1385/2015

Tässä laissa säädetään ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimukseksi on laissa säädetty tietyntasoinen tutkinto taikka tietty Suomessa suoritettava korkeakoulututkinto tai korkeakoulun opintosuoritus. Ulkomailla suoritetuilla korkeakouluopinnoilla tarkoitetaan tässä laissa korkeakoulututkintoa ja opintosuoritusta, jotka kuuluvat muun maan kuin Suomen viralliseen korkeakoulututkintojen järjestelmään.

Jos muussa laissa on tästä laista poikkeavia säännöksiä ulkomailla suoritettujen korkeakoulu-opintojen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään, niitä sovelletaan tämän lain asemesta.

Ulkomainen korkeakoulututkinto rinnastetaan ensisijaisesti tietyntasoiseen Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon.

Muussa kuin ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1384/2015) soveltamisalaan kuuluvassa tapauksessa voidaan ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto rinnastaa tiettyyn, nimeltä mainittuun Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon tai ulkomailla korkeakoulussa suoritettu opintosuoritus rinnastaa tietyllä alalla sekä tietyn laajuisena Suomessa korkeakoulussa suoritettavaan opintosuoritukseen, jos viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimus sitä edellyttää.

Ulkomailla suoritetut korkeakouluopinnot tuottavat virkaan tai tehtävään saman kelpoisuuden kuin virkaan tai tehtävään vaadittavat Suomessa suoritettavat korkeakouluopinnot, jos nämä opinnot on tämän lain nojalla tehdyssä päätöksessä rinnastettu toisiinsa.

Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon rinnastetaan tutkintoa tasoltaan vastaava, ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto.

Tiettyyn, nimeltä mainittuun korkeakoulututkintoon rinnastetaan sitä tasoltaan ja alaltaan vastaava ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto.

Tutkintojen tasojen vastaavuus arvioidaan niihin johtavien korkeakouluopintojen kokonaisuuksien laajuuden, vaativuuden ja suuntautumisen perusteella. Tutkintojen alojen vastaavuus arvioidaan niihin johtavien korkeakouluopintojen kokonaisuuksien sisällön samankaltaisuuden perusteella.

Suomessa korkeakoulussa suoritettavaan tiettyyn opintosuoritukseen rinnastetaan sitä tasoltaan ja alaltaan vastaava ulkomailla korkeakoulussa suoritettu opintosuoritus, jos hakija täyttää laissa säädetyn kelpoisuusvaatimuksen virkaan tai tehtävään myös siltä osin kuin kelpoisuusvaatimuksena on tietyn tasoinen tai tietty, nimeltä mainittu korkeakoulututkinto.

Opintosuorituksen tason ja alan vastaavuus arvioidaan noudattaen, mitä 3 §:n 3 momentissa säädetään tutkintojen vastaavuuden arvioinnista.

Edellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ulkomailla suoritetut korkeakouluopinnot ja Suomessa suoritetut tai vastedes suoritettavat täydentävät korkeakouluopinnot voidaan yhdessä rinnastaa Suomessa suoritettaviin korkeakouluopintoihin 3 ja 4 §:ssä säädetyin perustein. Täydentävien opintojen rinnastamisen edellytyksistä annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Jos rinnastamisen edellytyksenä olevia täydentäviä korkeakouluopintoja ei ole suoritettu rinnastamispäätöksen antamiseen mennessä, täydentävistä opinnoista on määrättävä päätöksessä.

Opetushallitus päättää hakemuksesta ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta Suomessa suoritettaviin tutkintoihin tai opintosuorituksiin.

Hakijan on toimitettava Opetushallitukselle hakemuksen käsittelyä varten tarpeelliset selvitykset suorittamistaan opinnoista ja henkilöllisyydestään. Opetushallitus voi vaatia hakemuksen liitteet virallisesti oikeaksi todistettuina jäljennöksinä. Opetushallitus voi pyytää hakijaa esittämään opintoja koskevat selvitykset alkuperäisinä asiakirjoina, jos se on välttämätöntä. Opetushallitus voi vaatia hakemuksen liitteeksi käännökset muista kuin suomen tai ruotsin kielellä annetuista asiakirjoista. Tarvittaessa voidaan vaatia, että käännökset ovat suomen- tai ruotsinkielisiä ja että ne ovat auktorisoidun kääntäjän laatimia. Tarkempia säännöksiä hakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja todistuksista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Opetushallitus voi ennen päätöksentekoa tarvittaessa pyytää yliopistolta tai ammattikorkeakoululta lausunnon hakijan suorittamien opintojen vastaavuudesta Suomessa suoritettaviin opintoihin sekä hakijalle mahdollisesti määrättävistä täydentävistä opinnoista. Lausunnon antava taho voi periä lausunnosta sitä pyytäneeltä omakustannusarvon mukaisen maksun noudattaen valtion maksuperustelakia (150/1992) .

Jos hakijalle määrätään täydentäviä korkeakouluopintoja, Opetushallitus tekee ehdollisen rinnastamispäätöksen. Kun vaaditut täydentävät opinnot on suoritettu hyväksytysti, Opetushallitus tekee hakemuksen perusteella lopullisen rinnastamispäätöksen. Lopullista rinnastamispäätöstä koskevaan hakemukseen tulee liittää korkeakoulun antama todistus täydentävien opintojen suorittamisesta.

Edellä 6 §:ssä tarkoitetun rinnastamishakemuksen käsittelystä peritään maksu.

Rinnastamishakemuksen ja muun tämän lain nojalla tehdyn hakemuksen käsittelyn jatkaminen sen vireille tulon jälkeen edellyttää, että käsittelystä perittävä käsittelymaksu on suoritettu 14 päivän kuluessa hakemuksen vireille tulosta. Hakemus raukeaa, jos hakemuksen käsittelystä perittävää maksua ei ole suoritettu mainitussa määräajassa.

Päätöksen saaminen rinnastamishakemukseen ja muuhun tämän lain nojalla tehtyyn hakemukseen edellyttää, että päätösmaksu on maksettu.

Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) .

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Tällä lailla kumotaan ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annettu laki (531/1986) , jäljempänä vanha ulkomaanopintolaki .

Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleisiin hakemuksiin sovelletaan tätä lakia, jos päätös tehdään tämän lain voimaantulon jälkeen. Vanhan ulkomaanopintolain nojalla rinnastamispäätöksen saanut saa hakea tämän lain 6 §:n 4 momentissa tarkoitettua lopullista rinnastamispäätöstä.

Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa annettuun hallintopäätökseen sovelletaan vanhaa ulkomaanopintolakia.

Muualla lainsäädännössä oleva viittaus vanhaan ulkomaanopintolakiin katsotaan tämän lain voimaantulon jälkeen viittaukseksi tähän lakiin.