470/2023

Ministeriön johtamisessa toteutetaan ministeriön arvoja sekä yhdessä henkilöstön kanssa sovittuja toimintalinjoja.

Ministeriön hallinnonalalla sovelletaan tulosohjausta ja ministeriössä tulosjohtamista.

Ministeri johtaa hallinnonalan ja ministeriön toimintaa apunaan ministeriön johtoryhmä.

Kansliapäällikön tehtävistä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) .

Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Yksikön päällikkönä on yksikön johtaja. (21.11.2024/647)

Yksikön johtajan määrää ministeri enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. (21.11.2024/647)

Ministeriötä ja sen hallinnonalaa koskevien laajakantoisten tai muuten tärkeiden asioiden käsittelyä varten on ministeriön johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on ministeri sekä muina jäseninä kansliapäällikkö, osastopäälliköt ja viestintäyksikön johtaja. (21.11.2024/647)

Ministerin valtiosihteerillä ja ministerin erityisavustajilla on oikeus olla läsnä ministeriön johtoryhmän kokouksissa.

Ministeri ja kansliapäällikkö voivat kutsua asiantuntijoita johtoryhmän kokouksiin.

Kansliapäällikkö määrää johtoryhmän sihteerin.

Ministerille esiteltävien asioiden ja ministeriön hallintoasioiden virkavalmistelun yhteensovittamista varten on virkajohtoryhmä. Virkajohtoryhmän puheenjohtajana on kansliapäällikkö sekä muina jäseninä osastopäälliköt ja viestintäyksikön johtaja. (21.11.2024/647)

Virkajohtoryhmä käsittelee asiat, jotka koskevat:

Kansliapäällikkö voi kutsua asiantuntijoita johtoryhmän kokouksiin.

Kansliapäällikkö määrää johtoryhmän sihteerin.

Osastolla ja toimintayksiköllä voi olla osaston tai toimintayksikön tehtäviä koskevien asioiden suunnittelua ja valmistelua varten johtoryhmä.

Hallinnonalan johtoryhmässä käsitellään hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelua, strategisia kysymyksiä ja lainsäädäntösuunnitelmia sekä sovitetaan yhteen hallinnonalan toimintaa sekä käsitellään johtamista ja työnantajapolitiikkaa.

Hallinnonalan johtoryhmän puheenjohtaja on kansliapäällikkö. Muut jäsenet ovat ministeriön osastopäälliköt, viestintäyksikön johtaja sekä Liikenne- ja viestintäviraston, Väyläviraston ja Ilmatieteen laitoksen pääjohtajat. (21.11.2024/647)

Kansliapäällikkö määrää johtoryhmän sihteerin.

Kansliapäällikkö voi kutsua liikenne- ja viestintäministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (405/2003) 2 §:ssä tarkoitettuja ministeriön toimialan edustajia sekä muita asiantuntijoita johtoryhmän kokouksiin. (21.11.2024/647)

Liikenne- ja viestintäministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:ssä tarkoitettuja ministeriön osastoja ovat konserniosasto, tieto- ja turvallisuusosasto sekä verkko- ja palveluosasto. Lisäksi ministeriössä on valtion kyberturvallisuusjohtajan toimisto osastoihin kuulumattomana toimintayksikkönä.

Kukin osasto ja toimintayksikkö vastaa omalla toimialallaan ja yhteistyössä muiden osastojen ja toimintayksiköiden kanssa:

Osastot ja toimintayksiköt osallistuvat liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnitteluun, talousarvioesityksen ja tulostavoitteiden valmisteluun sekä hallinnonalan ohjaukseen.

Osastot ja toimintayksiköt tukevat ja avustavat ministeriön johtoa varautumisasioissa sekä valmistelevat asiat, jotka koskevat ministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan jatkuvuuden turvaamista osaston toimialalla.

Ministeriön virkojen ja henkilöstön sijoittamisesta osastoihin ja toimintayksiköihin määrää kansliapäällikkö.

Osastopäälliköt määräävät osaston virkojen sijoittamisesta yksiköihin ja antavat tarkemmat määräykset osaston virkamiesten työnjaosta ja tehtävistä.

Konserniosaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:

Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetut asiat ovat suoraan kansliapäällikön alaisuudessa.

Strategia- ja ohjausyksikkö vastaa siitä, että ministeriötä, hallinnonalan virastoja ja yhtiöitä johdetaan ja ohjataan strategisesti, tehokkaasti ja koordinoidusti. Yksikkö vastaa siitä, että ennakoinnilla, riskienhallinnalla, strategisella suunnittelulla ja seurannalla ministeriön laadukas työ toteutuu sekä varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Yksikkö vastaa siitä, että ministeriön tavoitteiden saavuttamista edistetään julkisissa hankinnoissa, valtionavustuksissa ja erillishankkeissa.

Henkilöstö- ja talousyksikkö vastaa siitä, että hyvä hallinto, taloushallinto ja henkilöstöpolitiikka toteutuvat ministeriössä ja hallinnonalalla. Yksikkö vastaa siitä, että strategisella henkilöstösuunnittelulla sekä toimintakulttuurin ja johtamisen kehittämisellä varmistetaan ministeriön tavoitteiden saavuttaminen sekä henkilöstön muutoskyvykkyys, resilienssi ja hyvinvointi. Yksikkö vastaa siitä, että hallinnonalan talousarviovalmistelu on tietopohjaista ja koko konsernin tavoitteita tukevaa.

Tietopohja- ja kehittämisyksikkö vastaa siitä, että hallinnonalan säädösvalmistelu ja vaikutusarviointi on laadukasta. Yksikkö vastaa ministeriön hinnoitteluasioiden ja rahoitusmallien kehittämisestä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistämisestä. Yksikkö vastaa siitä, että hallinnonalalla edistetään energiatehokasta, vähäpäästöistä ja ympäristöä vähän kuormittavaa liikennettä ja viestintää.

Valmius- ja tietohallintoyksikkö vastaa siitä, että ministeriön johdolla on oikea-aikainen tilannekuva toimialan turvallisuudesta, varautumisesta ja huoltovarmuudesta sekä tähän tarvittava tuki. Yksikkö vastaa toimialan varautumisen yhteensovittamisesta sekä hallinnonalan osallistumisesta valtioneuvoston varautumis-, huoltovarmuus- ja Nato-yhteistyöhön. Yksikkö vastaa ministeriön tietohallinnosta ja tietoturvasta sekä hallinnonalan tietohallinnon yhteensovittamisesta.

Kansainvälisten asioiden yksikkö vastaa ministeriön hallinnonalan EU- ja kansainvälisten asioiden valmistelun ja vaikuttamisen yhteensovittamisesta ja kehittämisestä Suomen tavoitteiden mukaisesti.

Viestintäyksikkö vastaa siitä, että avoimella ja läpinäkyvällä viestinnällä kerrotaan, mitä ministeriössä tehdään, minkälaisia vaikutuksia ministeriön toimilla on sekä neuvotaan, miten valmisteluun voi vaikuttaa. Yksikkö vastaa siitä, että viestinnällä edistetään ministeriön tavoitteiden saavuttamista ja lisätään luottamusta ministeriön toimintaan ja että työyhteisöviestinnällä tuetaan työssä onnistumista ja työssä viihtymistä.

Tieto- ja turvallisuusosaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:

Datatalous- ja mediayksikkö vastaa siitä, että datan saatavuus, yhteentoimivuus ja kestävä hyödyntäminen yli sektorirajojen mahdollistaa datatalouden kasvun sekä siitä, että digitalisaatiota ja tekoälyä hyödynnetään toimialalla laajasti. Yksikkö vastaa siitä, että varmistetaan toimintaedellytykset toimivalle viestintäpalvelumarkkinalle ja riippumattomalle medialle sananvapauden ja palveluiden käyttäjien edun toteutumiseksi.

Digitaalinen luottamus -yksikkö vastaa siitä, että viestintäverkot ja niihin kytkeytyvät digitaaliset palvelut ja tuotteet ovat luotettavia ja turvallisia ja että ne suojaavat käyttäjien tietojen ja viestinnän yksityisyyttä. Yksikkö vastaa siitä, että julkisen ja yksityisen sektorin kanssa yhteistoiminnassa vahvistetaan yhteiskunnan kykyä ennakoida ja sietää kyberhäiriöitä sekä palautua niistä. Yksikkö vastaa siitä, että uudet teknologiat otetaan käyttöön riskit halliten ja mahdollisuudet hyödyntäen.

Tieliikenne ja kuljetusketjut -yksikkö vastaa siitä, että tieliikenteen sekä logististen ketjujen turvallisuus, kestävyys ja tehokkuus sekä kuljetusmarkkinan toimivuus paranevat. Yksikkö vastaa siitä, että edellytykset ovat hyvät tieliikenteen ja kuljetusten tulevaisuuden teknologioiden sekä digitalisaation ja automaation tehokkaalle ja ihmislähtöiselle hyödyntämiselle. Yksikkö vastaa siitä, että ajoneuvojen haitalliset ilmasto- ja ympäristövaikutukset vähentyvät.

Verkko- ja palveluosaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:

Liikennejärjestelmäyksikkö vastaa siitä, että liikennejärjestelmää kehitetään tietopohjaisesti toimivammaksi, turvallisemmaksi ja kestävämmäksi sekä siitä, että teknologioita ja digitalisaatiota hyödyntämällä parannetaan liikennejärjestelmän kokonaistehokkuutta ja luodaan edellytyksiä yhteiskunnan toimivuudelle ja kehittymiselle. Yksikkö vastaa siitä, että liikenneverkon ylläpidolla ja kehittämisellä vastataan kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin.

Verkkojen hallinta- ja avaruusyksikkö vastaa siitä, että viestintäverkot ovat kattavat, toimintavarmat ja vastaavat yhteiskunnan kehittyviin tarpeisiin sekä siitä, että telemarkkina on toimiva ja kilpailtu. Yksikkö vastaa siitä, että radiotaajuuksien ja ilmatilan käyttö sekä lennonvarmistus on turvallista ja tehokasta. Yksikkö vastaa siitä, että satelliittijärjestelmät ja satelliittiperusteiset järjestelmät mahdollistavat sujuvan ja turvallisen arjen yhteiskunnassa.

Ilmailu- ja meriliikenneyksikkö vastaa siitä, että Suomen kansalliset ja kansainväliset vesi- ja lentoliikenneyhteydet ovat toimivia, turvallisia, kilpailukykyisiä ja että ne kehittyvät markkinalähtöisesti. Yksikkö vastaa siitä, että vesi- ja lentoliikenteen tulevaisuuden teknologioille sekä digitalisaation ja automaation tehokkaalle hyödyntämiselle on hyvät edellytykset ja että vesi- ja lentoliikenteen haitalliset ilmasto- ja ympäristövaikutukset vähentyvät.

Liikennepalveluyksikkö vastaa siitä, että julkisen henkilöliikenteen palvelut ja niiden rahoitus on järjestetty tehokkaasti ja tietoon perustuen sekä siitä, että liikennepalvelumarkkinan kilpailullisuutta lisätään ja sitä säännellään tasapuolisesti, esteettömyys turvaten. Yksikkö vastaa siitä, että toimiva ja houkutteleva markkina turvaa Suomen saavutettavuutta.

Valtion kyberturvallisuusjohtajan toimisto vastaa kansallisesti kyberturvallisuuden kehittämisen, suunnittelun, varautumisen ja kriittisen tieto- ja viestintäteknisen infrastruktuurin varautumisen koordinaatiosta ja yhteensovittamisesta strategisella tasolla.

Toimiston päällikkönä on valtion kyberturvallisuusjohtaja.

Osastopäällikkö:

Toimintayksikön johtajan tehtävistä on voimassa, mitä tässä asetuksessa säädetään osastopäällikön tehtävistä.

Yksikön johtaja:

Mitä tässä pykälässä säädetään yksikön johtajasta, koskee myös toimintayksikön johtajaa.

Valtion kyberturvallisuusjohtaja koordinoi ja sovittaa yhteen kansallista kyberturvallisuuden kehittämistä, suunnittelua ja varautumista sekä toimii valtionjohdon neuvonantajana kyberturvallisuuteen liittyvissä asioissa.

2 momentti on kumottu A:lla 30.11.2023/1065 .

Kansliapäällikölle on tiedotettava esille tulleista ja vireillä olevista ministeriön toiminnan kannalta merkittävistä asioista.

Mitä edellä säädetään kansliapäälliköstä, koskee myös osastopäällikköä osastonsa asioissa sekä yksikön johtajaa ja toimintayksikön johtajaa.

Asiat on valmisteltava tiiviissä yhteistyössä kaikkien niiden osastojen, yksiköiden ja toimintayksiköiden kesken, joiden tehtäviä ne koskevat.

Yksikön ja toimintayksikön tulee toimittaa käsittelemistään asioista annetut päätökset ja lausunnot tiedoksi niille muille osastoille, yksiköille ja toimintayksikölle, joita asia koskee.

Vahvistetusta työnjaosta huolimatta virkamies on velvollinen suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri tai kansliapäällikkö taikka asianomaisen osaston osastopäällikkö, yksikön johtaja tai toimintayksikön johtaja määrää.

Kansliapäällikkö ratkaisee sen, minkä osaston tai toimintayksikön käsiteltäväksi asia kuuluu, jos kysymys valmisteluvastuusta on epäselvä tai harkinnanvarainen. Osastopäällikkö tai asianomaisen yksikön tai toimintayksikön johtaja ratkaisee sen, kenen käsiteltäväksi asia osastolla, yksikössä tai toimintayksikössä kuuluu.

Liikenne- ja viestintäministeriössä esittelijöinä toimivat valtioneuvoston esittelijöinä toimivien virkamiesten lisäksi suunnittelijat, ylitarkastajat, erityisasiantuntijat, näitä virka-asemaltaan vastaavat ja ylemmät virkamiehet sekä ne muut virkamiehet, jotka ministeriö määrää esittelijöiksi.

Ennen kuin asia esitellään ministerin tai kansliapäällikön ratkaistavaksi tai esittelylista jaetaan, esittelijän on toimitettava asiakirjat sekä päätösehdotus lähimpänä esihenkilönään olevan yksikön johtajan ja osastopäällikön taikka toimintayksikön johtajan hyväksyttäväksi.

Jos asian ratkaisee osastopäällikkö, esittelijän on toimitettava asiakirjat sekä päätösehdotus lähimpänä esihenkilönään olevan yksikön johtajan hyväksyttäväksi ennen kuin asia esitellään osastopäällikölle.

Osastopäällikkö, yksikön johtaja ja toimintayksikön johtaja voi erityisestä syystä määrätä, että tietyt asiat voidaan esitellä tai ottaa esittelylistalle niitä heille nähtäväksi toimittamatta tai selostamatta.

Tasavallan presidentin esittelyn, valtioneuvoston yleisistunnon tai raha-asiainvaliokunnan istunnon esittelylistaa ei saa jakaa ennen kuin ministeri on hyväksynyt sen ottamisen esittelyyn, ellei ministeri ole hyväksynyt muuta menettelytapaa.

Jos ministeriön virkamies kutsutaan asiantuntijana kuultavaksi eduskunnan valiokuntaan tai valiokunta pyytää häneltä kirjallisen lausunnon, hänen on ennakolta ilmoitettava asiasta ministerille ja yksikkönsä tai toimintayksikkönsä johtajalle.

Kuulemisesta on laadittava raportti, joka toimitetaan ministerille, virkajohtoryhmän jäsenille ja yksikön tai toimintayksikön johtajalle.

Ministeri ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat, jollei ratkaisuvaltaa ole annettu ministeriön virkamiehille.

Ministeri ratkaisee asian, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, jos asia on yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä taikka jos siitä on hankittava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunto.

Ministeri päättää, onko asia 1 momentissa tarkoitetulla tavalla yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä. Esittelijän on ennen tällaisen asian ministerille esittelyä neuvoteltava asiasta asianomaisen yksikön johtajan sekä osastopäällikön tai toimintayksikön johtajan kanssa.

Osastopäällikkö ratkaisee asian, jonka virkamies tämän asetuksen mukaan saisi ratkaista, jos se on osaston toiminnan kannalta tai muutoin merkittävä.

Ministerin ja eräiden virkamiesten oikeudesta pidättää itselleen ratkaisuvalta asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, säädetään liikenne- ja viestintäministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n 2 momentissa.

Päätösvallan pidätysoikeuden käyttämisestä on aina ilmoitettava asianomaiselle virkamiehelle.

Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää asianomaisen virkamiehen esihenkilö. Kansliapäällikölle tällaisen virkavapauden myöntää henkilöstö- ja talousyksikön johtaja. (21.11.2024/647)

Muun virkavapauden myöntää:

Virkavapauden myöntämisestä yli kahdeksi vuodeksi valtioneuvoston yleisistunnon nimittäneelle virkamiehelle, jollei kysymys ole virkavapaudesta, johon virkamiehellä on oikeus lain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen nojalla, säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.

Virkamiehelle myönnetyn virkavapauden voi virkamiehen pyynnöstä keskeyttää tai peruuttaa se taho, joka virkavapauden on myöntänyt. Valtioneuvoston yleisistunnon myöntämän virkavapauden voi virkamiehen pyynnöstä keskeyttää tai peruuttaa kansliapäällikkö. Kansliapäällikölle myönnetyn virkavapauden voi kansliapäällikön pyynnöstä keskeyttää tai peruuttaa ministeri.

Ministeri antaa valtiosihteerille, erityisavustajille ja kansliapäällikölle virkamatkamääräyksen.

Kansliapäällikkö antaa ministerille, osastopäällikölle, valtion kyberturvallisuusjohtajalle sekä muille välittömille alaisilleen virkamatkamääräyksen. (21.11.2024/647)

Osastopäällikkö antaa yksikön johtajalle ja muille välittömille alaisilleen virkamatkamääräyksen. Kansliapäällikkö antaa kuitenkin matkamääräyksen, jos matkamääräys koskee kaikkia osastopäällikköjä, yksiköiden johtajia ja muita osastopäällikön välittömiä alaisia. (21.11.2024/647)

Konserniosaston osastopäällikkö antaa virkamatkamääräyksen ministeriön hallinnonalan viraston tai laitoksen päällikölle. (21.11.2024/647)

Muulle virkamiehelle matkamääräyksen antaa yksikön johtaja. Osastopäällikkö antaa kuitenkin matkamääräyksen, jos matkamääräys koskee koko osastoa.

Muulle kuin ministeriön virkamiehelle virkamatkamääräyksen antaa sen osaston päällikkö tai yksikön johtaja, jonka määrärahoista matkakustannukset korvataan.

Ministeriön ylimpänä virkamiehenä toimintaa johtaa ja siitä vastaa kansliapäällikkö. Kansliapäällikkö vastaa varautumisen johtamisesta, valvomisesta ja yhteensovittamisesta ministeriön toimialalla.

Kansliapäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä muualla tässä asetuksessa säädetään, asiat, jotka koskevat:

Edellä 2 momentin 7 kohdassa tarkoitettu määräys tehtävään voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Osastopäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä muualla tässä asetuksessa säädetään, asiat, jotka koskevat:

Verkko- ja palveluosaston osastopäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä osastopäällikön ratkaisuvallasta tässä asetuksessa säädetään, asiat, jotka koskevat:

Konserniosaston osastopäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä osastopäällikön ratkaisuvallasta tässä asetuksessa säädetään, osastojen esityksestä asiat, jotka koskevat valtionapuja.

Henkilöstö- ja talousyksikön johtaja tai kansliapäällikön määräämä muu virkamies ratkaisee ministeriön sisäiseen hallintoon kuuluvat asiat, jotka koskevat:

Henkilöstö- ja talousyksikön johtaja tai kansliapäällikön määräämä muu virkamies ratkaisee valtion talousarvion toimeenpanoon ja muuhun taloudenhoitoon kuuluvat asiat, jotka koskevat tilijaottelua ja sen muutoksia.

Yksikön johtaja ratkaisee, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, asiat, jotka koskevat:

Mitä 1 momentissa säädetään yksikön johtajan ratkaisuvallasta, koskee myös toimintayksikön johtajaa.

Virkamiehen lähin esihenkilö ratkaisee ilman esittelyä asiat, jotka koskevat:

Virkamiehen 1 momentissa tarkoitettuna lähimpänä esihenkilönä voi toimia kansliapäällikkö, osastopäällikkö, yksikön johtaja tai toimintayksikön johtaja.

Ministeri vahvistaa kansliapäällikön vuosiloman.

Kansliapäällikkö vahvistaa osastopäälliköiden ja valtion kyberturvallisuusjohtajan vuosilomajärjestyksen ja vuosilomat. (21.11.2024/647)

Yksiköiden johtajien vuosilomajärjestyksen vahvistaa asianomainen osastopäällikkö.

Muiden virkamiesten vuosilomat vahvistaa asianomainen yksikön johtaja tai muu vastaava esihenkilö.

Ministeriön edustajan ministeriön ulkopuoliseen komiteaan, toimikuntaan tai muuhun valmistelevaan toimielimeen määrää kansliapäällikkö tai osastopäällikkö 39 ja 40 §:n mukaisesti.

Virkamiehen tulee valmistelevan toimielimen puheenjohtajana tai jäsenenä toimia ministeriön edustajana. Hänen tulee antaa tietoja komitean tai toimikunnan työstä ja siinä esille tulevista kannan määrittelyistä yksikön johtajalle ja osastopäällikölle tai toimintayksikön johtajalle, ja jos nämä katsovat asian liikenne- ja viestintäministeriön kannalta 34§:ssä tarkoitetulla tavalla yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäväksi, myös ministerille ja kansliapäällikölle.

Jos valmisteluelimessä käsiteltävät asiat koskevat myös muun kuin virkamiehen oman osaston tai toimintayksikön toimialaa, virkamiehen tulee olla yhteydessä myös asianomaiseen osastoon tai toimintayksikköön.

Jos valmisteluelimessä on useita virkamiehiä liikenne- ja viestintäministeriöstä, heidän tulee pyrkiä yksimielisyyteen kannanmäärittelyissään. Mahdolliset erimielisyydet on tarvittaessa käsiteltävä virkajohtoryhmässä.

Työryhmätyöskentelyssä noudatetaan seuraavia periaatteita:

Toiminnan ja talouden suunnittelusta ja seurannasta, ministeriön kirjanpitoyksikkötehtävistä sekä sisäisestä valvonnasta määrätään ministeriön taloussäännössä.

Sisäisestä tarkastuksesta määrätään ministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.

Kansliapäällikön ollessa estynyt hänen sijaisenaan toimii ministerin määräämä osastopäällikkö tai muu valtioneuvoston nimittämä ministeriössä esihenkilönä toimiva virkamies.

Osastopäällikön sijaisena kaikissa työnantaja-, talous- ja henkilöstöasioissa toimii kansliapäällikön määräämä ministeriössä esihenkilönä toimiva virkamies. Muissa asioissa osastopäällikön sijaisena voi toimia muu kansliapäällikön määräämä virkamies.

Valtion kyberturvallisuusjohtajan sijaisena kaikissa työnantaja-, talous- ja henkilöstöasioissa toimii kansliapäällikön määräämä ministeriössä esihenkilönä toimiva virkamies. Muissa asioissa valtion kyberturvallisuusjohtajan sijaisena voi toimia muu kansliapäällikön määräämä virkamies. (21.11.2024/647)

Yksiköiden johtajien sijaiset kaikissa työnantaja-, talous- ja henkilöstöasioissa määrää osastopäällikkö ministeriön esihenkilötehtävissä toimivista virkamiehistä osastonsa osalta. Muissa asioissa yksikön johtajan sijaisena voi toimia muu osastopäällikön määräämä virkamies. (30.11.2023/1065)

Henkilöstö- ja talousyksikön johtajan sijaisena työnantaja-asioissa ja 44 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa voi kuitenkin toimia vain henkilöstö- ja talousyksikköön kuuluva työnantajavirkamies. (21.11.2024/647)

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2023.

Tällä asetuksella kumotaan liikenne- ja viestintäministeriön työjärjestys (1267/2015) .