Asetus puolustusvoimista
Up-to-date- Keywords
- Puolustusvoimat
- Type of statute
- Asetus
- Administrative sector
- Puolustusministeriö
- Date of Issue
- Entry into force
- Remark
- kumoutunut, ks. L 551/2007 51 §
- ELI identifier
- http://data.finlex.fi/eli/sd/1992/667/ajantasa/2006-12-14/fin
Puolustusministerin esittelystä säädetään puolustusvoimista 31 päivänä toukokuuta 1974 annetun lain (402/74) nojalla:
1 lukuPuolustusvoimien kokoonpano
1 §
Puolustusvoimien sotilaallisesta ja hallinnollisesta johtamisesta huolehtivat puolustusvoimain komentaja ja pääesikunta niin kuin puolustusvoimista annetun lain (402/74) 6 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.
2 §
Puolustusvoimien alueellista johtamista ja hallintoa varten maa on jaettu maanpuolustusalueisiin ja niiden alaisiin sotilaslääneihin niin kuin siitä erikseen säädetään. (28.11.1997/1047)
Paikallista johtamista ja hallintoa varten puolustusvoimiin kuuluu sotilaslaitoksia, joukko-osastoja ja muita yksiköitä.
Puolustushaaroja ovat maa-, meri- ja ilmavoimat.
Maavoimien materiaalihallintoa varten on puolustusvoimien materiaalilaitos sekä rauhanturvaamistoiminnan käytännön toimeenpanoa varten puolustusvoimien kansainvälinen keskus. (7.12.2000/1046)
3 § (20.12.2001/1346)
Maanpuolustuskorkeakoulusta säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella.
4 §
Puolustusministeriö antaa määräykset:
puolustusvoimien rauhan ajan kokoonpanosta ja johtosuhteista;
esikuntien, sotilaslaitosten ja joukko-osastojen perustamisesta, sijoituspaikasta ja lakkauttamisesta;
puolustushallinnon kiinteistö- ja rakennustoimen organisaatiosta; sekä
puolustusvoimien maksuliikkeen ja kirjanpidon yleisistä järjestelyistä.
Puolustusvoimain komentajalla on oikeus puolustusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti antaa 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen määräysten puitteissa rauhan ajan yksityiskohtaisia kokoonpanoja ja johtosuhteita koskevia määräyksiä esikuntien, sotilaslaitosten ja joukko-osastojen osalta.
2 lukuPuolustusvoimain komentaja
5 §
5 § on kumottu A:lla 17.3.2000/282 .
6 §
6 § on kumottu A:lla 17.3.2000/282 .
7 § (9.3.2000/284)
Puolustusvoimain komentajan tehtävistä sotilaskäskyasiain esittelyssä tasavallan presidentille säädetään puolustusvoimista annetun lain 8 a ja 8 b §:ssä.
Puolustusvoimain komentaja tekee puolustusministeriölle esitykset sellaisista puolustusvoimien virkaan nimittämistä ja tehtävään määräämistä koskevista asioista, jotka tasavallan presidentti ratkaisee valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta.
7 a § (9.3.2000/284)
Tasavallan presidentin, puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan käytännön yhteistoiminnan järjestämiseksi sotilaskäskyasioissa tulee puolustusvoimain komentajan antaa presidentille ja puolustusministerille tietoja sotilasesimiesten toimivaltaan kuuluvista merkittävistä valmisteilla olevista sotilaskäskyasioista.
8 §
Puolustusministeriön alaisena hallinnollisena viranomaisena puolustusvoimain komentaja käsittelee ja ratkaisee esittelystä ne hallinnolliset asiat, jotka on säädetty hänen toimivaltaansa kuuluviksi. Hän voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan hallinnollisessa asiassa, joka on tässä asetuksessa säädetty tai erikseen määrätty pääesikunnan käsiteltäväksi, sekä tehtävään määräämistä koskevan asian, joka 54 §:ssä säädetään puolustusvoimien muun viranomaisen ratkaistavaksi.
3 lukuPääesikunta
9 §
Pääesikunta on sotilaskäskyasioissa puolustusvoimain komentajan ja hallinnollisissa asioissa puolustusministeriön alainen.
10 §
Pääesikuntaa johtaa pääesikunnan päällikkö apunaan puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, puolustusvoimien operaatiopäällikkö ja puolustusvoimien sotatalouspäällikkö. (14.12.2006/1165)
Pääesikunnan päällikkö toimii puolustusvoimain komentajan sijaisena tämän ollessa estynyt.
11 § (7.12.2000/1046)
Puolustusvoimien sotilaallisena johtoesikuntana ja keskushallintoviranomaisena pääesikunta käsittelee ja ratkaisee ne puolustusvoimille kuuluvat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty puolustusvoimien muun viranomaisen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi, sekä johtaa ja valvoo puolustusvoimille säädettyjen tehtävien suorittamista, jollei puolustusvoimain komentajan toimivallasta muuta johdu.
12 § (14.12.2006/1165)
Pääesikunnassa on maavoimaesikunta, osastoja ja muita toimintayksiköitä.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun toimintayksikön tehtävistä ja organisaatiosta määrätään pääesikunnan työjärjestyksessä.
13 § (14.12.2006/1165)
Maavoimaesikuntaa johtaa maavoimapäällikkö.
14 §
14 § on kumottu A:lla 7.12.2000/1046 .
15 §
15 § on kumottu A:lla 7.12.2000/1046 .
16 §
Puolustusvoimien sisäisen toiminnan lainmukaisuutta ja sotilasoikeudenhoitoa ohjaa ja valvoo asessori. (14.12.2006/1165)
Puolustusvoimien hengellistä työtä johtaa ja valvoo kenttäpiispa. Kenttäpiispan tehtävistä on lisäksi säädetty kirkkolaissa (1054/1993) . (19.9.1997/887)
17 §
Pääesikunnassa ratkaisee hallinnollisen asian esittelystä pääesikunnan päällikkö, jollei asiaa ole säädetty tai määrätty taikka työjärjestyksessä annettu muun virkamiehen ratkaistavaksi. Ratkaisuvaltaa ei voida siirtää asioissa, jotka koskevat lausunnon tai selvityksen antamista taikka esityksen tekemistä tasavallan presidentille, ministeriölle, korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle hallinto-oikeudelle, valtioneuvoston oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle, jollei asia ole merkitykseltään vähäinen.
Pääesikunnan päällikkö voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, joka on määrätty tai työjärjestyksessä annettu hänen alaisensa virkamiehen ratkaistavaksi.
3 momentti on kumottu A:lla 27.10.1995/1224 .
18 §
Puolustusvoimain komentajalle esittelee asian pääesikunnan päällikkö tai hänen määräämänsä pääesikunnan esittelijä.
Pääesikunnan päällikölle esittelee toimialaansa koskevan asian puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, puolustusvoimien operaatiopäällikkö, puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, maavoimapäällikkö, asessori tai kenttäpiispa taikka muu työjärjestyksessä esittelijäksi määrätty virkamies. (14.12.2006/1165)
Sotilaskäskyasioiden käsittelystä, esittelystä ja ratkaisemisesta on voimassa lisäksi, mitä niistä on erikseen säädetty tai määrätty.
19 §
Tarkempia määräyksiä johtosuhteista ja työnjaosta sekä asian käsittelystä, esittelystä ja ratkaisemisesta pääesikunnassa sekä esikuntien tehtävien sisällöstä annetaan pääesikunnan päällikön vahvistamassa työjärjestyksessä.
4 lukuPuolustushaarat
20 §
Maavoimiin kuuluu sotilaslaitoksia ja joukko-osastoja.
Maavoimien sotilaallisesta johtamisesta alueellaan vastaa maanpuolustusalueen komentaja. (28.11.1997/1047)
21 §
Maavoimien rauhanajan materiaalitoimintoja ja poikkeusolojen valmiuteen liittyviä materiaalihallinnon valmisteluja hoitaa materiaalilaitos pääesikunnan alaisena sotilaslaitoksena.
Materiaalilaitoksen toiminnan yleistä ohjaamista ja kehittämistä varten sekä laitoksen toiminnan yhteensovittamiseksi valtakunnalliseen puolustustarviketeollisuuteen asetetaan laitokselle kolmeksi vuodeksi kerrallaan maavoimapäällikön johdolla toimiva johtokunta.
Johtokunnan tehtävistä ja toimivallasta sekä sen asettamisesta, kokoonpanosta ja työskentelymuodoista määrätään lähemmin johtosäännössä, jonka puolustusvoimain komentaja vahvistaa.
22 §
Merivoimiin kuuluu merivoimien esikunta, sotilaslaitoksia ja joukko-osastoja.
Merivoimia johtaa merivoimien komentaja.
Merivoimien esikunta ohjaa ja valvoo sotilasmerenkulkua sekä sitä edistäviä ja turvaavia toimenpiteitä. (28.11.1994/1032)
23 §
Ilmavoimiin kuuluu ilmavoimien esikunta, sotilaslaitoksia ja joukko-osastoja.
Ilmavoimia johtaa ilmavoimien komentaja.
24 §
Hallinnollisissa asioissa merivoimien esikunta ja ilmavoimien esikunta ovat puolustushaaraansa koskevissa asioissa suoraan pääesikunnan alaisia hallintoviranomaisia.
25 § (17.3.2000/282)
25 § on kumottu A:lla 17.3.2000/282 .
26 §
Merivoimien esikunnassa käsiteltävän hallinnollisen asian ratkaisee esittelystä merivoimien komentaja ja ilmavoimien esikunnassa käsiteltävän hallinnollisen asian ilmavoimien komentaja, jollei asiaa ole säädetty, määrätty tai työjärjestyksellä annettu muun virkamiehen ratkaistavaksi.
Tarkempia määräyksiä asian käsittelystä ja ratkaisemisesta merivoimien esikunnassa annetaan merivoimien komentajan vahvistamassa sekä asiain käsittelystä ja ratkaisemisesta ilmavoimien esikunnassa ilmavoimien komentajan vahvistamassa työjärjestyksessä.
5 lukuAlue- ja paikallisviranomaiset
Maanpuolustusalue
27 §
Maanpuolustusalueen esikunta on pääesikunnan alainen aluehallintoviranomainen.
28 § (17.3.2000/282)
28 § on kumottu A:lla 17.3.2000/282 .
Sotilaslääni
29 § (28.11.1997/1047)
Sotilasläänin esikunta on maanpuolustusalueen esikunnan alainen aluehallintoviranomainen.
30 § (17.3.2000/282)
30 § on kumottu A:lla 17.3.2000/282 .
Paikallisviranomaiset
31 § (28.11.1997/1047)
Sotilaslaitos, joukko-osasto ja varuskunta ovat puolustusvoimien paikallisviranomaisina hallinnollisissa asioissa pääesikunnan, maanpuolustusalueen, merivoimien tai ilmavoimien esikunnan taikka sotilaslaitoksen alaisia sen mukaan kuin siitä 4 §:ssä säädetyssä järjestyksessä määrätään.
32 § (17.3.2000/282)
32 § on kumottu A:lla 17.3.2000/282 .
Asian käsittely ja ratkaiseminen
33 §
Tässä luvussa tarkoitetussa alue- tai paikallishallintoviranomaisessa käsiteltävän hallinnollisen asian ratkaisee esittelystä asianomainen komentaja tai päällikkö, jollei asiaa ole säädetty tai määrätty taikka työjärjestyksellä annettu muun virkamiehen ratkaistavaksi.
Tarkempia määräyksiä tehtävistä sekä asian käsittelystä ja ratkaisemisesta 1 momentissa tarkoitetuissa alue- ja paikallisviranomaisissa annetaan asianomaisen hallintoyksikön komentajan tai päällikön vahvistamassa työjärjestyksessä.
6 lukuVirat ja niiden kelpoisuusvaatimukset
34 §
Puolustusvoimien virkojen jaon ja tehtävänimikkeet vahvistaa puolustusvoimain komentaja, ei kuitenkaan siltä osin kuin on kysymys organisaatiojärjestelyistä, joista puolustusministeriö 4 §:n mukaisesti määrää.
35 § (20.12.2001/1346)
Puolustusvoimissa on:
upseerin virkoja, joita ovat puolustusvoimain komentajan, pääesikunnan päällikön, kenraalin, amiraalin, everstin, kommodorin, everstiluutnantin, komentajan, majurin, komentajakapteenin, nuoremman upseerin ja määräaikaisen nuoremman upseerin virat, määräaikaisen reserviupseerin virkoja sekä opistoupseerin virkoja, joita ovat opistoupseerin perusvirka ja opistoupseerin ylempi virka, sekä aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin virkoja;
erikoisupseerin virkoja, joita ovat puolustusvoimien pääinsinöörin, sotilasyli-insinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin ja sotilasylilääkärin virat sekä erikoisupseerin ja määräaikaisen erikoisupseerin virat;
sotilaspapin virkoja, joita ovat kenttäpiispan ja sotilaspapin virka; sekä
apteekinjohtajan, apulaislääkärin, asessorin, atk-päällikön, eläinlääkärin, erikoislääkärin, erikoistutkijan, hammaslääkärin, kaupallisen sihteerin, kiinteistöpäällikön, kirjastonhoitajan, kirjastonjohtajan, matemaatikon, museonjohtajan, osastonjohtajan, osastonlääkärin, osastopäällikön, professorin, proviisorin, psykologin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, räjähdysainetarkastajan, sairaalakemistin, sota-arkiston johtajan, sotilaslakimiehen, sotilassairaalan apulaisylilääkärin, sotilassairaalan ylilääkärin, toimistopäällikön, tutkijan, tutkimusjohtajan, vanhemman lehtorin, ylikielenkääntäjän ja ylitarkastajan virkoja.
Puolustusvoimissa voi lisäksi olla muita virkoja sekä määräaikaisessa virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
Sotilasvirkoja ovat 1 momentin 1–3 kohdissa tarkoitetut virat.
36 §
Puolustusvoimien virkaan nimitettävältä vaaditaan, että hän on Suomen kansalainen ja täyttää yleiset kelpoisuusvaatimukset valtion virkaan ja että hän terveytensä puolesta on virkaan sopiva. Sen lisäksi häneltä vaaditaan jäljempänä säädetty kelpoisuus.
37 §
Kelpoisuusvaatimuksena määräaikaisen reserviupseerin virkaan on upseerin perusopintojen suorittaminen ja määräaikaisen nuoremman upseerin virkaan upseerin alempi korkeakoulututkinto sekä muihin upseerin virkoihin upseerin tutkinto tai upseerin ylempi korkeakoulututkinto. (20.12.2001/1346)
Lisäksi vaaditaan majurilta, komentajakapteenilta, everstiluutnantilta ja komentajalta vahvistettu jatkokoulutus sekä everstiltä, kommodorilta ja sitä ylemmältä upseerilta yleisesikuntaupseerin tutkinto.
Puolustusvoimain komentajalta ja pääesikunnan päälliköltä vaaditaan vähintään kenraalimajurin tai kontra-amiraalin sotilasarvo. (20.12.2001/1346)
38 § (30.12.1996/1303)
Kelpoisuusvaatimuksena opistoupseerin virkoihin on:
opistoupseerin perusvirkaan opistoupseerin tutkinto tai alempi toimiupseerin virkatutkinto; sekä
opistoupseerin ylempään virkaan opistoupseerin tutkinto tai ylempi toimiupseerin virkatutkinto sekä virkaan vahvistettu jatkokoulutus.
Ylempi toimiupseerin virkatutkinto voidaan korvata asianomaiseen tehtävään soveltuvalla muulla koulutuksella.
Pääesikunta määrää, mitä on pidettävä tässä pykälässä tarkoitettuna jatkokoulutuksena ja korvaavana koulutuksena. (20.12.2001/1346)
39 § (30.12.1996/1303)
Kelpoisuusvaatimuksena erikoisupseerin virkoihin on:
puolustusvoimien pääinsinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto ja insinöörieverstiluutnantin tai insinöörikomentajan taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilasinsinöörin tehtävissä tai upseerina teknillisissä tehtävissä;
puolustusvoimien ylilääkärillä, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri tai laillistettu yleislääkäri ja että hänellä on lääkintäeverstiluutnantin tai lääkintäkomentajan arvo taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilasylilääkärin tai sotilaslääkärin tehtävissä;
sotilasyli-insinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto ja insinöörimajurin tai insinöörikomentajakapteenin taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilasinsinöörin tehtävissä sekä muulla sotilasinsinöörin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinto ja reservin upseerin tai reservin aliupseerin koulutus;
sotilasylilääkärillä ja sotilaslääkärin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri, laillistettu yleislääkäri tai laillistettu hammaslääkäri, sekä sotilasylilääkärillä lääkintämajurin tai lääkintäkomentajakapteenin taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilaslääkärin tai hammaslääkärin tehtävissä puolustusvoimissa ja muulla sotilaslääkärin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla reservin upseerin tai reservin aliupseerin koulutus;
sotilasteknikon tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla soveltuva teknikon tutkinto tai vastaava ylempi teknillinen koulutus ja reservin upseerin tai aliupseerin koulutus tai ilmavoimien tarkastajan taikka puolustusvoimien aseteknikon koulutus; sekä
puolustusvoimien ylikapellimestarin ja kapellimestarin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla reservin upseerin tai aliupseerin koulutus, sotilaskapellimestarin tutkinto tai orkesterin- ja kuoronjohdon koulutusohjelman mukaisesti suoritettu musiikin maisterin tutkinto sekä puolustusvoimien ylikapellimestarin tehtävään määrättävällä lisäksi riittävä käytännön kokemus sotilassoittokunnan kapellimestarin tehtävissä.
Määräaikaisen erikoisupseerin virkojen kelpoisuusvaatimukset ovat samat kuin edellä 1 momentissa säädetyt vastaaviin erikoisupseerin virkoihin vaadittavat kelpoisuusvaatimukset. (20.12.2001/1346)
40 § (29.12.2005/1244)
Kelpoisuusvaatimuksena sotilasilmailun viranomaisyksikön päällikkönä toimivan upseerin tai erikoisupseerin virkoihin on ylempi korkeakoulututkinto sekä laaja sotilasilmailun tuntemus ja kokemus.
41 § (30.12.1996/1303)
41 § on kumottu A:lla 30.12.1996/1303 .
42 § (30.12.1996/1303)
Kelpoisuusvaatimuksena sotilaspapin virkoihin on:
kenttäpiispalla ylempi pastoraalitutkinto; sekä
kenttärovastin tehtävään määrättävällä sotilaspapilla kelpoisuus evankelis-luterilaisen kirkon kirkkoherran virkaan ja muulla sotilaspapilla kelpoisuus evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan papin virkaan.
Sotilaspapilta vaaditaan lisäksi, että hän on suorittanut varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen.
43 § (14.12.2006/1165)
Kelpoisuusvaatimuksena aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin virkoihin on aseellisen varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaminen.
44 §
44 § on kumottu A:lla 30.12.1996/1303 .
45 §
45 § on kumottu A:lla 30.12.1996/1303 .
46 §
46 § on kumottu A:lla 30.12.1996/1303 .
47 § (30.12.1996/1303)
Jollei muutoin säädetyistä ammatillisista pätevyysvaatimuksista muuta johdu, puolustusvoimien muihin virkoihin on kelpoisuusvaatimuksena virkaan soveltuva koulutus. (20.12.2001/1346)
Lisäksi vaaditaan:
asessorilta oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja perehtyneisyyttä oikeudenhoitoon, oikeudellisen osaston toimistopäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin sekä sotilaslakimieheltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto;
tutkimusjohtajalta ja osastonjohtajalta virkaan soveltuva tohtorin tutkinto sekä perehtyneisyys tutkimus- ja kokeilutyöhön ja sen johtamiseen;
professorilta tieteellinen pätevyys, opetustaito ja käytännön perehtyneisyys tehtäväalaan;
sotilassairaalan ylilääkäriltä, apulaisylilääkäriltä, erikoislääkäriltä ja osastonlääkäriltä, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri tai laillistettu yleislääkäri ja että hänellä on erikoislääkärin oikeudet sillä lääketieteen alalla, jonka potilaita hän pääasiallisesti tulee hoitamaan, hammaslääkäriltä, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu hammaslääkäri, puolustusvoimien ylieläinlääkäriltä, että hän on laillistettu eläinlääkäri ja että hänellä on riittävä käytännön kokemus eläinlääkärin tehtävistä puolustusvoimissa, eläinlääkäriltä, että hän on laillistettu eläinlääkäri sekä pääesikunnan elintarvikehygieenikkona toimivalta eläinlääkäriltä lisäksi perehtyneisyys elintarvikehygieniaan;
sairaalakemistiltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja sairaalakemistin pätevyys;
sota-arkiston johtajalta virkaan soveltuva tohtorin tutkinto ja hyvä arkistoalan tuntemus taikka virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja ylempi arkistotutkinto sekä hyvä arkistonhoidollinen kokemus ja arkistoalan tuntemus; sekä
muulta 35 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainitun viran haltijalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
48 §
1 momentti on kumottu A:lla 28.11.1994/1032 .
Virkoihin ja tehtäviin tuottavat edelleen kelpoisuuden ne aikaisemmat tutkinnot, jotka vastaavat virkaan tai tehtävään tämän asetuksen mukaan vaadittavia tutkintoja.
49 § (20.2.1998/137)
Tutkimusjohtajalla ja osastonjohtajalla on professorin ja sota-arkiston johtajalla arkistoneuvoksen arvonimi.
7 lukuVirkojen täyttäminen ja tehtävään määrääminen sekä virkavapauden myöntäminen
50 § (9.3.2000/284)
Puolustusvoimain komentajan, pääesikunnan päällikön, kenraalin, amiraalin, puolustusvoimien pääinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin ja kenttäpiispan sekä upseereiden virkaan nimittämisestä säädetään puolustusvoimista annetussa laissa.
Muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin puolustusvoimien virkoihin nimittää:
asessorin ja tutkimusjohtajan valtioneuvosto puolustusministeriön esityksestä;
osastonjohtajan, professorin ja sota-arkiston johtajan puolustusministeriö;
sotilasyli-insinöörin, sotilasylilääkärin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, erikoisupseerin, määräaikaisen erikoisupseerin, sotilaspapin ja opistoupseerin ylempään virkaan puolustusvoimain komentaja;
apteekinjohtajan, apulaislääkärin, atk-päällikön, eläinlääkärin, erikoislääkärin, erikoistutkijan, farmaseutin, hammaslääkärin, insinöörin, kamreerin, kaupallisen sihteerin, kielenkääntäjän, kiinteistöpäällikön, kirjastonhoitajan, kirjastonjohtajan, matemaatikon, meteorologin, muonitustarkastajan, museonjohtajan, osastonlääkärin, osastopäällikön, proviisorin, psykologin, päävalmentajan, rakennuspäällikön, räjähdysainetarkastajan, sairaalakemistin, sosiaalipäällikön, sotilaslakimiehen, sotilassairaalan ylilääkärin ja apulaisylilääkärin, tarkastajan, tiedotuspäällikön, tiedotussihteerin, toimistopäällikön, tutkijan, valmennuspäällikön, vanhemman lehtorin, ylihoitajan, ylikielenkääntäjän ja ylitarkastajan pääesikunta;
määräaikaisen reserviupseerin virkaan ja opistoupseerin perusvirkaan pääesikunta taikka maanpuolustusalueen, merivoimien, ilmavoimien tai puolustusvoimien materiaalilaitoksen esikunta;
muut virkamiehet oman hallintoyksikkönsä henkilöstön osalta pääesikunta taikka maanpuolustusalueen, sotilasläänin, merivoimien tai ilmavoimien esikunta, Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, Maasotakoulun johtaja, puolustusvoimien materiaalilaitoksen esikunta, sotilaslaitoksen päällikkö tai johtaja taikka joukko-osaston komentaja.
Työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettu viranomainen tai tehtävään hallintoyksikön työjärjestyksessä määrätty virkamies.
51 §
Pääesikunta julistaa haettavaksi tutkimusjohtajan, osastonjohtajan, sotilassairaalan ylilääkärin ja apulaisylilääkärin, erikoislääkärin, osastonlääkärin, apteekinjohtajan, sota-arkiston johtajan, osastopäällikön, toimistopäällikön, kirjastonjohtajan, räjähdysainetarkastajan, matemaatikon, museonjohtajan ja erikoistutkijan virat. (20.2.1998/137)
Professorin viran täyttämisessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetussa laissa (856/1991) ja korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetussa asetuksessa (1581/1991) säädetään, kuitenkin siten, että mainitun asetuksen 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuna ehdollepanoviranomaisena toimii maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvosto. (19.9.1997/887)
Muut virat täytetään niitä haettavaksi julistamatta.
51 a § (20.12.2001/1346)
Aina määräajaksi täytettävissä sotilasviroissa kokonaispalvelusaika voi olla yhteensä enintään 15 vuotta.
52 §
Virkavapaudesta, johon virkamiehellä on muun lain kuin valtion virkamieslain (750/1994) tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, sekä muusta enintään vuoden kestävästä virkavapaudesta päättää 50 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettu viranomainen tai tämän ollessa esteellinen lähinnä ylempi viranomainen. (9.3.2000/284)
Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta virkavapaudesta päättää nimittävä viranomainen, 50 §:n 1 momentissa mainituissa viroissa palvelevien osalta kuitenkin valtioneuvosto. (9.3.2000/284)
Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön päätökseen perustuvaan rauhanturvaamistoimintaan annetussa laissa (514/1984) tarkoitetun palveluksen ajan virkamies on virkavapaana virastaan. (28.11.1997/1047)
53 § (28.11.1994/1032)
Nimittämisestä enintään vuoden kestävään virkasuhteeseen päättää 50 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettu viranomainen. (9.3.2000/284)
Nimittämisestä virkamieheksi yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää valtioneuvosto, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti ja muiden osalta se viranomainen, joka nimittäisi vastaavaan virkaan. (22.3.1996/185)
Määräaikaiseen virkasuhteeseen virkamieheksi nimitetystä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä tässä asetuksessa virkamiehestä säädetään. (11.8.1995/1003)
54 § (9.3.2000/284)
Virkamiehen määrää tehtävään nimittävä viranomainen, kuitenkin siten, että:
everstin, kommodorin, everstiluutnantin ja komentajan virkaa vastaavaan tehtävään määrää puolustusvoimain komentaja;
erikoisupseerin tai määräaikaisen erikoisupseerin virassa palvelevan sotilasinsinöörin, sotilaslääkärin ja kapellimestarin tehtävään määrää pääesikunta;
majurin, komentajakapteenin, nuoremman upseerin, määräaikaisen nuoremman upseerin, opistoupseerin, määräaikaisen reserviupseerin, aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin virkaa vastaavaan tehtävään sekä yliteknikon tai teknikon tehtävässä olevan erikoisupseerin tehtävään määrää 50 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettu viranomainen.
Jos 1 momentin 3 kohdassa tai 50 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettujen virkamiesten tehtävään määrääminen edellyttää siirtymistä joukko-osastosta tai sitä vastaavasta hallintoyksiköstä toiseen maanpuolustusalueella, merivoimissa, ilmavoimissa tai puolustusvoimien materiaalilaitoksessa, tehtävään määrää maanpuolustusalueen, merivoimien tai ilmavoimien komentaja taikka puolustusvoimien materiaalilaitoksen johtaja. Jos tehtävään määrääminen edellyttää muuta siirtymistä puolustusvoimissa, tehtävään määrää upseerin virassa olevan puolustusvoimain komentaja ja muun virkamiehen pääesikunta. (20.12.2001/1346)
Jos tehtävien tarkoituksenmukainen hoitaminen sitä edellyttää, virkamies voidaan tilapäisesti määrätä muuhun kuin 4 ja 34 §:ssä tarkoitetun kokoonpanon mukaiseen tehtävään.
Rauhanturvajoukon komentajan ja rauhanturvaamisorganisaatiossa kenraalin sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan tehtävään määräämisestä säädetään rauhanturvaamislaissa (514/1984) . Everstin tai kommodorin sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan määrää tehtävään puolustusministeriö sekä muut rauhanturvaamislain 21 §:n 2 momentissa tarkoitetut henkilöt pääesikunta. Muun rauhanturvaamishenkilöstön määrää tehtävään puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen johtaja. (7.12.2000/1046)
54 a § (9.3.2000/284)
54 a § on kumottu A:lla 9.3.2000/284 .
55 §
Virkamiehen ollessa estyneenä hoitamasta virkaan kuuluvia tehtäviä määrätään näiden hoitamisesta sijaisena asianomaisen hallintoyksikön työjärjestyksessä. Jos estyneenä oleminen kuitenkin todennäköisesti kestää yli kolme kuukautta, antaa määräyksen 54 §:ssä tarkoitettu tehtävään määräävä viranomainen.
2 momentti on kumottu A:lla 28.11.1994/1032 .
56 § (30.12.1996/1303)
Eroamisikä sotilasvirassa on: (14.12.2006/1165)
puolustusvoimain komentajan virassa 63 vuotta;
pääesikunnan päällikön, kenraalin, amiraalin, everstin, kommodorin, puolustusvoimien pääinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin, kenttäpiispan, sotilasyli-insinöörin ja sotilasylilääkärin virassa 60 vuotta;
muun upseerin, erikoisupseerin, sotilaspapin, opistoupseerin ja aliupseerin virassa 55 vuotta; sekä
lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalinvirassa 55 vuotta, everstin virassa 52 vuotta, everstiluutnantin virassa 50 vuotta ja muissa viroissa 45 vuotta.
Puolustusvoimain komentaja määrää puolustusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti ne tehtävät, jotka edellyttävät lentäjän koulutusta.
8 lukuTäydentäviä säännöksiä
57 §
Pääesikunta kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä laitoksissa ja yhteisöissä valtion etua ja oikeutta kaikissa puolustusvoimia koskevissa asioissa.
Asessorilla ja hänen määräämällään on oikeus pääesikunnan puolesta ottaa vastaan haasteen tiedoksianto, jollei muualla ole toisin säädetty.
Asessorilla on oikeus ilman eri valtuutusta joko itse tai valtuuttamansa asiamiehen kautta tuomioistuimessa ja muissa viranomaisissa sekä laitoksissa ja yhteisöissä valvoa puolustusvoimia koskevissa asioissa valtion etua ja oikeutta ja edustaa niissä pääesikuntaa.
58 § (28.11.1994/1032)
Maanpuolustusalueen ja sotilasläänin esikunta on oikeutettu toimialuettaan koskevissa asioissa valtion puolesta ottamaan vastaan haasteen tiedoksiannon sekä edustamaan valtiota niissä puolustusvoimia koskevissa asioissa, joissa puolustusministeriön tai pääesikunnan edustaja ei esiinny.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus on omaa puolustushaaraansa ja toimialaansa koskevissa asioissa myös merivoimien ja ilmavoimien esikunnilla sekä puolustusvoimien materiaalilaitoksen esikunnalla.
59 §
Puolustusministeriö voi asian yhteiskunnallisen merkityksen sitä edellyttäessä yksittäistapauksessa ottaa käsiteltäväkseen puolustusvoimien organisaatiota ja johtosuhteita koskevan hallintoasian sekä valtion edun valvontaa koskevan asian, joka tämän asetuksen nojalla muutoin kuuluisi puolustusvoimien viranomaisen käsiteltäväksi.
Puolustusministeriö on pidettävä tietoisena 1 momentissa tarkoitettuja asioita koskevasta valmistelusta.
59 a § (18.3.1994/217)
Puolustusministeriö antaa puolustusvoimien materiaalin hankintoja ja myyntejä sekä muita kaupallisesti tai sotataloudellisesti merkittäviä hankkeita koskevat yleismääräykset.
60 §
Sotilasoikeudenhoidosta säädetään erikseen.
2 momentti on kumottu A:lla 9.3.2000/284 .
61 §
61 § on kumottu A:lla 15.1.1999/11 .
62 §
62 § on kumottu A:lla 15.1.1999/11 .
63 § (9.3.2000/284)
Valtion virkamieslain 24 §:n mukaisen varoituksen antamisesta päättää 54 §:ssä tarkoitettu tehtävään määräävä viranomainen, 50 §:n 1 momentissa tarkoitettujen alaistensa virkamiesten osalta kuitenkin puolustusvoimain komentaja.
Valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 34 §:ssä tarkoitetun todistuksen palvelussuhteen päättymisestä antaa nimittävä viranomainen. Todistuksen antaa kuitenkin puolustusministeriö, jos virkaan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta tai valtioneuvosto, ja pääesikunta, jos virkaan nimittää tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä.
64 §
Sotilasasiamiehen ja apulaissotilasasiamiehen ja näitä vastaavan sekä heitä avustavan henkilökunnan palkkauksesta, paikalliskorotuksesta ja erinäisistä korvauksista sekä vuosilomasta on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä ulkomaanedustuksen virkamiesten osalta säädetään tai määrätään. Siitä, miten heidät rinnastetaan ulkomaanedustuksen virkamiehiin, määrää puolustusministeriö.
65 § (28.11.1994/1032)
Virkamiehen lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää pääesikunta.
66 § (21.5.1999/694)
66 § on kumottu A:lla 21.5.1999/694 .
67 § (28.11.1994/1032)
Sivutoimiluvan myöntää pääesikunta. Valtion virkamieslain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta on virkamiehen viipymättä ilmoitettava sille hallintoyksikölle, jossa hän palvelee.
68 §
Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa puolustusministeriö.
9 lukuVoimaantulo
69 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
Tällä asetuksella kumotaan puolustusvoimista 23 päivänä huhtikuuta 1975 annettu asetus (274/75) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
70 §
1 momentti on kumottu A:lla 28.11.1994/1032 .
Tämän asetuksen voimaan tultua vastaa aikaisemmin aliupseerin toimeen kelpoisuuden tuottanut tutkinto alempaa toimiupseerin virkatutkintoa ja sotilasmestarin toimeen vaaditun jatkokoulutuksen suorittaminen ylempää toimiupseerin virkatutkintoa.
Toimiupseerin virassa ja toimiupseerin virkaa vastaavassa aliupseerin toimessa palveltu aika luetaan asianomaiselle hyväksi palveluksena opistoupseerina.
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
22.12.1993/1367:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä toimiin sen täytäntöönpanemiseksi.
18.3.1994/217:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1994.
Toimenpiteisiin tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi voidaan ryhtyä ennen sen voimaantuloa.
19.8.1994/741:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1994.
28.11.1994/1032:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1994. Asetuksen 35 §:n 1 momentin 1 kohta, 54 §:n 1 momentin 2 kohta ja 56 §:n 1 momentti tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 56 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetään, nuoremman upseerin virassa palvelevan, joka on palvellut kapteenin tai kapteeniluutnantin virassa 31 päivänä joulukuuta 1992 ja jolla on vuoden 1994 loppuun mennessä siinä virassa eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa vähintään 10 vuotta, eroamisikä on 50 vuotta. (27.10.1995/1224)
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 56 §:n 1 momentissa säädetään, sotilasammattihenkilön virassa palvelevan miespuolisen virkamiehen, jolla on vuoden 1994 loppuun mennessä värvätyn virassa eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa, eroamisikä määräytyy seuraavasti:
Eläkeaikaa Eroamisikä
vähintään 16 vuotta 50 vuotta
vähintään 13 vuotta 51 vuotta
vähintään 10 vuotta 52 vuotta
vähintään 7 vuotta 53 vuotta
vähintään 3 vuotta 54 vuotta
alle 3 vuotta 55 vuotta
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 56 §:n 1 momentissa säädetään, sotilasammattihenkilön virassa palvelevan naispuolisen virkamiehen, joka on palvellut värvättynä 31 päivänä joulukuuta 1994, eroamisikä on 60 vuotta.
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 56 §:n 1 momentissa säädetään, 31 päivänä joulukuuta 1994 sellaisessa puolustusvoimien siviilivirassa, jossa tuolloin on ollut yleistä eroamisikää alempi eroamisikä, palvelleen virkamiehen, joka on ollut puolustushallinnon palveluksessa 31 päivänä joulukuuta 1992 ja jolla on vuoden 1994 loppuun mennessä eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa, eroamisikä määräytyy seuraavasti:
Eläkeaikaa Eroamisikä
vähintään 16 vuotta 60 vuotta
vähintään 13 vuotta 61 vuotta
vähintään 10 vuotta 62 vuotta
vähintään 7 vuotta 63 vuotta
vähintään 3 vuotta 64 vuotta
alle 3 vuotta 65 vuotta
(27.10.1995/1224)
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 56 §:n 1 momentissa säädetään, sellaisen värvätyn virassa 31 päivänä joulukuuta 1994 palvelleen virkamiehen, jonka virka muutetaan siviiliviraksi ja jolla on vuoden 1994 loppuun mennessä värvätyn virassa eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa, eroamisikä määräytyy seuraavasti:
1) värvättynä palvellut mies:
Eläkeaikaa Eroamisikä
vähintään 16 vuotta 50 vuotta
vähintään 13 vuotta 51 vuotta 6 kuukautta
vähintään 10 vuotta 53 vuotta
vähintään 7 vuotta 54 vuotta 6 kuukautta
vähintään 3 vuotta 56 vuotta
alle 3 vuotta 57 vuotta 6 kuukautta
2) värvättynä palvellut nainen:
Eläkeaikaa Eroamisikä
vähintään 16 vuotta 60 vuotta
vähintään 13 vuotta 61 vuotta
vähintään 10 vuotta 62 vuotta
vähintään 7 vuotta 63 vuotta
vähintään 3 vuotta 64 vuotta
alle 3 vuotta 65 vuotta
11.8.1995/1003:
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 1995.
29.9.1995/1132:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1995.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
Tämän asetuksen voimaantullessa luutnantin, yliluutnantin, kapteenin tai kapteeniluutnantin virassa palvelevat upseerit siirtyvät nuoremman upseerin virkoihin.
27.10.1995/1224:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1995, lukuun ottamatta 17 §:n 3 momenttia, jonka osalta asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1996.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
22.3.1996/185:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1996.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
30.12.1996/1303:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 56 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetään, sellaisen 31 päivänä joulukuuta 1996 puolustusvoimien palveluksessa olleen henkilön, joka nimitetään erikoisupseerin tai sotilaspapin virkaan, eroamisikä on 60 vuotta.
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 56 §:n 1 momentissa säädetään, sellaisen erikoisupseerina 31 päivänä joulukuuta 1996 palvelleen virkamiehen, jonka virka muutetaan siviiliviraksi ja jolla on vuoden 1996 loppuun mennessä erikoisupseerina eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa, eroamisikä määräytyy seuraavasti:
Eläkeaikaa Eroamisikä
vähintään 16 vuotta 60 vuotta
vähintään 13 vuotta 61 vuotta
vähintään 10 vuotta 62 vuotta
vähintään 7 vuotta 63 vuotta
vähintään 3 vuotta 64 vuotta
alle 3 vuotta 65 vuotta
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
19.9.1997/887:
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta 1997.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
28.11.1997/1047:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1998.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
20.2.1998/137:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1998.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
15.1.1999/11:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1999.
21.5.1999/694:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.
17.3.2000/282:
Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä maaliskuuta 2000.
9.3.2000/284:
Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä maaliskuuta 2000.
7.12.2000/1046:
Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2000.
20.12.2001/1346:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
29.12.2005/1244:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.
14.12.2006/1165:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.
Sen estämättä, mitä 43 §:ssä säädetään, tämän asetuksen voimaan tullessa puolustusvoimien sotilasammattihenkilön tai määräaikaisen sotilasammattihenkilön virassa palveleva siirtyy aliupseerin tai määräaikaisen aliupseerin virkaan, vaikka hän ei olisi suorittanut aseellista varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta.
Sen estämättä, mitä 56 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetään, aliupseerin eroamisikään sovelletaan, mitä puolustusvoimista annetun asetuksen muuttamisesta annetun asetuksen (1032/1994) voimaantulosäännöksen 3 ja 4 momentissa säädetään, jos hän on palvellut puolustusvoimissa värvättynä 31 joulukuuta 1994.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.