Go to front page
Legislation

637/1990

Updated legislation

Updated legislative texts incorporating amendments to an act or decree

Statutes followed up to and including statute 59/2025.

Liikenneministeriön päätös linja-autojen rakenteesta ja varusteista

Not valid
Tämä päätös on kumottu A:lla 21.4.2009/258 , joka tuli pääosin voimaan 29.4.2009. Päätöksen 34 ja 35 §:ää voidaan soveltaa edelleen linja-autojen ensiaputarvikkeiden ja sammuttimen hyväksyntään siten kuin niistä LVMa:ssa 1248/2002(1248/2002) erikseen säädetään. Ks. A:n 258/2009 voimaantulosäännös.
Type of statute
Päätös
Administrative sector
Liikenne- ja viestintäministeriö
Date of Issue
Entry into force
Remark
34 ja 35 §:ää sovelletaan edelleen eräissä tapauksissa, ks. LMa 258/2009 2 §
ELI identifier
http://data.finlex.fi/eli/sd/1990/637/ajantasa/2002-12-19/fin

Liikenneministeriö on antanut 26 päivänä maaliskuuta 1982 annetun ajoneuvoasetuksen (233/82) 69 §:n nojalla seuraavan päätöksen:

1 lukuSoveltamisala

1 § (19.12.2002/1249)

Tämä päätös koskee sellaisia ajoneuvolain (1090/2002) 10 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja linja-autoja, jotka eivät täytä autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (1248/2002) liitteessä 1 olevan I osan 52 kohdassa mainitun direktiivin 2001/85/EY tai samassa kohdassa mainittujen E-sääntöjen vaatimuksia.

2 lukuRakennevaatimukset

2 §Stabiliteetti

1. Vähintään 3,80 m korkea linja-auto ei saa kaatua, kun sen ajoalustaa kallistetaan vaakatasosta 28°. Korirakenteen tai alustan valmistajan taikka auton maahantuojan on osoitettava linja-auton stabiliteetti joko teoreettisin laskelmin tai käytännön kallistuskokeella.

2. Kallistuskokeessa linja-auton tulee olla täysin käyttökunnossa ja kuormitettu painoilla, jotka on sijoitettu oikeille paikoille vastaamaan kuljettajaa, opasta ja täyttä matkustajamäärää. Kaksikerroksisen linja-auton kallistuskokeessa ei alakerrassa saa olla matkustajia vastaavia painoja.

3. Osoitettaessa stabiliteetti laskelmin ei auton painopisteen korkeus saa ylittää arvoa

h = 0,940 x (a + R + (b–a) x d/e), jossa

h = painopisteen korkeus 2 momentissa tarkoitetulla kuormituksella

a = raideleveys etuakselilla

b = raideleveys taka-akselilla (uloimmat paripyörät)

R = renkaan leveys

e = akseliväli (redusoitu)

d = painopisteen etäisyys pituussuunnassa etuakselista

3 §Korin lujuus

Laskemalla, käytännön kokeella tai muulla tavalla on osoitettava, että korirakenne on riittävän luja kestääkseen katolle asetetun tasaisesti jaetun, jäykän ja auton suurinta sallittua kokonaispainoa vastaavan kuorman, kuitenkin enintään 10 tonnia.

4 §Matkustamon kylki- ja päätysuojat

1. Linja-autossa tulee olla sivuilla sekä etu- ja takapäädyssä lattiatason ja ikkunan alareunan välisellä osalla korin kehikkoon kuuluva tai siihen lujasti kiinnitetty vähintään 0,50 m korkea suojus. Suojuksen tulee olla etupäädyssä vähintään 2,5 mm paksuista ja muualla 1,25 mm paksuista teräslevyä tai muusta materiaalista valmistettuna lujuudeltaan tätä vastaava. Mikäli takana ei ole ikkunaa, tulee suojuksen ulottua takalattian tasosta vähintään 0,80 m korkeudelle.

2. Tuulilasin alareunan kehyksen ja edessä olevan matkustamon suojuksen tulee enintään 0,30 m korkeudelta tuulilasin alareunasta alaspäin laskettuna olla taivutusvastukseltaan vähintään 10 cm 3 .

3. Takasuojusta ei tarvita takamoottorisessa linja-autossa. Kylki- ja takasuojusta ei tarvita, jos matkustamon lattian korkeus on vähintään 1,9 m ajoradan pinnasta.

4. Suojuksen tulee olla mahdollisimman yhtenäinen ilman tarpeettomia epäjatkuvuuskohtia. Suojuksessa saa kuitenkin olla auton rakenteen ja varusteiden edellyttämiä aukkoja.

5 § (14.1.1993/112)

5 § on kumottu P:llä 14.1.1993/112 .

6 §Hinaus- ja nostovarusteet

1. Linja-auton edessä ja takana tulee olla 40 mm:n vetosilmukkaan sopivat lujuudeltaan vähintään auton omapainon suuruisen vaakasuoran hinausvoiman kestävät koukut tai kytkimet. Ne saavat olla myös irrotettavat.

2. Vetokoukun tai -kytkimen lisäksi tulee linja-autossa olla nostoa ja hinausta varten vähintään yksi poikittain oleva palkki tai vastaava rakenne enintään 0,50 m etäisyydellä korin päädystä.

3 lukuPaloturvallisuus

7 §Rakenne ja sisustusmateriaalit

1. Auton moottoritila on eristettävä koritilasta palamattomalla materiaalilla. Mahdollisten lämpö- ja äänieristeiden tulee olla suojattu polttoaineen ja öljyn imeytymiseltä.

2. Auton rakenne on suunniteltava siten, että palovaara sähköjohtimien oikosulun tai sähkökäyttöisten laitteiden, jarrulaitteiden, renkaiden, pakosarjan ja mahdollisen lisälämmityslaitteen ylikuumenemisen tahi akkuräjähdyksen taikka polttoainevuodon johdosta on mahdollisimman vähäinen.

3. Linja-auton koritilassa käytettävien rakennus- ja sisustusmateriaalien palamisnopeus ei saa ylittää arvoa 100 mm/min koestettuna normin ISO 3795 (SFS 5337) tai vastaavan muun normin mukaisesti. Tämä vaatimus koskee seuraavia materiaaleja ja niiden autossa käytettyjä yhdistelmiä:

a)

istuinten verhoilu ja pehmusteaineet;

b)

verhot ja muut sisustuksessa käytetyt tekstiilit;

c)

seinien ja katon verhoiluaineet;

d)

matot ja lattiapäällysteet; sekä

e)

lämpö- ja äänieristeet.

4. Rakenne- ja sisustusmateriaalien katsotaan täyttävän 3 momentin vaatimukset, jos ne ovat e-hyväksyttyjä tiettyjen moottoriajoneuvoluokkien sisäpuolisten rakenteiden valmistuksessa käytettävien materiaalien palo-ominaisuuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (95/28/EY) mukaisesti. (22.4.1996/269)

8 §Polttoainesäiliö ja täyttöputki

1. Linja-auton polttoainesäiliö on sijoitettava siten, että mikään sen osa täyttöputkea ja sen tulppaa lukuun ottamatta ei ole linja-auton pituussuunnassa 0,60 m eikä leveyssuunnassa 0,05 m lähempänä korin ulkoreunaa.

2. Polttoaineen täyttöputken etäisyyden oviaukosta on oltava dieselkäyttöisessä autossa vähintään 0,25 m ja bensiinikäyttöisessä autossa vähintään 0,50 m. Jos täyttöaukko on sivulla, ei sen tulppa saa ulottua auton korin reunan ulkopuolelle.

9 §Akku ja sähköjohdot

1. Akku on sijoitettava kaasutiiviisti varsinaisesta matkustamosta ja kuljettajan tilasta eristettyyn tilaan, joka on yhteydessä ulkoilmaan.

2. Kaikki sähköjohdot on kiinnitettävä ja suojattava siten, etteivät ne voi vaurioitua käytössä.

3. Akusta lähtevä johdin on varustettava akkujen läheisyyteen sijoitetulla kuljettajan tilasta ohjattavalla päävirtakytkimellä, jolla voidaan katkaista jännite kyseisestä johtimesta. Ennen päävirtakytkintä on otettava jännite suuntavalojen hätävilkkukytkentään ja ajopiirturiin. Jännite saadaan kytkeä otettavaksi ennen päävirtakytkintä myös radiopuhelimeen, ovien toimintaan ja muuhun laitteeseen, jonka käyttö on tarpeen, vaikka jännite on päävirtakytkimellä katkaistu.

4. Akusta lähtevä päävirtajohdin ja sen ohi kytkettävien laitteiden virtajohdin on varustettava mahdollisimman lähelle akkuja sijoitetulla varokkeella tai virran rajoittimella.

4 lukuOvet, hätäuloskäynnit ja porrasaskelmat

10 §Ovien lukumäärä

1. Yli 16 matkustajapaikan linja-autossa tulee olla vähintään kaksi ovea. Jos linja-autossa on enemmän kuin 36 matkustajapaikkaa, tulee kummankin vaaditun oven olla tarkoitettu matkustajien säännölliseen käyttöön (käyttöovi). Enintään 36 matkustajapaikan linja-autossa saa toinen vaadituista ovista olla hätäovi.

2. Seisomapaikoin varustetussa yli 60 matkustajan linja-autossa tulee olla vähintään kolme käyttöovea ja vastaavassa yli 95 matkustajan linja-autossa vähintään neljä käyttöovea.

3. Kaksoisoven katsotaan vastaavan kahta käyttöovea.

11 §Ovien sijoitus

1. Yli 16 matkustajapaikan linja-autossa tulee olla vähintään yksi ovi auton etuosassa ja yksi takaosassa siten sijoitettuina, että niiden pystysuuntaisten keskiviivojen välinen etäisyys on vähintään 30 % auton pituudesta. Milloin autossa on useampia ovia, niiden tulee olla tarkoituksenmukaisesti sijoitettuina auton pituudelle.

2. Käyttöovien on oltava linja-auton oikealla puolella. Hätäovi saa olla myös vasemmalla puolella tai takana.

12 §Ovien ja kulkuväylien koko

1. Käyttöoven kulkuaukon tulee olla vähintään sen kokoinen, että siitä voidaan kuljettaa sisälle liitteen 1 mukainen malline 1a. Jos autossa on seisomapaikkoja muualla kuin käytävällä (seisomasilta), tulee käyttöovista voida kuljettaa malline 1b ja vähintään yhdestä seisomasillan kohdalla olevasta ovesta malline 2. Hätäovesta on voitava kuljettaa malline 1d. Jos linja-autossa on enintään 16 matkustajapaikkaa, on käyttöovesta voitava kuljettaa malline 1c.

2. Mallineet on voitava kuljettaa oviaukon kautta käytävälle sen keskiviivalle asti pystysuorassa kohtisuoraan kulkusuuntaansa nähden. Hätäoven kohdalla saa olla matkustajia varten istuin, joka on helposti sivuun siirrettävissä siten, että malline 1d voidaan kuljettaa sivuun siirretyn istuimen ohi.

3. Korin takimmaisessa puolikkaassa olevasta kaksoisovesta on voitava kuljettaa vierekkäin mallineet 1b ja 2, jolloin ovikaiteita ja keskikaidetta ei oteta huomioon.

13 §Ovijärjestelyiden yleiset vaatimukset

1. Ovien kaikkien kiinnitys- ja aukaisulaitteiden on oltava sellaisia tai siten suojattuja, etteivät matkustajat voi tarttua niihin eivätkä vahingoittaa niissä itseään oven avautuessa tai sulkeutuessa.

2. Jos kuljettajalla ei ole näköyhteyttä suoraan tai peilien avulla kuljettajan paikalta käytettäviin oviin, ne on varustettava sellaisella luotettavalla turvalaitteella, joka ilmaisee kuljettajalle matkustajan olevan oviaukossa tai joka estää matkustajan joutumasta sulkeutuvan oven puristukseen. Kuljettajaa varten on oltava merkkivalo, joka ilmaisee auton jonkin oven olevan auki.

3. Ovien käyttöjärjestelmän on oltava sellainen, että avattaessa päävirtakytkin tai käyttöjännitteen muuten katketessa ovet jäävät joko auki- tai kiinniasentoon riippuen siitä, missä ne olivat jännitteen katketessa. Ovissa on oltava laitteet, joilla matkustaja voi ne hätätilanteessa avata sisäpuolelta. Matkustajien avattavissa olevissa ovissa on oltava sellaiset laitteet, ettei ovea voi avata auton liikkuessa ja ettei autoa saada liikkeelle ennen kuin ovi on suljettu. Jos ovi on kuljettajan välittömän valvonnan alaisena, ei turvalaitetta vaadita.

4. Hätäoven on avauduttava ulospäin yli 90°, jos se ei ole irtoavaa tai sivulle liukuvaa mallia.

14 §Hätäuloskäytävät

1. Hätäuloskäytäviksi katsotaan käyttöovet ja tähän tarkoitukseen soveltuvat hätäovet, kattoluukut ja ikkunat. Linja-autossa tulee olla jokaista nivelellä tai väliseinällä erotettua tai eri tasoon sijoitettua matkustajaosastoa kohti hätäuloskäytäviä seuraavasti:

Osaston matkustajamäärä

Hätäuloskäytävien määrä auton kummallakin sivulla

– 16

1

17– 35

2

36– 50

3

66– 80

5

81– 95

6

96–110

7

111–

8

Näiden lisäksi enintään 50 matkustajapaikan linja-autossa on oltava vähintään yksi kattoluukku ja muissa kaksi kattoluukkua.

2. Hätäuloskäytäviksi katsottavien kattoluukkujen ja ikkunoiden vapaan aukon pinta-alan tulee olla vähintään 0,40 m 2 ja sen läpi on voitava viedä suorakaiteen muotoinen malline, jonka sivut ovat 0,50 m ja 0,68 m. Yksi ikkuna lasketaan kahdeksi hätäuloskäytäväksi, jos siitä voidaan kuljettaa ulos vierekkäin kaksi edellä mainittua mallinetta yhtäaikaa. Hätäuloskäytäviksi tarkoitetut ikkunat on tehtävä helposti ja varmasti ulospäin irrotettaviksi tai niiden on oltava helposti särjettävää varmuuslasia. Hätäuloskäytäväksi tarkoitettun ikkunan alareunan korkeuden matkustajatilan lattiasta on oltava vähintään 0,50 m, ei kuitenkaan enempää kuin 1,0 m. Hätäuloskäytäväksi tarkoitettujen ikkunoiden edessä ei saa olla mitään, joka estää tai vaikeuttaa niiden käyttöä hätätilanteessa. Esteeksi ei kuitenkaan katsota verhoa tai aurinkosuojaa.

3. Jos kattoluukkuja on enemmän kuin yksi, ne on sijoitettava auton pituussuunnassa siten, että niiden keskinäinen välimatka luukun reunasta mitattuna on vähintään 2,0 m. Kattoluukku on voitava avata helposti sisäpuolelta ja sen tulee olla avattavissa myös ulkopuolelta. Luukku saa olla lukittavissa silloin, kun auto muutenkin lukitaan, jolloin luukun on kuitenkin oltava sisäpuolelta helposti avattavissa.

4. Hätäuloskäytäviksi tarkoitetut kattoluukut, ikkunat ja ovet on varustettava selvin valkoisella värillä vihreälle pohjalle merkityin tunnuksin tai ohjein. Jokaisen särjettäväksi tarkoitetun ikkunan kohdalle on kiinnitettävä ikkunan särkemiseen tarkoitettu työväline.

15 §Porrasaskelmat

1. Käyttöovien alimman porrasaskelman korkeus maasta saa kuormittamattomassa autossa olla enintään 0,40 m. Auton takimmaisen akselin takana olevissa ovissa korkeus saa olla 0,45 m. Etuoven tai muun yhden sisäänkäyntioven alimman porrasaskelman tulee olla enintään 0,28 m korkeudella. Jos autossa on kaksoisetuovi, tämän ehdon tulee täyttyä oviaukon toisessa puoliskossa. Milloin porrasaskelmien korkeus on ohjattavissa kuljettajan paikalta, näiden mittojen on täytyttävä ainakin autoonnousutilanteessa. Jos autossa on tällainen järjestelmä, se on kytkettävä siten, että autolla ei voida ajaa ennen kuin jousitus, porrasaskelmat tai muu vastaava on palautunut normaaliin ajoasentoonsa. Seisomapaikoin varustetussa linja-autossa muiden askelmien välinen korkeus saa olla enintään 0,25 m, paitsi takimmaisen akselin takana enintään 0,30 m. Jos linja-autossa ei ole seisomapaikkoja, saa muiden kuin alimman askelman korkeus olla enintään 0,30 m. Kaikkien askelmien vähimmäiskorkeus on kuitenkin 0,10 m.

2. Jos yli 16 matkustajapaikan linja-autossa on mekaaninen jousitus, saa alimman porrasaskelman korkeus uudessa linja-autossa olla jousien kuoleentumisvaaran johdosta 50 mm 1 momentissa tarkoitettua suurempi.

3. Etenemän alimmalla askelmalla on oltava vähintään 0,30 m ja sen on ulotuttava vähintään 0,20 m esille toisen askelman alta. Muilla askelmilla ja mahdollisella sisäänvedettävällä apuaskelmalla on etenemän oltava vähintään 0,20 m. Jos autossa on enintään 16 matkustajapaikkaa, alimman askelman etenemän on oltava vähintään 0,23 m. Askelma on muotoiltava siten, että askelmalle voidaan sijoittaa 0,40 m x 0,20 m kokoinen suorakaide. Tämän ehdon katsotaan täyttyvän, kun vähintään 95 % suorakaiteen pinta-alasta on askelmalla.

4. Jos auton portaissa käytetään ulostyöntyvää apuaskelmaa, on sen toiminta kytkettävä siten, että askelma tulee ulos vain erillistä käyttöpainiketta käyttäen ja menee sisään automaattisesti oven sulkeutuessa. Apuaskelmassa ei saa olla teräviä kulmia ja reunoja, mutta se saa olla ritilämäinen. Jos apuaskelmalla varustettu oviaukko ei ole kuljettajan välittömässä näkökentässä, ovien sulkeutuminen matkustajan seistessä apuaskelmalla on estettävä sopivin laittein.

5. Porrasaskelmien tulee olla väritykseltään helposti ympäristöstään erottuvia.

5 lukuKuljettajan tila

16 §Kuljettajan istuin

1. Kuljettajan istuimen turvavyön muussa kuin seisomapaikoin varustetussa linja-autossa tulee olla vähintään kahden pisteen vyö.

2. Kuljettajan istuimen takana tulee olla väliseinä, jonka tulee ulottua leveyssuunnassa ainakin kuljettajan istuimen oikeanpuoleiseen reunaan asti ja jonka korkeuden tulee olla vähintään 0,80 m lähimmän matkustajapaikan lattiatasosta mitattuna. Väliseinän ja sivuseinän samoin kuin väliseinän ja lattian välissä saa olla enintään 50 mm levyinen rako.

17 §Kuljettajan näkökenttä

1. Kuljettajan näkökenttä mitataan kahdesta pisteestä, joista toinen on 0,80 m ylöspäin ja 0,10 m eteenpäin kuljettajan istuimen istuinosan ja selkänojan taitteesta istuimen ollessa takimmaisessa ja alimmassa säätöasennossaan ja toinen vastaavassa kohdassa istuimen ollessa takimmaisessa ja ylimmässä säätöasennossaan.

2. Kuljettajan näkökentän tulee liitteen 3 mukaisesti muodostua 1 momentissa tarkoitetuista pisteistä vähintään 6° yläviistoon ja 12° alaviistoon olevien näkösäteiden muodostaman kulman kääntyessä vasemmalle ja oikealle enintään 80° siten, että tässä 160°:een sektorissa saa olla enintään 5 estettä. Näistä levein saa olla enintään 15°.

3. Vasemman puolen 80°:een sektorissa ei näköesteiden yhteenlaskettu leveys saa ylittää 15° eikä oikean puolen 80°:een sektorissa 20°. Näköesteitä ei saa olla alueella, joka ulottuu 20° vasemmalle. Alueella, joka ulottuu 60° oikealle, saa olla yksi enintään 5° leveä näköeste.

4. Näköesteiksi ei katsota ohjauspyörää, taustapeilejä, tuulilasinpyyhkimiä, eikä alle 2° leveää estettä. Yhdeksi esteeksi katsotaan vierekkäiset esteet, joiden väli on alle 5°.

18 §Kuljettajan tilan laitesijoittelu ja varusteet

Muiden säädettyjen varusteiden lisäksi tulee linja-autossa olla:

a)

tuulilasinpyyhin, jonka pyyhkimäala on vähintään 0,3 m x 0,5 m (korkeus x leveys); tämän alan yläreunan tulee lisäksi ulottua vähintään niiden vaakasuorien tasojen korkeudelle, joista kuljettajan näkökenttä mitataan ja alareunan vähintään 0,20 m näiden tasojen alapuolelle;

b)

ulkopuolisissa taustapeileissä sähkölämmitys;

c)

korin etuosassa kilvet, jotka osoittavat pääkatkaisimen, tulensammuttimen ja ensiapulaukun sijainnit sekä tupakoinnin kieltämisen;

d)

kaikki kuljettajalle tarkoitetut auton tavanomaisista hallintalaitteista poikkeavat kytkimet, säätimet ja merkkivalot varustettuina suomenkielisin tekstein tai selvin toimintaa kuvaavin symbolein;

e)

kaksikerroksisessa linja-autossa kuljettajan näkyvillä kilpi, joka ilmoittaa auton suurimman korkeuden.

19 §Oppaan istuin

1. Oppaan istuimen etureuna ei saa ulottua kuljettajan istuimen etureunaa edemmäksi kuljettajan istuimen ollessa etummaisimmassa asennossa.

2. Oppaan istuimen turvavyön tulee olla vähintään kahden pisteen vyö.

3. Oppaan istuimen on tarvittaessa oltava siten kokoonkääntyvä, että ovelle vaadittava malline voidaan kuljettaa istuimen ohi.

4. Oppaan istuimeen on kiinnitettävä kyltti, joka kieltää käyttämästä sitä matkustajapaikkana.

6 lukuMatkustajatilat

20 §Kuormitus

1. Jokaista istuvaa matkustajaa kohti lasketaan 5 kg henkilökohtaista matkatavaraa.

2. Matkustajatiloista erilleen sijoitettuihin tavaratiloihin tulee laskea kuormitukseksi vähintään 25 kg/m 3 ja enintään 200 kg/m 3 .

21 §Matkustajaistuimen mitat

1. Milloin poikittaisen eteen suunnatun istuimen takana on toinen eteen suunnattu istuin, on ensinmainitun istuimen selkänojan yläosan oltava tarkoituksenmukaisesti pehmustettu.

2. Selkätilan on 0,25–0,50 m:n korkeudella istuinpinnasta ylöspäin oltava vähintään 0,42 m leveä. Istuimen yläpuolella olevan vapaan tilan tulee ulottua vähintään 0,90 m pystysuoraan istuinpinnan yläpuolelle.

3. Kuormittamattoman istuimen etureunan korkeuden keskeltä istuinta mitattuna tulee olla 0,40–0,50 m jalkatilan takareunasta pystysuoraan mitattuna. Auton lokasuojien kohdalla korkeudeksi riittää kuitenkin 0,30 m. Mikäli liikuntaesteisiä varten on erikseen merkittyjä istuinpaikkoja, saa ne tehdä korkeammiksi kuin edellä on määrätty.

22 §Istuinten sijoitus

1. Selkänojan etupinnan etäisyys edessä samaan suuntaan olevan selkänojan takapintaan, seinämään tai muuhun vastaavaan esteeseen tulee olla vaakatasossa liitteen 4 mukaisesti mitattuna vähintään 0,68 m. Istuinvälin vaatimuksen tulee toteutua istuimen normaaliasennossa istuimen pinnasta tasoon, joka on 0,62 m korkeudella jalkatilan takareunan tasosta.

2. Vastakkaisten istuinten istuintyynyjen välin tulee vaakatasossa mitattuna olla vähintään 0,40 m.

3. Istuintyynyn edessä tulee sen leveyden osalta olla polvitilaa vähintään 0,20 m. Jos poikittaisten penkkien vierekkäiset istuimet ovat pituussuunnassa porrastetut, tulee myös portaan kohdalla olla kulkutilaa vähintään 0,20 m.

4. Kaikkien istuinten kohdalla tulee olla vähintään 0,30 m leveä ja 0,30 m pitkä jalkatila siten, että sen takareuna on enintään 0,05 m kyseisen istuimen alla tai enintään 0,25 m istuimen etureunan edessä. Jalkatilan etureuna saa olla enintään 0,20 m edessä olevan istuimen, seinämän tai muun vastaavan esteen alla. Jalkatilan vapaan korkeuden tulee esteen alla olla vähintään 0,10 m.

23 §Istuinpaikkoihin liittyvät suojajärjestelyt

1. Pitkittäisissä istuimissa tulee olla molemmissa päissä ja vähintään viiden istuinpaikan välein käsinoja, kaide tai vastaava tuki.

2. Jos auton pituussuunnassa katsottuna lattiatasossa on käytävän askelmia lukuun ottamatta yli 0,10 m korkeuseroja, on tällaiseen kohtaan sijoitettava ylemmästä lattiatasosta vähintään 0,80 m korkeudelle ulottuva suoja, joka estää matkustajaa putoamasta alemmalle tasolle.

3. Avautuvan oven suojaksi matkustajapaikkoihin päin on tehtävä suojaseinät siten, ettei matkustaja voi jäädä oven ja muiden rakenteiden väliin puristuksiin tai pudota porrassyvennykseen.

4. Nivelauton nivelosassa matkustajapaikat tulee rajata sopivin kaide- tai vastaavin järjestelyin siten, että matkustajille ei aiheudu seinän, lattian tai kaiteiden liikkeistä vaaraa auton missään ajotilanteessa.

5. Muissa kuin seisomapaikoin varustetussa linja-autossa vaadittavien turvavöiden tulee olla vähintään kahden pisteen vöitä.

24 §Seisomapaikat

1. Seisomapaikoille laskettavien matkustajien määrä saadaan jakamalla näille paikoille tarkoitettu ala luvulla, joka on vähintään 0,18 m 2 .

2. Jos käytävän leveys on vähintään 0,45 m, saa seisomapaikkoja laskea käytävän osalle, jonka leveys on suurempi kuin 0,20 m.

3. Linja-auton sisäkorkeuden on seisomapaikkojen kohdalla oltava vähintään 1,90 m.

4. Seisomapaikoille on matkustajille varattava riittävä määrä tukitankoja ja -kaiteita.

25 §Käytävä

Linja-auton käytävän on oltava sellainen, että sen lattiaa pitkin voidaan kuljettaa liitteen 5 mukaista testimallinetta pystysuorassa asennossa jokaisen matkustajaosaston käyttöovelta yhtäjaksoinen matka, joka on vähintään 75 % käytävän pituudesta.

26 §Käytävän kaltevuus ja sen porrasaskelmat

1. Käytävän kaltevuus auton pituussuunnassa saa olla seisomapaikkojen kohdalla enintään 6° ja muualla 10°.

2. Lattian kaltevuus auton poikkisuunnassa saa olla käytävien ja seisomapaikkojen kohdalla enintään 4°.

3. Käytävällä ja seisomasilloilla olevien mahdollisten portaiden askelkorkeuden on oltava vähintään 0,10 m ja enintään 0,25 m sekä etenemän vähintään 0,20 m. Askelkorkeuden muiden korokkeiden kohdalla on oltava vähintään 50 mm ja enintään 0,30 m. Porrasaskelmien ja käytävällä olevien askelmien tai ainakin niiden reunojen tulee olla väritykseltään selvästi ympäristöstä erottuvia.

7 lukuMuut sisäjärjestelyt

27 §Merkinantolaitteet

Matkustajille varatuista tiloista on oltava kuljettajalle johtavat sopivat merkinantolaitteet, joilla matkustaja voi ilmoittaa jäävänsä pois seuraavalla pysäkillä. Näiden merkinantolaitteiden on oltava selvästi näkyviä ja ne on sijoitettava siten, että kaikki matkustajat voivat niitä tai ainakin osaa niistä helposti käyttää. Vammaisille varatuille paikoille on asennettava näiltä paikoilta helposti käytettävät ja ympäristöstä helposti erottuvat merkinantolaitteet.

28 §Lämmitys ja tuuletus

1. Linja-auton lämmityksen ja tuuletuksen on oltava sellainen, että se estää kuljettajalle vaaditussa näkökentässä olevien ikkunoiden huurtumisen ja sumuuntumisen.

2. Kuljettajan paikan lämpötilaa on voitava säätää erillisesti matkustajatilan säädöstä riippumatta. Kuljettajan paikkaa ympäröivien kylmien pintojen säteily on estettävä riittävin eristein tai laittein. Kuljettajan tilan rakenteiden tulee olla sellaiset, että kuljettajaa häiritsevä veto on mahdollisimman vähäinen.

3. Linja-autossa on voitava ainakin auton ollessa liikkeellä pitää ylipainetta siten, että pölyn ja pakokaasun imeytyminen koritilaan estyy. Seisomapaikoin varustetussa autossa on tuuletusilman sisäänvirtausaukon alareunan korkeuden maasta oltava vähintään 1,0 m.

4. Moottorin pakokaasujen lämpöä saa käyttää lämmitykseen vain nesteellä toimivan lämmönvaihtimen välityksellä.

5. Palavalla nesteellä tai nestekaasulla toimiva lämmityslaite on sijoitettava kokonaan varsinaisen koritilan ulkopuolella olevaan, siitä eristettyyn ja ulkoilmaan hyvin tuulettuvaan tilaan.

29 §Sisävalaistus

1. Linja-autossa on oltava tarpeellinen portaisiin, kulkuteiden merkintöihin ja avatun oven ulkopuolelle kohdistuva sisävalaistus. Valaisimet on asennettava tai suojattava siten, ettei niiden valo suoraan tai heijastamalla häiritse kuljettajaa.

2. Valaistus tulee olla järjestetty vähintään kaksipiirisesti siten, että vika yhdessä piirissä ei vaikuta toisen piirin toimintaan.

30 §Sisämelu

Linja-auton äänieristyksen on oltava sellainen, ettei äänen voimakkuus kuljettajan ja auton keskiosassa istuvan matkustajan pään kohdalla ylitä arvoa 78 dB(A). Mittaus suoritetaan kuivalla vaakasuoralla asfalttitiellä seuraavasti:

a)

auton nopeuden mittauksen aikana tulee olla 80 km/h, jos auton rakenteellinen nopeus on suurempi kuin 90 km/h, ja 50 km/h, jos se on enintään 90 km/h;

b)

kaikkien autossa olevien lämmitys- ja tuuletuspuhaltimien tulee pyöriä vähintään toiseksi suurimmalla nopeudella etulaitteen puhallus suunnattuna tuulilasille;

c)

auton tulee olla mittauksen aikana tyhjä kuljettajaa ja mittausta suorittavaa henkilöä lukuun ottamatta sekä ovien ja luukkujen kiinni;

d)

ajon tulee tapahtua suurimmalla vaihteella;

e)

ennen mittaushetkeä auton nopeus lasketaan 78 tai vastaavasti 48 km/h:iin, jonka jälkeen kaasupoljin painetaan pohjaan. Mittaus tapahtuu hetkellä, jolloin auton nopeus on 80 tai vastaavasti 50 km/h.

8 lukuMuut tilat

31 §Tavara- ja säilytystilat

1. Erityisesti tavaran kuljettamista varten varattu tila on erotettava matkustajatilasta turvallisuuden kannalta tarkoituksenmukaisella väliseinällä tai vastaavalla rakenteella.

2. Varsinaisen tavaratilan ovessa tai muuten helposti nähtävissä tulee olla merkittynä tavaratilan suurin sallittu kuormitus, kun autossa on täysi matkustajamäärä. Jos autossa on useampia erillisiä tavaratiloja, merkitään jokaiselle tavaratilalle erikseen suurin sallittu kuormitus.

3. Auton sivuille ulkopuolelle avautuvien tavaratilojen ja moottoritilan ovien ja luukkujen tulee olla rakenteeltaan sellaiset, etteivät ne auton liikkuessa tahattomasti avautuessaan aiheuta vaaraa.

4. Katolle saa sijoittaa keveää tavaraa varten tarpeelliset kaiteet. Takana saa olla enintään 1,60 m:n levyinen alaslaskettava tavarateline, joka ulottuu enintään 0,60 m takapuskurin ulkopuolelle, sekä polkupyörien kuljetusta varten koukut. Linja-auton edessä ei saa olla mitään laitteita tavaran kuljetusta varten.

5. Matkustamossa ja kuljettajan tilassa olevien säilytystilojen tulee olla sellaiset, että niissä olevat esineet eivät pääse putoamalla, liukumalla tai muulla vastaavalla tavalla vahingoittamaan matkustajia tai henkilökuntaa taikka vaarantamaan auton hallintalaitteiden käyttöä. Jos säilytystilojen pohjat ovat verkkomaista materiaalia, ei aukkokoko saa olla 30 mm suurempi.

32 §Kuljettajan lepotila

1. Henkilökunnan lepotila on varustettava säädettävällä valaistuksella, lämmityksellä ja ilmanvaihdolla.

2. Lepotilaan tulee olla vähintään kaksi kulkuaukkoa, joista ainakin toinen johtaa suoraan ulos ja joiden ovet tai luukut ovat helposti avattavissa sekä sisä- että ulkopuolelta. Kulkuaukon korkeuden ja leveyden tulee olla vähintään 0,50 x 0,60 m.

3. Lepotilassa tulee vähintään 1,90 m:n pituisella osalla vapaan tilan poikkileikkauksen olla leveydeltään vähintään 0,75 m ja korkeudeltaan vähintään 0,60 m sekä poikkileikkauksen pinta-alaltaan vähintään 0,50 m 2 . Lepotilan pohjan tulee ainakin vaaditun alan osalta olla tarkoituksenmukainen ja vaakasuora.

9 lukuVarusteet

33 § (14.1.1993/112)

33 § on kumottu P:lla 14.1.1993/112 .

34 §Sammutin

Linja-autossa tulee olla vähintään luokkaa ABE-II oleva sammutin, joka on sijoitettu kuljettajan paikan läheisyyteen siten, että se on helposti myös matkustajien saatavissa. Sammuttimen sijainti on osoitettava liitteen 6 kohdan 2 mukaisella selvästi näkyvällä kilvellä.

35 §Ensiaputarvikkeet

1. Autossa, jossa on enintään 16 matkustajapaikkaa, on oltava yksi kuljettajan lähelle sijoitettu ensiapupakkaus. Matkustajapaikkamäärältään suuremmassa autossa on oltava lisäksi toinen auton keski- tai takaosaan sijoitettu ensiapupakkaus. Pakkausten paikat on osoitettava liitteen 6 kohdan 1 mukaisella kilvellä.

2. Ensiapupakkauksen on sisällettävä liitteen 7 mukaiset ensiaputarvikkeet. Pakkauksen on oltava sinetöity eikä se saa olla yli kymmenen vuotta vanha. Ensiapupakkauksen sisältö on tarkastettava vähintään viiden vuoden välein.

36 §Työkalut

Linja-auton sisällä etuosassa on oltava vähintään 40 cm:n pituinen sorkkarauta ja sen lisäksi muussa kuin seisomapaikoin varustetussa linja-autossa sopivaan paikkaan sijoitettu käsilamppu, lapio ja vähintään 6 m:n pituinen ja 12 mm:n läpimittainen teräs- tai sitä lujuudeltaan vastaava muu köysi, jonka molemmissa päissä on auton vetotappiin sopiva vahva koukku tai silmukka.

10 lukuPienoislinja-autoa koskevat poikkeukset

37 § (14.1.1993/112)

Linja-autoa, jossa on enintään 22 matkustajapaikkaa ja jonka omamassa on enintään 6 000 kg, koskevat seuraavat poikkeukset:

a)

matkustamon suojan saa korvata auton ulkopuolelle tukevasti kiinnnitetyllä tukirakenteella;

b)

vetokoukun ja -kytkimen vähimmäislujuudeksi riittää arvo, joka saadaan kertomalla auton kokonaismassan ja 10 000 kg:n suhteella normaalikokoiselle autolle vaadittavan lujuuden arvo;

c)

alimman askelman korkeus ei saa ylittää 0,35 m, jos oviaukon korkeus on alle 1,50 m; täysin mekaanisella jousituksella varustetun linja-auton jousituksen kuoleentumisvarana saadaan alimman porrasaskelman korkeutta mitattaessa ottaa huomioon enintään 30 mm; ja

d)

näkökenttävaatimuksista saa poiketa, jos vastaavalla näkökentällä varustettu sama ohjaamomalli on hyväksytty Suomessa liikenteeseen muuna autona kuin linja-autona.

11 lukuErinäisiä määräyksiä

38 §Poikkeukset E-hyväksytylle linja-autolle

Linja-auton, joka on E-hyväksytty säännön n:o 36/02 tai vastaavan myöhemmän mukaisesti ja korin kattorakenteen osalta säännön n:o 66 taikka enintään 16 matkustajapaikan linja-auto säännön n:o 52 mukaisesti, katsotaan täyttävän tämän päätöksen määräykset muita kuin 2 §:n stabiliteettia, 4 §:n matkustamon kylki- ja päätysuojia, 5 §:n alleajosuojia, 6 §:n hinaus- ja nostovarusteita, 7 §:n 3 momentin sisustusaineiden palamisnopeutta, 15 §:n 1 momentin alimman porrasaskelman korkeutta, 5 luvun kuljettajan tilaa, 20 §:n kuormitusta, 23 §:n istuinpaikkoihin liittyviä suojavarusteita, 7 luvun sisäjärjestelyjä, 8 luvun muita tiloja ja 9 luvun varusteita koskevien vaatimusten osalta.

39 § (14.1.1993/112)Poikkeukset

Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikkö voi myöntää poikkeuksia tämän päätöksen määräyksistä.

40 §Voimaantulo

1. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1990.

2. Päätös koskee voimaantulopäivänä tai sen jälkeen Suomessa ensi kertaa käyttöön otettavaa kaksikerroksista linja-autoa ja muuta kuin nivelrakenteista linja-autoa, jonka pituus on suurempi kuin 13,0 m ja 1 päivänä tammikuuta 1991 tai sen jälkeen Suomessa ensi kertaa käyttöön otettavaa muunlaista linja-autoa.

3. Päätöksen 15 §:n 2 momentin lehtijousien 50 mm kuoleentumisvaraa alimman porrasaskelman korkeutta määrättäessä saadaan soveltaa vain ennen 1 päivänä tammikuuta 1994 käyttöön otettaviin autoihin.

4. Tällä päätöksellä kumotaan kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön 4 päivänä syyskuuta 1968 linja-autojen rakenteesta ja varusteista antama päätös (550/68) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Päätökseen kuuluvat seuraavat liitteet puuttuvat:

1. Mallineiden mitat ja kaaviot

2. Porrasaskelman etenemä

3. Kuljettajan näkökenttä

5. Käytävämallinne

6. Ensiapupakkauksen ja tulensammuttimen kilpi

7. Linja-auton ensiapupakkaus

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen

14.1.1993/112:

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1993.

22.4.1996/269:

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1996.

Neuvoston direktiivi 95/28/EY; EYVL N:o L 281, 23.11.1995, s. 1

19.12.2002/1249:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Top of page