658/2004

Työnantaja, jolla on palveluksessaan vähäinen määrä työntekijöitä, ja muu tällaiseen työnantajaan verrattava suorituksen maksaja ( palvelun käyttäjä ) voi hoitaa työnantajan velvollisuuksiin liittyviä 2 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä yleisen tietoverkon kautta käytettävissä olevan pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmän avulla.

Palvelun käyttäjä ja hänen suostumuksellaan palvelujärjestelmää käyttävä työntekijä tai työ- tai käyttökorvauksen saaja ( työntekijäkäyttäjä ) voivat antaa toisilleen palvelujärjestelmän avulla 2 a §:ssä tarkoitettuja lakisääteisiin velvoitteisiin liittyviä tietoja. (17.10.2014/830)

Palvelun käyttäjä voi järjestelmän avulla hoitaa työnantajasuoritukset ja ennakonpidätykset, jotka liittyvät palkan ja muun vastaavan suorituksen maksuun, verotukseen, ammattiyhdistysjäsenmaksuun, lakisääteiseen työeläkevakuutusjärjestelmään, lakisääteiseen tapaturmavakuutusjärjestelmään, lakisääteiseen työttömyysvakuutusjärjestelmään, yleissitoviin työehtosopimuksiin sisältyvään työntekijäin ryhmähenkivakuutukseen, työnantajan sairausvakuutusmaksuun sekä vakuutetun sairausvakuutusmaksuun. (9.9.2016/807)

Järjestelmän avulla voidaan hoitaa myös vakuutushakemuksen tekeminen, palkasta ulosotettavan osan pidättäminen ja maksaminen, palkan laskeminen, palkka- ja työaikakirjanpitoa varten tarvittavien tietojen kerääminen, tässä laissa tarkoitettuihin työnantajasuorituksiin liittyvä ilmoitusliikenne, muita verotukseen liittyviä tehtäviä sekä Kansaneläkelaitokselle sen hoitamiin etuuksiin liittyvien ilmoitusten antaminen.

Jos työnantajille tulee uusia vastaavia velvoitteita tai jos työnantajavelvoitteet järjestelmän kannalta olennaisesti muuttuvat, valtioneuvoston asetuksella säädetään, mitä muita 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin työnantajasuorituksiin liittyviin velvoitteisiin rinnastettavia tehtäviä järjestelmän avulla hoidetaan. Asetus voidaan antaa, kun Verohallinto ja sen kanssa palvelun tarjoamisesta sopineet laitokset tekevät sitä tarkoittavan ehdotuksen. (11.6.2010/519)

Verohallinto antaa edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista tehtävistä tarkempia määräyksiä ja rajoituksia silloin, kun palvelujärjestelmän tekninen toteuttaminen, tehtävistä aiheutuvat kustannukset tai sopimusosapuolten mukaantulo tai poisjäänti sitä edellyttävät. Määräysten ja rajoitusten on oltava palvelun tarjoamisesta sopineiden sopimusosapuolten hyväksymiä. (11.6.2010/519)

Palvelun käyttäjä voi järjestelmän avulla antaa työntekijäkäyttäjälle tarpeelliset tiedot palkan tai muun suorituksen maksamisesta, ennakonpidätyksen toimittamisesta ja työajoista. Järjestelmän avulla palvelun käyttäjä voi antaa työntekijäkäyttäjälle tämän omien tietojen tarkastusoikeuden piiriin kuuluvat tiedot.

Työntekijäkäyttäjä voi järjestelmän avulla antaa palvelun käyttäjälle tarpeelliset yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tiedot palkan tai suorituksen maksua, matkakustannusten korvausta, ennakonpidätyksen toimittamista ja työaikakirjanpitoa varten.

Verohallinnon on hävitettävä vuosittain palvelujärjestelmään verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999) 17 §:n 6 momentin nojalla siirretyt tarpeettomat ennakonpidätystiedot.

Verohallinnon tehtävänä on ylläpitää pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmää, joka muodostuu tietojärjestelmästä, jossa kukin palvelun käyttäjä voi pitää rekisteriä 2 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi.

Verohallinnon tehtävänä on palvelujärjestelmän ylläpitäjänä huolehtia järjestelmän toimivuudesta sekä tietojärjestelmän ja siihen talletettujen tietojen tietoturvallisuudesta. Verohallinnolla ei ole oikeutta hakea järjestelmästä esille palvelun käyttäjän tallettamia tietoja laajemmin kuin järjestelmän ylläpitämiseksi ja tietoturvallisuuden varmistamiseksi on tarpeen. Verohallinnolla ei ole oikeutta käyttää palvelun käyttäjän pitämässä rekisterissä olevia tietoja hyväkseen muiden Verohallinnon tehtävien hoitamiseksi eikä luovuttaa palvelun käyttäjän tallettamia tietoja, jollei palvelun käyttäjä ole antanut siihen suostumustaan. Verohallinto voi poistaa rekisteriin talletetut tiedot 11 vuoden kuluttua siitä, kun tiedot talletettiin palvelun käyttäjän rekisteriin.

Palvelun käyttäjä vastaa rekisterinpitäjänä palvelujärjestelmän avulla pitämänsä rekisterin lainmukaisuudesta. Verohallinnon tehtävänä on kuitenkin huolehtia siitä, että ne henkilötiedot, joita palvelun käyttäjän on tarkoitettu järjestelmän avulla tallettavan ja muutoin käsittelevän, ovat henkilötietojen suojaa koskevien säännösten tarkoittamalla tavalla tarpeellisia.

Palvelun käyttäjän palvelujärjestelmään tallettamat tiedot ja niistä muodostuva rekisteri eivät ole Verohallinnon määräämisvaltaan kuuluvia viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja. Verohallinnon palveluksessa oleva tai sen toimeksiannosta toimiva on velvollinen pitämään salassa, mitä hän on saanut tietää palvelujärjestelmän teknisen ylläpidon yhteydessä palvelun käyttäjän rekisteriin tallettamista tiedoista. Salassapitovelvollisuuden rikkomisesta on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 35 §:ssä säädetään.

Palvelun käyttäjän palvelujärjestelmään tallettamiin tietoihin ei myöskään sovelleta, mitä muualla laissa säädetään viranomaisen oikeudesta saada tieto Verohallinnon asiakirjoista tai Verohallinnon oikeudesta tai velvollisuudesta antaa tietoja toiselle viranomaiselle.

Verohallinto ei peri maksua tässä laissa tarkoitetun palvelun käyttämisestä.

Palvelujärjestelmän käyttö ei vaikuta palvelun käyttäjän velvollisuuteen huolehtia siitä, että verot ja maksut maksetaan ja ilmoitukset tehdään oikein ja ajallaan.

Palvelun käyttäjä ei ole velvollinen korvaamaan sellaista vahinkoa, joka aiheutuu palvelujärjestelmässä olevasta virheestä.

Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tässä tarkoituksessa voidaan muun muassa pitää palvelujärjestelmää rajoitetun mutta eri pientyönantajatyyppejä edustavan kohderyhmän käytössä koekäyttöä varten.