165/1988

Jätehuoltovelvollisen vastuumäärä on arvioitava siten, että se sisältää ydinjätehuollon toimenpiteiden kustannukset sellaisina kuin ne olisivat tarkasteluhetkellä suoritettuna sekä ne muut kustannukset, jotka aiheutuvat siitä, että ydinjätehuollon toimenpiteet joudutaan suorittamaan vasta tulevaisuudessa. Arvioinnissa ei käytetä diskonttausta.

Ydinjätehuollon kustannuksiksi on luettava myös ne hallinto- ja muut kustannukset, jotka tulevaisuudessa aiheutuvat näitä ydinjätehuoltotoimenpiteitä suorittavan organisaation ylläpitämisestä samoin kuin ydinenergialain 77 §:n nojalla viranomaisille aikanaan suoritettavat maksut.

Sellaisten laskennallisesti vaikeasti erillisinä käsiteltävien ydinjätteiden osalta, joita syntyy jatkuvasti ja joiden osalta ydinjätehuollon toimenpiteitä jatkuvasti suoritetaan, voidaan ydinjätehuoltokustannukset arvioida tarkemmin erittelemättömänä eränä vastuumäärän vahvistamista koskevasta kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksestä ilmenevien perusteiden mukaisesti.

Arvioitaessa vastuumäärää matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen osalta, voidaan ydinjätteiden määrän sijasta käyttää jotakin muuta tarkoitukseen sopivaa mittayksikköä, kuten esimerkiksi kustannusta tuotettua energiayksikköä kohti.

Jos jokin osa ydinjätteistä on tarkoitus siirtää Suomen oikeudenkäyttövallan ulkopuolelle siten, että huolehtimisvelvollisuus siirron tapahduttua olisi ydinenergialain 32 §:n perusteella määrättävissä päättyneeksi, voidaan tämä järjestely ottaa perustaksi vastuumäärää arvioitaessa. Edellytyksenä tähän kuitenkin on, että siirto ulkomaille on sovittu tapahtuvaksi enintään kolmen vuoden kuluessa ydinjätteen syntymisestä, käytetyn ydinpolttoaineen osalta kuitenkin enintään seitsemän vuoden kuluessa siitä, kun sen käyttö polttoaineena on lakannut sekä lisäksi, että siirtämisestä on tehty sitova sopimus ja sopimusta voidaan arviointihetkellä pitää ydinjätehuollon toteuttamisen kannalta turvaavana ottaen huomioon sopimuksen toteuttamisen aikataulu sekä muut sopimuksen ehdot.

Jos usea jätehuoltovelvollinen on määrätty ydinenergialain 29 §:n perusteella hoitamaan jätehuoltotoimenpiteitä yhteisesti, vahvistaa kauppa- ja teollisuusministeriö, missä suhteessa arvioitavat yhteiset kustannukset on jätehuoltovelvollisten kesken jaettava.

Jätehuoltovelvollisen vastuumäärän arvioimisen perusteeksi hyväksytään yhteistyöosapuolten keskinäinen sopimus, ellei tämän perusteen käyttäminen vaaranna varautumisjärjestelyjen tarkoitusta. Edellytyksenä on lisäksi, että yhteistyöosapuolten vastuumäärien yhteenlaskettu määrä on yhtä suuri kuin näiden jätehuoltovelvollisten yhteensä tuottamien ydinjätteiden ydinjätehuollosta tulevaisuudessa aiheutuvien kustannusten arvioitu yhteismäärä.

Edellä tarkoitettu yhteistyöosapuoli voi kauppa- ja teollisuusministeriön suostumuksella erota yhteistyöstä vasta, kun yhteistyöosapuolet ovat hyväksyneet eroamisesta mahdollisesti aiheutuvat muutokset niiden varautumisjärjestelyihin ja kun näiden muutosten edellyttämät varautumisjärjestelyt on kauppa- ja teollisuusministeriön hyväksymällä tavalla suoritettu. Eroa haluavan osapuolen on haettava sitä erikseen kauppa- ja teollisuusministeriöltä ja liitettävä hakemukseensa tarvittavat selvitykset.

Niiden ydinjätehuollon varautumistoimenpiteiden osalta, jotka liittyvät ydinenergian aikaansaamiseen käytettäviin laitoksiin, rahastotavoite määrätään ydinenergialain 40 §:n 2 momentin nojalla. Tätä menettelyä kutsutaan jäljempänä jaksottamiseksi.

Edellä 6 §:ssä tarkoitetun laitoksen jaksottamisaika on 25 vuotta.

Kunkin kalenterivuoden rahastotavoite saadaan kertomalla edellisen kalenterivuoden lopun vastuumäärä samaan ajankohtaan mennessä tuotetun energian määrällä ja jakamalla näin saatu tulos jaksottamisajan energiantuotannon määrällä.

Jaksottamisajan energiantuotantoa laskettaessa käytetään laitoksen käyttökertoimelle arvoa 75 %.

Kunkin kalenterivuoden rahastotavoitteen on edellä sanotun estämättä kuitenkin aina oltava vähintään yhtä suuri kuin edellisen kalenterivuoden lopun vastuumäärä kerrottuna niiden vuosien lukumäärällä, jotka ovat kuluneet jaksottamisajan alusta, ja jakamalla näin saatu tulos jaksottamisajalla.

Jos 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla laskettu rahastotavoite tulisi jaksottamisaikana jonakin kalenterivuotena vastuumäärän pienenemisen seurauksena vahvistettavaksi merkittävästi pienemmäksi kuin edellisen kalenterivuoden rahastotavoite, kauppa- ja teollisuusministeriö voi päättää jätehuoltovelvollisen suostumuksella, että rahastotavoite on kerrallaan enintään viiden perättäisen vuoden aikana suurempi kuin sen 7 §:n mukaan muutoin tulisi olla. Rahastotavoitetta ei kuitenkaan saa vahvistaa edellisen kalenterivuoden vastuumäärää suuremmaksi.

Jätehuoltovelvollinen voi peruuttaa suostumuksensa niiden vuosien osalta, joiden rahastotavoitetta ei vielä ole vahvistettu ydinenergia-asetuksen (161/88) mukaisesti. Suostumus tulee peruuttaa sitä kalenterivuotta edeltävän maaliskuun loppuun mennessä, jona suostumus ei enää ole tarkoitettu olemaan voimassa.

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi peruuttaa erityisestä syystä 1 momentissa tarkoitetun rahastotavoitteen korottamista koskevan päätöksensä niiden vuosien osalta, joiden rahastotavoitetta ei vielä ole vahvistettu, vaikka jätehuoltovelvollinen ei olisi peruuttanut 2 momentin mukaisesti suostumustaan.

Jaksottamista ei sovelleta sen jälkeen kun rahastotavoite saavuttaa edellisen kalenterivuoden lopun vastuumäärän.

Jaksottamista sovelletaan erikseen saman jätehuoltovelvollisen kuhunkin ydinlaitosyksikköön, ellei kauppa- ja teollisuusministeriö katso, että usean ydinlaitosyksikön lähes samanaikaisen valmistumisen, niiden yhteisten toimintojen tai muiden sellaisten syiden vuoksi on tarkoituksenmukaista käsitellä niitä yhtenä jaksottamiskohteena.

Jos samalla jätehuoltovelvollisella on useita ydinlaitosyksiköitä, joihin jaksottamista sovelletaan erikseen, lasketaan vastuumäärät ja rahastotavoitteet näiden osalta siten, että uusi laitosyksikkö ei vaikuta aikaisempien yksiköiden osalta määrättyyn laskentamenettelyyn. Mikäli uuden laitosyksikön ydinjätehuollossa käytetään samoja laitteistoja tai muita järjestelyjä, jotka on otettu huomioon aikaisemman yksikön vastuumäärää laskettaessa, otetaan uuden yksikön osalta huomioon vain mahdolliset lisäkustannukset.

Jos jätehuoltovelvollisen jonkin kalenterivuoden lopun vastuumäärä on vähintään 75 miljoonaa markkaa suurempi kuin ydinenergialain 44 §:n 1 momentin mukaisesti aiemmin vahvistettu saman kalenterivuoden vastuumäärän arvio ja jos samalla kalenterivuoden lopun vastuumäärän ja kolmella prosentilla korotetun, mainitun lainkohdan mukaisesti vahvistetun saman kalenterivuoden vastuumäärän arvion erotus ( vertailuerotus ) on suurempi kuin nolla, osa vertailuerotuksesta jätetään jätehuoltovelvollisen pyynnöstä huomioon ottamatta vahvistettaessa rahastotavoitetta kyseistä kalenterivuotta seuraaville kahdelle vuodelle 2 ja 3 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Ensimmäisen vuoden rahastotavoite lasketaan 7 §:n 2 momentin mukaisesti käyttäen edellisen kalenterivuoden lopun vastuumäärän sijasta lukua, joka saadaan vähentämällä tästä vastuumäärästä kaksi kolmasosaa vertailuerotuksesta.

Toisen vuoden rahastotavoite lasketaan 7 §:n 2 momentin mukaisesti käyttäen edellisen kalenterivuoden lopun vastuumäärän sijasta lukua, joka saadaan vähentämällä tästä vastuumäärästä yksi kolmasosa vertailuerotuksesta. Jos mainitun lainkohdan mukaisesti laskettu toisen vuoden pienentämätön rahastotavoite on suurempi kuin edellisen vuoden tämän pykälän 2 momentin mukaisesti vahvistettu pienennetty rahastotavoite, toisen vuoden rahastotavoitetta ei saa kuitenkaan vahvistaa pienemmäksi kuin 2 momentin mukaisesti pienennetty edellisen vuoden rahastotavoite.

Jos 2 tai 3 momentin mukaisesti laskettu rahastotavoite on vähemmän kuin viisi miljoonaa markkaa pienempi kuin 7 §:n 2 momentin mukaisesti laskettu rahastotavoite, rahastotavoitetta ei kyseessä olevana vuonna kuitenkaan pienennetä.

Edellä 9 a §:n 2 ja 3 momentin mukaisesti lasketun pienennetyn rahastotavoitteen ja 7 §:n 2 momentin mukaisesti lasketun rahastotavoitteen erotus voi olla enintään kahdeksan prosenttia edellisen kalenterivuoden lopun vastuumäärästä.

Enintään kahden peräkkäisen kalenterivuoden 9 a §:n 1 momentissa tarkoitettu vastuumäärien merkittävä erotus voidaan ottaa seuraavien vuosien rahastotavoitteen pienentämisen perusteeksi. Rahastotavoite voidaan pienentää 9 a §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetulla tavalla enintään neljänä peräkkäisenä vuotena.

Jos 9 a §:n 1 momentissa tarkoitettu vastuumäärien merkittävä erotus tai suuri osa erotuksesta aiheutuu siitä, että jätehuoltotoimenpiteitä on toteutettu oleellisesti vähemmän kuin vastuumäärän arvion perustana olevassa suunnitelmassa on oletettu, kauppa- ja teollisuusministeriön on jätettävä 9 a §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu rahastotavoitteen pienennys kokonaan tai osittain tekemättä vahvistaessaan rahastotavoitteen kyseistä kalenterivuotta seuraaville kahdelle vuodelle.

Jätehuoltovelvollisen on pyydettävä 9 a §:ssä tarkoitettua rahastotavoitteen pienentämistä viimeistään silloin, kun se toimittaa kauppa- ja teollisuusministeriölle edellisen kalenterivuoden lopun vastuumäärän ja kuluvan kalenterivuoden rahastotavoitteen vahvistamiseksi tarvittavat ydinenergia-asetuksen (161/1988) 88 §:n 3 momentissa tarkoitetut edellistä kalenterivuotta koskevat lopulliset tiedot.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1988.