619/1996

Tuomioistuimen päätös ja väliaikainen määräys ( päätös ) lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta pannaan täytäntöön siten kuin tässä laissa säädetään. Tämän lain säännöksiä, jotka koskevat lapsen huollosta annetun päätöksen täytäntöönpanoa, noudatetaan myös pantaessa täytäntöön tuomioistuimen päätöstä siitä, kenen luona lapsen tulee asua, sekä päätöstä lapsen luovuttamisesta huoltajalleen. Lapsen tapaamisoikeudesta annetun päätöksen täytäntöönpanoa koskevia säännöksiä noudatetaan myös pantaessa täytäntöön tuomioistuimen päätöstä vuoroasumisesta. (8.2.2019/191)

Sopimus, jonka hyvinvointialue on vahvistanut lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 8 §:n mukaisesti, pannaan täytäntöön tämän lain mukaisessa järjestyksessä kuten tuomioistuimen päätös, joka on saanut lainvoiman. (8.7.2022/627)

Tämän lain säännöksiä lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta noudatetaan myös haettaessa lapsen luovuttamista lailliselle huoltajalleen tai tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa, jos lapsi on jonkun muun hoidossa kuin sen, jolla huoltajana, tapaamisoikeuden nojalla tai muulla laillisella perusteella on oikeus pitää lasta luonaan, vaikka sitä vastaan, jonka hoidossa lapsi on, ei ole 1 tai 2 momentissa tarkoitettua päätöstä tai sopimusta. Lapsen luovuttamista ei kuitenkaan voida hakea 4 §:n 2 momentin nojalla ulosottomieheltä.

Vieraassa valtiossa annetun päätöksen ja lapsen palauttamista koskevan määräyksen täytäntöönpanosta säädetään 33 §:ssä.

Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. (8.7.2022/627)

Jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä vastoin lapsen tahtoa. Täytäntöönpanoon ei myöskään saa ryhtyä vastoin 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.

Lapsen vastustuksen merkitystä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti lapsen esittämiin perusteisiin vastustukselleen sekä siihen, voidaanko lapsen vastustuksen asiassa esille tulleet seikat huomioon ottaen katsoa perustuvan hänen itsenäiseen tahtoonsa. (8.2.2019/191)

Kaikki lapseen kohdistuvat toimenpiteet on suoritettava mahdollisimman hienovaraisesti ja lasta järkyttämättä.

Jos noutamista tai muuta toimenpidettä ei lapsen sairauden, järkyttyneen mielentilan tai muun syyn takia voida suorittaa, se on siirrettävä myöhempään ajankohtaan.

Toimivaltaisesta tuomioistuimesta täytäntöönpanoasiassa säädetään oikeudenkäymiskaaren 10 luvussa .

Lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa voidaan hakea tuomioistuimen asemesta lapsen kotipaikan, vakituisen asuinpaikan tai oleskelupaikan ulosottomieheltä, jos huoltoa koskevan päätöksen antamisesta on kulunut vähemmän kuin kolme kuukautta.

Täytäntöönpanoa koskeva hakemus on tehtävä kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä päätös alkuperäisenä tai päätöksen antaneen viranomaisen oikeaksi todistamana jäljennöksenä.

Sen estämättä, mitä asian siirtämisestä säädetään oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 22 §:ssä , asia voidaan siirtää myös toimivaltaisesta käräjäoikeudesta toiseen toimivaltaiseen käräjäoikeuteen, jos asian käsitteleminen siellä on selvästi tarkoituksenmukaisempaa. Asiaa ei saa siirtää takaisin, elleivät uudet erityiset syyt sitä vaadi.

Jos täytäntöönpanoa on oikeudenkäymiskaaren 10 luvun mukaisesti haettu hakijan kotipaikan tai vakituisen asuinpaikan käräjäoikeudelta taikka Helsingin käräjäoikeudelta, tämän tulee tämän lain 32 §:n 2 momentin nojalla pyytää poliisilta virka-apua lapsen ja hakijan vastapuolen olinpaikan selville saamiseksi. Jos tällöin myös jokin toinen käräjäoikeus todetaan toimivaltaiseksi, asia voidaan siirtää tämän pykälän 1 momentin mukaisesti. Kunnes asia on siirretty, käräjäoikeuden tulee kuitenkin ryhtyä sille tämän lain mukaan kuuluviin toimenpiteisiin asiassa.

Kun hakemus on saapunut käräjäoikeudelle, sen on annettava 9 §:n nojalla nimetyn henkilön ( sovittelija ) tehtäväksi järjestää asiassa sovittelu. Perustellusta syystä käräjäoikeus voi määrätä sovittelijaksi muunkin sopivan henkilön. Tarvittaessa sovittelutehtävä voidaan antaa kahdelle tai useammalle sovittelijalle.

Sovittelu voidaan jättää toimittamatta, jos:

Sovittelun tarkoituksena on edistää asianosaisten yhteistoimintaa lapsen hyvinvoinnin toteuttamiseksi täytäntöönpantavana olevan päätöksen edellyttämällä tavalla.

Sovittelijan tulee heti henkilökohtaisesti ottaa yhteys asianosaisiin. Hänen on pyrittävä järjestämään asianosaisten kesken myös yhteinen neuvottelu.

Sovittelijan tulee keskustella henkilökohtaisesti lapsen kanssa, jos se lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen on mahdollista. Keskustelussa on pyrittävä selvittämään lapsen omat toivomukset ja mielipide siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 11 §:ssä säädetään.

Käräjäoikeus voi antaa sovittelijalle tehtävän suorittamisesta tarkempia ohjeita.

Sovittelijan tulee käräjäoikeuden määräämässä ajassa toimittaa tälle kertomus niistä toimenpiteistä, joihin hän on ryhtynyt. Sanottua aikaa ei ilman pakottavaa syytä saa määrätä neljää viikkoa pitemmäksi. Sovittelijan perustellusta pyynnöstä käräjäoikeus voi kuitenkin pidentää sovittelun määräaikaa.

Jollei sovittelu ole johtanut tulokseen, kertomuksessa on puolueettomasti ja totuudenmukaisesti tuotava esiin ne seikat, joilla saattaa olla merkitystä asian ratkaisemisessa. Jos käräjäoikeus tapaamisoikeutta koskevassa täytäntöönpanossa sovittelijan kertomuksen saatuaan kuitenkin katsoo, että sovittelun jatkaminen edistää asianosaisten yhteistoimintaa, se voi täytäntöönpanomääräystä antamatta määrätä sovittelijan jatkamaan sovittelua. Sovittelijan tulee tällöin antaa käräjäoikeudelle 1 momentissa säädetyssä määräajassa uusi kertomus.

Jos käräjäoikeus katsoo, että sovittelijan kertomus on puutteellinen, tai jos asiaa käsiteltäessä on tullut esiin uusia seikkoja, joiden johdosta kertomuksen täydentäminen on tarpeen, sovittelijan tulee käräjäoikeuden määräämässä ajassa täydentää kertomustaan.

Sovittelijalla on oikeus saada asiassa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain (703/2023) 64 §:n 1 momentin mukaisesti tietoa sekä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 12 §:n mukaisesti tietoja ja 22 §:ssä tarkoitettua virka-apua. Sovittelijan ja muiden asiassa salassa pidettäviä tietoja saaneiden salassapitovelvoitteisiin sovelletaan, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 5 §:ssä säädetään. Sovittelijan tulee ottaa kertomukseensa sellaiset salassa pidettävät tiedot, joiden hän arvioi olevan lapsen edun kannalta välttämättömiä tuomioistuimen ratkaistessa tässä laissa tarkoitettua asiaa. (14.4.2023/734)

Hyvinvointialueen tulee nimetä riittävä määrä henkilöitä hoitamaan 6–8 §:ssä tarkoitettuja sovittelutehtäviä hyvinvointialueella. Sovittelijaksi voidaan nimetä ainoastaan lasten ja perheiden kanssa tehtävään psykologiseen, psykiatriseen tai sosiaalityöhön taikka lastensuojeluun perehtynyt henkilö. Nimeämisestä ja sen peruuttamisesta on viipymättä ilmoitettava käräjäoikeudelle.

Jollei tässä laissa toisin säädetä, täytäntöönpanoa koskevan asian käsittelyyn tuomioistuimessa sovelletaan mitä hakemusasiasta säädetään.

Käräjäoikeuden päätöstä koskeva muutoksenhakemus on heti lähetettävä hovioikeuteen ja hovioikeuden on heti päätettävä täytäntöönpanon keskeyttämisestä niin kuin 28 §:ssä säädetään. Asia on kaikissa oikeusasteissa käsiteltävä kiireellisenä.

Tuomioistuin voi kuulla lasta noudattaen, mitä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 11 ja 15 a §:ssä säädetään.

Jos asiaa käsitellään tuomioistuimen istunnossa, voidaan sovittelija kutsua istuntoon kuultavaksi.

Milloin asian selvittämiseksi on tarpeellista, tuomioistuimen tulee hankkia valtion tai hyvinvointialueen viranomaisen lausunto asiasta ja kuulla henkilöitä, jotka voivat antaa asiasta tietoja. Henkilö, jota kuullaan tuomioistuimessa, voi ilmaista tiedon, joka on säädetty tai määrätty pidettäväksi salassa, jos tieto on otettu tai olisi voitu ottaa 8 §:n 4 momentin nojalla sovittelijan kertomukseen. Oikeudenkäynnin julkisuudesta säädetään oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa (370/2007) . (8.7.2022/627)

Tuomioistuin voi myös määrätä, että lapsi on hyvinvointialueen osoittaman lääkärin tai muun asiantuntijan tutkittava. Tutkimusmääräyksen lisäksi asetettavaan uhkasakkoon ja tutkimusmääräyksen noudattamatta jättämisen seurauksiin sovelletaan, mitä oikeusgeneettisestä vanhemmuustutkimuksesta annetun lain (378/2005) 11 §:n 2 momentissa ja 12 §:ssä säädetään uhkasakosta ja tutkimusmääräyksen noudattamatta jättämisestä oikeusgeneettisissä vanhemmuustutkimuksissa. (21.12.2023/1233)

Tuomioistuin voi pyynnöstä käsittelyn ajaksi tai muutoin väliaikaisesti taikka vähäisessä määrin pysyvästi muuttaa tai täsmentää tapaamisoikeutta koskevia ehtoja, jos se edistää tapaamisoikeuden toteuttamista ja on lapsen edun mukaista. Ehtoja saa muuttaa pysyvästi vain, jos täytäntöönpantavana oleva päätös on lainvoimainen.

Käräjäoikeuden on hylättävä hakemus, jos täytäntöönpano olosuhteiden muuttumisen tai muun syyn vuoksi on selvästi lapsen edun vastaista.

Jos hakemus kuitenkin koskee lapsen luovuttamista lailliselle huoltajalleen 1 §:n 3 momentin nojalla, käräjäoikeus voi hylätä hakemuksen vain:

Käräjäoikeuden on päätöksessään mainittava hylkäämisen perusteena olevat seikat.

Kun käräjäoikeus on 1 tai 2 momentin nojalla hylännyt hakemuksen, voidaan lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta taikka lapsen luovuttamista koskeva asia panna vireille tuomioistuimessa hakijan tai hyvinvointialueen tekemällä hakemuksella lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaisesti, jollei asia jo ole vireillä tuomioistuimessa. Myös hakijan vastapuoli voi panna asian vireille. Käräjäoikeuden on ilmoitettava vireillepano-oikeudesta asianosaisille ja hyvinvointialueelle. Jos asia on jo vireillä tuomioistuimessa, käräjäoikeuden on ilmoitettava päätöksestään sanotulle tuomioistuimelle. (8.7.2022/627)

Kun tuomioistuin päättää, että lapsen huoltoa koskeva päätös on pantava täytäntöön, hakijan vastapuoli velvoitetaan luovuttamaan lapsi hakijalle.

Täytäntöönpano voidaan määrätä toimitettavaksi joko siten, että vastapuoli velvoitetaan luovuttamaan lapsi sakon uhalla taikka siten, että lapsi määrätään noudettavaksi.

Tapaamisoikeutta koskeva päätös pannaan täytäntöön velvoittamalla hakijan vastapuoli sallimaan lapsen ja hakijan väliset tapaamiset sekä ryhtymään muihin toimenpiteisiin tapaamisten toteuttamiseksi siten kuin täytäntöönpantavassa päätöksessä on määrätty.

Täytäntöönpano voidaan määrätä toimitettavaksi siten, että hakijan vastapuoli velvoitetaan sakon uhalla täyttämään mitä päätöksessä on määrätty.

Tapaamisoikeuden täytäntöönpano voidaan kuitenkin määrätä toimitettavaksi myös siten, että lapsi määrätään noudettavaksi, jos voidaan pitää todennäköisenä, että tapaaminen muutoin jää toteutumatta, ja jos tähän on lapsen edun kannalta erittäin painavia syitä.

Määrätessään huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen pantavaksi täytäntöön tuomioistuin voi 15 ja 16 §:ssä mainittujen velvoitteiden lisäksi:

Velvoitteet täytäntöönpanon turvaamiseksi määrätään täytettäväksi sakon uhalla. Hakijalle asetettu velvoite voidaan kuitenkin määrätä täytettäväksi myös uhalla, että tuomioistuimen täytäntöönpanomääräykseen perustuva täytäntöönpano raukeaa.

Tässä laissa tarkoitetussa täytäntöönpanossa ei voida päättää turvaamistoimista oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla.

Uhkasakko asetetaan euromäärältään kiinteänä. (8.2.2019/191)

Erityisestä syystä uhkasakko voidaan kuitenkin asettaa siten, että sen suuruus määräytyy ajan kulumisen mukaan (juokseva uhkasakko) . Juokseva uhkasakko asetetaan määräämällä uhkasakolle kiinteä peruserä sekä lisäerä jokaista sellaista päätöksessä ilmoitettavaa ajanjaksoa ( uhkasakkojakso ) varten, jonka kuluessa päätöstä ei ole noudatettu. Tapaamisoikeuden täytäntöönpanemiseksi juokseva uhkasakko voidaan asettaa myös määräämällä lisäerä jokaisesta kerrasta, jona päätöstä ei ole noudatettu. Juokseva uhkasakko voidaan asettaa asettamispäivästä laskettavalle enintään kuuden kuukauden ajanjaksolle.

Uhkasakon asettaneen tuomioistuimen on ilmoitettava velvoitteesta ja uhkasakosta välittömästi sille, jota velvoite koskee.

Uutta uhkasakkoa ei saa asettaa, ellei kysymystä aikaisemman uhkasakon tuomitsemisesta ole käsitelty ja ajanjakso, jolle juokseva uhkasakko on asetettu, ole päättynyt.

Jollei asianosainen noudata, mihin hänet on velvoitettu, tuomioistuin voi hänen vastapuolensa hakemuksesta tuomita uhkasakon maksettavaksi, vaikka uhkasakon asettamista koskeva päätös ei olisi lainvoimainen. Jos lapsi on määrätty noudettavaksi, voi myös ulosottomies hakea 17 §:n nojalla noutamisen turvaamiseksi asetetun uhkasakon tuomitsemista maksettavaksi ja uuden uhkasakon asettamista.

Ennen uhkasakon tuomitsemista on asianosaiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Uhkasakkoa ei voida tuomita maksettavaksi, jos asianosainen näyttää, että hänellä on ollut velvoitteen noudattamatta jättämiseen hyväksyttävä syy, tai jos velvoite on täytetty ennen tuomitsemispäätöksen antamista.

Tässä laissa tarkoitetun uhkasakon asettamisessa ja tuomitsemisessa noudatetaan soveltuvin osin lisäksi uhkasakkolain (1113/90) 8 §:n , 11 §:n, 12 §:n 2 momentin sekä 13 §:n säännöksiä.

Ulosottomiehelle kuuluu sen lisäksi, mitä 22 §:ssä säädetään, täytäntöönpano silloin, kun tuomioistuin on määrännyt lapsen noudettavaksi tai on antanut 25 §:n 1 momentissa tarkoitetun määräyksen taikka muun tässä laissa tarkoitetun määräyksen, jollei sen täytäntöönpano tämän lain tai tuomioistuimen määräyksen mukaan kuulu asianosaiselle. Uhkasakon hakemisesta tuomittavaksi säädetään 19 §:ssä.

Ulosottomiehen täytäntöönpanotoimista on, jollei tässä laissa toisin säädetä, soveltuvin osin voimassa, mitä tuomion tai päätöksen täytäntöönpanosta sekä kuluista ja muutoksenhausta ulosottolaissa säädetään.

Kun ulosottomies päättää huoltoa koskevasta täytäntöönpanosta 4 §:n 2 momentin nojalla, hänen on noudettava lapsi, jollei päätöstä noudateta vapaaehtoisesti.

Jos ulosottomies kuitenkin katsoo, että täytäntöönpano vaatisi noutamisen sijasta uhkasakon asettamista, hänen on siirrettävä asia 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Samoin hänen on meneteltävä, jos olosuhteet ovat päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet ja tällä saattaa olla merkitystä täytäntöönpanoon tai jos asiassa erityisestä syystä olisi järjestettävä sovittelu taikka jos siirtämiseen on muu perusteltu syy.

Kun ulosottomies siirtää asian, hänen on päätöksessään ilmoitettava siirtämisen syy.

Tämän lain mukaisen sovittelun asiassa toimittaneen henkilön tulee senkin jälkeen, kun tuomioistuin on määrännyt lapsen noudettavaksi, ulosottomiehen pyynnöstä jatkaa asianosaisten yhteistoiminnan edistämistä sekä lapsen tukemista.

Noutamisessa on henkilön, joka on toimittanut asiassa tämän lain mukaisen sovittelun, tai hyvinvointialueen viranomaisen edustajan oltava läsnä. Sovittelijan tai hyvinvointialueen viranomaisen edustajan on pyydettävä paikalle saatavilla oleva lapselle läheinen henkilö sekä tarvittaessa kutsuttava paikalle myös lääkäri tai muu asiantuntija. (8.7.2022/627)

Ulosottomies voi tuomioistuimen täytäntöönpanomääräyksen tai 22 §:ään perustuvan täytäntöönpanon raukeamisen uhalla velvoittaa hakijan olemaan saapuvilla lasta noudettaessa.

Milloin on aihetta otaksua, että lapsi täytäntöönpanon estämiseksi viedään maasta tai muutetaan paikasta toiseen taikka, jos asia muutoin on kiireellinen, täytäntöönpanoasiaa käsittelevä tuomioistuin voi huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi välittömästi vastapuolta kuulematta määrätä, että hyvinvointialueen viranomaisen on sijoitettava lapsi väliaikaisesti valtion tai hyvinvointialueen omistamaan tai ylläpitämään laitokseen taikka muuhun sopivaan hoitoon tai määrätä väliaikaisista 17 §:n mukaisista täytäntöönpanon turvaamistoimista ( väliaikainen turvaamistoimi ). (8.7.2022/627)

Erittäin kiireellisessä 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, jossa ei ole mahdollisuutta pyytää tuomioistuinta määräämään asiasta, ulosottomies tai poliisiviranomainen voi huoltajan vaatimuksesta lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi ottaa lapsen välittömästi haltuunsa siitä riippumatta, onko tämän lain mukainen täytäntöönpanoasia vireillä. Hyvinvointialueen viranomaisen on tällöin sijoitettava lapsi 1 momentin mukaisesti. (8.7.2022/627)

Ulosottomiehen tai poliisiviranomaisen on heti ilmoitettava 2 momentissa tarkoitetusta toimenpiteestä täytäntöönpanoasiaa käsittelevälle tuomioistuimelle tai, jos täytäntöönpanoasia ei ole vireillä tuomioistuimessa, käräjäoikeudelle, jonka tuomiopiirissä toimenpide on tapahtunut. Tuomioistuimen on niin pian kuin mahdollista ilmoituksen saapumisen jälkeen määrättävä väliaikaisesta turvaamistoimesta 1 ja 4 momentin mukaisesti tai määrättävä toimenpide peruutettavaksi. Ulosottomiehen tai poliisiviranomaisen on heti ilmoitettava 2 momentissa tarkoitetusta toimenpiteestä myös sille ulosottomiehelle, jonka käsiteltävänä on 4 §:n 2 momentin mukainen täytäntöönpanohakemus.

Tuomioistuimen 1 ja 3 momentin nojalla määräämä väliaikainen turvaamistoimi on voimassa, kunnes täytäntöönpanoasiassa on annettu päätös. Jos täytäntöönpanoasia ei ole vireillä tuomioistuimessa käräjäoikeuden määrätessä väliaikaisesta turvaamistoimesta 3 momentin nojalla, turvaamistoimi on kuitenkin voimassa vain käräjäoikeuden määräämän enintään yhden viikon ajan. Väliaikainen turvaamistoimi on määrättävä viipymättä peruutettavaksi, kun siihen ei enää ole aihetta.

Tämän lain nojalla maksettavaksi tuomittu uhkasakko peritään ja sakotettu haastetaan muuntorangaistuksen määräämistä koskevaan oikeudenkäyntiin sakon täytäntöönpanosta annetun lain (672/2002) mukaisessa järjestyksessä. Uhkasakosta ei kuitenkaan saa määrätä muuntorangaistusta, elleivät erittäin painavat syyt sitä vaadi. Jos muuntorangaistusta ei ole määrätty, muunnettavina olleiden sakkojen perimistä jatketaan ulosottotoimin.

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian vireilläolo ei estä päätöksen täytäntöönpanoa, ellei päätöksen täytäntöönpanoa ole kielletty tai määrätty keskeytettäväksi taikka ellei huollosta tai tapaamisoikeudesta ole annettu uutta täytäntöönpanokelpoista päätöstä tai väliaikaismääräystä.

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa asiaa ja tämän lain mukaista täytäntöönpanoasiaa ei voida käsitellä samassa oikeudenkäynnissä.

Tässä laissa tarkoitettu täytäntöönpanoa koskeva käräjäoikeuden päätös voidaan panna heti täytäntöön, vaikka päätös ei ole saanut lainvoimaa, jollei päätöksessä ole toisin määrätty tai muutoksenhakutuomioistuin noudattaen soveltuvin osin, mitä ulosottolaissa säädetään täytäntöönpanon keskeyttämisestä ulosottotointa koskevan muutoksenhakemuksen johdosta, toisin määrää. Uhkasakon perimiseksi ulosmitattua omaisuutta ei kuitenkaan saa myydä ennen kuin päätös, jolla uhkasakko on tuomittu maksettavaksi, on lainvoimainen.

Kun ulosottomies on määrätty noutamaan lapsi, tuomioistuimen tulee, jos sen päätös on pantavissa täytäntöön, hakijan pyynnöstä toimittaa päätös asianomaiselle ulosottomiehelle ja kehottaa tätä huolehtimaan päätöksen täytäntöönpanosta.

Valittamalla ei saa hakea muutosta päätökseen, jolla:

Päätöksestä, jolla tuomioistuin on määrännyt lapsen sijoitettavaksi tai muuttanut tapaamisoikeutta koskevia ehtoja väliaikaisesti, voidaan kuitenkin kannella. Kantelulle ei ole määräaikaa.

Tuomioistuimen määräyksestä kuulluille todistajille ja asiantuntijoille suoritettavat korvaukset, korvaus lääkärille tai muulle asiantuntijalle tämän lain mukaisista tehtävistä sekä kustannukset sovittelun suorittamisesta ja 25 §:ssä tarkoitetusta lapsen sijoittamisesta maksetaan valtion varoista.

Asianosaiselle maksetaan ennakolta valtion varoista myös 12 §:n 3 momentissa tarkoitettuun lääkärin tai muun asiantuntijan tutkimukseen tehtävää matkaa varten välttämättömät matka- ja toimeentulokustannukset noudattaen soveltuvin osin tuossa lainkohdassa mainitun lain säännöksiä.

Sovittelijalla on oikeus saada valtion varoista tehtävän vaativuuteen ja laajuuteen perustuva kohtuullinen palkkio ja korvaus tarpeellisista kuluistaan. Oikeusministeriön asetuksella säädetään tarkemmin toimenpiteistä, joista palkkiota maksetaan, palkkion suuruudesta, korvattavista kuluista sekä niistä asia- ja sovittelijakohtaisista syistä, joiden perusteella palkkiota voidaan korottaa tai alentaa. (19.12.2008/931)

Tässä pykälässä tarkoitetut korvaukset ja kustannukset jäävät valtion vahingoksi.

Ulosottomiehen pyynnöstä hyvinvointialueen ja kunnan viranomaisen on annettava täytäntöönpanon suorittamiseksi tarpeellista virka-apua. (8.7.2022/627)

Tuomioistuimen tai ulosottomiehen pyynnöstä poliisiviranomaisen tulee antaa virka-apua lapsen ja tämän huoltajan olinpaikan selvittämiseksi sekä päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi.

Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettu päätös pannaan yksityisoikeudellista vaatimusta koskevien pohjoismaisten tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta annetun lain (588/77) 8 ja 12 §:n nojalla täytäntöön Suomessa tämän lain mukaisesti. Vastaavasti pannaan täytäntöön myös Islannissa annettu Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta tehdyn sopimuksen (SopS 9/33) 10 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettu lapsen huoltoa koskeva päätös.

Suomessa täytäntöönpanokelpoiseksi vahvistettu vieraassa valtiossa annettu päätös pannaan täytäntöön lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 45 §:n mukaisesti, jos on kysymys muussa kuin 1 momentissa mainitussa valtiossa annetusta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevasta päätöksestä tai lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 26 §:ssä tarkoitetusta päätöksestä, jossa lapsen poisvieminen tai palauttamatta jättäminen on todettu luvattomaksi.

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 30 §:ssä tarkoitettu lapsen palauttamisesta annettu määräys pannaan täytäntöön mainitun lain 46 §:n mukaisesti.

Jos toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettu päätös on tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 mukaan pantava täytäntöön Suomessa, täytäntöönpano tapahtuu tämän lain mukaisesti. Jos toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tai lapsen palauttamisesta annettu päätös on tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta annetun neuvoston asetuksen (EU) 2019/1111 mukaan pantava täytäntöön Suomessa, täytäntöönpano tapahtuu mainitun asetuksen, tämän lain ja tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta annetun neuvoston asetuksen soveltamisesta annetun lain (454/2022) mukaisesti. Siitä kumpaa asetusta sovelletaan, säädetään viimeksi mainitun asetuksen 100 artiklassa. Mainittujen asetusten mukaisten päätösten täytäntöönpanoon ei sovelleta tämän pykälän 1 ja 2 momenttia. (10.6.2022/456)

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996. Samalla kumotaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen täytäntöönpanosta 4 päivänä heinäkuuta 1975 annettu laki (523/75) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Jos muussa laissa viitataan viimeksi mainittuun lakiin, on sen asemesta sovellettava tätä lakia.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Siirtymäsäännöksistä säädetään erikseen lailla.