä ja toimitetuista äänestyksistä laatii lyhyen pöytäkirjan se, jonka valtuuskunta on siihen määrännyt.

Valtuuskunnan asiana on, paitsi mitä siitä on ohjesäännössä erittäin säädetty: valita toimitusjohtaja sekä johtokunnan muut jäsenet ja varajäsenet; yhtiökokoukselle antaa lausunto johtokunnan vuosikertomuksen sekä, jos syytä siihen on, tilintarkastuskertomuksen johdosta; päättää uusien haarakonttorien avaamisesta sekä ennestään olevain virkain lakkauttamisesta tahi uusien perustamisesta; vahvistaa sekä yhdistyksessä lainoitettavani kiinteistöjen arvioimistariffi että myös lainanannossa noudatettavat korkomäärät ja muut ehdot; sekä yhtiökokoukselle tehdä ehdotuksia yhdistyksen ohjesäännön muuttamiseksi.

Asia, joka on valtuuskunnan ratkaistavia eikä ole sitä laatua, josta tämän pykälän ensimmäisessä ja toisessa kohdassa puhutaan, ratkaistaan sittenkun johtokunta on siitä tehnyt esityksen tahi antanut lausunnon.

Valtuuskunta valvokoon myös yhdistyksen asiain hoitoa ja hankkikoon sitä varten tarpeen vaatiessa tietoja johtokunnalta sekä toimittakoon tilien ja muiden asiakirjain tarkastuksen.

Valtuuskunnan jäsenten palkkiot ynnä heidän matkakulujensa korvauksen määrää yhtiökokous.

Yhdistyksen asioita hoitaa, mikäli ne eivät kuulu valtuuskunnan toimivaltaan, johtokunta pääkonttorilleen Helsingissä sekä haarakonttorilleen muissa paitsi Uudenmaan läänissä.

Johtokuntana on toimitusjohtaja ja neljä muuta jäsentä, jotka valitaan, toimitusjohtaja viideksi ja muut jäsenet kahdeksi kalenterivuodeksi, viimeksi mainitut siten, että vuoroonsa kaksi vuosittain eroaa. Näiden ohessa valitaan kolme varajäsentä kalenterivuodeksi kerrallaan.

Jos toimitusjohtajan vaali on tarpeen sen johdosta että toimi on joutunut avoimeksi, valitaan toimitusjohtaja kalenterivuoden jäljellä olevaksi osaksi ja seuraaviksi viideksi vuodeksi. Jos jokin johtokunnan muista jäsenistä eroaa ennen sen ajan päättymistä, joksi hänet on valittu, valitaan hänen sijaansa toinen mainitun ajan jäljellä olevaksi osaksi.

Johtokunnan jäseneksi tai varajäseneksi voidaan valita muu kuin yhdistyksen osakas. Eroava jäsen tai varajäsen voidaan valita uudestaan.

Toimitusjohtajan ollessa estettynä määrää johtokunta muun jäsenensä tahi jonkin yhdistyksen virkamiehistä hänen tointaan hoitamaan.

Johtokunta valitsee joka vuodeksi keskuudestaan puheenjohtajan.

Jos puheenjohtaja on estetty kokouksessa läsnäolemasta, valitaan puheenjohtaja sitä kokousta varten.

Johtokunta kokoontuu toimitusjohtajan kutsumuksesta vähintään kerran kuukaudessa. Jos jäsen on eronnut tai ilmoittanut esteen, on kokoukseen kutsuttava varajäsen, vaarinottaen sitä sija järjestystä, minkä varajäsenille vaalissa tulleet äänimäärät osottavat.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun paitsi toimitusjohtajaa tahi sitä, joka hänen toimintansa hoitaa, vähintään kaksi jäsentä on saapuvilla.

Jos johtokunnassa äänestettäessä yhtä monta ääntä kannattaa eri mielipiteitä, pääsköön se mielipide voitolle, jota puheenjohtaja kannattaa.

Lyhyttä memoriaalipöytäkirjaa johtokunnan päätöksistä ja toimitetuista äänestyksistä pitää yhdistyksen asiamies.

Johtokunnan tehtävänä on: ratkaista lainain myöntämistä koskevat kysymykset; määrätä sellaisen kiinteistön myymisestä, joka lainausliikkeen johdosta on joutunut yhdistyksen omaksi; kutsua koolle yhtiökokous; antaa kertomus yhdistyksen toiminnasta lähinnä edellisenä vuonna sekä valmistella muut yhtiökokouksessa tai valtuuskunnassa käsiteltävät asiat; antaa toimitusjohtajan sekä pääkonttorin ja haarakonttorien henkilökunnan toimintaan nähden ne määräykset, mitkä ehkä tarpeellisiksi katsotaan; katsoa että yhdistykselle kuuluvat velkakirjat ja lainausasiakirjat sekä obligatsionit ja obligatsionilomakkeet ovat varmassa säilössä; vähintään kerran kuukaudessa yhdellä jäsenellään luetuttaa pääkonttorin kassa ja valvoa että haarakonttorien kassa tarkastetaan johtokunnan määrättävänä aikana; sekä muutoin ryhtyä niihin toimenpiteisiin, kuin yhdistyksen etu vaatii.

Toimitusjohtajan velvollisuutena on: esitellä asiat johtokunnan kokouksissa ja ehdottaa toimenpiteet, joita yhdistyksen etu saattaa vaatia; panna täytäntöön johtokunnan päätökset; hoitaa juoksevia asioita tämän ohjesäännön sekä yhtiökokouksen ja valtuuskunnan päätösten ynnä johtokunnan antamain määräysten rajoissa; sekä järjestää ja ohjata konttoritehtävät, katsoa että kirjat ja tilit kunnollisesti pidetään ja päätetään sekä muutoin valvoa pääkonttorin ja haarakonttorien virkamiesten toimintaa.

Pääkonttoriin asetetaan: asiamies, jonka pitää olla osottanut omaavansa tietoja ja kokemusta maan laeista ja oikeudenkäyntilaitoksesta, kamreeri, kassanhoitaja sekä niin monta kirjanpitäjää ja muuta virkamiestä, kuin valtuuskunta harkitsee tarpeelliseksi.

Asiamiehen tehtävänä on tarkastaa saapuneet lainauskirjat ja pitää, huolta siitä että annettujen lainain kiinnitykset ajoissa uudistetaan sekä että yhdistyksen oikeutta valvotaan ja sen puhevaltaa käytetään kaikissa tilaisuuksissa, missä on tarpeen.

Yhdistyksen kaikkien virkamiesten pitää virantoimitukseen nähden noudattaa johtokunnan tai toimitusjohtajan antamia mää- räyksiä.

Virkamiehet ottaa johtokunta, joka asianhaarain mukaan saa julistaa viran avonaiseksi taikka täyttää sen avonaiseksi julistamatta.

Johtokunta voi erottaa virkamiehen toimestaan. Mutta sellainen päätös ei ole pätevä, ellei vähintään neljä johtokunnanjäsentä sitä kannata.

Haarakonttorin hallituksena on yksi toimeenpaneva jäsen, joka myös on hallituksen puheenjohtaja, ja kaksi muuta jäsentä.

Kaikki jäsenet valitsee valtuuskunta kolmeksi kalenterivuodeksi, niin että yksi vuoroonsa vuosittain eroaa. Jäsenten ohessa valitaan kaksi varajäsentä kalenterivuodeksi kerrallaan.

Jos joku eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, valitaan toinen jäljellä olevaksi ajaksi.

Jäseneksi tahi varajäseneksi saa valita muunkin kuin yhdistyksen osakkaan.

Haarakonttorin hallituksen kutsuu koolle toimeenpaneva jäsen, ja se on päätösvaltainen, jos toimeenpaneva jäsen ja yksi muu jäsen on saapuvilla ja he ovat päätöksestä yhtä mieltä.

Jäsenen esteestä sekä äänestämisestä ja pöytäkirjanpidosta on voimassa mitä 29 §:ssä johtokunnasta säädetään.

Haarakonttori on velvollinen alueeltaan vastaanottamaan, tarkastamaan ja lausuntonsa kera johtokunnalle lähettämään lainanhakemukset sekä täyttämään ne muut tehtävät, mitkä johtokunnan määräyksen mukaan voivat, haarakonttorille kuulua. Mitä tulee asiain käsittelytapaan, hallituksen kokousten aikaan sekä toimeenpanevan jäsenen, muiden jäsenten ja haarakonttorissa palvelevan henkilökunnan keskinäiseen työnjakoon, noudatettakoon mitä johtokunta määrää.

Haarakonttoriin asetetaan vakinainen apulainen, jonka johtokunta valitsee haarakonttorin hallituksen esityksestä.

Jos lisäapulaista tarvitaan, antakoon valtuuskunta siitä määräyksen johtokunnan esityksestä.

Arviomiehiä asettaa johtokunta tarpeellisen määrän.

Jos heidän toimintansa on haarakonttorin alueeseen kuuluva, vaatikoon johtokunta haarakonttorin hallitukselta lausunnon.

Tointaan hoitaessaan noudattakoon arviomies niitä määräyksiä, jotka johtokunta tai haarakonttorin hallitus hänelle antaa.

Johtokunnan ja haarakonttorin hallituksen jäsenten sekä virkamiesten ja arviomiesten palkkaedut määrää valtuuskunta.

Obligatsionit, jotka yhdistys antaa, sekä 11 §:ssä mainitut sitoumukset on, merkiten yhdistyksen nimi, kahden johtokunnan jäsenen allekirjoitettava ja kamreerin varmennettava.

Muut asiakirjat, kirjeet, kuitit y. m. allekirjoittaa toimitusjohtaja yksin taikka se tai ne, jotka johtokunta siihen on määrännyt.

Asiamies on oikeutettu, ilman eri valtakirjaa, tuomioistuimessa tai muun viranomaisen luona käyttämään yhdistyksen puhevaltaa sekä pakkohuutokaupassa itse tahi valtuuttamansa kautta valvomaan yhdistyksen oikeutta.

Yhdistyksen oikeudesta olla kirjeenvaihdossa maan asianomaisten viranomaisten kanssa ja heiltä saada virka-apua yhdistyksen asioissa on erittäin säädetty; niinikään on erittäin säädetty siitä, mikä koskee sekä yhdistyksen vapautusta velvollisuudesta asettaa oikeuden käynneissään takaus kustannuksista ja vahingosta, ynnä leimapaperin käyttämisestä antamiinsa obligatsioneihin ja velkasitoumuksiin, että myös yhdistykselle myönnettyä postirahan vapautta ja sellaisen yhdistykselle annetun velkakirjan leimamäärän takaisin saamista, jota vastaan lainaa ei ole annettu.

Yhdistyksen tilit tehdään kalenterivuodelta ja ovat päätettävät Helmikuun kuluessa.

Kuluvan vuoden tilejä ja hallintoa tarkastamaan valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi tilintarkastajain varamiestä.

Tilintarkastus alkaa viimeistään Maaliskuun 15 päivänä, ja se pitää olla suoritettu sekä kertomus johtokunnalle annettu kuukauden kuluessa mainitusta päivästä.

Tilintarkastajain velvollisuutena on tarkastaa tililaskut ja tilinpäätös, lukea kassa sekä obligtasionien ja obligatsionilomakkeiden varasto, tutkia johtokunnan ja valtuuskunnan pöytäkirjat ja katsoa, onko tarpeellisiin toimiin ryhdytty yhdistyksen oikeuden ja edun valvomiseksi, sekä muutoin tarkastaa yhdistyksen hallinto tilivuoden kuluessa.

Jos aihetta muistutukseen ilmenee, vaatikoot tilintarkastajat johtokunnan sekä asianhaarain mukaan valtuuskunnankin selitystä; jos muistutus koskee asiamiestä, on Itäneitäkin selitys vaadittava.

Jos selitys hyväksytään, raukee muistutus; mutta jollei sitä hyväksytä, on muistutus otettava tilintarkastuskertomukseen ja annetut selitykset kertomukseen liitettävä.

Tilintarkastuskertomuksessa pitää olla nimenomainen lausunto puolletaanko vastuunvapautta hallinnosta vai eikö ja, jälkimäisessä tapauksessa, keneltä vastuun vapaus evätään.

Tilintarkastajain tulee myös ottaa harkittaviksi johtokunnan vuosikertomuksessa olevat esitykset ja ehdotukset sekä antaa niistä lausunto tilintarkastuskertomuksessa.

Tilintarkastuskertomus on johtokunnan vuosikertomuksen ynnä valtuuskunnan 25 §:ssä mainitun lausunnon ohella julkaistava painettuna.

Tilintarkastajat saavat palkkiota yhtiökokouksen vahvistaman määrän.

Yhdistyksen hallintoa valvoo Suomen Senaatin Talousosaston määräämä asiamies, jonka asiana on olla saapuvilla sekä johtokunnan ja valtuuskunnan kokouksissa että yhtiökokouksissa; ja on hänellä valta niissä olla osallisena keskusteluissa sekä pöy- täkirjaan tehdä muistutuksia ja huomautuksia, niin myös, kun katsoo siihen olevan syytä, tarkastaa mainituissa kokouksissa tehdyt pöytäkirjat sekä niin hyvin pääkonttorissa kuin, jos katsoo asianhaarain sitä vaativan, haarakonttoreissa tarkastuttaa kassa, kirjat, tililaskut ja muut asiakirjat. Asiamiehellä on myös sama oikeus kuin yhdistyksen osakkailla säädetyssä järjestyksessä yhtiökokouksen harkittavaksi antaa esitys, johon hän voi katsoa aihetta olevan.

Johtokunnan ja valtuuskunnan kokousten ajasta on asiamiehelle ajoissa ilmoitettava.

Asiamies saa palkkiota sen määrän kuin Suomen Senaatin Talousosasto päättää.

Johtokunnan vuosikertomus ynnä valtuuskunnan lausunto ja tilintarkastuskertomus sekä edelliseltä puolelta vuodelta summittainen ilmoitus yhdistyksen tilasta on lähetettävä Suomen Senaatin Talousosastoon.

Jos yhdistyksen lainausliike on tuottanut voittoa, on etusijassa sen pääomanalennuksen kuolettamiseksi, mikä yhdistyksen on ollut obligatsionilainoja ottaessaan myönnettävä, ainakin niin suuri määrä varattava, että pääomanalennus, joka kuitenkin voidaan tileihin merkitä vähennykseksi lainan nimellismäärästä, kuoleutuu puolen laina-ajan kuluessa taikka, jos laina maksetaan takaisin ennen laina-ajan päättymistä taikka kuoletus korotetaan lainasopimusta tehtäessä sovittua määrää suuremmaksi, siitä johtuneen lyhemmän ajan kuluessa. Sen jälkeen siirretään voitto vararahastoon.

Mikäli vararahasto nousee viisi prosenttia suuremmaksi yhdistyksen liikkeessä olevien sitoumusten määrää, saa yhtiökokous päättää että lainanottaja on, sikäli kuin lainaa maksetaan takaisin, saava sanotusta rahastosta hänen lainansa osalle tulevan määrän.

Yhdistyksen veloista ovat tarpeen vaatiessa yhdistyksen kassasta myönnettyjen lainain vakuudeksi kiinnitetyt maatilat vastuunalaisia sen lainamäärän mukaan, minkä vakuutena ne kukin silloin ovat. Mahdollisesti syntyvä vajaus täytetään etusijassa vararahastosta.

Sen lisäksi tarvittava määrä jaetaan kaikkien osakasten maksettavaksi edellä mainitun vastuunalaisuusperusteen mukaan.

Kiinnityksellä on yhdistykselle turvattava oikeus, osakkaan tämän johdosta suoritettavan määrän vähennysmaksuksi, sekä puolivuotuismaksun kerällä kantaa puoli prosenttia vuotuista lisäkorkoa maksamatta olevalle lainamäärälle, saamatta yhteenlaskettu korko kuitenkaan missään tapauksessa nousta yli kuuden prosentin, että myös tarpeen mukaan käyttää se vuotuismaksun osa, joka muutoin olisi lasketun kuoletusajan kuluessa lainan vähennysmaksua, minkä johdosta siis lainan kuoletus lykkääntyy vastaavassa määrässä tuonnemmaksi.

Mitä lainanottaja on edellä mainitulla tavalla joutunut suorittamaan, on hänelle korvattava yhdistyksen vastaisesta voitosta, korkoa kuitenkaan lukematta.

Ehdotus tämän ohjesäännön muuttamisesta otettakoon käsi- teltäväksi ainoastaan varsinaisessa yhtiökokouksessa ja on silloin joko hyljättävä taikka, muuttaen tai muuttamatta, jätettävä lepäämään joko ylimääräiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään vähintään kolme kuukautta sen jälkeen, taikka lähinnä seuraa vaan varsinaiseen yhtiökokoukseen. Sittenkun ehdotus siinä on yksi- tyiskohdittain tarkastettu ja niistä on päätetty, on äänestettävä siten syntyneestä ehdotuksesta kokonaisuudessaan. Jos ehdotusta silloin kannattaa äänten enemmistö, joka on kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, on se katsottava yhtiökokouksen hyväksymäksi.

Päätetty ohjesäännön muutos älköön olko noudatettavana, ennenkuin esivalta on sen vahvistanut.

Päätös, joka sisältää että yhdistyksen lainanotto ja lainananto on lakkaava ja yhdistys saatettava suoritustilaan, olkoon pätevä, jos sitä kannattaa kaksi kolmasosaa kahdessa vähintään kolmen kuukauden väliajalla pidetyssä yhtiökokouksessa annetuista äänistä.

Tämä ohjesääntö astuu voimaan kohta kun esivallan vahvistus sille on saatu, mutta ei aikaansaa muutosta aikaisemmin voimassa olevan ohjesäännön nojalla lainanottajille kuuluviin oikeuksiin.