Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista
Up-to-date- Keywords
- Rakennus, Rakennustoiminta
- Type of statute
- Laki
- Administrative sector
- Ympäristöministeriö
- Date of Issue
- Date of publication
- Entry into force
- ELI identifier
- http://data.finlex.fi/eli/sd/2015/300/ajantasa/2015-03-20/fin
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan ennen tämän lain voimaantuloa rakennusluvan saaneeseen laajarunkoiseen rakennukseen, jota käytetään sen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan urheilu-, virkistys- tai vapaa-ajan toimintaan, kaupan palvelujen tarjoamiseen tai muuhun vastaavaan kokoontumiseen taikka eläinsuojana, ja joka lisäksi täyttää seuraavat tunnusmerkit:
rakennuksessa on laajarunkoinen osa, jonka kerrosala jossain kerroksessa on vähintään 1 000 neliömetriä; ja
rakennuksen kattokannattajat ovat:
tehdasvalmisteiset ja niiden jänneväli on vähintään 18 metriä; tai
paikalla valmistetut ja niiden jänneväli on vähintään 15 metriä.
Lakia sovelletaan lisäksi ennen tämän lain voimaantuloa rakennusluvan saaneeseen maneesiin, jonka paikalla rakennettujen kattokannattajien jänneväli on vähintään 15 metriä tai tehtaassa valmistettujen kattokannattajien jänneväli on vähintään 18 metriä.
Lakia ei sovelleta rakennuksiin, joiden kantavia rakenteita koskevien rakennesuunnitelmien ja kantavien rakenteiden toteutuksen vaatimustenmukaisuus on rakennuslupavaiheessa tai rakennustyönaikaisen valvonnan aikana tai vapaaehtoisesti ennen tämän lain voimaantuloa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa erityismenettelyssä tai ulkopuolisessa tarkastuksessa taikka muussa vastaavassa tämän lain arviointia koskevat vaatimukset täyttävässä menettelyssä osoitettu.
2 §Arviointivelvollisuus
Edellä 1 §:ssä tarkoitetun laajarunkoisen rakennuksen omistajan on huolehdittava, että tässä laissa tarkoitettu pätevä asiantuntija arvioi rakennuksen laajarunkoisen osan keskeisten kantavien rakenteiden turvallisuuden. Asiantuntijan on osoitettava omistajalle kelpoisuutensa arviointitehtävään. Asiantuntijan kelpoisuuteen sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain 120 e §:ää. Arvioitavan rakennuksen kantavien rakenteiden suunnittelija ei saa arvioida rakennusta.
3 §Asiantuntijan tehtävät ja arvioinnin sisältö
Asiantuntijan on arvioitava, onko rakennuksen kantavuuden kannalta keskeisissä rakenteissa vikoja tai puutteita, jotka voivat johtaa rakennuksen tai sen osan sortumiseen.
Arvioinnin on perustuttava rakennesuunnitelmiin taikka muuhun riittävään selvitykseen sekä rakennuksen ja rakenteiden havainnointiin paikalla.
Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kantavien rakenteiden arvioinnin sisällöstä.
4 §Arviointitodistus
Asiantuntijan on annettava rakennuksen omistajalle todistus tekemästään arvioinnista.
Arviointitodistuksen on sisällettävä:
perusteltu arvio siitä, onko rakennuksen kantavuuden kannalta keskeisissä rakenteissa havaittu rakennuksen tai sen osan sortuman mahdollistavia vikoja tai puutteita; ja
suositukset rakenteellisen turvallisuuden kannalta keskeisten rakenteiden seuranta-, hoito-, huolto- ja muiksi kunnossapitotoimenpiteiksi aikatauluineen.
Jos on ilmeistä, että kantavissa rakenteissa todetut viat tai puutteet voivat johtaa rakennuksen tai sen osan sortumiseen, on arviointitodistuksen sisällettävä lisäksi suositukset toimenpiteiksi rakennuksen rakenteellisen turvallisuuden parantamiseksi ja arvio toimenpiteiden kiireellisyydestä.
Asiantuntijan on liitettävä arviointitodistukseen selvitys maankäyttö- ja rakennuslain 120 e §:ssä tarkoitetusta kelpoisuudestaan.
Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä arviointitodistuksen sisällöstä ja esitystavasta sekä kelpoisuuden esittämisestä.
5 §Asiantuntijan velvollisuus ilmoittaa välittömästä vaarasta
Asiantuntijan on ilmoitettava viipymättä rakennuksen omistajalle ja haltijalle, kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle ja pelastusviranomaiselle, jos hän arvioinnin yhteydessä havaitsee rakennuksessa tai sen keskeisissä kantavissa rakenteissa vian tai puutteen, josta aiheutuu välitön vaara henkilöturvallisuudelle.
6 §Omistajan velvollisuus huolehtia käyttö- ja huolto-ohjeen laatimisesta ja täydentämisestä
Edellä 1 §:ssä tarkoitetun rakennuksen omistajan on huolehdittava, että maankäyttö- ja rakennuslain 117 i §:ssä tarkoitettu rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje sisältää kantavuuden kannalta keskeisten rakenteiden seurantatoimenpiteet aikatauluineen sekä kunnossapidon kannalta tarpeelliset erityissuunnitelmat kantavien rakenteiden osalta.
Käyttö- ja huolto-ohje on 1 momentissa tarkoitetuilta osin laadittava siten, että se ohjaa rakennuksen omistajaa seuraamaan rakennuksen kantavuuden kannalta keskeisiä rakenteita säännöllisesti rakennuksen ominaisuuksien edellyttämällä tavalla.
Käyttö- ja huolto-ohje on laadittava 1 momentissa tarkoitetuilta osin silloinkin, kun sitä ei maankäyttö- ja rakennuslain 117 i §:n nojalla vaadita.
Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kantavia rakenteita koskevan käyttö- ja huolto-ohjeen sisällöstä 1 momentissa tarkoitetuilta osin.
7 §Arviointitodistuksen ja käyttö- ja huolto-ohjeen esittämisvelvollisuus
Rakennuksen omistajan on esitettävä arviointitodistus sekä ajantasainen käyttö- ja huolto-ohje viranomaiselle tämän pyynnöstä.
8 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2015.
9 §Siirtymäsäännökset
Edellä 1 §:ssä tarkoitetun rakennuksen omistajan on huolehdittava, että rakennuksen rakenteellinen turvallisuus on arvioitu viimeistään neljän vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta, jos rakennuksen rakennesuunnittelusta, rakentamisesta ja rungon toimituksesta ovat vastanneet toisistaan riippumattomat tahot. Rakennuksissa, joiden suunnittelusta tai rakentamisesta ovat vastanneet toisistaan riippuvaiset tahot tai on vastannut runkotoimittajasta riippuvainen taho, rakenteellinen turvallisuus on kuitenkin arvioitava viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta.
Edellä 6 §:ssä tarkoitetut edellytykset täyttävä käyttö- ja huolto-ohje on laadittava vuoden kuluessa tässä laissa tarkoitetusta arvioinnista.
YmVM 21/2014
EV 290/2014