1739/2015

Tällä asetuksella säädetään Rikosseuraamuslaitoksen tehtävistä ja organisaatiosta sekä asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta Rikosseuraamuslaitoksessa.

Rikosseuraamuslaitokseen kuuluu keskushallintoyksikkö, kolme rikosseuraamusaluetta, täytäntöönpanoyksikkö ja koulutuskeskus.

Keskushallintoyksikössä on yksiköitä siten kuin laitoksen työjärjestyksessä määrätään. Keskushallintoyksikkö toimii Helsingissä.

Rikosseuraamusalueella toimii arviointikeskus, yhdyskuntaseuraamustoimistoja ja vankiloita sekä tarvittaessa muita rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta vastaavia yksiköitä.

Täytäntöönpanoyksiköllä voi olla toimipaikkoja rikosseuraamusalueen eri yksiköissä. Täytäntöönpanoyksikön päätoimipaikka on Turku.

Rikosseuraamusalueet ovat:

Vankilan perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää oikeusministeriö. Arviointikeskuksen ja yhdyskuntaseuraamustoimiston perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja. Rikosseuraamusalueen muun yksikön perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää aluejohtaja.

Laitosta johtaa pääjohtaja.

Rikosseuraamusaluetta johtaa aluejohtaja. Täytäntöönpanoyksikköä johtaa täytäntöönpanojohtaja. Arviointikeskusta, yhdyskuntaseuraamustoimistoa ja vankilaa johtaa johtaja.

Pääjohtajan, aluejohtajan ja yksikön päällikön ratkaisuvallasta säädetään Rikosseuraamuslaitoksesta annetussa laissa (953/2009) .

Pääjohtaja voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka ratkaiseminen on muualla kuin laissa uskottu laitoksen muulle virkamiehelle, sekä aluejohtaja ja johtaja asiassa, jonka ratkaiseminen on muualla kuin laissa uskottu hänen alaiselleen virkamiehelle.

Rikosseuraamusalueen yhdyskuntaseuraamustoimistoista, vankiloista ja muista saman rikosseuraamusalueen yksiköistä voidaan yhteistyön järjestämiseksi muodostaa yksi tai useampi rikosseuraamuskeskus. Rikosseuraamuskeskuksen muodostamisesta päättää pääjohtaja.

Keskuksen johtajana toimii tehtävään määrätty yhdyskuntaseuraamustoimiston tai vankilan johtaja. Johtaja ratkaisee asiat, jotka työjärjestyksessä on määrätty hänen ratkaistavikseen.

Laitoksessa päätettävät asiat ratkaistaan esittelystä, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Pääjohtaja tai hänen valtuuttamansa virkamies edustaa laitosta tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa. Rikosseuraamusaluetta koskevassa asiassa laitosta edustaa kuitenkin aluejohtaja tai hänen valtuuttamansa virkamies ja arviointikeskusta, yhdyskuntaseuraamustoimistoa tai vankilaa koskevassa asiassa yksikön johtaja. Täytäntöönpanoyksikköä edustaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa täytäntöönpanojohtaja tai hänen valtuuttamansa virkamies.

Keskushallintoyksikössä on pääjohtajan viran lisäksi laitoksen johtamista, ohjaamista, kehittämistä sekä muuta keskushallintoa varten muita virkoja sekä työsopimussuhteista henkilöstöä. Keskushallintoyksikön virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää pääjohtaja.

Rikosseuraamusalueella on aluejohtajan sekä arviointikeskuksen, yhdyskuntaseuraamustoimiston ja vankilan johtajan virat sekä muita virkoja ja työsopimussuhteista henkilöstöä. Aluejohtajan sekä arviointikeskuksen, yhdyskuntaseuraamustoimiston ja vankilan johtajan virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää pääjohtaja. Muiden rikosseuraamusalueen virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää aluejohtaja.

Täytäntöönpanoyksikössä on täytäntöönpanojohtajan virka, täytäntöönpanopäällikön ja notaarin virkoja sekä muita virkoja ja työsopimussuhteista henkilöstöä. Täytäntöönpanojohtajan viran perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää pääjohtaja. Muiden täytäntöönpanoyksikön virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää täytäntöönpanojohtaja.

Virkojen muuttamisesta ja niiden siirtämisestä rikosseuraamusalueiden välillä sekä täytäntöönpanoyksikön, koulutuskeskuksen ja rikosseuraamusalueiden välillä päättää pääjohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty keskushallintoyksikön virkamies.

Vankeuslain (767/2005) 1 luvun 8 §:n 1 momentin 4–7 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitettuja virkamiehiä ovat:

Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanossa laitokselle säädettyä päätösvaltaa käyttävät työjärjestyksessä määrätyt virkamiehet.

Sen lisäksi, mitä valtion virkamieslain (750/1994) 8 §:ssä säädetään, kelpoisuusvaatimuksena on:

Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetusta vartijan kelpoisuusvaatimuksesta voidaan työharjoittelun turvaamiseksi, työvoiman kausiluonteisen saatavuuden varmistamiseksi tai muusta vastaavasta syystä poiketa määräaikaisessa, yhteensä enintään kahden vuoden pituisessa virkasuhteessa. Tällöinkin vartijalta vaaditaan sellainen taito ja kyky, jota tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Edellä mainittuun kahden vuoden määräaikaan ei lueta määräaikaisessa vartijan virkasuhteessa toteutettavaa rikosseuraamusalan tutkinnon suorittamiseen liittyvää työssä oppimista ja työharjoittelua.

Kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista virkaan, johon vaaditaan korkeakoulututkinto, säädetään julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:ssä .

Kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on:

Laitoksen kaksikielisessä yksikössä työskentelevällä virkamiehellä kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito.

Valtioneuvosto nimittää pääjohtajan.

Pääjohtaja nimittää aluejohtajan, täytäntöönpanojohtajan ja keskushallintoyksikön virkamiehet sekä ottaa keskushallintoyksikön työsopimussuhteisen henkilöstön. Pääjohtaja voi siirtää toimivallan keskushallintoyksikön virkamiesten nimittämiseen ja työsopimussuhteisen henkilöstön ottamiseen sijaisenaan toimivalle virkamiehelle.

Aluejohtaja, täytäntöönpanojohtaja sekä arviointikeskuksen, yhdyskuntaseuraamustoimiston ja vankilan johtaja nimittää alaisensa virkamiehet ja ottaa alaisensa työsopimussuhteisen henkilöstön.

Nimittämisestä enintään yhden vuoden määräajaksi virkasuhteeseen päättää se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu virkavapauden myöntäminen, ja nimittämisestä yli yhden vuoden määräajaksi virkasuhteeseen se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu nimittää virkamies kyseiseen virkaan.

Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvan pastorin nimittämisestä laitokseen säädetään kirkkolaissa (1054/1993) . Laitoksen yhteisiin kuuluvan pastorin virkaa tai määräaikaista virkasuhdetta täytettäessä asianomaisen rikosseuraamusalueen aluejohtaja antaa viranhakijoista lausuntonsa nimittävälle viranomaiselle.

Keskushallintoyksikkö päättää laitoksen yhteisiin kuuluvan pastorin viran täyttämisestä ortodoksisen kirkkokunnan pastorin virkana. Kyseisen pastorin nimittää asianomaisen hiippakunnan piispa hankittuaan viranhakijoista asianomaisen rikosseuraamusalueen aluejohtajan lausunnon. Ortodoksisen kirkkokunnan pastorin nimittää määräajaksi asianomaisen hiippakunnan piispa.

Pastorin virkaa perustettaessa, siirrettäessä, lakkautettaessa tai muutettaessa aluejohtajan tulee hankkia asianomaisen tuomiokapitulin lausunto.

Pääjohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty keskushallintoyksikön virkamies myöntää virkavapauden muulle keskushallintoyksikön virkamiehelle kuin pääjohtajalle.

Pääjohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty keskushallintoyksikön virkamies myöntää virkavapauden aluejohtajalle. Aluejohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty virkamies myöntää virkavapauden aluejohtajan välittömässä alaisuudessa toimivalle virkamiehelle ja johtajalle. Arviointikeskuksen, yhdyskuntaseuraamustoimiston ja vankilan johtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty virkamies myöntää virkavapauden johtajan alaiselle virkamiehelle.

Pääjohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty keskushallintoyksikön virkamies myöntää virkavapauden täytäntöönpanojohtajalle. Täytäntöönpanojohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty virkamies myöntää virkavapauden täytäntöönpanojohtajan alaiselle virkamiehelle.

Laitoksen virkaa täytettäessä kiinnitetään erityistä huomiota hakijan henkilökohtaiseen sopivuuteen rikosseuraamusalan tehtäviin. Virkaan tai tehtävään hakeutuvasta tai koulutukseen otettavasta tehtävästä turvallisuusselvityksestä säädetään turvallisuusselvityslaissa (726/2014) .

Virkaa hakevasta terveydenhuollon ammattihenkilöstä voidaan hankkia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston lausunto.

Virkaa täytettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että suomen tai ruotsin kielen käyttämistä edellyttävät virkatehtävät voidaan jakaa kyseistä kieltä taitavien hoidettaviksi.

Pääjohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty keskushallintoyksikön virkamies voi määrätä rikosseuraamusalueen hoitamaan myös toisen rikosseuraamusalueen tai valtakunnallisen yksikön tehtäviä taikka valtakunnallisen yksikön hoitamaan rikosseuraamusalueen tehtäviä.

Aluejohtaja tai täytäntöönpanojohtaja voi määrätä alaisensa virkamiehen hoitamaan toisen rikosseuraamusalueen tai valtakunnallisen yksikön tehtäviä taikka valtakunnallisen yksikön hoitamaan rikosseuraamusalueen tehtäviä. Näin hoidettavasta tehtäväkokonaisuudesta sovitaan kyseisen virkamiehen ja toimintayksiköiden kesken.

Laitoksen henkilöstöön kuuluvalla on laitoksen henkilökortti. Tarkemmat määräykset henkilökortista ja sen käytöstä antaa keskushallintoyksikkö.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Tällä asetuksella kumotaan Rikosseuraamuslaitoksesta annettu valtioneuvoston asetus (1108/2009)