265/2019

Sen lisäksi, mitä rakennusten suunnittelusta ja rakentamisesta muutoin säädetään tai määrätään, tätä asetusta sovelletaan porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011) , maaseudun kehittämiseen tukemisesta annetun lain (28/2014) , maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) ja kolttalain (253/1995) nojalla tuettavaan maatalous- ja maaseutuyritysten uudisrakentamiseen ja siihen verrattavaan laajentamiseen sekä laajaan peruskorjaukseen.

Maatalouden tuotantorakennusten paloteknisestä suunnittelusta säädetään rakennusten paloturvallisuudesta annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (848/2017) . Tässä asetuksessa annetaan tarkempia vaatimuksia rakentamiselle, johon myönnetään tukea 1 momentissa mainittujen lakien nojalla.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

P3-paloluokan kotieläinrakennusten eläintilat on jaettava enintään 1 000 neliömetrin palo-osastoihin vähintään EI 30-luokan rakennusosin, lukuun ottamatta:

Ullakon ja yläpohjan ontelossa puhaltimilla varustetut ilmakanavat on osastoitava rakennuksen paloluokan ja palo-osaston käyttötarkoituksen mukaan, kuitenkin vähintään EI 15 luokan rakennusosin.

Ilmakanaviin asennettujen puhaltimien on oltava suojattu ylikuumenemiselta.

Lähempänä kuin 15 metriä toisistaan olevien rakennusten välillä palo-osastointi on toteuttava vähintään EI 30-luokan rakennusosin, jos toinen rakennuksista on kotieläinrakennus. Palo-osastointia ei kuitenkaan tarvita, jos kyseessä on eläinten ruokintaa varten rakennettu vilja- tai väkirehusiilo tai lantavarasto.

Yhdyskäytävän välityksellä toisiinsa yhteydessä olevien tuotantorakennusten palo-osastointi on toteutettava vähintään yhdyskäytävän toiseen päähän sijoitettavin EI 30-luokan rakennusosin. Yhdyskäytävän palo-osastointia ei kuitenkaan tarvita, jos yhdyskäytävän pituus on vähintään 15 metriä, ja käytävän seinät ovat puolivälistä ylöspäin avoimet ulkoilmaan, ja käytävä on tehty vähintään B-s1, d0-luokan rakennustarvikkeista.

Sähköpääkeskuksen, henkilöstötilojen, valvontahuoneiden, maitohuoneiden ja muiden vastaavien tilojen palo-osastointi eläintilasta on toteutettava vähintään EI 30-luokan rakennusosin paloluokkien P3 ja P2 rakennuksissa ja vähintään EI 60 -luokan rakennusosin paloluokan P1 rakennuksissa.

Rehu- ja kuivikevarastojen ja kuivanrehunkäsittelytilojen palo-osastointi eläintilasta on toteutettava vähintään EI 60 luokan rakennusosin.

Kotieläinrakennuksen yhteyteen rakennettujen lämpökeskusten, moottoriajoneuvosuojien, konekorjaamojen, varavoimalaitosten sekä polttomoottorikäyttöisten rehunjakolaitteiden ja öljypolttimella toimivien laitteiden säilytystilojen palo-osastointi on toteutettava vähintään EI 60 luokan rakennusosin.

Kotieläinrakennuksen yhteyteen saa sijoittaa enintään 300 neliömetrin suuruisen rehu- ja kuivikevaraston.

Osaksi kotieläinrakennusta ei saa rakentaa lämpökeskusta, moottoriajoneuvosuojaa tai konekorjaamotilaa. Rakennukseen, jossa sijaitsee lämpökeskus ei saa laajentaa kotieläintiloja, lukuun ottamatta lihasiipikarjarakennuksia.

Yli 1 000 neliömetrin suuruisen kotieläinrakennuksen yhteyteen sijoitettuun sähkökeskukseen on oltava yhteys suoraan ulkoa, lukuun ottamatta lihasiipikarjarakennuksia.

Nautakarjapihatoissa ja siipikarjarakennuksissa eläinten kulkureitin pituus uloskäytävään saa olla enintään 45 metriä. Muissa kotieläinrakennuksissa kulkureitin pituus lähimpään uloskäytävään saa olla enintään 30 metriä. Poistumisalueelta on oltava vähintään kaksi toisistaan riippumatonta uloskäytävää. Rehu-ullakolta tai vastaavasta toiminnallisesta tilasta on oltava vähintään kaksi toisistaan riippumatonta poistumismahdollisuutta ihmisille.

Kulkureitillä sijaitsevan oven tai portin aukkoleveyden on oltava lehmille ja hevosille vähintään 1,5 metriä sekä sioille, lampaille ja vuohille vähintään yksi metri. Pohjapiirrokseen on merkittävä kulkureitillä olevien kiinteiden parsi- ja karsinakalusteiden avaamismahdollisuus tai poistomahdollisuus ilman työkaluja.

Poistumisoven on oltava vähintään kolmen metrin etäisyydellä rakennuksen ulkoseinän sisäkulman palo-osastorajasta.

Kotieläinrakennukseen, mukaan lukien sen ullakkotila tai yläpohjan ontelo, on asennettava maatilakäyttöön soveltuva savuun reagoiva näytteenottoon perustuva palonilmaisulaitteisto tai vähintään vastaavan turvallisuustason antava muu laitteisto, joka ilmoittaa lämpötilan muutoksesta sekä sähkökatkosta, lukuun ottamatta:

Hälytys on ohjattava automaattisesti alkusammutuksesta vastuussa oleville henkilöille.

Palonilmaisulaitteiston suunnitteluun ja asennukseen sovelletaan asiaa koskevia suunnittelu- ja asennusohjeita. Palonilmaisulaitteistolla on oltava kunnossapito-ohjelma.

Tehokkaan savunpoiston varmistamiseksi rakennus on jaettava savusuluilla rajoitettuihin savulohkoihin, joiden pinta-ala saa olla enintään 2 000 neliömetriä. Savulohkon pidemmän sivun pituus saa olla enintään 60 metriä.

Matalaseinäisen ja vesikaton suuntaisella sisäkatolla varustettavan kotieläinrakennuksen savunpoistoa ei saa suunnitella pelkkien ulkoseinällä olevien savunpoistoaukkojen varaan, vaan aukot on sijoitettava rakennuksen katolle tai sen päädyn yläosaan.

Ulkoseinän savunpoistoaukkojen on oltava yli 2,2 metrin korkeudella lattiatasosta. Ulkoseinän aukkojen vaikutusalue ulottuu sisäänpäin enintään kymmenen metriä seinästä.

Eläintilan savunpoistoon käytettävien aukkojen geometrisen pinta-alan on oltava vähintään yksi prosentti eläintilan lattiapinta-alasta. Savunpoistolaitteistoksi hyväksytään myös ilmanvaihtolaitteisto, jonka sähkösaanti on varmistettu automaattisella varageneraattorilla, ja jonka ilmakanavat avautuvat automaattisesti sähkön saannin päätyttyä ja joihin ilmakanaviin avautuva geometrinen vapaa pinta-ala on oltava yksi prosentti eläintilan lattiapinta-alasta.

Viljankuivaamoa ei saa rakentaa kotieläinrakennuksen yhteyteen. Viljankuivaamo on rakennettava erilliseksi rakennukseksi ja kuivaamon etäisyys on oltava vähintään 15 metriä muista rakennuksista.

Viljankuivaamo on rakennettava vähintään 15 metrin etäisyydelle naapurin rajasta, paitsi jos naapuri, jonka rajan läheisyyteen kuivaamo on tarkoitus rakentaa, antaa kirjallisen suostumuksen kuivaamon sijoittamiselle lähemmäksi rajaa.

Viljankuivaamo voidaan rakentaa muun tuotanto- tai varastorakennuksen tai moottoriajoneuvosuojan yhteyteen edellyttäen, että kuivaamo erotetaan muusta rakennuksesta aukottomalla seinällä, joka on vähintään EI-M 90-luokan mukainen.

Edellä 1–3 momentissa viljankuivaamolle asetettuja vaatimuksia sovelletaan myös siirrettävään vaunukuivuriin.

Pelastuslain (379/2011) 14 §:n edellyttämää omatoimista varautumista varten kotieläinrakennuksille on laadittava pelastuslain 15 §:n ja pelastustoimesta annetun valtioneuvoston asetuksen (407/2011) mukainen pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmassa on erityisesti esitettävä tulipalon varhaiseen havaitsemiseen, alkusammutukseen ja eläinten pelastamiseen tarvittavat laitteet ja järjestelyt sekä henkilöstö.

Pelastussuunnitelman tulee sisältää sähkölaitteiden tarkastus-, huolto- ja kunnossapito-ohjelma sekä suunnitelma, missä esitetään turvatoimet rakennuksessa tulitöitä tehtäessä.

Kotieläinrakennuksen laajentamisen yhteydessä on varmistettava myös ennen laajennusta olemassa olevan rakennuksen paloturvallisuus.

Laajentamisen yhteydessä on myös olemassa olevan rakennuksen osalta tehtävä sähköasennusten tarkastus ja tarkastuksessa havaitut puutteet on korjattava. Tarkastuksen tekijän on oltava Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valtuuttama tarkastaja tai tarkastuslaitos.

Vikavirtasuojaus on toteutettava laajennuksen yhteydessä koko rakennuksessa.

Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä maaliskuuta 2019.

Tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä oleviin hakemuksiin ja hyväksyttävänä oleviin rakennussuunnitelmiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tällä asetuksella kumotaan maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista (474/2014) .