84/2006

Tällä asetuksella säädetään rangaistusten täytäntöönpanoviranomaisten tehtävistä ja organisaatiosta sekä ratkaisuvallan käyttämisestä rangaistusten täytäntöönpanoviranomaisissa.

Rikosseuraamusvirastossa on yksiköitä siten kuin työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.

Rikosseuraamusvirastossa päätettävät asiat ratkaistaan esittelystä, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Rikosseuraamusviraston päällikkönä toimiva Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka ratkaiseminen on muualla kuin laissa uskottu hänen alaiselleen Rikosseuraamusviraston virkamiehelle.

Rikosseuraamusviraston työjärjestyksessä määrätään tarkemmin viraston tehtävistä, organisaatiosta, johtamisesta, viraston virkamiesten tehtävistä ja sijaisista sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta virastossa.

Jollei muualla laissa toisin säädetä, Rikosseuraamusviraston virkamiesten kelpoisuusvaatimuksena on:

Kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista virkaan, johon edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, säädetään julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:ssä .

Kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on:

Vankeinhoitolaitoksen pääjohtajan nimittää valtioneuvosto. Oikeusministeriö nimittää Kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtajan sekä Rikosseuraamusviraston työjärjestyksessä pääjohtajan tai ylijohtajan sijaisiksi määrätyt virkamiehet.

Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja nimittää muut kuin 1 momentissa mainitut Rikosseuraamusviraston virkamiehet sekä ottaa työsopimussuhteisen ja sivutoimisen henkilökunnan.

Pääjohtaja myöntää virkavapauden Rikosseuraamusviraston virkamiehille. Virkavapauden myöntämisestä pääjohtajalle säädetään valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 21 §:ssä .

Kriminaalihuoltolaitos muodostuu aluetoimistoista. Aluetoimistojen toimialueista päättää oikeusministeriö.

Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistoa johtaa johtaja, jonka tehtävistä ja virkaan kuuluvasta ratkaisuvallasta määrätään tarkemmin Rikosseuraamusviraston vahvistamassa Kriminaalihuoltolaitoksen työjärjestyksessä. Rikosseuraamusvirasto määrää aluetoimiston johtajan sijaiset.

Aluetoimiston johtaja ratkaisee esittelystä kaikki aluetoimistoa ja sen toimintaa koskevat asiat, jotka eivät kuulu Kriminaalihuoltolaitoksen muun virkamiehen taikka muun viranomaisen ratkaistaviksi. Rikosseuraamusviraston vahvistamassa työjärjestyksessä määrätään, mitkä asiat voidaan ratkaista ilman esittelyä. Aluetoimiston johtaja voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan sisäistä hallintoa koskevassa asiassa, jonka ratkaiseminen on muualla kuin laissa uskottu hänen alaiselleen virkamiehelle.

Aluetoimiston johtaja tai häntä edustava virkamies edustaa aluetoimistoa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa.

Rikosseuraamusvirasto vahvistaa Kriminaalihuoltolaitoksen työjärjestyksen, jossa määrätään tarkemmin Kriminaalihuoltolaitoksen tehtävistä ja organisaatiosta, asioiden ratkaisemisesta ilman esittelyä, aluetoimiston johtajan tehtävistä ja virkaan kuuluvasta ratkaisuvallasta, esittelijöinä toimivien virkamiesten omalla vastuullaan ja ilman esittelyä ratkaistavista asioista sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta Kriminaalihuoltolaitoksessa. Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston muiden virkamiesten kuin johtajan tehtävistä ja virkaan kuuluvasta ratkaisuvallasta määrätään aluetoimiston johtajan vahvistamassa työjärjestyksessä.

Aluetoimiston johtajan vahvistamassa aluetoimiston työjärjestyksessä voidaan toimiston toiminnoista muodostaa vastuualueita. Työjärjestyksessä määrätään vastuualueiden tehtävät ja esimiehet sekä virkamiesten sijaiset ja virkamiehet, jotka toimivat aluetoimistossa esittelijöinä.

Kriminaalihuoltolaitoksessa on johtajan virkoja ja muita virkoja sekä työsopimussuhteista henkilöstöä. Virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta Kriminaalihuoltolaitoksessa päättää Rikosseuraamusvirasto.

Jollei muualla laissa toisin säädetä, Kriminaalihuoltolaitoksen virkamiesten kelpoisuusvaatimuksena on:

Kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista virkaan, johon edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, säädetään julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 6 §:ssä.

Muilla kuin 1 momentissa tarkoitetuilla virkamiehillä, joiden tehtäviin lain, asetuksen tai työjärjestyksen mukaan kuuluu esitellä tai ratkaista yksilön oikeuksia tai velvollisuuksia koskevia päätöksiä, kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito.

Rikosseuraamusvirasto nimittää Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston johtajan ja apulaisjohtajan. (30.12.2008/1144)

Aluetoimiston johtaja nimittää muut kuin 1 momentissa mainitut aluetoimiston virkamiehet sekä ottaa työsopimussuhteisen ja sivutoimisen henkilökunnan.

Nimittämisestä enintään yhden vuoden määräajaksi virkasuhteeseen päättää se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu virkavapauden myöntäminen. Nimittämisestä yli yhden vuoden määräajaksi virkasuhteeseen päättää se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu nimittää virkamies kyseiseen virkaan.

Rikosseuraamusvirasto myöntää virkavapauden aluetoimiston johtajalle. Aluetoimiston johtaja myöntää muut virkavapaudet.

Aluevankilat ovat:

Aluevankilaa johtaa aluevankilan johtaja, jonka tehtävistä ja virkaan kuuluvasta ratkaisuvallasta määrätään tarkemmin Rikosseuraamusviraston vahvistamassa Vankeinhoitolaitoksen työjärjestyksessä. Rikosseuraamusvirasto määrää aluevankilan johtajan sijaiset.

Sijoittajayksikköä johtaa sijoittajayksikön johtaja. Vankilaa johtaa vankilan johtaja. Näiden tehtävistä ja virkaan kuuluvasta ratkaisuvallasta määrätään tarkemmin aluevankilan johtajan vahvistamassa aluevankilan työjärjestyksessä. Aluevankilan johtaja määrää sijoittajayksikön johtajan ja vankilan johtajan sijaiset.

Aluevankilan johtaja ratkaisee esittelystä kaikki aluevankilaa ja sen toimintaa koskevat asiat, jotka eivät kuulu Vankeinhoitolaitoksen muun virkamiehen taikka muun viranomaisen ratkaistaviksi. Rikosseuraamusviraston vahvistamassa työjärjestyksessä määrätään, mitkä asiat voidaan ratkaista ilman esittelyä. Aluevankilan johtaja voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan sisäistä hallintoa koskevassa asiassa, jonka ratkaiseminen on muualla kuin laissa uskottu hänen alaiselleen virkamiehelle.

Sijoittajayksikön johtaja ja vankilan johtaja ratkaisevat esittelystä kaikki asianomaista yksikköä ja sen toimintaa koskevat asiat, jotka eivät kuulu Vankeinhoitolaitoksen muun virkamiehen taikka muun viranomaisen ratkaistaviksi. Rikosseuraamusviraston vahvistamassa työjärjestyksessä määrätään, mitkä asiat voidaan ratkaista ilman esittelyä. Sijoittajayksikön johtaja ja vankilan johtaja voivat yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan sisäistä hallintoa koskevassa asiassa, jonka ratkaiseminen on muualla kuin laissa uskottu asianomaisen johtajan alaiselle virkamiehelle.

Aluevankilan johtaja tai häntä edustava virkamies edustaa aluevankilaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa.

Vankeinhoitolaitoksen työjärjestyksen vahvistaa Rikosseuraamusvirasto. Siinä määrätään tarkemmin Vankeinhoitolaitoksen tehtävistä ja organisaatiosta, asioiden ratkaisemisesta ilman esittelyä, virkamiesten tehtävistä ja virkaan kuuluvasta ratkaisuvallasta, esittelijöinä toimivien virkamiesten omalla vastuullaan ja ilman esittelyä ratkaistavista asioista sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta Vankeinhoitolaitoksessa.

Aluevankilan johtaja vahvistaa aluevankilan työjärjestyksen. Siinä määrätään tarkemmin aluevankilan tehtävistä ja organisaatiosta, virkamiesten tehtävistä ja virkaan kuuluvasta ratkaisuvallasta sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta aluevankilassa.

Aluevankilassa on aluevankilan johtajan, sijoittajayksikön johtajan ja vankilan johtajan virkoja sekä muita virkoja ja työsopimussuhteista henkilöstöä. Sijoittajayksikön johtajan ja vankilan johtajan virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää Rikosseuraamusvirasto. Muiden virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta aluevankilassa päättää aluevankilan johtajan. Vankeinhoitolaitoksen papin virkaa perustettaessa, siirrettäessä, lakkautettaessa tai muutettaessa aluevankilan johtajan tulee hankkia asianomaisen tuomiokapitulin lausunto. Virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta aluevankiloiden välillä päättää Rikosseuraamusvirasto. Päätöksen tekee Rikosseuraamusvirasto myös, jos virkaan kuuluvat tehtävät koskevat koko Vankeinhoitolaitosta.

Vankeuslain (767/2005) 1 luvun 8 §:n 1 momentin 4–8 kohdassa tarkoitettuja virkamiehiä ovat:

Jollei muualla laissa toisin säädetä, Vankeinhoitolaitoksen virkamiesten kelpoisuusvaatimuksena on:

Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetusta vartijan kelpoisuusvaatimuksesta voidaan työharjoittelun turvaamiseksi, työvoiman kausiluonteisen saatavuuden varmistamiseksi tai muun vastaavan syyn perusteella poiketa määräaikaisessa, yhteensä enintään kahden vuoden pituisessa virkasuhteessa edellyttäen, että henkilöllä on sellainen taito ja kyky, jota tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Edellä mainittu kahden vuoden määräaikarajoitus ei kuitenkaan koske määräaikaisessa vartijan virkasuhteessa toteutettavaa vankeinhoitoalan tutkinnon suorittamiseen liittyvää työssä oppimista tai työharjoittelua.

Kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista virkaan, johon edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, säädetään julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 6 §:ssä.

Muilla kuin 1 momentissa tarkoitetuilla virkamiehillä, joiden tehtäviin lain, asetuksen tai työjärjestyksen mukaan kuuluu esitellä tai ratkaista yksilön oikeuksia tai velvollisuuksia koskevia päätöksiä taikka joilla on itsenäiseen harkintaan perustuva oikeus käyttää voimakeinoja, kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito.

Aluevankilan kaksikielisessä yksikössä työskentelevällä virkamiehellä kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Aluevankilan johtajan on huolehdittava siitä, että laitoksessa on riittävä määrä sekä suomea taitavia että ruotsia taitavia virkamiehiä.

Oikeusministeriö nimittää aluevankilan johtajan.

Rikosseuraamusvirasto nimittää sijoittajayksikön johtajan ja vankilan johtajan.

Aluevankilan johtaja nimittää välittömässä alaisuudessaan toimivat virkamiehet sekä sijoittajayksikön johtajan ja vankilan johtajan sijaisina toimivat virkamiehet.

Sijoittajayksikön johtaja ja vankilan johtaja nimittävät sijaisinaan toimivia virkamiehiä lukuun ottamatta alaisensa virkamiehet sekä ottavat työsopimussuhteisen ja sivutoimisen henkilökunnan.

Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvan pastorin nimittämisestä säädetään erikseen. Vankeinhoitolaitoksen yhteisiin kuuluvan papin virkaa tai määräaikaista virkasuhdetta täytettäessä asianomaisen aluevankilan johtaja antaa viranhakijoista lausuntonsa nimittävälle viranomaiselle. Rikosseuraamusvirasto päättää Vankeinhoitolaitoksen yhteisiin kuuluvan pastorin viran täyttämisestä ortodoksisen kirkkokunnan papinvirkana. Kyseisen pastorin nimittää asianomaisen hiippakunnan piispa hankittuaan viranhakijoista asianomaisen aluevankilan johtajan lausunnon.

Nimittämisestä enintään yhden vuoden määräajaksi virkasuhteeseen päättää se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu virkavapauden myöntäminen. Nimittämisestä yli yhden vuoden määräajaksi virkasuhteeseen päättää se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu nimittää virkamies kyseiseen virkaan. Määräajaksi nimittämisestä evankelis-luterilaisen pastorin virkaan säädetään erikseen. Ortodoksisen kirkkokunnan pastorin nimittää määräajaksi asianomaisen hiippakunnan piispa.

Rikosseuraamusvirasto myöntää virkavapauden aluevankilan johtajalle. Aluevankilan johtaja myöntää virkavapauden sijoittajayksikön johtajalle ja vankilan johtajalle sekä välittömässä alaisuudessaan toimiville virkamiehille. Sijoittajayksikön johtaja ja vankilan johtaja myöntävät alaistensa virkamiesten virkavapaudet.

Kirjallisen varoituksen antamisesta aluevankilassa virassa olevalle ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi aluevankilassa päättää nimittävä viranomainen.

Vankeinhoitolaitoksessa on vankien terveydenhuoltoa varten kussakin aluevankilassa poliklinikka. Aluevankilan yhteydessä voi toimia valtakunnallisia tehtäviä hoitava sairaala.

Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuoltoyksikön päätoimipaikka on Hämeenlinnan kaupunki.

Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuoltoyksikköä johtaa johtava ylilääkäri. Hän on Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuoltoyksikön esimies. Johtavan ylilääkärin tehtävistä ja virkaan kuuluvasta ratkaisuvallasta määrätään tarkemmin Rikosseuraamusviraston vahvistamassa Vankeinhoitolaitoksen työjärjestyksessä. Rikosseuraamusvirasto määrää johtavan ylilääkärin sijaiset.

Aluevankilan poliklinikkaa johtaa alueylilääkäri. Sairaalaa johtaa ylilääkäri. Alueylilääkärin ja sairaalaa johtavan ylilääkärin tehtävistä ja virkaan kuuluvasta ratkaisuvallasta määrätään tarkemmin johtavan ylilääkärin vahvistamassa Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuoltoyksikön työjärjestyksessä. Johtava ylilääkäri määrää alueylilääkärin ja sairaalaa johtavan ylilääkärin sijaiset.

Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuoltoyksikön johtava ylilääkäri ratkaisee esittelystä yksikköä ja sen toimintaa koskevat asiat, jotka eivät kuulu Vankeinhoitolaitoksen muun virkamiehen tai muun viranomaisen ratkaistaviksi. Johtava ylilääkäri voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan sisäistä hallintoa koskevassa asiassa, jonka ratkaiseminen on muualla kuin laissa uskottu hänen alaiselleen virkamiehelle.

Alueylilääkäri ja sairaalaa johtava ylilääkäri ratkaisevat esittelystä kaikki johtamaansa yksikköä ja sen toimintaa koskevat asiat, jotka eivät kuulu Vankeinhoitolaitoksen muun virkamiehen taikka muun viranomaisen ratkaistaviksi. Rikosseuraamusviraston vahvistamassa työjärjestyksessä määrätään, mitkä asiat voidaan ratkaista ilman esittelyä. Alueylilääkäri ja sairaalaa johtava ylilääkäri voivat yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan sisäistä hallintoa koskevassa asiassa, jonka ratkaiseminen on muualla kuin laissa uskottu kyseisen ylilääkärin alaiselle virkamiehelle.

Johtava ylilääkäri tai häntä edustava virkamies edustaa terveydenhuoltoyksikköä tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa.

Edellä 22 §:n 1 momentissa tarkoitettu, koko Vankeinhoitolaitosta koskeva työjärjestys koskee myös Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuoltoyksikköä.

Johtava ylilääkäri vahvistaa Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuoltoyksikön työjärjestyksen. Siinä määrätään tarkemmin terveydenhuoltoyksikön tehtävistä ja organisaatiosta, virkamiesten tehtävistä ja virkaan kuuluvasta ratkaisuvallasta sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta terveydenhuoltoyksikössä.

Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuoltoyksikössä on johtavan ylilääkärin virka sekä alueylilääkärin ja ylilääkärin virkoja sekä muita virkoja ja työsopimussuhteista henkilöstöä. Alueylilääkärin ja sairaalaa johtavan ylilääkärin virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää Rikosseuraamusvirasto. Muiden virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta terveydenhuoltoyksikössä päättää johtava ylilääkäri. Virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta terveydenhuoltoyksikön ja aluevankiloiden välillä päättää Rikosseuraamusvirasto.

Kelpoisuusvaatimuksena Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon virkoihin on oikeus toimia laillistettuna tai nimikesuojattuna ammattihenkilönä siten kuin erikseen säädetään.

Lisäksi vaaditaan:

Kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista virkaan, johon edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, säädetään julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 6 §:ssä.

Muilla kuin 1 momentissa tarkoitetuilla virkamiehillä, joiden tehtäviin lain, asetuksen tai työjärjestyksen mukaan kuuluu esitellä tai ratkaista yksilön oikeuksia tai velvollisuuksia koskevia päätöksiä taikka joilla on itsenäiseen harkintaan perustuva oikeus käyttää voimakeinoja, kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito.

Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuoltoyksikköön kuuluvassa kaksikielisessä yksikössä työskentelevällä virkamiehellä kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Johtavan ylilääkärin on huolehdittava siitä, että hänen johtamassaan yksikössä on riittävä määrä sekä suomea taitavia että ruotsia taitavia virkamiehiä.

Oikeusministeriö nimittää johtavan ylilääkärin. Rikosseuraamusvirasto nimittää alueylilääkärin ja sairaalaa johtavan ylilääkärin. Johtava ylilääkäri nimittää välittömässä alaisuudessaan toimivat virkamiehet sekä alueylilääkärin ja sairaalaa johtavan ylilääkärin sijaisina toimivat virkamiehet. Alueylilääkäri ja sairaalaa johtava ylilääkäri nimittävät sijaisinaan toimivia virkamiehiä lukuun ottamatta alaisensa virkamiehet sekä ottavat työsopimussuhteisen ja sivutoimisen henkilökunnan.

Nimittämisestä enintään yhden vuoden määräajaksi virkasuhteeseen päättää se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu virkavapauden myöntäminen. Nimittämisestä yli yhden vuoden määräajaksi virkasuhteeseen päättää se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu nimittää virkamies kyseiseen virkaan.

Rikosseuraamusvirasto myöntää virkavapauden johtavalle ylilääkärille. Johtava ylilääkäri myöntää virkavapauden alueylilääkärille ja sairaalaa johtavalle ylilääkärille. Alueylilääkäri ja sairaalaa johtava ylilääkäri myöntävät alaistensa virkamiesten virkavapaudet.

Rikosseuraamusviraston, Kriminaalihuoltolaitoksen ja Vankeinhoitolaitoksen virkaa täytettäessä kiinnitetään erityistä huomiota hakijan henkilökohtaiseen sopivuuteen rikosseuraamusalan tehtäviin.

Terveydenhuollon ammattihenkilöihin kuuluvasta viranhakijasta voidaan hankkia terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausunto.

Virkaa täytettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että suomen tai ruotsin kielen käyttämistä edellyttävät virkatehtävät voidaan jakaa kyseistä kieltä taitavien henkilöiden suoritettaviksi.

Rikosseuraamusvirasto voi määrätä Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston hoitamaan myös muiden aluetoimistojen tehtäviä ja aluevankilan hoitamaan myös muiden aluevankiloiden tai Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuoltoyksikön tehtäviä.

Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston johtaja voi määrätä alaisensa virkamiehen hoitamaan toisen aluetoimiston tai aluevankilan muita kuin julkista valtaa sisältäviä tehtäviä. Aluevankilan johtaja tai terveydenhuoltoyksikön johtava ylilääkäri voi määrätä alaisensa virkamiehen hoitamaan toisen aluetoimiston tai aluevankilan taikka terveydenhuoltoyksikön muita kuin julkista valtaa sisältäviä tehtäviä. Näin hoidettavasta tehtäväkokonaisuudesta ja virkamiehen toimivaltuuksista sovitaan kyseisen virkamiehen ja toimintayksiköiden kesken.

Rikosseuraamusviraston, Kriminaalihuoltolaitoksen ja Vankeinhoitolaitoksen virkamiehellä ja työsuhteisella henkilökunnalla on viraston tai laitoksen antama henkilökortti. Tarkemmat määräykset henkilökortista ja sen käytöstä antaa Rikosseuraamusvirasto.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2006.

Tällä asetuksella kumotaan rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta 22 päivänä maaliskuuta 2001 annettu valtioneuvoston asetus (275/2001) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Henkilö, joka on tämän asetuksen tullessa voimaan nimitettynä Vankeinhoitolaitoksessa apulaisjohtajan, apulaisvartiopäällikön, hallintopäällikön, osastonjohtajan, talousjohtajan, talouspäällikön, työsiirtolan päällikön tai vartiopäällikön virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen, säilyttää kelpoisuutensa vastaaviin tehtäviin Vankeinhoitolaitoksessa myös tämän asetuksen tultua voimaan.

Henkilö, joka on tämän asetuksen tullessa voimaan nimitettynä Vankeinhoitolaitoksessa ylivartijan virkaan taikka joka on suorittanut vankeinhoitotutkinnon tai sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon, on kelpoinen vankeinhoitoesimiehen virkaan

Henkilö, joka on tämän asetuksen tullessa voimaan nimitettynä Vankeinhoitolaitoksessa vankien ohjauksen esimiestehtävää hoitavaan virkaan, on kelpoinen vankeinhoitoesimiehen virkaan.

Henkilö, joka tämän asetuksen voimaan tullessa hoitaa 24 §:n 5 kohdassa tarkoitettuja ohjaus- tai valvontatehtäviä vartijan nimikkeellä ennen tämän asetuksen voimaantuloa syntyneessä virkasuhteessa ja joka ei täytä 25 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädettyä vartijan kelpoisuusvaatimusta, voi jatkaa tehtävien hoitamista määräaikaisessa virkasuhteessa enintään 30 päivään syyskuuta 2009 saakka sen estämättä, mitä tässä asetuksessa säädetään.

Tämän asetuksen voimaan tullessa Rikosseuraamusviraston, Kriminaalihuoltolaitoksen ja Vankeinhoitolaitoksen virkaan nimitettynä oleva on kielitaidon osalta edelleen kelpoinen sellaiseen, vastaavia tehtäviä sisältävään virkaan, johon hän oli kielitaidon osalta kelpoinen ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

Aluevankiloihin ja terveydenhuoltoyksikköön niiden perustamisvaiheessa sijoitettavat Vankeinhoitolaitoksen yhteisiin kuuluvat virat perustaa ja muuttaa Rikosseuraamusvirasto.