970/1996

Kiinteistötunnus muodostuu neliosaisesta numerosarjasta.

Kiinteistötoimituksessa tai yhdistämällä muodostetuille kiinteistöille ja muille rekisteriyksiköille annetaan uusi kiinteistötunnus, jollei tämän pykälän 2–5 momentista muuta johdu. (30.1.2014/62)

Muussa kuin tontin tai yleisen alueen muodostamista tarkoittavassa lohkomisessa emäkiinteistön tunnus annetaan kantakiinteistölle. Kun määräala siirretään lohkomalla muuhun kiinteistöön kuin tilaan tai tonttiin, saajakiinteistön ja siihen siirretyn määräalan muodostamalle kiinteistölle annetaan saajakiinteistön tunnus.

Tontin tai yleisen alueen muodostamista tarkoittavassa lohkomisessa jäljelle jäävän muodostajakiinteistön tunnus säilyy muuttumattomana.

Kun kiinteistön osuus yhteiseen alueeseen tai osa sanotusta osuudesta muodostetaan tilaksi tai siirretään kiinteistöön, luovuttavan ja vastaanottavan kiinteistön tunnusta ei muuteta.

Kun yleiseen alueeseen, valtion metsämaahan, suojelualueeseen tai lunastusyksikköön yhdistetään kiinteistö, muodostettavalle kiinteistölle annetaan vastaanottavan kiinteistön tunnus. (30.1.2014/62)

Kiinteistöön tai muuhun rekisteriyksikköön saa kuulua vain yhden kunnan alueella sijaitsevia tiluksia. Yhteinen alue voi kuitenkin muodostua eri kuntiin kuuluvista rekisteriyksiköistä.

Kun tila on muodostettu osuuksista sellaiseen yhteiseen alueeseen, joka kuuluu eri kunnissa oleville kiinteistöille, muodostettu tila on merkittävä siihen kuntaan, jossa yhteinen alue tai pääosa siitä on.

Maanmittauslaitos pitää kiinteistörekisteriä myös sellaisista rekisteriyksiköistä, joiden alueesta osa sijaitsee asemakaava-alueella, jolla kunta on kiinteistörekisterinpitäjänä.

Jos rekisteriyksikön alueesta vain vähäinen osa sijaitsee asemakaava-alueen ulkopuolella, Maanmittauslaitos ja kunta voivat sopia, että kunta pitää kiinteistörekisteriä myös tästä rekisteriyksiköstä.

Kiinteistörekisterilain (392/1985) 7 §:ssä tarkoitettujen tietojen lisäksi kiinteistörekisteriin merkitään kiinteistönmuodostamisviranomaisten ja kuntien tielautakuntien tuottamina kutakin rekisteriyksikköä koskevina tietoina:

Jos 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetun osuuden suuruutta ei ole lainvoimaisesti ratkaistu, kiinteistörekisteriin merkitään, kuinka suuri osuus kiinteistöllä on sen emäkiinteistön tai muodostajakiinteistön osuuteen yhteisestä alueesta.

Yksityiset tiet, joiden asioiden hoitamista varten on perustettu tiekunta, merkitään kiinteistötietojärjestelmään käyttöoikeusyksikköinä. Muut rasitealueet ja 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetut käyttöoikeuden alaiset alueet voidaan merkitä kiinteistörekisteriin käyttöoikeusyksikköinä.

Kiinteistörekisteriin merkitään 6 §:ssä mainittujen tietojen lisäksi rekisteriyksikköä koskevina tietoina:

Kiinteistörekisterin pitäjä antaa kullekin määräalalle tai kiinteistöstä luovutetulle yhteisalueosuudelle taikka luovutetulle yhteiselle alueelle määräalatunnuksen. Jos samalla saannolla on saatu määräaloja useasta rekisteriyksiköstä, annetaan kullekin oma tunnus. Milloin luovutettua määräalaa seuraa osuus yhteisiin alueisiin, vain määräalalle annetaan tunnus.

Määräalatunnus muodostuu rekisteröintiajankohdan mukaan sen rekisteriyksikön kiinteistötunnuksesta, johon määräala tai yhteisalueosuus kuuluu, lisättynä tyyppikirjaimella M ja yksilöivällä numerolla. Jos sen rekisteriyksikön, johon määräala kuuluu tai josta yhteisalueosuus on luovutettu, kiinteistötunnus muuttuu, määräalatunnusta ei muuteta.

Määräalaa koskevina tietoina kiinteistörekisteriin merkitään:

Kiinteistöstä luovutettua yhteisalueosuutta koskevina tietoina kiinteistörekisteriin merkitään 3 momentissa tarkoitetut tiedot.

Kiinteistörekisterin pitäjä antaa käyttöoikeusyksikölle neliosaisen käyttöoikeusyksikkötunnuksen. Tunnus muodostuu kolminumeroisesta Maanmittauslaitoksen antamasta ryhmänumerosta, nelinumeroisesta tunnuksen antamisen vuosiluvusta, tyyppikirjaimesta K ja enintään kuusinumeroisesta käyttöoikeusyksikön numerosta.

Lakanneesta rekisteriyksiköstä on kiinteistörekisterissä säilytettävä sitä koskevat kiinteistörekisterilain 7 §:n 1 momentissa mainitut tiedot ja yksikön rekisteröimisajankohta, laatu, osuus yhteiseen alueeseen ja edellä 6 §:n 1 momentin 1–13 kohdassa sekä 7 §:n 7 kohdassa ja 8 §:ssä mainitut tiedot.

Lakanneen rekisteriyksikön kohdalle on tehtävä merkintä lakkaamisen perusteesta ja ajankohdasta.

Kiinteistörekisterilain 14 §:ssä tarkoitettuun kiinteistörekisterikarttaan on merkittävä voimassa olevien rekisteriyksiköiden rajat ja yksiköiden tunnistamiseksi tarvittavat tiedot. Karttaan merkitään myös kiinteistörekisteriin merkityn määräalan määräalatunnus ja sijainti saantokirjan mukaan. Lisäksi karttaan merkitään kiinteistörekisteriin merkityt rasitteet sekä käyttöoikeudet ja -rajoitukset samoin kuin tämän asetuksen 7 §:n 1, 2 ja 5 kohdassa tarkoitettujen alueiden rajat.

Kolmiulotteisesta kiinteistöstä kiinteistörekisterikarttaan merkitään rekisteriyksikön tunnus ja maanpintaan projisoitu alue sekä lisätään kolmiulotteisen mallin kiinteistöstä sisältävä liitetiedosto. Kolmiulotteisten määräalojen osalta kiinteistörekisterikarttaan merkitään määräalan tunnus.

Jos kunta tekee kiinteistörekisterin pitämistä koskevan päätöksen, kunnan on ilmoitettava siitä Maanmittauslaitokselle ja kunnan kiinteistörekisterin pitäjälle. (30.1.2014/62)

Viranomaisen päätöksestä, joka saa aikaan muutoksen kiinteistörekisteriin merkittävään tietoon, viranomaisen on ilmoitettava asianomaiselle kiinteistörekisterin pitäjälle.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Tällä asetuksella kumotaan 14 päivänä kesäkuuta 1985 annettu kiinteistörekisteriasetus (481/1985) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän asetuksen 10 §:n säännöstä rasitteista sovelletaan asetuksen voimaantulon jälkeen kiinteistörekisteriin merkittyihin rasitteisiin.

Kiinteistörekisterissä tulee säilyttää asetuksen voimaan tullessa olleet tiedot osaluvusta ja manttaalista. Lisäksi kiinteistörekisteriin merkitään asetuksen voimaantulon jälkeen rekisteröidyn tilan osaluku ja manttaali, jos ne on kiinteistötoimituksessa ennen asetuksen voimaantuloa määrätty.

Tietoa siitä, että tila on tämän asetuksen voimaan tullessa ollut kruunuluontoinen, ei saa poistaa kiinteistörekisteristä.

Muut kuin 2 ja 3 momentissa tarkoitetut aikaisemmin voimassa olleen lainsäädännön perusteella kiinteistörekisteriin merkityt tiedot, joita tämän asetuksen voimaantulon jälkeen ei merkitä kiinteistörekisteriin, voidaan poistaa kiinteistörekisteristä sen mukaan kuin maanmittauslaitoksen keskushallinto määrää. Lisäksi kiinteistörekisteristä voidaan poistaa tiedot, jotka koskevat ennen tämän asetuksen voimaantuloa lakanneita määräaloja sekä tällaisista määräaloista muodostettujen kiinteistöjen osalta tieto siitä, mistä määräalasta kiinteistö on muodostettu.