699/2017

Tätä asetusta sovelletaan hakijan hakeutuessa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 39 §:n 2 momentissa tarkoitetussa valtakunnallisessa hakumenettelyssä ammatilliseen perustutkintokoulutukseen.

Tämän asetuksen 19 ja 20 §:ää sovelletaan lisäksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 37 §:n 2 momentissa tarkoitetussa jatkuvassa haussa silloin, kun on kysymys koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvasta valinnasta.

Tätä asetusta ei sovelleta hakijan hakeutuessa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 65 §:ssä tarkoitetun vaativan erityisen tuen tehtävän perusteella järjestettävään ammatilliseen perustutkintokoulutukseen.

Opiskelijat otetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 6 §:ssä tarkoitettuun tutkintorakenteeseen kuuluviin ammatillisiin perustutkintoihin. (23.9.2021/837)

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, opiskelijat voidaan ottaa suorittamaan seuraavien ammatillisten perustutkintojen osalta osaamisalaa:

(14.2.2018/141)

Opiskelijat voidaan ottaa tanssialan tai musiikkialan perustutkintokoulutukseen myös koulutuksen järjestäjän päättämään muuhun kuin 1 tai 2 momentissa tarkoitettuun hakukohteeseen.

Koulutuksen järjestäjä voi päättää, että hakukohteen yhteydessä opiskelijoille voidaan tarjota mahdollisuutta myös lukiolaissa (714/2018) tarkoitetun lukiokoulutuksen ja ylioppilastutkinnosta annetussa laissa (502/2019) tarkoitetun ylioppilastutkinnon suorittamiseen. (23.9.2021/837)

Perusopetuksen oppimäärän suorittaneet käyttävät hakeutumisessa perusopetuksen päättötodistusta.

Perusopetuksen oppimäärän suorittaneiden opiskelijaksi ottaminen suoritetaan hakijoiden valintapistemäärän ja hakijoiden esittämän hakutoivejärjestyksen perusteella.

Perusopetuksen oppimäärän suorittaneelle hakijalle annetaan pisteitä seuraavin perustein:

Hakijat asetetaan opiskelijaksi ottamisessa järjestykseen edellä 4 §:n 2 momentissa säädettyihin valintakriteereihin perustuvista valintapisteistä koostuvan yhteispistemäärän mukaisesti. Saman pistemäärän saaneet hakijat asetetaan järjestykseen seuraavien perusteiden mukaisesti:

Jos hakijoiden valintapistemäärä on yhtä suuri sen jälkeen, kun hakijat on asetettu järjestykseen 1 momentissa säädetyllä tavalla, opiskelijaksi ottaminen tapahtuu satunnaisjärjestyksessä.

Hakijalle annetaan 6 valintapistettä, jos hakija on suorittanut 4 §:n 2 momentin 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitetut opinnot.

Koulumenestyksestä annetaan pisteitä seuraavien oppiaineiden aritmeettisen keskiarvon perusteella kahden desimaalin tarkkuudella: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, liikunta, terveystieto, musiikki, kuvataide, käsityö, kotitalous.

Opiskelijaksi ottamisessa otetaan huomioon sellaiset yhteisiin oppiaineisiin kuuluvat valinnaisaineet, jotka arvostellaan numeroin ja joiden oppimäärän laajuus on vähintään kaksi vuosiviikkotuntia perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 aikana. Jos hakijalla on arvosana useammasta samaan yhteiseen oppiaineeseen kuuluvasta vähintään kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineesta, lasketaan näiden arvosanojen aritmeettinen keskiarvo. Yhteisen aineen arvosanasta ja siihen kuuluvan valinnaisaineen tai valinnaisaineiden keskiarvosta määräytyvät hakijan kyseisestä aineesta saamat valintapisteet.

Koulumenestyksen perusteella annetaan pisteitä seuraavasti:

Koulumenestyksen pisteyttämisessä käytetään perusopetuksen päättötodistusta. Jos hakija on perusopetuksen päättötodistuksen saamisen jälkeen korottanut arvosanoja, otetaan korotetut arvosanat huomioon, jos niistä on opetuksen järjestäjän antama todistus.

Jos hakija on suorittanut perusopetuksen oppimäärän perusopetuslain (628/1998) 46 §:ssä tarkoitettuna opetuksena, otetaan perusopetuksen erotodistuksen liikunnan, kuvataiteen, käsityön, kotitalouden ja musiikin arvosanat huomioon, jollei näitä arvosanoja ole perusopetuksen päättötodistuksessa.

Perusopetuksen oppimäärän suorittaneilla otetaan hakeutuessa huomioon perusopetuksen päättötodistuksen arvosanat liikunnassa, kuvataiteessa, käsityössä, kotitaloudessa ja musiikissa. Kolmesta parhaasta edellä mainitusta aineesta lasketaan niiden aritmeettinen keskiarvo.

Opiskelijaksi ottamisessa otetaan huomioon sellaiset yhteiseen oppiaineeseen kuuluvat valinnaisaineet, jotka arvostellaan numeroin ja joiden oppimäärän laajuus on vähintään kaksi vuosiviikkotuntia perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 aikana. Jos hakijalla on arvosana useammasta samaan yhteiseen oppiaineeseen kuuluvasta vähintään kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineesta, lasketaan näiden arvosanojen aritmeettinen keskiarvo. Yhteisen aineen arvosanasta ja siihen kuuluvan valinnaisaineen tai valinnaisaineiden keskiarvosta määräytyvät hakijan kyseisestä aineesta saamat valintapisteet.

Painotettavien arvosanojen perusteella annetaan pisteitä (näiden aritmeettisesta keskiarvosta) seuraavasti:

Mikäli hakija on suorittanut perusopetuksen oppimäärän perusopetuslain 46 §:ssä tarkoitettuna opetuksena, otetaan perusopetuksen erotodistuksen liikunnan, kuvataiteen, käsityön, kotitalouden ja musiikin arvosanat huomioon, jollei näitä arvosanoja ole perusopetuksen päättötodistuksessa.

Jollei hakija ole opiskellut perusopetuksessa lainkaan painotettavia aineita, 3 momentissa tarkoitettuna painotettavien aineiden keskiarvona käytetään 8 §:ssä säädetyn mukaisesti laskettua keskiarvoa.

Hakijalle, joka on asettanut ensimmäiseksi hakutoiveeksi ammatillisen perustutkinnon, annetaan 2 pistettä kyseisestä hakutoiveesta.

Jos koulutuksen järjestäjä järjestää pääsy- tai soveltuvuuskokeen, kokeeseen on kutsuttava kaikki hakijat. Opiskelijaksi ei voida valita hakijaa, joka ei osallistu pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen.

Jos hakija on esittänyt hakemuksessaan hakutoiveina useita vastaavia 2 §:ssä tarkoitettuja ammatillisen peruskoulutuksen hakukohteita, hänet kutsutaan pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen 1 momentista poiketen kunkin vastaavan hakukohteen järjestyksessä ensimmäiseen hakutoiveeseen. Koulutuksen järjestäjän tästä pääsy- tai soveltuvuuskokeesta antamaa pistemäärää käytetään tällöin myös muun koulutuksen järjestäjän vastaavassa hakukohteessa.

Pääsy- tai soveltuvuuskokeen perusteella koulutuksen järjestäjä antaa hakijalle 0–10 valintapistettä.

Koulutuksen järjestäjän on tiedotettava hakijoille etukäteen, minkälaisista osista pääsy- tai soveltuvuuskoe muodostuu ja miten kokeen eri osat pisteytetään.

Koulutuksen järjestäjä voi jättää valitsematta hakijan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 81 §:ssä tarkoitettuun tutkintoon tai osaamisalalle antamalla hänelle pääsy- tai soveltuvuuskokeesta 0 valintapistettä.

Jos hakija jätetään valitsematta 1 momentissa tarkoitettuun tutkintoon tai osaamisalalle pääsy- tai soveltuvuuskokeen perusteella antamalla hänelle 0 valintapistettä, koulutuksen järjestäjän tulee selvittää yhdessä hakijan kanssa tämän suoritettavaksi soveltuva tutkinto tai koulutus. Koulutuksen järjestäjän tulee lisäksi ohjata hakija hakeutumaan toisen koulutuksen järjestäjän järjestämään koulutukseen, jos koulutuksen järjestäjä ei itse järjestä soveltuvaa tutkintoa tai koulutusta. Tarvittaessa koulutuksen järjestäjän tulee ohjata hakija muun tarkoituksenmukaisen palvelun piiriin.

Koulutuksen järjestäjä voi päättää, että otettaessa opiskelijoita taideteollisuusalan perustutkintoon, media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkintoon, tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon, sirkusalan perustutkintoon, lentokoneasennuksen perustutkintoon, liikunnanohjauksen perustutkintoon tai sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa perustason ensihoidon osaamisalalle, opiskelijaksi ottaminen tehdään koulutuksen järjestäjän oman pääsy- tai soveltuvuuskokeen perusteella. Tällöin ei sovelleta 3 §:ää, 4 §:n 2 momenttia, 6–11 §:ää, 12 §:n 2 momenttia eikä 19 ja 20 §:ää.

3 luku on kumottu A:lla 23.9.2021/837 .

Koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvaa valintaa voidaan käyttää siitä riippumatta, onko koulutus mukana perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishakujärjestelmässä vai ei.

Edellä 2 luvussa säädetystä poiketen opiskelijavalintaan sovelletaan, mitä tämän asetuksen 20 §:ssä säädetään, jos hakija on perusopetuslain 17 a §:ssä tarkoitetun erityistä tukea koskevan päätöksen nojalla opiskellut opetussuunnitelman perusteiden mukaan yksilöllistetyn oppimäärän mukaisia opintoja matematiikassa ja äidinkielessä, ja hänellä on perusopetuksen päättötodistuksessa tästä merkintä edellä mainituissa oppiaineissa.

Koulutuksen järjestäjä voi ottaa enintään 30 prosenttia kuhunkin hakukohteeseen otettavista opiskelijoista opiskelijan saamasta valintapistemäärästä riippumatta opiskelijan henkilöön liittyvien syiden perusteella tai silloin, jos hakijana on tämän asetuksen 19 §:n 2 momentissa tarkoitettu opiskelija. Edellä mainittuja opiskelijan henkilöön liittyviä syitä ovat oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt, koulutodistusten puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet sekä tutkinnon suorittamiseen riittämätön tutkintokielen kielitaito.

Hakijan koulutustarve tulee arvioida ja ottaa huomioon, kun valintapistemäärästä poiketaan.

Tämän asetuksen mukaisista opiskelijaksi ottamisen perusteista voidaan opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä tarvittaessa poiketa otettaessa opiskelijoita koulutukseen, jonka järjestämiseen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 §:n mukainen kokeilulupa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

Tätä asetusta sovelletaan 1 päivänä elokuuta 2018 tai sen jälkeen alkavaan perustutkintokoulutukseen, johon hakeudutaan valtakunnallisessa hakumenettelyssä. Ennen mainittua ajankohtaa alkavaan perustutkintokoulutukseen, johon hakeudutaan valtakunnallisessa hakumenettelyssä, sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Hakijalla katsotaan olevan riittävät edellytykset hakukohteen edellyttämän osaamisen hankkimiseen ja tutkinnon suorittamiseen tutkintokielellä, jos koulutuksen järjestäjä on ennen tämän asetuksen voimaantuloa katsonut hakijan opetuskielen taidon riittäväksi tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.