Korkeimman hallinto-oikeuden työjärjestys
Not valid- Keywords
- Korkein hallinto-oikeus
- Type of statute
- Työjärjestys
- Administrative sector
- Oikeusministeriö
- Date of Issue
- Date of publication
- Entry into force
- Date of expiry
- ELI identifier
- http://data.finlex.fi/eli/sd/2016/1206/ajantasa/2016-12-02/fin
Korkein hallinto-oikeus on täysistunnossaan 2 päivänä joulukuuta 2016 vahvistanut korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain (1265/2006) 14 §:n 3 momentin (681/2016) ja 19 §:n sekä tuomioistuinlain (673/2016) 1 luvun 4 §:n 2 momentin nojalla itselleen seuraavan työjärjestyksen:
1 lukuYleiset määräykset
1 §Soveltamisala
Työjärjestyksessä määrätään sen lisäksi, mitä korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetussa laissa tai muussa laissa säädetään, lainkäyttö- ja hallintoasioiden käsittelystä sekä muusta työskentelyn järjestämisestä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
2 §Johtaminen
Presidentti johtaa korkeimman hallinto-oikeuden toimintaa ja vastaa sen tuloksellisuudesta.
Kansliapäällikkö huolehtii presidentin lähimpänä apuna siitä, että korkeimman hallinto-oikeuden toiminta sujuu asianmukaisesti.
Talous- ja hallintoasioita ratkaistaan lisäksi täysistunnossa ja kansliaistunnossa siten kuin tässä työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.
3 §Kansliatehtävät
Korkeimman hallinto-oikeuden kansliassa ovat vastuualueina jaostokanslia, hallinnon kanslia ja tarvittaessa muut kanslian vastuualueet. Kansliapäällikkö määrää vastuualueet ja niiden tehtävät. Kansliapäällikön nimeämä vastuuhenkilö huolehtii siitä, että vastuualueen tehtävät tulevat hoidetuiksi asianmukaisesti.
Kansliapäällikkö määrää vastuuhenkilöiden sijaisuusjärjestelyistä sekä kansliahenkilöstön sijoittumisesta vastuualueille.
Kukin virkamies on vastuualueista riippumatta velvollinen suorittamaan myös muut hänelle määrätyt tehtävät.
2 lukuLainkäyttöasioiden käsittely
4 §Jaostot ja jäsenten sijoittuminen jaostoille
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on vähintään kaksi jaostoa.
Presidentti päättää jaostojen lukumäärästä ja jaostoilla käsiteltävistä asiaryhmistä sekä nimeää jaostojen puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja muut jäsenet.
Asiaryhmistä ja jäsenten jaostoille sijoittumisesta päätettäessä otetaan erityisesti huomioon jaostoilla käsiteltävien asioiden laatu ja määrä, asioiden edellyttämä asiantuntemus, jäsenten asiantuntemuksen kehittäminen ja työn tasapuolinen jakautuminen.
5 §Jaoston puheenjohtajat
Jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on huolehdittava siitä, että jaoston lainkäyttötehtävät suoritetaan asianmukaisesti, joutuisasti ja tuloksellisesti.
6 §Esittelijöiden sijoittuminen jaostoille ja tehtäväalueet
Presidentti päättää esittelijöiden sijoittumisesta jaostoille kuultuaan jaostojen puheenjohtajia ja asianomaisia esittelijöitä.
Esittelijöiden jaostoille sijoittumisesta päätettäessä otetaan erityisesti huomioon jaostoilla käsiteltävien asioiden laatu ja määrä, asioiden edellyttämä asiantuntemus, esittelijöiden asiantuntemuksen kehittäminen ja työn tasapuolinen jakautuminen.
Jaoston puheenjohtaja määrää yhden tai tarvittaessa useamman jäsenen ja esittelijän määräajaksi avustamaan istuntolistojen laadinnassa ja jaoston toiminnan suunnittelussa. Jaoston puheenjohtaja voi määrätä esittelijän määräajaksi ohjaamaan jaostolla lainkäyttöasioiden tai niiden tietyn osan valmistelua ja esittelyjä.
7 §Lainkäyttöasian jakaminen esittelijälle
Lainkäyttöasia jaetaan tarpeellisen esivalmistelun jälkeen asiaryhmän mukaan määräytyvälle esittelijälle. Asia voidaan jakaa myös muulle esittelijälle, jos se on asian laadun, asian vaatiman asiantuntemuksen, asioiden keskinäisen yhteyden, esittelijöiden työtilanteen tai muun vastaavan syyn vuoksi tarpeen.
Jaoston puheenjohtaja määrää asioiden esittelijöille jakamisen tarkemmista perusteista. Asioiden jakamisen perusteista määrättäessä on otettava erityisesti huomioon jaostoilla käsiteltävien asioiden laatu ja määrä, asioiden edellyttämä asiantuntemus, esittelijöiden asiantuntemuksen kehittäminen ja työn tasapuolinen jakautuminen.
8 §Istuntokausi ja istunnot
Korkeimman hallinto-oikeuden istuntoja pidetään arkipäivisin tammikuun 7 päivän ja joulukuun 20 päivän välisenä aikana. Istuntoja pidetään istuntolistan mukaisesti istuntokauden aikana. Istuntoja voidaan tarvittaessa pitää myös muulloin.
Jaoston istunnon puheenjohtajana toimii istuntolistan mukaisesti presidentti, jaoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai virkaiässä vanhin jäsen.
Presidentti vahvistaa istuntolistojen laatimisperusteet, esittelijöiden esittelyvelvollisuuden ja jäsenten istunto- ja tarkastusvuorojen määräytymisperusteet sekä muut tehtävät siten, että jäsenten ja esittelijöiden työaika vastaa keskimäärin valtion virastoissa noudatettavaa työaikaa.
Presidentti hyväksyy kahden tai useamman jaoston yhteisen istuntolistan (yhteislista). Jaoston puheenjohtaja hyväksyy jaoston istuntolistan ja istuntolistoja koskevat muutokset. Yksittäistä istuntopäivää koskevan listamuutoksen voi hyväksyä myös kyseisen istunnon puheenjohtaja.
Istuntolistasta tulee käydä ilmi ainakin jaoston jäsenten ja esittelijöiden istuntopäivät sekä ratkaisukokoonpanot kunakin istuntopäivänä. Istuntolistasta tulee myös käydä ilmi, kuka ratkaisukokoonpanosta toimii istunnon puheenjohtajana ja tarkastavana jäsenenä.
9 §Lainkäyttöasioiden valmistelu ja esittely
Asiat valmistellaan ja esitellään viivytyksettä sen jälkeen, kun asian ratkaisemisesta varten on hankittu tarpeellinen selvitys.
Lain mukaan tai muulla perusteella kiireellisesti käsiteltävät asiat sekä asiat, joihin ei ole ollut tarpeen hankkia selvitystä, käsitellään viivytyksettä sen jälkeen, kun ne on kirjattu ja niihin on saatu asian ratkaisemiseksi tarpeelliset asiakirjat.
10 §Lainkäyttöasian jakaminen jäsenelle
Lainkäyttöasian kirjallinen esittelyaineisto jaetaan tarpeellisen valmistelun jälkeen istuntolistan mukaiseen ratkaisukokoonpanoon kuuluville jäsenille.
Esittelyaineisto jaetaan jäsenille riittävän ajoissa ennen istuntopäivää presidentin antaman yleisohjeen tai jaoston puheenjohtajan taikka istunnon puheenjohtajan antaman määräyksen mukaisesti ottaen huomioon asioiden laatu, vaativuus ja kiireellisyys. Tarkastavalle jäsenelle annetaan tällöin kaikki esittelyyn liittyvät asiakirjat ja muu aineisto.
Jäsenelle jaetun asian uudelleen jakamisesta säädetään tuomioistuinlain (673/2016) 8 luvun 8 §:ssä . Kansliaistunto hyväksyy tarkentavat ohjeet uudelleen jakamisessa noudatettavasta menettelystä.
11 §Tarkastava jäsen
Jäsenet toimivat vuorollaan tarkastavana jäsenenä lainkäyttöistunnossa.
Tarkastava jäsen tutustuu ennen istuntoa yksityiskohtaisesti oikeudenkäyntiaineistoon, neuvottelee tarvittaessa esittelijän kanssa asiasta, käyttää istunnossa esittelyn jälkeen ensimmäisen puheenvuoron sekä toimittaa istunnon jälkeen tarkastamansa päätösluonnoksen istunnon puheenjohtajalle.
12 §Päätöksenteko
Päätös lainkäyttöasiassa tehdään istunnossa esittelyn ja käydyn neuvottelun jälkeen.
Puheenjohtaja vastaa istunnossa esittelylistaan tehtävistä merkinnöistä.
13 §Päätöksen tarkastaminen ja allekirjoittaminen
Päätökset tarkastetaan ja allekirjoitetaan viivytyksettä puheenjohtajan antaman yleisohjeen mukaisesti tai puheenjohtajan istunnossa määräämään muuhun ajankohtaan mennessä. Lisäksi istunnon puheenjohtaja voi tarvittaessa antaa menettelyä koskevia määräyksiä asioissa, jotka liittyvät istunnossa käsiteltäviin asioihin tai niiden jälkitöihin. Esittelijä varmistaa, että päätöksen taltio on tarkastetun päätösluonnoksen mukainen.
Päätöksen taltion allekirjoittavat esittelijä ja asian käsittelyyn osallistuneet jäsenet. Lähetettävät toimituskirjat todistaa oikeaksi esittelijä, notaari, arkistonotaari, vastaava jaostosihteeri tai jaostosihteeri.
Päätöksen antopäiväksi merkitään päivämäärä, josta lähtien toimituskirja on asianosaisen saatavissa.
14 §Muut toimenpiteet
Toimituskirjojen lähettäminen, oikeudenkäyntimaksun laskutus, asiakirjojen järjestely arkistointia varten, merkinnät asianhallintajärjestelmään, ratkaisuselosteen julkaiseminen, asiakirjojen arkistointi sekä muut niihin verrattavat toimenpiteet suoritetaan viivytyksettä päätöksen antamisen jälkeen.
15 §Lainkäyttöohjeisto
Korkeimman hallinto-oikeuden lainkäytön valmistelusta, esittelystä ja päätöksentekomenettelystä määrätään tarkemmin lainkäyttöohjeistossa.
16 §Ylimääräinen muutoksenhaku
Asian käsittelyyn, joka koskee ylimääräistä muutoksenhakua korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen, ei saa ottaa osaa aikaisemmin päätöksen tekemiseen osallistunut jäsen, jos päätösvaltainen määrä jäseniä on muutoinkin käytettävissä.
Asian esittelee, jos erityiset syyt eivät toisin vaadi, muu esittelijä kuin asian aikaisemmin esitellyt.
3 lukuTäysistunto ja kansliaistunto
17 §Täysistunto
Korkeimman hallinto-oikeuden täysistuntoon lainkäyttöasiassa osallistuvat virantoimituksessa olevat jäsenet ja määräaikaiset jäsenet. Täysistunnon puheenjohtajana toimii presidentti. Jos kysymyksessä on lainkäyttöasia, jonka ratkaiseminen edellyttää asiantuntijajäsenten osallistumista ratkaisukokoonpanoon, lainkäyttöasian täysistuntoon osallistuvat tällöin myös asianomaiset ympäristöasiantuntijaneuvokset tai yli-insinöörineuvokset.
Täysistuntoon muussa asiassa osallistuvat korkeimman hallinto-oikeuden virantoimituksessa olevat vakinaiset jäsenet.
18 §Täysistunnossa ratkaistavat hallinnolliset asiat
Täysistunnossa ratkaistaan hallinnolliset asiat, jotka koskevat:
esityksen tekemistä lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä ja perustuslain 77 §:ssä tarkoitetun lausunnon antamista;
korkeimman hallinto-oikeuden työjärjestystä;
korkeimman hallinto-oikeuden jäsenen, asiantuntijajäsenen ja esittelijän nimittämistä;
jäsenen määräämistä presidentin sijaiseksi;
jäsenen määräämistä kansliaistuntoon;
korkeimman hallinto-oikeuden talousarvioehdotusta ja tulostavoitteita;
virkavapauden myöntämistä jäsenelle yli vuodeksi;
hallinto-oikeuden ylituomarin, markkinaoikeuden ylituomarin ja vakuutusoikeuden ylituomarin nimittämistä;
virantoimituksesta pidättämistä valtion virkamieslain (750/1994) 46 §:n 3 momentissa (288/2009) tarkoitetussa tapauksessa;
hallinto-oikeuden, markkinaoikeuden ja vakuutusoikeuden ylituomarin virantoimituksesta pidättämistä tuomioistuinlain 15 luvun 2 §:n nojalla;
tuomarin siirtämistä toimimaan määräajaksi toisessa virastossa valtion virkamieslain 47 §:n 4 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa;
lausunnon antamista tuomarin siirtämisestä tuomioistuinlaitoksen uudelleenjärjestelyssä tuomioistuinlain 14 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa;
tuomarin määräämistä toimimaan tuomarina muussa tuomioistuimessa kuin siinä, johon hänet on nimitetty, tuomioistuinlain 14 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa;
tuomarinvalintalautakunnan varapuheenjohtajana toimivan jäsenen ja varajäsenen nimeämistä;
tuomarinvalintalautakunnan ja oikeudenkäyntiavustajalautakunnan hallinto-oikeustuomareita ja erityistuomioistuinten tuomareita edustavien jäsenten ja varajäsenten nimeämistä;
jäsenen ja asiantuntijajäsenen tuomarinvakuutuksen ottamista; sekä
presidentin täysistunnossa käsiteltäväksi määräämät hallinnolliset asiat.
Valtion virkamiesL 750/1994 46 ja 47 § on kumottu, ks. Valtion virkamiesL 750/1994 9 luku , 5 ja 20 §.
19 §Kansliaistunto
Kansliaistuntoon kuuluvat presidentti ja jaostojen puheenjohtajat. Kansliaistuntoon kuuluu lisäksi vähintään kolme muuta jäsentä, jotka täysistunto valitsee. Jaoston puheenjohtajan ollessa estynyt jaoston varapuheenjohtaja osallistuu kansliaistuntoon.
Kansliaistunto on päätösvaltainen kolmijäsenisenä.
Presidentti toimii kansliaistunnon puheenjohtajana.
Presidentti voi kutsua kansliaistunnon kokoukseen myös muita henkilöitä.
20 §Kansliaistunnossa ratkaistavat asiat
Kansliaistunnossa ratkaistaan hallinnolliset asiat, jotka koskevat:
lausunnon antamista lainvalmisteluhankkeesta;
virkavapauden myöntämistä jäsenelle enintään yhdeksi vuodeksi;
sivutoimiluvan myöntämistä jäsenelle tai esittelijälle, hallinto-oikeuden, markkinaoikeuden tai vakuutusoikeuden ylituomarille;
esteettömän tuomarin määräämistä hallinto-oikeuteen, markkinaoikeuteen ja vakuutusoikeuteen tuomioistuinlain 14 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla;
virkavapauden myöntämistä hallinto-oikeuden, markkinaoikeuden ja vakuutusoikeuden ylituomarille;
muun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämistä esittelijälle, mikäli virkavapaus kestää yli vuoden;
nimittämistä esittelijäksi määräaikaiseen virkasuhteeseen;
hallinto-oikeustuomarin, asessorin, markkinaoikeustuomarin ja vakuutusoikeustuomarin nimittämistä yli vuoden mittaiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen;
viestintäpäällikön, tietohallintopäällikön, tietopalvelupäällikön, kirjaajan, informaatikon ja notaarin viran täyttämistä;
viestintäpäällikön, tietohallintopäällikön ja tietopalvelupäällikön sekä vastaavassa vaativuustasossa olevan viran täyttämistä määräaikaisesti;
korkeimman hallinto-oikeuden lainkäyttöohjeistoa, viestintäsuunnitelmaa ja työsuojelun toimintaohjelmaa sekä edellä 10 §:n 3 momentissa tarkoitettuja ohjeita asian uudelleen jakamisessa noudatettavasta menettelystä;
lakisääteisiä suunnitelmia; sekä
presidentin kansliaistunnossa käsiteltäväksi määräämät hallinnolliset asiat.
4 lukuPresidentin ja kansliapäällikön hallinnolliset tehtävät
21 §Presidentin hallinnolliset tehtävät
Presidentti ratkaisee ne hallinnolliset asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty ratkaistavaksi täysistunnossa, kansliaistunnossa tai kansliapäällikön päätöksellä.
22 §Kansliapäällikön toimivalta hallinnollisissa asioissa
Kansliapäällikön tehtävänä on, sen lisäksi mitä muualla on määrätty:
seurata lainkäyttötoiminnan suoritemääriä, käsittelyaikoja ja muita toiminnalle asetettuja tavoitteita sekä raportoida niistä presidentille;
hyväksyä korkeimman hallinto-oikeuden menot ja taloudenpitoon liittyvät asiat:
nimittää kanslian virkamiehet virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen, jollei nimittämistoimivalta kuulu kansliaistunnolle;
määrätä esittelijöiden kokemuslisistä ja virkaehtosopimuksen mukaisista lisistä sekä kansliahenkilöstön sijoittumisesta vaativuusluokituksen mukaisiin tehtäviin, kansliahenkilökunnan kokemuslisistä ja henkilökohtaisesta suoritusosuudesta;
päättää kansliahenkilöstön muista palvelussuhdeasioista;
päättää virkaehtosopimukseen perustuvan ja enintään vuoden mittaisen muun virkavapauden myöntämisestä esittelijälle;
hyväksyä esittelijöiden ja kansliahenkilöstön vuosilomat;
antaa matkamääräykset kotimaan virkamatkoihin; sekä
ratkaista muut edellä mainittuihin asioihin rinnastettavat sisäistä toimintaa koskevat asiat sekä presidentin hänelle erikseen määräämät tehtävät.
Presidentti voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen 1 momentissa mainitun asian.
23 §Kansliapäällikön sijaisuus
Presidentti määrää kansliapäällikön tehtävien hoidosta tämän estyneenä ollessa.
24 §Esittely hallinnollisissa asioissa
Hallinnolliset asiat ratkaistaan täysistunnossa ja kansliaistunnossa esittelystä. Presidentti tekee päätöksensä esittelystä nimitysasioissa.
Hallinnolliset asiat esittelee täysistunnolle, kansliaistunnolle ja presidentille kansliapäällikkö tai muu presidentin määräämä virkamies.
Kansliapäällikkö ratkaisee toimivaltaansa kuuluvat asiat ilman esittelyä.
5 lukuMuut tehtävät
25 §Lainkäytön valvonta ja toimintakertomus
Korkein hallinto-oikeus valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan. Valvontatehtävää toteutetaan keräämällä asioiden ratkaisemisen yhteydessä tietoja hallintolainkäytön yhtenäisyydestä, joutuisuudesta ja laadusta. Valvontatehtävän toteuttamiseksi korkein hallinto-oikeus ylläpitää ja kehittää yhteyksiä muihin hallintotuomioistuimiin.
Korkeimman hallinto-oikeuden johdolla julkaistaan vuosittain hallintotuomioistuinten yhteinen toimintakertomus.
26 §Ulkoinen viestintä ja päätösten julkaiseminen
Korkein hallinto-oikeus tiedottaa toiminnastaan ja hallintolainkäyttöön liittyvistä asioista muun ohella verkkosivustollaan ja julkaisemalla vuosikertomuksen.
Lain soveltamisen yhdenmukaisuuden ja oikeusvarmuuden edistämiseksi korkein hallinto-oikeus julkaisee sellaisia ratkaisujaan, joilla on merkitystä lain soveltamiselle muissa samanlaisissa tapauksissa tai muuten yleistä merkitystä. Istunnon puheenjohtaja päättää tällaisen ratkaisun julkaisemisesta vuosikirjaratkaisuna tai lyhyenä ratkaisuselosteena.
Korkein hallinto-oikeus voi julkaista muitakin päätöksiään. Ratkaisuselosteiden julkaisemisen lisäksi yleisesti kiinnostavista päätöksistä tiedotetaan mahdollisuuksien mukaan myös muilla tavoin.
27 §Viestintäsuunnitelma
Ulkoisen ja sisäisen viestinnän periaatteista määrätään tarkemmin viestintäsuunnitelmassa.
28 §Korkeimman hallinto-oikeuden asiakirjojen julkisuusasiat
Presidentti määrää esittelijän tai muun virkamiehen määräajaksi ohjaamaan korkeimman hallinto-oikeuden asiakirjapalveluita sekä tälle varahenkilön. Hänen tehtävänään on ohjata asiakirjojen luovutusta korkeimmassa hallinto-oikeudessa sekä ratkaista ensivaiheessa tietojen luovuttaminen korkeimman hallinto-oikeuden hallussa olevista asiakirjoista siten kuin siitä säädetään erikseen viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja muussa laissa.
Periaatteellisesti merkittävä pyyntö voidaan siirtää kansliapäällikön ratkaistavaksi.
29 §Asiakirjojen kirjaaminen
Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuneet lainkäyttöasiat kirjataan lainkäyttöasioiden diaariin ja muut asiat hallinnollisten asioiden diaariin. Jos korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuneesta kirjelmästä ei ilmene vaatimusta ja mahdollisen opastuksen tai täydennyspyynnön jälkeenkään siihen liittyen ei esitetä lainkäytössä tai hallinnollisessa päätöksentekomenettelyssä ratkaistavaa asiaa, asia kirjataan ja arkistoidaan hallinnolliseen diaariin asiakaskirjeenä.
6 lukuHenkilöstö ja palvelussuhde
30 §Jäsenet ja esittelijät
Korkeimman hallinto-oikeuden jäsenen ja esittelijän asemasta säädetään erikseen.
31 §Muut virat
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa voi muiden ohella olla viestintäpäällikön, tietohallintopäällikön, tietopalvelupäällikön, informaatikon, kirjaajan, apulaiskirjaaja/arkistonotaarin, taloussihteerin, viestintäsihteerin ja ylivirastomestarin virka sekä notaarin, johdon sihteerin, vastaavan jaostosihteerin, jaoston yleissihteerin, jaostosihteerin, kirjaamo-sihteerin ja virastomestarin virkoja.
32 §Jäsenen ja esittelijän määrääminen hallinnollisiin tehtäviin
Presidentti voi vapauttaa jäsenen tai esittelijän määräajaksi jaoston työskentelystä erityisen tehtävän suorittamista varten.
Presidentti voi työtilanteen niin edellyttäessä määrätä korkeimman hallinto-oikeuden virkamiehen toimimaan määräaikaisesti kansliapäällikön apuna hallinnollisissa tehtävissä.
33 §Virkojen kelpoisuusvaatimukset
Korkeimman hallinto-oikeuden jäsenten ja esittelijöiden kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.
Kelpoisuusvaatimuksina korkeimman hallinto-oikeuden kansliahenkilöstön virkoihin ovat:
viestintäpäälliköllä, tietohallintopäälliköllä ja tietopalvelupäälliköllä sekä vastaavassa vaativuusluokassa olevalla muulla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
kirjaajalla, notaarilla, informaatikolla ja apulaiskirjaaja/arkistonotaarilla soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan; sekä
muilla virkamiehillä tehtävään soveltuva koulutus sekä aikaisemmalla toiminnalla osoitettu taito ja kyky, joita viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
34 §Kielitaito
Virkamieheltä vaadittavasta kielitaidosta säädetään erikseen.
35 §Koulutus ja kehittyminen
Jokaisen korkeimman hallinto-oikeuden henkilöstöön kuuluvan tulee ylläpitää ja aktiivisesti kehittää ammattitaitoaan. Esimiesasemassa olevat huolehtivat, että henkilöstöön kuuluvat saavat tehtävässään tarvitsemansa koulutuksen ja että heidät riittävästi perehdytetään tehtäviinsä.
Koulutusjärjestelyjä varten kansliapäällikkö nimeää koulutusyhdyshenkilön, joka vastaa koulutusjärjestelyistä ja seuraa koulutukseen osallistumista.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa käydään henkilöstön kanssa vuosittain kehityskeskustelut työtilanteesta ja työolosuhteista. Tällöin tarkastellaan myös henkilökohtaisia kehittymistoiveita, työskentelyyn liittyviä kehittämisehdotuksia sekä muutoksia työtehtävissä.
7 lukuErinäisiä määräyksiä
36 §Yhteistoiminta ja työsuojelu
Yhteistoiminta korkeimmassa hallinto-oikeudessa järjestetään siten kuin siitä on erikseen säädetty ja sovittu.
Työsuojelu organisoidaan ja järjestetään työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti.
Presidentti määrää korkeimmalle hallinto-oikeudelle työsuojelupäällikön, joka toimii puheenjohtajana yhteistoimintaa ja työsuojelua koskevissa henkilöstökokouksissa.
37 §Tarkemmat määräykset
Presidentti antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän työjärjestyksen soveltamisesta sekä lainkäyttöasioiden valmistelusta, esittelystä ja asiakirjojen laadinnasta.
38 §Voimaantulo
Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
Tällä työjärjestyksellä kumotaan 1 päivänä joulukuuta 2015 vahvistettu työjärjestys (1496/2015) .