Go to front page
Legislation

1019/1999

Updated legislation

Updated legislative texts incorporating amendments to an act or decree

Statutes followed up to and including statute 59/2025.

Liikenneministeriön päätös aluksen laivaväen pätevyydestä

Up-to-date
Translations of statutes
Type of statute
Päätös
Administrative sector
Liikenne- ja viestintäministeriö
Date of Issue
Date of publication
Entry into force
Remark
kumoutunut, ks. L 1688/2009 voimaantulosäännös
ELI identifier
http://data.finlex.fi/eli/sd/1999/1019/ajantasa/1999-11-05/fin

Liikenneministeriö on päättänyt aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta 19 päivänä joulukuuta 1997 annetun asetuksen (1256/1997) 61 §:n nojalla, sellaisena kuin se on osaksi asetuksessa (1018/1999) :

1 §Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

1)

vuoden 1997 miehitysasetuksella aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta annettua asetusta (1256/1997) ;

2)

vuoden 1984 miehitysasetuksella aluksen miehityksestä ja laivahenkilökunnan pätevyydestä annettua asetusta (250/1984) ;

3)

STCW-95 -yleissopimuksella Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) vuonna 1995 Lontoossa hyväksymää kansainvälistä merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevaa yleissopimusta, jolla muutettiin vuoden 1978 STCW-yleissopimusta; sekä

4)

hätätilanteiden peruskoulutuksella kokonaisuutta, joka muodostuu STCW-95 -yleissopimuksen A-koodin taulukkojen A-VI/1-1, A-VI/1-2, A-VI/1-3 ja A-VI/1-4 mukaisesta pelastautumis-, palo-, ensiapu- ja työsuojelukoulutuksesta.

2 §Kansimiehen koulutus

Vuoden 1997 miehitysasetuksen 34 §:n 2 kohdassa säädettyyn kansimiehen koulutukseen tulee sisältyä:

1)

pelastautumiskoulutusta, jossa käytetään aluksen omaa pelastamiseen tai pelastautumiseen tarkoitettua välineistöä ja jossa opitaan hengenpelastuslaitteiden sijainti, pelastusliivien ja -pukujen pukeminen, pelastusrenkaiden käyttö, pelastuslauttojen ja kellumavälineiden käyttöönottoon tarvittavat valmistelutoimenpiteet, pyroteknisten hätämerkinantolaitteiden sijainti ja käyttöohjeet, ensiapuvälineiden sijainti, vedestä pelastaminen sekä matkustajien avustaminen ja kommunikaatiovälineiden käyttö hätätilanteissa;

2)

palonsammutuskoulutusta, jossa käytetään aluksen palonsammutusvälineitä ja jossa opitaan palonsammutuslaitteiden ja -välineiden sijainti ja käyttö, hätäpoistumistiet, konehuoneen palonsammutusjärjestelmän laukaiseminen, polttoainesäiliön pikasulkuventtiilin käyttö sekä ilmastoinnin ja palopeltien sulkeminen;

3)

työturvallisuuskoulutusta, jossa opitaan aluksella työskenneltäessä käytettävät turvalliset työrutiinit, henkilökohtaiset suojavälineet ja niiden käyttö sekä kelluntapukineiden käyttö varsinkin kaiteiden ulkopuolella työskenneltäessä;

4)

aluksen käsittelykoulutusta, jossa opitaan käsittelemään ja ohjaamaan alusta päällikön antamien ohjeiden mukaan sekä erikoistilanteissa myös itsenäisesti ohjaamaan alusta maamerkkien ja kompassin avulla, ohjaamaan alus laituriin sekä käynnistämään ja pysäyttämään aluksen koneisto; sekä

5)

maissa annettavaa koulutusta, jonka muodostaa veneilijöille tarkoitettu ensiapukoulutus (SPR) tai vastaava koulutus sekä paloalan asiantuntijan järjestämä käytännön harjoitus käsisammuttimen ja sammutuspeitteen käyttämisestä palavan polttonesteen sammuttamiseen.

Kansimiehellä, joka palvelee sellaisessa kotimaanliikenteen aluksessa, jonka miehitystodistukseen on merkitty enintään kolme kansimiestä tai jonka matkustajamäärä on enintään 250, tulee olla 1 momentissa mainittu koulutus.

Kansimiehellä, joka palvelee sellaisessa kotimaanliikenteen aluksessa, jonka miehitystodistukseen on merkitty enemmän kuin kolme kansimiestä tai jonka matkustajamäärä on yli 250, tulee olla 1 momentissa mainitun koulutuksen lisäksi hätätilanteiden peruskoulutus.

Aluksen päällikön tulee antaa 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitettu koulutus ja siitä todistus, kun osaaminen on varmistettu.

3 §Uudelta laivaväeltä vaadittava hätätilanteiden peruskoulutus kansainvälisen liikenteen aluksella

Kansainvälisen liikenteen aluksessa palvelevalla henkilöllä, joka on aloittanut meripalvelun 1 päivänä elokuuta 1998 tai sen jälkeen, tulee olla hätätilanteiden peruskoulutus. Merenkulkulaitos antaa tarvittaessa hakemuksesta hätätilanteiden peruskoulutusta koskevan pätevyyskirjan.

Jos 1 momentissa tarkoitettu henkilö työskentelee matkustaja-aluksen talousosastolla, häneltä ei vaadita hätätilanteiden peruskoulutusta kokonaisuudessaan, mutta hänellä tulee olla hänelle määrättyjen tehtävien mukainen peruskoulutus hätätilanteiden varalta.

4 §Vanhalta laivaväeltä vaadittava hätätilanteiden peruskoulutus kansainvälisen liikenteen aluksella

Kansainvälisen liikenteen aluksella palvelevalla henkilöllä, joka on aloittanut meripalvelun ennen 1 päivää elokuuta 1998, tulee olla hätätilanteiden peruskoulutus viimeistään 1 päivänä helmikuuta 2002.

Jos 1 momentissa tarkoitettu henkilö työskentelee matkustaja-aluksen talousosastolla, häneltä ei vaadita hätätilanteiden peruskoulutusta kokonaisuudessaan, mutta hänellä tulee olla hänelle määrättyjen tehtävien mukainen peruskoulutus hätätilanteiden varalta.

Laivanisäntä voi antaa 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen aluksella ennen 1 päivää helmikuuta 2002. Laivanisännän antaman koulutuksen lisäksi henkilön on täytynyt osallistua kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana vähintään viiteen aluksella järjestettyyn hengenpelastuslaitteilla pidettyyn harjoitukseen, vähintään viiteen aluksella järjestettyyn palontorjuntavälineillä pidettyyn harjoitukseen sekä matkustaja-aluksella vähintään viiteen aluksella järjestettyyn evakuointiharjoitukseen.

Merenkulkulaitos antaa tarvittaessa hakemuksesta hätätilanteiden peruskoulutusta koskevan pätevyyskirjan, kun henkilö esittää todistuksen 1 momentissa tarkoitetusta koulutuksesta tai laivanisännän antaman todistuksen 3 momentissa tarkoitetusta koulutuksesta ja harjoituksista.

5 §Miehistön pätevyystodistusten uusiminen

Uusittaessa vuoden 1984 miehitysasetuksen mukaista miehistön pätevyystodistusta vuoden 1997 miehitysasetuksen mukaiseksi kansainväliseen liikenteeseen oikeuttavaksi pätevyyskirjaksi henkilöllä tulee olla hätätilanteiden peruskoulutus.

6 §Kansipäällystön pätevyyskirjojen uusiminen

Henkilöllä, joka vuoden 1997 miehitysasetuksen 16 §:n nojalla hakee kansipäällystön pätevyyskirjan uusimista, tulee olla:

1)

todistus suoritetusta ARPA -kurssista, tai jos todistusta ei ole, merenkulkualan koulutusta antavalle oppilaitokselle tai yksikölle osoitettu vastaava taito;

2)

päällystön palokoulutus (STCW-95 A-VI/1-2 ja A-VI/3);

3)

radioasemanhoitajan pätevyys; sekä

4)

laivaväelle tarkoitettu ensiapukoulutus (STCW-95 A-VI/4-1).

Jos pätevyyskirjan uusimista haetaan vuoden 1997 miehitysasetuksen 16 §:n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetun koulutuksen perusteella, koulutus tulee olla saatu merenkulkualan koulutusta antavassa oppilaitoksessa tai yksikössä hakemusta edeltäneiden viiden vuoden aikana. Tämän koulutuksen tulee sisältää myös 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitettu koulutus.

Jos pätevyyskirjan uusimista haetaan vuoden 1997 miehitysasetuksen 16 §:n 3 momentin 4 kohdassa tarkoitetun työkokemuksen perusteella, 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitettu koulutus tulee olla saatu hakemusta edeltäneiden viiden vuoden aikana ja viimeistään ennen toimen vastaanottamista aluksella.

Jos vuoden 1984 miehitysasetuksen mukainen pätevyyskirja sitä uusittaessa rajoitetaan koskemaan vain kotimaanliikennettä, ei 1 momentin 1–4 kohdassa mainittua lisäkoulutusta tarvita eikä vuoden 1997 miehitysasetuksen 16 §:n ehtoja sovelleta.

7 §Konepäällystön pätevyyskirjojen uusiminen

Henkilöllä, joka vuoden 1997 miehitysasetuksen 16 §:n nojalla hakee konepäällystön pätevyyskirjan uusimista, tulee olla:

1)

päällystön palokoulutus (STCW-95 A-VI/1-2 ja A-VI/3);

2)

merimiestaitoa ja johtamista koskeva koulutus merenkulkualan koulutusta antavassa ammattikorkeakoulussa tai oppilaitoksessa (STCW-95 operatiivinen taso A-III/1 tai johtotaso A-III/2 riippuen pätevyyskirjasta); sekä

3)

laivaväelle tarkoitettu ensiapukoulutus (STCW-95 A-VI/4-1).

Jos pätevyyskirjan uusimista haetaan vuoden 1997 miehitysasetuksen 16 §:n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetun koulutuksen perusteella, koulutus tulee olla saatu merenkulkualan koulutusta antavassa oppilaitoksessa tai yksikössä hakemusta edeltäneiden viiden vuoden aikana. Tämän koulutuksen tulee sisältää myös 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettu koulutus.

Jos pätevyyskirjan uusimista haetaan vuoden 1997 miehitysasetuksen 16 §:n 3 momentin 4 kohdassa tarkoitetun työkokemuksen perusteella, 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettu koulutus tulee olla saatu hakemusta edeltävien viiden vuoden aikana ja viimeistään ennen toimen vastaanottamista aluksella.

Henkilön, jolla on vähintään viisi vuotta meripalvelua konepäällystötehtävissä sekä laivanisännän antama todistus

1)

aluskohtaisesta koulutuksesta, joka koskee aluksen viippauksen, vakavuuden ja rungon rasitusten vaikutusta aluksen merikelpoisuuteen ja

2)

siitä että hän osaa käyttää edellä mainittuihin seikkoihin liittyviä aluksen kaavioita ja tietokoneohjelmia,

katsotaan täyttävän 1 momentin 2 kohdassa mainitut koulutusvaatimukset, kun merenkulkuviranomainen on varmistunut siitä, että henkilö hallitsee mainitut asiat.

Jos vuoden 1984 miehitysasetuksen mukainen pätevyyskirja uusittaessa rajoitetaan koskemaan vain kotimaanliikennettä, ei 1 momentin 1–3 kohdassa mainittua lisäkoulutusta tarvita eikä vuoden 1997 miehitysasetuksen 16 §:n ehtoja sovelleta.

8 §Pätevyyskirjan rajoitukset eräissä tapauksissa

Vuoden 1984 miehitysasetuksen mukaista yliperämiehenkirjaa uusittaessa merkitään vuoden 1997 miehitysasetuksen mukaiseen yliperämiehenkirjaan rajoitus, jonka mukaan henkilö saa toimia päällikkönä lähiliikenteen aluksessa, jonka bruttovetoisuus on alle 3000, ja yliperämiehenä lähiliikenteessä.

Vuoden 1984 miehitysasetuksen mukaista laivurinkirjaa uusittaessa merkitään vuoden 1997 miehitysasetuksen mukaiseen vahtiperämiehenkirjaan rajoitus, jonka mukaan henkilö saa toimia päällikkönä tai yliperämiehenä Itämerellä aluksessa, jonka bruttovetoisuus on alle 1000, ja vahtiperämiehenä lähiliikenteen aluksessa, jonka bruttovetoisuus on alle 3000. Päällikkönä toimiakseen hänellä tulee lisäksi olla 12 kuukautta meripalvelua vahtiperämiehenä.

Vuoden 1984 miehitysasetuksen mukainen pätevyyskirja voidaan uusittaessa rajoittaa koskemaan vain kotimaanliikennettä.

9 §Muu palvelu kuljettajankirjaa varten

Vuoden 1997 miehitysasetuksen 19 §:n 3 kohdassa tarkoitetuksi muuksi vastaavaksi palveluksi hyväksytään merenkulkulaitoksen harkinnan mukaan myös palvelu huvialuksella, jonka pituus on yli 10 metriä ja koneteho yli 50 kW.

10 §Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 1999.

Top of page