1094/1996

Toimenpiteisiin, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain (1093/1996) mukaisesti, osoitetaan valtion talousarvioon vuosittain otettavista määrärahoista rahoitusta tukena ja lainana sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä ovat:

Rahoitusta voidaan hakemuksesta myöntää yksityiselle maanomistajalle. Edellä 1 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin voidaan rahoitusta hakemuksesta myöntää myös muulle hakijalle kuin yksityiselle maanomistajalle, jos rahoitettavat toimenpiteet edistävät yksityismetsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Edellä 1 §:n 2 momentin 3 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin voidaan varoja käyttää metsäkeskuksen päätöksellä hakemuksetta.

Yksityisellä maanomistajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä sekä sellaista luonnollisten henkilöiden muodostamaa yhtiötä, osuuskuntaa tai muuta yhteisöä taikka säätiötä, jonka pääasiallisena tarkoituksena on maatila- tai metsätalouden harjoittaminen. Yksityisellä maanomistajalla tarkoitetaan myös sellaista yhteismetsän osakaskuntaa ja yhteisaluelaissa (758/1989) tarkoitetun yhteisen alueen osakaskuntaa, jonka osuuksista vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden omistuksessa. (14.2.2003/112)

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään yksityisestä maanomistajasta, voidaan tuen osalta soveltaa myös 1 momentissa tarkoitetulta maanomistajalta saadun maanvuokraoikeuden, testamenttiin perustuvan käyttöoikeuden, lesken hallintaoikeuden, eläkeoikeuden tai muun vastaavan oikeuden haltijaan.

Holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999) tarkoitettu edunvalvoja saa ilman holhousviranomaisen lupaa päämiehensä puolesta ottaa tässä laissa tarkoitettua lainaa, josta päämiehen kiinteistö on panttina. (1.4.1999/454)

Tämän lain toimenpiteiden rahoituksen tulee perustua ennen toimenpiteen toteutusta laadittavaan suunnitelmaan tai toimenpiteen toteutuksen jälkeen annettavaan toteutusselvitykseen.

Toimenpidettä varten tulee laatia suunnitelma, jos se on tämän lain mukaisen rahoituksen myöntämisen tai toimenpiteen toteuttamisen vuoksi tarpeellista. Asetuksella voidaan säätää suunnitelman tarpeellisuudesta.

Metsätalousasioissa toimivaltainen ministeriö antaa tarkempia säännöksiä suunnitelmasta ja toteutusselvityksestä sekä niiden sisällöstä.

Rahoitusta ei saa käyttää työhön, joka on aiheutunut yksityismetsälain (412/67) edellyttämällä tavalla todetusta metsän hävittämisestä.

Rahoitusta ei saa myöskään käyttää työhön tai toimenpiteeseen, joka on säädetty maanomistajan velvollisuudeksi:

Lisäksi rahoitusta ei saa käyttää työhön tai toimenpiteeseen, joka on aiheutunut metsälain vastaiseksi todetusta toiminnasta tai joka ei ole sen mukainen, mitä metsälaissa tai muualla säädetään.

Tämän lain tarkoituksiin osoitettua määrärahaa ei saa käyttää luonnonsuojelulain (1096/1996) 25 §:n nojalla alueen määräaikaisesta rauhoittamisesta tehdyn sopimuksen perusteella maksettaviin korvauksiin tai korvauksiin, joista mainitun lain 53 tai 55 §:ssä taikka muutoin erikseen säädetään, eikä myöskään korvauksiin, jotka perustuvat mainittuja säännöksiä edeltäneisiin vastaaviin säännöksiin.

Metsien puuntuotannollisen kestävyyden ja elinvoimaisuuden turvaamiseksi voidaan rahoitusta myöntää seuraaviin metsien hoitoa ja käyttöä edistäviin töihin:

Tässä laissa tarkoitetaan:

Metsätalousasioissa toimivaltainen ministeriö voi antaa tarkempia yleisiä määräyksiä työlajien rajauksesta ja sisällöstä.

Työt on ohjattava kunkin alueen ja työlajin puitteissa ensi sijassa puuntuotannon kestävyyden kannalta tarkoituksenmukaisimpiin kohteisiin. Töiden on oltava taloudellisesti sekä metsäluonnon- ja ympäristönhoidon samoin kuin metsien biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tarkoituksenmukaisia eikä niillä saa aiheuttaa kohtuudella vältettävissä olevaa haittaa muulle ympäristölle. Työt on keskitettävä, mikäli mahdollista siten, että ne voidaan toteuttaa taloudellisesti edullisimmalla tavalla.

Metsätalousasioissa toimivaltainen ministeriö voi antaa tarkempia yleisiä määräyksiä töiden yleisistä vaatimuksista.

Kokonaan tuella voidaan rahoittaa kustannukset, jotka aiheutuvat metsänviljelyssä käytettävien siementen, taimien ja muiden välttämättömien tarvikkeiden hankinnasta sekä kulotuksessa tarpeellisista vakuutuksista. Kokonaan tuella voidaan rahoittaa myös töiden suunnittelusta aiheutuvat kustannukset metsätalousasioissa toimivaltaisen ministeriön määräämin perustein. Kustannusten rahoittamisesta ympäristötuella säädetään lisäksi 19 §:ssä.

Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten (toteuttamiskustannukset) rahoittamiseen voidaan myöntää yhteishankkeena toteutettavaan kunnostusojitukseen ja metsätien tekemiseen joko tukea tai lainaa ja muihin töihin yksinomaan tukea.

Metsäkeskuksen toimivaltansa puitteissa tämän lain nojalla tekemät lainapäätökset sitovat velkasuhteen osapuolena olevaa valtiota, jollei toisin säädetä.

Toteuttamiskustannuksiin myönnettävän tuen suuruuden määräämistä varten maa jaetaan vyöhykkeisiin. Tuen enimmäismäärä on 70 prosenttia toteutuneista kustannuksista tai vastaavista keskimääräisistä kustannuksista, jotka vuosittain vahvistetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Energiapuun korjuussa tuen enimmäismäärä on kuitenkin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella vahvistettu euromäärä energiakäyttöön luovutetun puun kiintokuutiometriä kohti. (30.12.2002/1285)

Lainaa voidaan myöntää suoritettavien toimenpiteiden rahoittamiseen joko toteutuneita kustannuksia tai ministeriön vahvistamia keskimääräisiä kustannuksia vastaava määrä.

Rahoitettavista kustannuksista ja keskimääräisten kustannusten määrittämisestä sekä vyöhykkeistä ja niillä sovellettavista tukiprosenteista säädetään asetuksella. Asetuksella voidaan myös säätää tukiprosenttia alennettavaksi silloin, kun kiinteistöllä, jota rahoitettavaksi esitetty toimenpide koskee, ei ole ajan tasalla olevaa, metsäkeskuksen tämän lain mukaisten toimenpiteiden osalta tarkastamaa tilakohtaista metsäsuunnitelmaa ( metsäsuunnitelma ) lukuun ottamatta pellonmetsityksiä, 11 §:ssä tarkoitettuja työllisyystöitä sekä yhteishankkeina toteutettavia kunnostusojituksia ja metsäteitä. (19.12.1997/1286)

Metsäasioissa toimivaltainen ministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä tässä laissa tarkoitetun metsäsuunnitelman sisällöstä. (19.12.1997/1286)

Poiketen siitä, mitä 8 ja 9 §:ssä säädetään metsänuudistamistöiden rahoittamisesta tai rahoituksen määrästä ja perusteista, 6 §:n 1 momentin 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuun metsänuudistamistyöhön voidaan vuoden 2002 loppuun saakka soveltaa rahoitushakemuksen saapumisajankohtana voimassa olleita Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain säännöksiä.

Yhteishankkeena toteutettavassa kunnostusojituksessa ja metsätien tekemisessä voidaan myös sellaiselle hyödynsaajalle, joka ei ole vaatinut ojitusta tai tien tekemistä taikka yhtynyt tällaiseen vaatimukseen, mutta joka on ojitus- tai tietoimituksessa velvoitettu osallistumaan hankkeeseen, myöntää 8 §:ssä tarkoitettua tukea.

Nuoren metsän hoitoon, joka teetetään työttömällä työvoimalla, voidaan tukea myöntää enintään 80 prosenttia toteuttamiskustannuksista. Työttömän työvoiman käyttämisestä nuoren metsän hoitoon ( työllisyystyö ) säädetään työministeriön asetuksella. Työllisyystyönä toteutettavassa energiapuun korjuussa voidaan 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua tuen enimmäismäärää korottaa maa- ja metsätalousministeriön asetuksella vahvistetulla euromäärällä kiintokuutiometriä kohti.

Laina on maksettava takaisin toistaiseksi 12 prosentin vuotuismaksuin, jollei lainaa ole vuotuismaksulle asetuksella säädetyn vähimmäismäärän perusteella perittävä takaisin edellä mainittua suuremmin vuotuismaksuin.

Vuotuismaksusta luetaan lainan koroksi toistaiseksi neljä prosenttia maksamattomalle pääomalle. Muu osa vuotuismaksusta luetaan pääoman lyhennykseksi.

Lainaa myönnettäessä ja sitä takaisin perittäessä käsitellään saman maanomistajan samaan hankkeeseen kuuluvia kiinteistöjä yhtenä kokonaisuutena niin kauan kuin kiinteistöt ovat samalla omistajalla.

Myönnettävän lainan vähimmäismäärästä, vuotuismaksujen suorittamisen alkamisajasta ja kannosta sekä saamisen ylimääräisestä lyhentämisestä ja lainojen muista ehdoista säädetään valtioneuvoston asetuksella. (30.12.2002/1285)

Valtioneuvosto voi, sen estämättä mitä lainan takaisinmaksusta muutoin säädetään, päättää perusteista, joiden mukaan jäljellä olevan lainapääoman takaisin maksettavaa määrää voidaan alentaa silloin, kun suoritusvelvollinen suorittaa koko jäljellä olevan lainapääoman takaisin yhdellä kertaa.

Kiinteistö on panttina sen osalle myönnetyn lainan, lainan koron ja viivästyskoron sekä perimiskulujen suorittamisesta niin kuin maakaaren (540/1995) 20 luvussa säädetään. (11.6.1999/718)

Yhteismetsän osakaskunnalta ei vaadita 1 momentissa tarkoitettua tai muutakaan vakuutta. Yhteisaluelaissa tarkoitetun alueen osalle tulevan valtion saamisen ja sen koron vakuudeksi on asetettava metsäkeskuksen hyväksymä vakuus.

Jos yhteismetsä jaetaan osakastilojen kesken tai myydään osakasten hyväksi ja yhteismetsälain (37/1991) 5 §:ssä tarkoitettu lupa yhteismetsän jakamiseen tai myymiseen on myönnetty, voi metsäkeskus määrätä yhteismetsän osakaskunnalta olevan valtion saamisen korkoineen erääntyväksi maksettavaksi heti. (19.12.1997/1286)

4 momentti on kumottu L:lla 19.12.1997/1286 .

Lainan perintää hoitavana viranomaisena toimii Valtiokonttori siten kuin eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lainojen ja saamisten siirtämisestä Valtiokonttorin hoidettavaksi annetussa laissa (78/2007) säädetään.

Metsäkeskus voi antaa suostumuksen kirjauksen muuttamiseen tai poistamiseen 13 §:n 1 ja 3 momentin mukaisesti panttina olevasta kiinteistöstä osittamalla muodostetun kiinteistön osalta. Suostumus voidaan antaa vain, jos valtion saamisen periminen ei vaarannu panttioikeuden lakkaamisen vuoksi.

Jos hankkeen kustannusten jako, jota ei ole vahvistettu muun lainsäädännön nojalla, havaitaan virheelliseksi, metsäkeskus voi oikaista jakoa. Ennen oikaisemista on niille, joiden oikeuksiin toimenpide saattaa vaikuttaa, varattava tilaisuus tulla kuulluiksi. Oikaistaessa saadaan lainan määrää lisätä vain siltä osin kuin se ei ole erääntynyt maksettavaksi.

Jos velvollisuuteen osallistua tämän lain mukaisen hankkeen kustannuksiin määrätään muun kuin tämän lain nojalla muutoksia, metsäkeskus voi hakemuksesta muuttaa kiinteistölle kohdistuvan valtion lainan osittelua siltä osin kuin laina ei ole erääntynyt.

Metsänuudistamisesta, kunnostusojituksesta tai metsätien tekemisestä hyötyä saanut maanomistaja on velvollinen huolehtimaan toimenpiteen kohteena olleen alueen tai metsätien hoidosta ja kunnossapidosta 15 vuotta hankkeelle myönnetyn rahoituksen loppuunmaksamisesta. Kiinteistön tai muun alueen omistusoikeuden siirtyessä uudelle omistajalle tälle siirtyy myös hoito- ja kunnossapitovelvollisuus. Hoito- ja kunnossapitovelvollisuuteen kuuluvista toimenpiteistä säädetään asetuksella.

Metsäkeskus valvoo hoito- ja kunnossapitovelvollisuuden noudattamista. Jos metsänuudistamisalueen tai kunnostusojituksen hyötyalueen hoito taikka metsätien kunnossapito on laiminlyöty, tulee metsäkeskuksen kehottaa hoito- ja kunnossapitovelvollista korjaamaan laiminlyöntinsä määräajassa.

Jos toimenpide on vaarassa menettää huomattavalta osalta merkityksensä 2 momentissa tarkoitetun laiminlyönnin johdosta eikä maanomistaja ole määräajassa noudattanut annettua kehotusta, Maaseutuvirasto voi metsäkeskuksen esityksestä päättää, että toimenpiteeseen myönnetty tuki on osaksi tai kokonaan perittävä takaisin tai laina irtisanottava ja että hoito- ja kunnossapitovelvollisuus lakkaa. (23.3.2007/316)

Tuki peritään takaisin siltä, joka omistusaikanaan on laiminlyönyt hoito- ja kunnossapitovelvollisuutensa. Laina peritään velalliselta tai otetaan panttina olevasta kiinteistöstä riippumatta siitä, kenen omistusaikana hoito- ja kunnossapitovelvollisuus on laiminlyöty. Rahoituksen saajalle voidaan määrätä 29 §:ssä tarkoitettu seuraamus silloin, kun saaja on laiminlyönyt mainitun velvollisuutensa.

Jos maanomistaja on alkanut käyttää metsänuudistamisaluetta tai kunnostusojituksen hyötyaluetta siten, että alueen käyttö metsätaloudelliseen tarkoitukseen olennaisilta osin estyy, Maaseutuviraston tulee metsäkeskuksen esityksestä määrätä laina alueen osalta heti maksettavaksi takaisin. Jollei tuen loppuunmaksamisesta ole kulunut 15 vuotta, Maaseutuvirasto voi metsäkeskuksen esityksestä määrätä, että alueen osalle myönnetty tuki, lukuun ottamatta 19 §:n 1 momentin mukaista ympäristötukea, on maksettava takaisin valtiolle osaksi tai kokonaan. Maaseutuviraston tehtyä tässä tarkoitetun päätöksen lakkaa alueen hoito- ja kunnossapitovelvollisuus. Tuki peritään takaisin siltä, jonka omistusaikana alueen käyttö on muutettu. Laina peritään velalliselta tai otetaan panttina olevasta kiinteistöstä riippumatta siitä, kenen omistusaikana alueen käyttö on muutettu.

Jos omistusoikeus kiinteistöön on siirtynyt yhteisölle tai säätiölle, jolle 2 §:n mukaan ei saada myöntää lainaa, on metsäkeskuksen asiasta tiedon saatuaan määrättävä laina kiinteistön osalta heti maksettavaksi takaisin.

Jos maanomistaja on olennaisilta osin menettänyt valtion varoilla rahoitettuun metsänuudistamiseen, kunnostusojitukseen tai metsätiehen perustuvan taloudellisen hyödyn luonnontuhon, maanomistajasta riippumattomasta syystä aiheutuneen kulon tai muun syyn taikka vahingon välttämiseksi tarpeellisista toimista aiheutuneiden vahinkojen johdosta eikä työn uusiminen tämän lain mukaisesti ole tarkoituksenmukaista, metsäkeskus voi hakemuksesta päättää, että tuhon tai toimenpiteen kohteeksi joutuneen alueen taikka metsätien hoito- ja kunnossapitovelvollisuus lakkaa ja että lainan enemmästä perimisestä luovutaan.

Milloin 1 momentissa tarkoitettu taloudellinen hyöty menetetään 1 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden taikka alueeseen tai tiehen eri lakien nojalla kohdistettavien käyttörajoitusten tai toimenpidekieltojen johdosta, metsäkeskus voi hakemuksesta päättää, että tällaisen alueen tai metsätien hoito- ja kunnossapitovelvollisuus lakkaa ja, jos menetettyä hyötyä ei ole muutoin korvattu, että lainan enemmästä perimisestä luovutaan.

Milloin metsien hoitoon tai käyttöön liittyvissä toimenpiteissä otetaan huomioon metsän biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen, luonnonhoito tai metsien muu kuin puuntuotannollinen käyttö laajemmin kuin mitä niistä metsälaissa säädetään maanomistajan velvollisuudeksi taikka tämän lain 7 §:n nojalla määrätään tahi kyse on metsälain 10 §:n 3 momentissa tarkoitetun velvoitteen täyttämisestä, voidaan maanomistajalle tästä aiheutuvat, vähäistä suuremmat lisäkustannukset ja taloudelliset menetykset rahoittaa osittain tai kokonaan valtion varoilla ( ympäristötuki ). Ympäristötukea ei kuitenkaan voida myöntää silloin, kun monimuotoisuuden ylläpitämisestä johtuva metsäntuoton väheneminen tai muu taloudellinen menetys on metsälain 11 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vähäistä.

Myönnettäessä tukea edellä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tehdään sopimus myönnettävästä tuesta ja kyseessä olevaa aluetta koskevista velvoitteista. Sopimus on voimassa, vaikka alue siirtyy uudelle omistajalle. Sopimuksesta on tehtävä merkintä kiinteistörekisteriin. Sopimusta ei kuitenkaan tarvita silloin, kun on kyse ympäristötuen myöntämisestä puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi rahoitettavista töistä aiheutuviin edellä 1 momentissa tarkoitettuihin lisäkustannuksiin. (19.12.1997/1286)

Metsätalousasioissa toimivaltainen ministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä ympäristötuesta, edellä 2 momentissa tarkoitetusta sopimuksesta, ympäristötuen takaisinperinnästä ja takaisin perittävälle tuelle määrättävästä korosta. (19.12.1997/1286)

Rahoitusta voidaan käyttää valtioneuvoston 23 päivänä lokakuuta 2002 tekemässä periaatepäätöksessä Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lapin läänin lounaisosan metsien monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmasta tarkoitettuihin luonnonarvokauppa- ja yhteistoimintaverkostokokeiluihin, jotka edistävät metsätalousmaan monimuotoisuutta. Kohteet valitaan luonnonsuojelubiologisilla perusteilla. Luonnonarvokaupassa luonnonarvojen säilyttämiseksi tai lisäämiseksi tehdään sopimus.

Luonnonarvokaupassa sopimusosapuolina ovat alueella toimivaltainen metsäkeskus ja 2 §:ssä tarkoitettu yksityinen maanomistaja. Sopimusta ei tehdä kohteista, joiden biologisen monimuotoisuuden turvaaminen on laissa säädetty maanomistajan velvollisuudeksi. Sopimus tehdään enintään 20 vuoden määräajaksi ja se on voimassa, vaikka alue siirtyisi uudelle omistajalle. Sopimuksesta tehdään merkintä kiinteistörekisteriin. Uusi omistaja voi irtisanoa sopimuksen kuuden kuukauden kuluessa omistusoikeuden siirtymisestä. Irtisanominen tulee voimaan, kun uusi omistaja on palauttanut metsäkeskukselle jäljellä olevaa sopimuskautta vastaavan osuuden metsäkeskuksen maksamasta rahoituksesta.

Sopimus voidaan irtisanoa myös kohteen luonnonsuojelubiologisten olosuhteiden tai muiden sopimusvelvoitteen täyttämiseen vaikuttavien olosuhteiden muututtua niin, ettei sopimuksen voimassaololle ole enää perusteita tai sopimuksen voimassaolon ollessa kohtuutonta. Jos maanomistaja on omalla menettelyllään tietoisesti heikentänyt kohteen luonnonsuojelubiologisia olosuhteita, hän on velvollinen palauttamaan metsäkeskukselle irtisanotun sopimuksen perusteella maksetun rahoituksen.

Yhteistoimintaverkoston kokeiluhankkeet valitaan maa- ja metsätalousministeriön yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa järjestämässä hakukilpailussa. Luonnonarvokauppakokeilu aloitetaan Lounais-Suomen metsäkeskuksen toimialueella pääasiassa Satakunnan maakunnassa vuonna 2003. Kokeilualueen mahdollisesta laajentamisesta säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Metsäkeskus tekee luonnonarvokauppasopimuksia sen käyttöön tätä tarkoitusta varten osoitettujen varojen puitteissa. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kokeiluhankkeiden toimeenpanosta.

Erillisinä metsäluonnon hoitohankkeina voidaan suunnitella ja toteuttaa:

Metsäluonnon hoitohankkeet suunnitellaan ja toteutetaan metsäkeskuksen toimesta tai valvonnassa. Hankkeisiin sisältyvät työt tulee suunnitella yhteistyössä maanomistajan kanssa ja töiden suorittaminen edellyttää maanomistajan suostumusta.

Metsäkeskus päättää varojen käyttämisestä hankkeiden rahoittamiseen sen käyttöön tätä tarkoitusta varten osoitettujen varojen puitteissa ottaen huomioon tarkoitukseen mahdollisesti käytettävissä olevan muun rahoituksen.

Edellä 1 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin muihin edistämistoimenpiteisiin voidaan rahoitusta myöntää:

Virheellä ja vahingolla tarkoitetaan tämän lain mukaisesti rahoitettuihin toimenpiteisiin liittyvää virhettä tai vahinkoa.

Edellä 3 §:ssä tarkoitetun toteutusselvityksen laadinnasta aiheutuvat kustannukset voidaan rahoittaa kokonaan tuella metsätalousasioissa toimivaltaisen ministeriön määräämin perustein. (19.12.1997/1286)

Juurikäävän torjuntaan, joka tehdään juurikäävän leviämisen riskialueella kivennäismaalla suoritettavan hakkuun yhteydessä toukokuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana, voidaan hakkuutyön suorittajalle myöntää tukea torjunta-ainekustannuksia vastaava määrä sekä tukea torjunta-aineen levityksestä aiheutuviin kustannuksiin. Enintään vastaavan tasoista tukea voidaan vaihtoehtoisesti myöntää uudistushakkuissa todetuilla tuhoalueilla juurikäävän mekaaniseen torjuntaan. Juurikäävän leviämisen riskialueista, tuen kohteesta ja määrästä sekä torjuntamenetelmistä säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. (30.12.2002/1285)

Kokeilu- ja selvitystoimintaan myönnettävästä tuesta päättää metsätalousasioissa toimivaltainen ministeriö sille esitettyjen hakemusten perusteella.

Virheen korjaamisesta ja vahingon korvaamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan rahoittaa kokonaan valtion tuella vain, milloin se asian laatuun tai kustannuksiin nähden harkitaan kohtuulliseksi eikä kyse ole tahallisuudesta tai huolimattomuudesta.

5 momentti on kumottu L:lla 19.11.2004/983 , joka tulee voimaan A:lla säädettävänä ajankohtana. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Energiapuun haketuksessa tuen enimmäismäärä on maa- ja metsätalousministeriön asetuksella vahvistettu euromäärä valmistetun hakkeen irtokuutiometriä kohti. Tarkempia säännöksiä edellä tarkoitetun tuen myöntämisen edellytyksistä voidaan antaa maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. (30.12.2002/1285)

Rahoitusta 2 luvussa tarkoitettuihin puuntuotannon kestävyyden turvaamistöihin, 3 luvussa tarkoitettua ympäristötukea ja rahoitusta 22 §:n 1 momentin 1–4 ja 6 kohdassa tarkoitettuihin muihin edistämistoimenpiteisiin haetaan metsäkeskukselta. (11.6.1999/718)

Haettaessa rahoitusta erikseen suunnitelman laatimiseen hakemukseen tulee liittää selvitys suunniteltavasta toimenpiteestä. Haettaessa rahoitusta toimenpiteen toteuttamiseen hakemukseen tulee liittää 3 §:ssä tarkoitettu suunnitelma taikka toteutusselvitys, siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. (19.12.1997/1286)

Metsäkeskus ratkaisee sen käyttöön asetettujen määrärahojen puitteissa hakemukset, jotka koskevat varojen myöntämistä 1 momentissa mainittuihin tarkoituksiin. Metsäkeskuksen tulee samalla päättää ajankohdasta, johon mennessä suunnitelman laadinta tai rahoituspäätökseen sisältyvät suunnitelman perusteella rahoitettavat toimenpiteet tulee toteuttaa. (19.12.1997/1286)

Jos aiotusta toimenpiteestä on tehtävä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/94) mukaisesti arviointiselostus, ei päätöstä valtion varojen myöntämisestä saa tehdä ennen kuin metsäkeskus on saanut käyttöönsä mainitun arviointiselostuksen. Jos selostukseen sisältyy tämän lain säännösten soveltamiseksi tarpeelliset tiedot ympäristövaikutuksista, ei selvitystä tältä osin vaadita uudestaan.

Metsäkeskuksen on päättäessään toimenpiteiden rahoittamisesta otettava huomioon luonnonsuojelulain 9, 29–35, 47–49, 55 ja 56 §:stä sekä 10 luvusta johtuvat rajoitukset. Päätöksentekoon liittyvästä lausuntomenettelystä säädetään asetuksella.

Silloin kun on kysymys tämän lain mukaisten töiden rahoittamisesta Euroopan unionin osaksi rahoittamien ohjelmien puitteissa, voidaan 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin myöntää tämän lain mukaista tukea ohjelmien edellyttämänä kansallisena osarahoituksena.

Sen estämättä, mitä tässä laissa säädetään, tulee tukea Euroopan unionin osaksi rahoittamiin toimenpiteisiin myönnettäessä noudattaa, mitä Euroopan yhteisön säädöksissä säädetään tai niiden nojalla annetuissa Euroopan unionin toimielinten päätöksissä määrätään taikka mitä maaseutuelinkeinojen rahoituslaissa (329/1999) säädetään tuen myöntämisen edellytyksistä, tuen määrästä sekä tuen takaisinperimisestä ja muista ehdoista. (12.3.1999/332)

Toimenpiteen suunnitteluun ja suunnitelman perusteella rahoitettavaan toimenpiteeseen myönnetty tuki tai laina maksetaan rahoituspäätöksen mukaisesti yhtenä tai useampana eränä. Rahoituspäätöksessä on kuitenkin määrättävä, että vähintään neljännes myönnetystä tuesta tai lainasta jää maksettavaksi vasta sen jälkeen, kun rahoituksen saaja on antanut kirjallisen ilmoituksen hakemuksessa esitettyjen toimenpiteiden loppuunsaattamisesta (toteutusilmoitus). Muihin toimenpiteisiin myönnetty tuki maksetaan yhtenä eränä sen jälkeen, kun metsäkeskus on päättänyt rahoituksen myöntämisestä.

Rahoituspäätöksen antanut metsäkeskus voi peruuttaa rahoituksen tai muuttaa sitä koskevaa päätöstään siltä osin kuin työtä ei ole tehty, jos on ilmeistä, että työn kohteena olevaa aluetta aletaan käyttää siten, että työn tavoite jää olennaiselta osin saavuttamatta.

Maaseutuviraston tulee metsäkeskuksen esityksestä päättää, että rahoitus peruutetaan, jo maksettu tuki peritään takaisin valtiolle tai laina irtisanotaan, jos rahoitus on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin se on myönnetty, rahoituksen saaja on antanut rahoituksen myöntämiseen tai maksamiseen olennaisesti vaikuttaneita virheellisiä tietoja tai jos hän on menetellyt muutoin vilpillisesti siltä osin kuin sanottu menettely on olennaisesti vaikuttanut rahoituksen myöntämiseen ja sen määrään. Ennen kuin rahoitus peruutetaan, jo maksettu tuki peritään takaisin tai laina irtisanotaan tämän momentin mukaisesti, rahoituksen saajalle on varattava tilaisuus korjata virheensä, jos virhe on vähäinen ja jos maastossa oleva virhe on kohtuullisin toimenpitein korjattavissa. (23.3.2007/316)

Maaseutuvirasto voi metsäkeskuksen esityksestä päättää, että rahoitus peruutetaan tai tuki peritään takaisin osaksi tai kokonaan taikka että laina irtisanotaan valtioneuvoston asetuksella tarvittaessa tarkemmin säädetyin perustein, jos:

(23.3.2007/316)

Rahoituksen saajan on välittömästi ilmoitettava metsäkeskukselle sellaisesta olosuhteiden muutoksesta, joka saattaa aiheuttaa 2 momentissa tarkoitetun seuraamuksen. Sama ilmoittamisvelvollisuus on sillä, jolta valtion rahoitus voitaisiin periä takaisin 15–17 §:n säännösten nojalla.

Lainan irtisanomista lukuun ottamatta rahoitusta ei saa tämän pykälän perusteella määrätä takaisin perittäväksi enää sen jälkeen, kun rahoituksen myöntämisestä on kulunut kymmenen vuotta.

Tämän pykälän 1, 2 ja 4 momentin säännöksiä ei sovelleta silloin, kun on kyse 15–17 §:ssä tarkoitetusta takaisinperimisen perusteesta.

Jos laina irtisanotaan 15 §:n taikka 28 §:n 1 tai 2 momentin perusteella, voidaan lainan saajalta lisäksi periä saatua korkoetuutta vastaava määrä siten kuin valtioneuvoston päätöksellä tarvittaessa tarkemmin säädetään. (19.12.1997/1286)

Jos rahoituksen saaja on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyönyt 15 §:ssä tarkoitetun hoito- ja kunnossapitovelvollisuuden tai menetellyt 28 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla eikä tällaisesta menettelystä ole kulunut neljää vuotta, Maaseutuvirasto voi metsäkeskuksen esityksestä korottaa takaisin perittävän tuen tai 1 momentissa tarkoitetun korkoetuuden määrää enintään 20 prosentilla taikka, jos kysymys on erittäin törkeästä menettelystä, enintään 100 prosentilla. (23.3.2007/316)

Jatkuvien tai toistuvien tekojen osalta 2 momentissa tarkoitettu neljän vuoden vanhenemisaika alkaa kulua siitä päivästä, jona väärinkäyttö on päättynyt. Seuraamuksesta annettavan lainvoimaisen päätöksen täytäntöönpanoaika on kolme vuotta. (30.12.2002/1285)

4 momentti on kumottu L:lla 30.12.2002/1285 .

Edellä 15 §:n 3 ja 4 momentin, 16 §:n ja 28 §:n 1 ja 2 momentin perusteella takaisin maksettavaksi määrätylle tuelle ja 29 §:n 1 momentin nojalla takaisin perittävälle korkoetuudelle on maksettava korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä siitä päivästä, jona myönnetty tuki on maksettu loppuun tai takaisin perittävä korkoetuus on määrätty maksettavaksi takaisin.

Jos lainan maksu viivästyy, viivästyneelle pääomalle peritään vuotuista viivästyskorkoa eräpäivästä lukien korkolain 4 §:ssä säädetyn korkokannan mukaisesti.

Jos takaisin maksettavaksi määrättyä tukea taikka muuta valtion saamista tai sen osaa ei makseta määräajassa, takaisin maksettavaksi määrätylle pääomalle peritään korkolain 4 §:ssä tarkoitetun korkokannan mukaista viivästyskorkoa kunkin erän erääntymisestä lukien.

Viivästyskoron sijasta voidaan periä 5 euron suuruinen viivästysmaksu, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi.

Lainan erääntynyt vuotuismaksu ja valtiolle tämän lain nojalla takaisin perittävä rahoitus tai maksettavaksi määrätty muu suoritus saadaan periä ulosottotoimin ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään.

Tässä laissa ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa asetuksessa (1311/1996) tarkoitetun valtion muun kuin lainasaamisen perii Maaseutuvirasto.

Valtion saamisen maksuunpanosta, kannosta ja tilittämisestä on voimassa, mitä eräiden valtion rahasaamisten maksuunpanosta, kannosta ja tilittämisestä annetussa asetuksessa (559/1967) säädetään.

Metsätalousasioissa toimivaltainen ministeriö päättää vuosittain varojen suuntaamisesta tässä laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin sekä asettaa varat tilitystä vastaan metsäkeskuksen käytettäväksi.

Päätöksessä tulee esittää suunnitelma määrärahojen käytöstä ja sen laadinnassa tulee ottaa huomioon maan eri osien olosuhteet ja työllisyysnäkökohdat sekä metsälain 4 §:ssä tarkoitetuissa metsätalouden alueellisissa tavoiteohjelmissa esitetyt alueelliset erityispiirteet ja -tarpeet.

Metsätalousasioissa toimivaltainen ministeriö antaa tämän lain mukaista toimintaa koskevia yleisiä määräyksiä ja ohjeita sekä valvoo toimintaa ja valtion varojen käyttöä.

Metsäkeskuksen tulee toimialueellaan valvoa tämän lain mukaista toimintaa ja valtion varojen käyttöä noudattaen, mitä näiden tehtävien hoidosta metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetussa laissa (1474/95) tai muualla säädetään tai määrätään.

Tämän lain mukaiseen metsäkeskuksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Toimivaltainen hallinto-oikeus on se hallinto-oikeus, jonka tuomiopiirissä pääosa kyseessä olevasta metsätalousmaasta sijaitsee. (23.3.2007/316)

Muutoksenhakuun sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/96) säädetään muutoksenhausta hallintoviranomaisen päätökseen.

Jos muutoksenhakuviranomainen tai metsäkeskus katsoo tarpeelliseksi taikka maanomistaja vaatii, on 15, 16, 18 ja 19 §:ssä, 22 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa ja 27 §:ssä tarkoitetuissa asioissa suoritettava katselmus. Katselmuksen suorittaa metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain 15 §:ssä tarkoitettu katselmustoimikunta.

Sen lisäksi, mitä muutoksenhausta erikseen säädetään, metsäkeskuksella on oikeus valittaa Maaseutuviraston ja hallinto-oikeuden tämän lain nojalla tekemästä päätöksestä, jos Maaseutuviraston päätös poikkeaa metsäkeskuksen esityksestä tai jos hallinto-oikeus on muuttanut metsäkeskuksen taikka Maaseutuviraston päätöstä tai kumonnut sen. (23.3.2007/316)

Tämän lain täytäntöönpanon johto ja valvonta kuuluu metsätalousasioissa toimivaltaiselle ministeriölle.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Tällä lailla kumotaan 13 päivänä helmikuuta 1987 annettu metsänparannuslaki (140/87) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän lain tarkoituksiin osoitettuja varoja saadaan käyttää kumotun metsänparannuslain mukaisesti vuoden 1999 loppuun sellaisen metsänparannushankkeen rahoittamiseen, jota koskevan suunnitelman maastotyöt on tehty vuoden 1996 loppuun mennessä tai rahoituspäätös annettu ennen tämän lain voimaantuloa, sekä sellaisen ennen tämän lain voimaantuloa aloitetun metsänparannustyön rahoittamiseen, joka on suoritettu ilman metsälautakunnan tai metsäkeskuksen ennakkoon hyväksymää suunnitelmaa ja jota koskeva rahoitushakemuksen käsittävä loppuselvitys on toimitettu metsäkeskukselle viimeistään vuoden 1997 loppuun mennessä. Lisäksi tämän lain tarkoituksiin osoitettuja varoja saadaan käyttää kumotun metsänparannuslain mukaisesti vuoden 2002 loppuun sellaisen metsänparannushankkeen rahoittamiseen, jota koskeva rahoituspäätös on annettu ennen 31 päivää joulukuuta 1999. (11.6.1999/718)

Niitä varoja, jotka valtion talousarviossa on myönnetty käytettäväksi kumottavan metsänparannuslain tarkoituksiin, saa käyttää myös tämän lain tarkoituksiin.

Kumottavan metsänparannuslain nojalla syntyneiden oikeuksien ja velvollisuuksien samoin kuin mainitun lain nojalla rahoitettujen töiden osalta on noudatettava tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tämä ei kuitenkaan koske toimielimiä jamenettelyä, joihin tämän lain säännöksiä voidaan soveltaa silloinkin, kun muutoin sovelletaan kumottavan metsänparannuslain säännöksiä.

Mitä 10, 11, 15, 16, 18, 19, 25, 26 ja 28–30 §:ssä säädetään, sovelletaan niihinkin tapauksiin, joihin muutoin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Silloin, kun rahoituspäätös on annettu ennen 1 päivää tammikuuta 1997, ei kuitenkaan sovelleta 29 §:n säännöstä siltä osin kuin se koskee takaisinperittävän määrän korottamista taikka seuraamusluontoista korkoa. Myöskään 11 ja 19 §:ää ei sovelleta, ja 10 §:ää sovelletaan vain passiiviosakkaan hakemuksesta. Jos rahoituspäätös on annettu ennen mainittua päivämäärää, lainan irtisanomista koskeva päätös voidaan kohdistaa velalliseen riippumatta siitä, omistaako hän edelleen kiinteistön, jos hän on omistusaikanaan laiminlyönyt 15 tai 16 §:ssä tarkoitetun velvollisuuden. Jos kiinteistön omistaja, joka ei ole velallinen, on laiminlyönyt mainitun velvollisuuden, laina voidaan irtisanoa ja periä laiminlyöjän omistamasta kiinteistöstä, jos se on panttina lainan takaisin maksamisesta. (19.12.1997/1286)

Metsänparannuslain nojalla myönnetyn lainan perintää hoitavana viranomaisena toimii Valtiokonttori siten kuin eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lainojen ja saamisten siirtämisestä Valtiokonttorin hoidettavaksi annetussa laissa säädetään. (2.2.2007/85)