1697/1992

Oikeuskansleri valvoo hallitusmuodon nojalla perustuslakien ja muun lainsäädännön noudattamista siten kuin tässä ohjesäännössä tarkemmin säädetään. Tällöin on huolehdittava siitä, että lainsäädännössä ja kansainvälisissä sopimuksissa säänneltyjä yksilöiden oikeuksia suojataan.

2 momentti on kumottu A:lla 7.11.1997/983 .

Oikeuskansleri antaa tasavallan presidentin taikka valtioneuvoston tai ministeriön pyynnöstä näille tietoja ja lausuntoja.

Oikeuskansleri valvoo asianajajien toimintaa niin kuin asianajajista annetussa laissa (496/58) säädetään.

Oikeuskanslerin tehtäviä hoitaa oikeuskanslerin ohella apulaisoikeuskansleri ja tämän estyneenä ollessa apulaisoikeuskanslerin varamies.

Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa, että asioita valtioneuvostossa käsiteltäessä toimitaan laillisesti. Oikeuskansleri valvoo myös, että valtioneuvoston pöytäkirjat laaditaan oikein.

Oikeuskansleri on, jolleivät pakottavat syyt sitä estä, läsnä valtioneuvoston istunnoissa ja esiteltäessä asioita tasavallan presidentille valtioneuvostossa.

Jos oikeuskansleri valvontatehtävässään havaitsee valtioneuvoston tai sen jäsenen taikka tasavallan presidentin päätöksen tai toimenpiteen antavan aihetta huomautukseen, hänen tulee esittää huomautuksensa perusteluineen. Jos se jätetään huomioon ottamatta, oikeuskanslerin tulee merkityttää kannanottonsa valtioneuvoston pöytäkirjaan ja tarvittaessa ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joihin asia antaa aihetta.

Jos valtioneuvostossa käsiteltävässä asiassa jokin oikeudellinen seikka antaa aihetta mielipiteen lausumiseen, oikeuskanslerilla on valta merkityttää se valtioneuvoston pöytäkirjaan.

Oikeuskansleri valvoo viranomaistoimintaa ja julkisten tehtävien hoitamista niin kuin hallitusmuodossa säädetään.

2 momentti on kumottu A:lla 22.12.1994/1330 .

Oikeuskanslerilla on valta suorittaa tarkastuksia valvontavaltaansa kuuluvissa viranomaisissa, laitoksissa ja muissa toimintayksiköissä.

Jos oikeuskanslerille tehdään hänen valvontavaltaansa kuuluvan henkilön tai yhteisön menettelyn johdosta kirjallinen kantelu ja on perusteita epäillä lainvastaista tai virheellistä menettelyä tapahtuneen tai jos oikeuskansleri muutoin havaitsee olevan aihetta puuttua menettelyyn, hänen on tutkittava asia. Oikeuskansleri ei kuitenkaan tutki kantelua, joka koskee yli viisi vuotta vanhaa asiaa, ellei kantelun tutkimiseen ole erityistä syytä.

Oikeuskanslerin on ryhdyttävä selvittämään 6 §:ssä tarkoitettua asiaa, jollei sitä sen mukaan, kuin erikseen on säädetty, siirretä eduskunnan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi tai muulle viranomaiselle.

Kantelun johdosta tai muutoin käsiteltäväksi tulleessa asiassa hankitaan oikeuskanslerin tarpeelliseksi katsoma selvitys. Jos on syytä olettaa, että asia antaa aihetta oikeuskanslerin toimenpiteeseen, asianomaiselle valvontavaltaan kuuluvalle henkilölle tai yhteisölle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kantelun tekijälle on varattava tilaisuus antaa asiassa vastineensa, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.

Jos selvitettäväksi otetussa asiassa havaitaan oikeuskanslerin valvontavaltaan kuuluvan virkamiehen tai muun henkilön menetelleen lain tai virkavelvollisuutensa vastaisesti taikka viranomaisen tai muun valvontavaltaan kuuluvan yhteisön toiminnassa menetellyn lainvastaisesti tai virheellisesti, oikeuskanslerin tulee ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin.

Oikeuskansleri voi laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa ajaa syytettä tai määrätä syytteen nostettavaksi virkarikoksesta. (7.11.1997/983)

Jos virhe on sen laatuinen, ettei se edellytä syytetoimia, tai jos virkamies tai muu valvontavaltaan kuuluva henkilö muutoin on toiminut vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyönyt niitä, oikeuskansleri voi antaa asianomaiselle huomautuksen vastaisen varalle. Oikeuskansleri voi myös, asian laadun niin vaatiessa, kiinnittää asianomaisen huomiota lain tai hyvän hallintotavan mukaiseen menettelyyn. (7.11.1997/983)

Jos yleinen etu vaatii, oikeuskanslerin on tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin oikaisun saamiseksi lainvastaiseen tai virheelliseen päätökseen tai toimenpiteeseen.

Oikeuskansleri ratkaisee syyttäjänä ne tuomareita koskevat virkasyyteasiat, jotka korkein oikeus tai hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena.

Oikeuskansleri tarkastuttaa niitä tuomituista rangaistuksista tehtyjä ilmoituksia, jotka erikseen annettujen määräysten mukaan lähetetään oikeuskanslerinvirastoon.

Jos tarkastuksessa havaitaan, että jossakin asiassa on rangaistusta määrättäessä tai muulla tavoin menetelty virheellisesti, oikeuskanslerin on ryhdyttävä tästä aiheutuviin toimenpiteisiin. Oikeuskanslerin tulee myös tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin virheellisen päätöksen poistamiseksi tai oikaisemiseksi.

Oikeuskansleri valvoo, että asianajajat tehtävissään toimivat rehellisesti ja tunnollisesti sekä hyvää asianajajatapaa noudattaen.

Oikeuskanslerilla on valta tehdä ehdotuksia säännösten ja määräysten kehittämiseksi ja muuttamiseksi, jos valvontatoiminnassa on havaittu niissä olevan puutteita tai ristiriitaisuuksia taikka jos ne ovat aiheuttaneet oikeudenkäytössä tai hallinnossa epätietoisuutta tai eriäviä tulkintoja.

Oikeuskansleri antaa hallitusmuodon 48 §:n mukaan vuosittain tasavallan presidentille ja eduskunnalle kertomuksen virkatoimistaan ja lain noudattamista koskevista havainnoistaan.

Oikeuskanslerilla on tehtäviään suorittaessaan oikeus viipymättä saada kaikilta viranomaisilta siihen tarvittavaa virka-apua.

Oikeuskanslerilla on valvontatehtävässään oikeus saada salassapitomääräysten estämättä tarpeellisia tietoja ja selvityksiä kaikilta valvontavaltaansa kuuluvilta viranomaisilta, yhteisöiltä ja henkilöiltä sekä tutustua näiden hallussa oleviin asiakirjoihin ja saada niistä maksutta jäljennöksiä. (7.11.1997/983)

Oikeuskanslerilla on yksinään päätäntävalta kaikissa hänen virkaansa kuuluvissa asioissa.

Oikeuskansleri ratkaisee erityisesti valtioneuvoston valvontaa koskevat asiat sekä periaatteelliset ja laajakantoiset asiat. Tehtävien jakamisesta oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin kesken päättää oikeuskansleri apulaisoikeuskansleria kuultuaan.

Apulaisoikeuskansleri ratkaisee samalla vallalla kuin oikeuskansleri hänen käsiteltävikseen kuuluvat asiat.

Oikeuskanslerin estyneenä ollessa apulaisoikeuskansleri toimii hänen sijaisenaan.

Apulaisoikeuskanslerin estyneenä ollessa oikeuskansleri voi kutsua varamiehen hoitamaan apulaisoikeuskanslerille kuuluvia tehtäviä. Varamiehen hoitaessa apulaisoikeuskanslerin tehtäviä on hänestä vastaavasti voimassa, mitä tässä ohjesäännössä säädetään apulaisoikeuskanslerista.

Varamiehelle maksetaan siltä ajalta, jona hän hoitaa apulaisoikeuskanslerin tehtäviä, palkkaus samoin perustein kuin apulaisoikeuskanslerille.

Oikeuskansleri voi ottaa itselleen ja myöntää apulaisoikeuskanslerille virkavapautta enintään 30 päivää vuodessa. Tämän yli menevältä ajalta virkavapautta oikeuskanslerille ja apulaisoikeuskanslerille myöntää tasavallan presidentti.

Oikeuskanslerin ratkaistaviksi kuuluvien asioiden valmistelua ja muiden oikeuskanslerin toimialaan kuuluvien tehtävien suorittamista varten on oikeuskanslerinvirasto, josta säädetään erikseen.

Tarkempia määräyksiä tämän ohjesäännön soveltamisesta antaa tarvittaessa oikeuskansleri.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tällä asetuksella kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1957 annettu valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesääntö (416/57) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.