1183/2020

Sen lisäksi mitä ympäristöministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1286/ 2015) säädetään, tässä ympäristöministeriön asetuksena annettavassa työjärjestyksessä säädetään ympäristöministeriön osastoista, tulosalueista, niiden tehtävistä ja niiden välisestä yhteistyöstä sekä toiminnan muusta järjestämisestä, ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta, johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, henkilöstön sijoittumisesta sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta ministeriössä.

Yhteistoiminnassa ministeriön ja henkilöstön välillä noudatetaan ministeriön yhteistoimintasopimusta.

Toiminnan ja talouden suunnittelusta ja seurannasta, ministeriön kirjanpitoyksikkötehtävistä sekä sisäisestä valvonnasta määrätään ministeriön taloussäännössä.

Sisäisestä tarkastuksesta määrätään ministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.

Ministeriön ja hallinnonalan virastojen välillä sovelletaan tulosohjausta ja ministeriössä tulosjohtamista. Toiminnan tuloksellisuutta ja tulosvastuuta painotetaan ministeriön johtamisessa ja hallinnonalan virastojen ohjauksessa.

Ministeri johtaa ministeriön toimintaa apunaan ministeriön johtoryhmä. Kansliapäällikkö vastaa koko ministeriön tulosjohtamisesta. Osastojen ja tulosalueiden päälliköt vastaavat tulosjohtamisesta osastoissa ja tulosalueilla.

Kansliapäällikkö johtaa ministeriön hallinnonalan virastojen tulosohjausta. Osastot ja tulosalueet huolehtivat ministeriön hallinnonalan virastojen tulosohjauksesta kukin toimialallaan. Hallinto ja kansainväliset asiat -tulosalue vastaa ohjauksen järjestämisestä ja yhteen sovittaa hallinnonalan ohjausta.

Ministeriön johtoryhmä toimii ministerin tukena ministeriön ja sen toimialaan liittyvien strategisten asioiden ja linjausten valmistelussa, toiminnan koordinoinnissa sekä merkittävien ja luonteeltaan periaatteellisten operatiivisten asioiden valmistelussa.

Johtoryhmän tehtävänä on huolehtia ministeriön ja sen toimialan ohjauksesta siten, että asetetut tavoitteet saavutetaan yhteisiä strategioita ja toimintaperiaatteita noudattaen.

Ministeriön johtoryhmä käsittelee ministeriötä ja sen toimialaa koskevat laajakantoiset ja periaatteellisesti tärkeät tavoitteet, linjaukset ja kehittämishankkeet, strategiaperusteiset ennakointia ja toimintaympäristön analysointia koskevat asiat, kehys- ja talousarvioasiat sekä muut ministerin tai kansliapäällikön määräämät asiat.

Johtoryhmään kuuluvat ministeri, kansliapäällikkö, osastojen ja tulosalueiden päälliköt sekä lainsäädäntöjohtaja ja kehittämisjohtaja. Henkilöstön edustaja voi osallistua johtoryhmän kokoukseen silloin, kun kokouksessa käsitellään erityisesti henkilöstön asioita. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii ministeri. Sihteerinä toimii kansliapäällikön määräämä virkamies.

Johtoryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa, jollei puheenjohtaja toisin määrää.

Ministeriön virkajohtoryhmä toimii ministeriön johtoryhmälle ja kansliapäällikön ratkaistavaksi tuotavien asioiden valmisteluelimenä. Virkajohtoryhmä käsittelee ministeriön ja sen toimialan toimintaan vaikuttavat keskeiset linjaukset ja toimintaa ohjaavat suunnitelmat sekä niiden edellyttämät voimavarakehykset.

Virkajohtoryhmään kuuluvat kansliapäällikkö, osastojen ja tulosalueiden päälliköt, lainsäädäntöjohtaja, tutkimusjohtaja, kehittämisjohtaja, tarkastusneuvos, henkilöstö- ja hallintojohtaja sekä henkilöstön edustaja.

Virkajohtoryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö ja varapuheenjohtajana kansliapäällikön määräämä virkamies. Sihteerinä toimii kansliapäällikön määräämä virkamies.

Ympäristöministeriön osastot ja tulosalueet vastaavat ministeriön strategioiden toteuttamisesta sekä toiminnan tuloksellisuudesta ja sisäisestä valvonnasta.

Luontoympäristöosasto vastaa asioista, jotka koskevat luonnon monimuotoisuutta, maisemanhoitoa, luonnon virkistyskäyttöä, pinta- ja pohjavesien sekä merien suojelua, maa- ja metsätalouden, maa- ja kiviaineksen oton sekä muun luonnonvarojen käytön ja biotalouden ekologista kestävyyttä ja ympäristönsuojelua, biotekniikan ympäristöhaittojen ehkäisemistä, ympäristövaikutusten arviointia sekä ympäristön seurannan yhteensovittamista. Osasto vastaa myös toimialansa lainsäädännön kehittämisestä ja ympäristön seurantaan sekä toimialansa tutkimukseen, kehittämiseen ja suunnitteluun liittyvistä asioista. Osasto vastaa tiedonhallintaa ja tietojärjestelmiä koskevista asioista toimialallaan yhteistyössä ohjaus ja kansainvälinen yhteistyö -tulosalueen kanssa.

Rakennetun ympäristön osasto vastaa maankäytön, asumisen ja rakentamisen ohjauksesta ja kehittämisestä sekä erityisesti asioista, jotka koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, alueiden käytön suunnittelua, maapolitiikkaa, yhdyskuntatekniikkaa, yhdyskuntien ja rakentamisen laatua, toimivuutta ja taloudellisuutta, elinympäristön ja asumisen laatua, rakennuskannan ylläpitoa, korjausrakentamista, kulttuuriympäristön hoitoa, rakennussuojelua, rakennusvalvontaa, yhdyskuntien ja rakennusten terveellisyyttä ja turvallisuutta, meluntorjuntaa, asuntojen tuotannon, korjauksen ja hankinnan tukemista, asumiskustannuksia ja asuntorahoitusta. Osasto vastaa myös toimialansa lainsäädännön kehittämisestä ja ympäristön seurantaan sekä toimialansa tutkimukseen, kehittämiseen ja suunnitteluun liittyvistä asioista. Lisäksi osasto vastaa A-Kruunu Oy:n omistajaohjauksesta. Osasto vastaa tiedonhallintaa ja tietojärjestelmiä koskevista asioista toimialallaan yhteistyössä ohjaus ja kansainvälinen yhteistyö -tulosalueen kanssa.

Ympäristönsuojeluosasto vastaa asioista, jotka koskevat ilmansuojelua, ilmastonmuutoksen hillintää, jätteitä, kemikaalien ympäristöhaittojen ehkäisemistä, maaperän pilaantumista, ympäristövahinkojen ehkäisemistä, jälkihoitoa, korjaamista ja korvaamista, materiaali- ja luonnonvaratehokkuutta, kestävää kulutusta ja tuotantoa sekä ympäristötaloutta ja ympäristöteknologiaa. Osasto vastaa myös toimialansa lainsäädännön kehittämisestä ja ympäristön seurantaan sekä toimialansa tutkimukseen, kehittämiseen ja suunnitteluun liittyvistä asioista. Osasto vastaa tiedonhallintaa ja tietojärjestelmiä koskevista asioista toimialallaan yhteistyössä ohjaus ja kansainvälinen yhteistyö -tulosalueen kanssa.

Ohjaus ja kansainvälinen yhteistyö -tulosalue vastaa asioista, jotka koskevat hallinnon kehittämistä, hallinnonalan ohjausta, toiminnan ja talouden suunnittelua ja ohjausta sekä henkilöstövoimavarojen suunnittelua ja ohjausta. Tulosalue vastaa myös hallinnonalan ohjauksen yhteensovittamisesta, kehittämisestä ja ohjauksen yhtenäisyydestä yhteistyössä kansliapäällikön sekä osastojen ja tulosalueiden kanssa.

Tulosalue vastaa asioista, jotka koskevat ministeriön monenkeskisen yhteistyön, ympäristöasioita koskevien Euroopan unionin ulkosuhteiden, alueellisen yhteistyön, pohjoismaisen yhteistyön ja kahdenvälisen yhteistyön yhteensovittamista. Lisäksi se hoitaa ympäristöministeriön toimialalle kuuluvien kansainvälisten sopimusten valmistelua, voimaansaattamista ja täytäntöönpanoa yhteistyössä osastojen ja tulosalueiden kanssa.

Tulosalue vastaa myös Euroopan unionin ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön valmistelun yhteensovittamisesta yhteistyössä osastojen ja tulosalueiden kanssa.

Ministeriön osastot ja tulosalueet hoitavat kansainvälistä yhteistyötä kukin toimialallaan ja toimivat aloitteellisesti yhteistyön kehittämiseksi.

Tulosalue vastaa myös ministeriön ja hallinnonalan tietojärjestelmien ja tietovarantojen kehittämisen ja yhteensovittamisen ohjauksesta yhteistyössä osastojen ja tulosalueiden kanssa.

Lisäksi tulosalue vastaa niistä hallinto- ja palvelutehtävistä sekä ministeriön tietohallintoa, tiedonhallinnan suunnittelua ja näihin liittyvää yhteistyötä koskevista asioista, jotka eivät kuulu valtioneuvoston ohjesäännön 12 §:n nojalla valtioneuvoston kanslian toimialaan, sekä asioista, jotka eivät kuulu ministeriön muille osastoille tai tulosalueille.

Viestinnän tulosalue vastaa viestinnän strategisuudesta, vaikuttavuudesta ja priorisoinnista sekä muusta viestinnästä yhteistyössä osastojen ja tulosalueiden kanssa sekä ministeriön brändin eheydestä. Tulosalue vastaa myös ministeriön viestintäyhteistyöstä hallinnonalan sekä valtioneuvoston kanssa.

Osaston ja tulosalueen hallinnollisissa määräyksissä määrätään tarkemmin osaston tai tulosalueen yksiköistä, toiminnan järjestämisestä, johtoryhmästä, henkilöstön tehtävistä ja sijaisuuksista. Osaston tai tulosalueen päällikkö antaa edellä mainitut hallinnolliset määräykset.

Valtiosihteeri hoitaa valtioneuvoston ohjesäännön 44 §:n 2 momentissa mainittuja tehtäviä.

Ministeri antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset valtiosihteerin tehtävistä.

Kansliapäällikkö hoitaa valtioneuvoston ohjesäännön 45 §:ssä mainittuja tehtäviä. Lisäksi kansliapäällikkö johtaa ministeriön toimintaa ja strategista suunnittelua, sovittaa yhteen ministeriön strategian toimeenpanoa, vastaa sisäisen valvonnan toimivuudesta sekä osallistuu ministerin apuna laajakantoisten tai muutoin tärkeiden asioiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja valvontaan sekä johtaa hallinnonalan tulosohjausta ja ministeriön tulosjohtamista

Lainsäädäntöjohtaja vastaa ministeriön lainsäädännön valmistelun, kehittämisen ja toimeenpanon yhteen sovittamisesta yhteistyössä kansliapäällikön, osastojen ja tulosalueiden kanssa sekä avustaa ministeriön johtoa lainsäädäntötarpeen arvioinnissa, säädöshankkeiden seurannassa ja niiden vaikutusten arvioinnissa.

Tutkimusjohtaja vastaa ministeriön tutkimus- ja kehittämistoiminnan, yhteensovittamisesta yhteistyössä kansliapäällikön, osastojen ja tulosalueiden kanssa sekä avustaa ministeriön johtoa tutkimus- ja selvitystarpeiden arvioinnissa, hankkeiden seurannassa ja niiden vaikutusten arvioinnissa.

Kehittämisjohtaja vastaa hallitusohjelman toimeenpanon seurannasta ja yhteensovittamisesta yhteistyössä osastojen ja tulosalueiden kanssa sekä avustaa johtoa strategisessa suunnittelussa, ohjauksessa, kehittämisessä ja strategian toimeenpanon seurannassa

Osaston tai tulosalueen päällikkö johtaa osaston tai tulosalueen toimintaa, vastaa sille asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta ja lainsäädännön valmistelun laadusta ja ohjauksesta sekä huolehtii osaston tai tulosalueen toiminnan kehittämisestä. Lisäksi hän huolehtii osaston tai tulosalueen henkilöstön kehittämisestä ja siitä, että osastolle tai tulosalueelle kuuluvien tehtävien suorittamiselle on riittävät edellytykset ja että tehtävät hoidetaan tuloksellisesti. Päällikkö seuraa ja arvioi kehitystä osaston tai tulosalueen toimialalla sekä tekee uudistusehdotuksia.

Yksikön päällikkö johtaa yksikön toimintaa ja vastaa sille asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta. Ministeri määrää osaston tai tulosalueen päällikön tai kansliapäällikön esityksestä yksikön päällikön enintään neljän vuoden määräajaksi tehtävään ilmoittautuneiden henkilöiden joukosta. Osaston tai tulosalueen päällikön on ennen esityksen tekemistä neuvoteltava asiasta kansliapäällikön kanssa. Yksikön päällikkönä toimivalla virkamiehellä on kelpoisuusvaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto, sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito.

Virkamies ja hänen esimiehensä käyvät vuosittain kehityskeskustelut. Kehityskeskusteluissa arvioidaan edelliselle vuodelle sovittujen tavoitteiden toteutumista ja virkamiehen suoriutumista tehtävissään, käsitellään tehtävänkuva ja sovitaan kuluvan vuoden tavoitteista sekä virkamiehen koulutus- ja kehittymistarpeista.

Ministeri ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat, jollei ratkaisuvaltaa tässä työjärjestyksessä säädetä ministeriön virkamiehille. Jos asia, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, on yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä taikka siitä on hankittava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunto, ratkaisee asian ministeri.

Kansliapäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Osaston tai tulosalueen päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Luontoympäristöosaston päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Rakennetun ympäristön osaston päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Ympäristönsuojeluosaston päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Ohjauksen ja kansainvälisen yhteistyön johtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Viestintäjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat ministeriön viestintään osoitettujen yhteisten määrärahojen käyttösuunnitelmia ja käyttämistä.

Tutkimusjohtaja ratkaisee käyttösuunnitelmassa tai muutoin ministeriön yhteiseen käyttöön osoitettujen tutkimus- ja kehittämismäärärahojen käyttämistä koskevat asiat.

Yksikön päällikkö ratkaisee, jollei jäljempänä toisin säädetä, yksikköön kuuluvat asiat, jotka koskevat:

Luonnon monimuotoisuus -yksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Rakennukset ja rakentaminen -yksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Talouspäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Jos tämän työjärjestyksen mukaista ratkaisuvaltaa käyttävä virkamies on estynyt, hänelle kuuluvaa ratkaisuvaltaa käyttää hänen sijaisensa sen mukaan kuin sijaisuuksista tässä asetuksessa säädetään tai osastojen ja tulosalueiden hallinnollisissa määräyksissä määrätään lukuun ottamatta 34 §:ssä tarkoitettuja eräitä henkilöstöä koskevia asioita.

Virkamiehen lähin esimies ratkaisee, jollei jäljempänä toisin säädetä, ilman esittelyä asiat, jotka koskevat:

Virkamiehen 1 momentissa tarkoitettuna lähimpänä esimiehenä voi toimia kansliapäällikkö, osaston päällikkö, tulosalueen päällikkö ja yksikön päällikkö.

Mikäli virkamiehen lähiesimies on estynyt, hänelle 1 momentin mukaan kuuluvaa ratkaisuvaltaa käyttää 2 momentissa tarkoitettu virkamies siten, kuin osaston tai tulosalueen hallinnollisessa määräyksessä tarkemmin määrätään.

Ylijohtajan, ohjauksen ja kansainvälisen yhteistyön johtajan, viestintäjohtajan, lainsäädäntöjohtajan, tutkimusjohtajan, kehittämisjohtajan, henkilöstö- ja hallintojohtajan, muun johtajan, hallitusneuvoksen, rakennusneuvoksen, kansainvälisten asiain neuvoksen, ympäristöneuvoksen, aluesuunnitteluneuvoksen, asuntoneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen, tarkastusneuvoksen, tietohallintojohtajan, neuvottelevan virkamiehen, ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) . Henkilöstöpäällikön, talouspäällikön, viestintäpäällikön nimittämisestä sekä muun henkilöstön nimittämisestä ja ottamisesta säädetään ympäristöministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa.

Ympäristöministeriön nimitystoimivaltaan kuuluvista viroista ja tehtävistä ministeri nimittää ja ottaa henkilöstön, jonka palkkaus on vähintään ministeriön palkkausjärjestelmän vaativuustasoa 12 vastaava. Ympäristöministeriön nimitystoimivaltaan kuuluvaan muuhun virkaan nimittää ja tehtävään ottaa asianomaisen osaston tai tulosalueen päällikkö.

Nimittämistä tai työsuhteeseen ottamista koskevat päätökset ja määräykset esitellään ohjauksen ja kansainvälisen yhteistyön tulosalueelta.

Jos nimittävä viranomainen virkaan on:

Muuhun määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittää se, joka nimittää vastaavaan virkaan 35 §:n mukaisesti.

Virkavapauden, johon ministeriön virkamiehellä on oikeus lain, asetuksen tai valtion virkaehtosopimuksen nojalla tai tällaista virkavapautta vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilöstölle myöntää ympäristöministeriö. Virkavapaus, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, ratkaistaan 34 §:n mukaisesti.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden tai vastaavan vapautuksen myöntää tasavallan presidentin tai valtioneuvoston nimittämälle virkamiehelle yli 2 vuodeksi valtioneuvosto ja enintään 2 vuodeksi ministeriö, jossa ratkaisuvalta kuuluu kansliapäällikölle.

Ympäristöministeriön nimittämille tai ottamille virkamiehille ja työsopimussuhteiselle henkilöstölle virkavapautta tai vapautuksen työstä myöntää ympäristöministeriö. Ministerin nimittämille virkamiehille virkavapauden tai vapautuksen työstä myöntää kansliapäällikkö. Muiden virkamiesten ja muun työsopimussuhteisen henkilöstön osalta virkavapauden tai vapautuksen työstä myöntää asianomaisen osaston tai tulosalueen päällikkö.

Ministeriön hallinnonalan virastojen virkaan ja määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittää ministeri, jos asiasta päättäminen kuuluu ministeriölle.

Kansliapäällikkö määrää ministeriön henkilöstön sijoittumisesta osastoon, tulosalueelle tai suoraan alaisuuteensa.

Hallinto- ja kansainvälisten asiain johtaja vahvistaa kansainväliseen yhteistyöhön varatuista määrärahoista maksettavia virkamatkoja koskevan suunnitelman (ulkomaan virkamatkasuunnitelma).

Kansliapäällikkö antaa kotimaan ja ulkomaan virkamatkamääräykset osaston tai tulosalueen päällikölle sekä suoraan alaisuudessaan olevalle virkamiehelle, ellei jäljempänä 3 momentista muuta johdu.

Osaston tai tulosalueen, päällikkö antaa ulkomaan virkamatkasuunnitelmassa osoitettujen määrärahojen puitteissa ulkomaan virkamatkoja koskevat määräykset osaston tai tulosalueen virkamiehille.

Osaston tai tulosalueen päällikkö antaa ulkomaan virkamatkasuunnitelmassa osoitettujen määrärahojen puitteissa ulkomaan virkamatkoja koskevat määräykset ministeriön ulkopuolisille henkilöille, jos kyseessä on osaston tai tulosalueen toimialaan kuuluva virkamatka, sekä osaston tai tulosalueen käyttöön osoitetuista muista määrärahoista maksettavia ulkomaan virkamatkoja koskevat määräykset.

Yksikön päällikkö antaa kotimaan virkamatkamääräykset yksikkönsä virkamiehille vahvistetun määrärahan käyttösuunnitelman puitteissa. Osaston tai tulosalueen päällikkö antaa kotimaan virkamatkamääräykset yksiköiden päälliköille ja muille alaisuudessaan toimiville virkamiehille.

Hallinto- ja kansainvälisten asiain johtaja antaa kotimaan ja ulkomaan virkamatkamääräykset ministerille, valtiosihteerille, kansliapäällikölle ja erityisavustajalle.

Ulkopuolisen tahon rahoittaman virkamatkan matkamääräyksen osastojen ja tulosalueiden päälliköille tai suoraan alaisuudessaan oleville virkamiehille antaa kansliapäällikkö lukuun ottamatta hallitusten välisen kansainvälisen yhteistyön virkamatkoja. Muulle henkilöstölle vastaavan matkamääräyksen antaa osaston tai tulosalueen päällikkö.

Työryhmän asettamisesta ja kokoonpanosta päättää toimialallaan osaston tai tulosalueen päällikkö. Jos työryhmän valmistelutehtävä on laaja-alainen, työryhmästä päättää kansliapäällikkö. Jos toimikunnan tai työryhmän asettaminen vaatii valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsittelyn, päättää asettamisesta ministeri. Toimikunnan ja työryhmän jäseniksi ja asiantuntijoiksi voidaan kutsua henkilöitä myös ministeriön ulkopuolelta.

Asioiden valmistelussa virkamiesten on keskenään pidettävä tarpeellista yhteyttä neuvotteluin, toimistaan tiedottamalla ja muilla sopivilla tavoilla.

Virkamies on työnjaosta riippumatta velvollinen suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri, valtiosihteeri, kansliapäällikkö, osaston tai tulosalueen päällikkö hänelle määrää. Ennen tehtäväksi antoa on asiasta mahdollisuuksien mukaan keskusteltava asianomaisen virkamiehen ja hänen esimiehensä kanssa.

Ministerille, valtiosihteerille ja kansliapäällikölle on tiedotettava tärkeimmistä ministeriön toimialan ajankohtaisista ja vireillä olevista asioista. Samoin on ilmoitettava myös tärkeimpien asioiden esittelystä hyvissä ajoin. Valtiosihteerin ja kansliapäällikön on informoitava ministeriön johtoa toimivaltaansa kuuluvien asioiden edistymisestä.

Ennen kuin asia esitellään ministerin tai kansliapäällikön ratkaistavaksi tai asiaa koskeva esittelylista jaetaan, esittelijän on toimitettava asiakirjat ja päätösehdotus osaston tai tulosalueen päällikön nähtäväksi tai jos niin on sovittu, selostettava asia heille. Jos asia esitellään ministerille ja asialla on periaatteellista merkitystä, myös kansliapäällikköä on vastaavasti informoitava. Jos he eivät yhdy esitykseen, heidän tulee merkitä asiakirjoihin kantansa asiassa.

Valtioneuvoston yleisistunnon tai raha-asiainvaliokunnan esittelylistaa ei saa muutoin kuin pakottavista syistä jakaa ennen kuin ministeri on antanut luvan esittelyyn ja hyväksynyt esittelylistan. Samoin on meneteltävä jaettaessa ympäristöministeriön kannanottoja sisältäviä muistioita ministerivaliokuntien käsittelyä varten.

Jos kansliapäällikkö, osaston tai tulosalueen päällikkö ottaa esiteltäväkseen asian, jota hänen alaisensa virkamies valmistelee, on tästä etukäteen neuvoteltava virkamiehen kanssa.

Esittelijöinä ministeriössä toimivat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet virkamiehet ja ne virkamiehet, jotka ministeriö on nimittämispäätöksen yhteydessä tai erikseen määrännyt ministeriön esittelijäksi.

Valtioneuvoston yleisistunnon esittelijöistä säädetään valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 21 §:ssä .

Valtion viraston, laitoksen tai valtion liikelaitoksen tai osakeyhtiön johtokuntaan, hallitukseen tai vastaavaan kuuluva ympäristöministeriön virkamies ei osallistu tätä koskevan asian käsittelyyn eikä sitä koskevaan päätöksentekoon ministeriössä.

Ministerin erityisavustaja toimii ministerin avustajana ja suorittaa ministerin hänelle määräämiä tehtäviä toimimatta ministeriössä esittelijänä.

Erityisavustajalle on pyynnöstä annettava ne tiedot, joita hän tarvitsee tehtävänsä suorittamiseksi. Erityisavustajan tulee vastaavasti antaa virkamiehille heidän tehtäviensä hoitamisessa tarvitsemia tietoja.

Erityisavustajalla on oikeus osallistua ministeriön, osastojen ja tulosalueiden johtoryhmien sekä suunnittelu- ja valmisteluelinten kokouksiin.

Ministeriön valmiuspäällikkönä ja turvallisuuspäällikkönä toimii kansliapäällikön määräämä virkamies.

Ministeriössä on poikkeuksellisten erityistilanteiden varalta erityistilannepäivystys, johon osallistuvat kansliapäällikön määräämät henkilöt. Päivystyksen tarkoituksena on varmistaa erityistilanteissa ministeriön toimintavalmiudet myös virka-ajan ulkopuolella.

Kukin osasto, tulosalue ja yksikkö vastaa virka-aikana omaan toimialaansa kuuluviin erityistilanteisiin liittyvistä asioista. Virka-ajan ulkopuolella erityistilanteiden vastuuhenkilö, joka on päivystysvuorossa, voi neuvoteltuaan asianomaisten osastojen tai tulosalueiden päälliköiden kanssa esittää ministeriön kannan kyseiseen erityistilanteeseen liittyvässä ministeriön toimivaltaan kuuluvassa asiassa.

Kansliapäällikön sijaisena toimivat osastojen päälliköt virkaikäjärjestyksessä, ohjauksen ja kansainvälisen yhteistyön johtaja, viestintäjohtaja, lainsäädäntöjohtaja ja ministerin erikseen määräämät virkamiehet.

Osastojen ja tulosalueiden päälliköt määräävät sijaisensa neuvoteltuaan asiasta kansliapäällikön kanssa.

Sijaisesta 34 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa henkilöstöä koskevissa asioissa säädetään 34 §:n 3 momentissa.

Ministeriön henkilöstön vuosilomajärjestys ja vuosilomat vahvistetaan sähköisesti vuosittain hyvissä ajoin ennen toukokuun 1 päivää.

Ne vuosiloman osat, jotka pidetään seuraavan vuoden tammi-syyskuussa, vahvistetaan sähköisesti ennen joulukuun 15 päivää ja kaikissa tapauksissa hyvissä ajoin ennen loman alkua.

Osastot ja tulosalueet huolehtivat oman henkilöstönsä lomien seurannasta.

Mitä tässä asetuksessa on sanottu virkamiehestä, koskee soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021.

Tällä asetuksella kumotaan ympäristöministeriön asetus (1287/2015) .