Go to front page
Legislation

932/1981

Updated legislation

Updated legislative texts incorporating amendments to an act or decree

Statutes followed up to and including statute 59/2025.

Asetus eräistä valtion omistamille alueille perustetuista kansallispuistoista ja luonnonpuistoista

Up-to-date
Tämä asetus on kumoutunut 1.6.2023 alkaen. Ks. L 520/2023 , 521/2023 ja 522/2023 .
Keywords
Kansallispuisto, Luonnonpuisto, Luonnonsuojelu
Type of statute
Asetus
Administrative sector
Ympäristöministeriö
Date of Issue
Entry into force
Remark
kumoutunut, ks. L 520/2023, 521/2023 ja 522/2023
ELI identifier
http://data.finlex.fi/eli/sd/1981/932/ajantasa/2007-11-29/fin

Maa- ja metsätalousministerin esittelystä säädetään 23 päivänä helmikuuta 1923 annetun luonnonsuojelulain (71/23) 2 §:n 2 momentin ja 4 §:n, eräiden luonnonsuojelualueiden perustamisesta valtionmaille 18 päivänä helmikuuta 1938 annetun lain (83/38) 18 §:n , eräiden uusien luonnonsuojelualueiden perustamisesta valtionmaille 21 päivänä joulukuuta 1956 annetun lain (634/56) 27 §:n sekä eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta kansallispuistoiksi ja luonnonpuistoiksi 2 päivänä lokakuuta 1981 annetun lain (674/81) 10 §:n nojalla:

1 §

Kansallispuistossa on kielletty, jollei jäljempänä toisin säädetä:

1)

ojitus ja maa-ainesten ottaminen;

2)

rakennusten, teiden ja laitteiden rakentaminen;

3)

eläinten tappaminen, pyydystäminen ja hätyyttäminen sekä eläinten pesien, kasvien ja elävien ja kuolleiden kasvinosien ottaminen ja vahingoittaminen; sekä

4)

muut toimenpiteet, jotka saattavat muuttaa alueen luonnontilaa tai vaikuttaa epäedullisesti sen kasvillisuuden tai eläimistön säilymiseen.

2 §

Kansallispuistossa on 1 §:n säännösten estämättä sallittu:

1)

sellaisten rakennusten, laitteiden, teiden ja polkujen rakentaminen ja kunnossapito, jotka ovat tarpeen puiston valvontaa, yleisön opastamista, retkeilyä, tutkimustoimintaa ja luonnonharrastusta varten;

2)

marjojen ja sienien poiminta sekä, sen mukaan kuin järjestyssäännössä tarkemmin määrätään, tilapäinen leiriytyminen, kuivan puun käyttäminen tilapäiseen tulentekoon, kalastus ja hirven ajaminen metsästyksen yhteydessä;

3)

tieteellisessä tai opetuksellisessa tarkoituksessa tapahtuva eläinten tappaminen ja pyydystäminen sekä eläinten pesien, kasvien, elävien ja kuolleiden kasvinosien ja kivennäisnäytteiden vähäinen ottaminen sen viranomaisen luvalla, jolle puiston hallinta ja hoito 8 §:n mukaan kuuluu;

4)

metsäpuiden käpyjen ja siementen kerääminen sekä metsänjalostukseen tarvittavien kasvinosien vähäinen ottaminen sen viranomaisen luvalla, jolle puiston hallinta ja hoito 8 §:n mukaan kuuluu;

5)

liiallisen lisääntymisen vuoksi tai muutoin vahingollisen kasvi- tai eläinlajin yksilöiden vähentäminen maa- ja metsätalousministeriön luvalla;

6)

toimenpiteet, jotka ovat tarpeen alueen luonnonmukaisen kehityksen palauttamiseksi;

7)

toimenpiteet, jotka ovat tarpeen perinteisten luonnonkäyttömuotojen muovaamien ympäristötyyppien säilyttämiseksi sekä näihin ympäristötyyppeihin liittyvien rakennusten ja rakenteiden entistämiseksi ja kunnossapitämiseksi;

8)

toimenpiteet alueella olevien teiden sekä sähkö ja puhelinlinjojen kunnossapitämiseksi;

9)

uittoa varten tarpeellisten toimenpiteiden suorittaminen 4 §:ssä mainitun hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti;

10)

poronhoito, sen edellyttämien kämppien, poroaitojen ja muiden rakenteiden tekeminen, poronhoitoon tarvittavan puun ottaminen sekä poronhoitoon liittyvä leiriytyminen, tulenteko ja moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla liikkuminen;

11)

toimenpiteet, jotka ovat tarpeen alueen ja sen ympäristön suojelemiseksi metsäpalolta;

12)

toimenpiteet, jotka ovat tarpeen palovartiointia, pelastuspalvelua, valtakunnan rajojen vartiointia ja valvontaa sekä kartoitus- ja maanmittaustöitä varten;

13)

toimenpiteet, jotka ovat välttämättömiä lennätin-, puhelin- tai radiotoimintaa taikka geologista tutkimusta tai malminetsintää varten edellyttäen, että maa- ja metsätalousministeriö on ne hyväksynyt; sekä

14)

muut toimenpiteet jotka ovat tarpeellisia kansallispuiston tarkoituksenmukaisen hoidon tai käytön kannalta ja jotka maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt.

3 §

Sen lisäksi, mitä edellä 2 §:ssä on säädetty, ei Itäisen Suomenlahden eikä Linnansaaren kansallispuiston rauhoitus ole esteenä säännölliselle merenkululle eikä toimenpiteille, jotka ovat välttämättömiä merenkulkua palvelevien merkkien ja laitteiden rakentamiselle ja kunnossapidolle. Itäisen Suomenlahden kansallispuiston rauhoitus ei liioin ole esteenä toimenpiteille, jotka ovat tarpeen puolustusvoimien toiminnan kannalta. Lemmenjoen kansallispuiston rauhoitus ei ole esteenä alueella olevan Jäkäläpään lentopaikan käytölle ja kunnossapidolle.

Rauhoitussäännökset eivät ole esteenä kalanistutuksille eivätkä virkistyskalastuksen harjoittamiselle Koirajärvissä Salamajärven kansallispuistossa ja Soljastenlammissa Seitsemisen kansallispuistossa. Riisitunturin, Pyhätunturin, Pallas–Ounastunturin ja Lemmenjoen kansallispuistoissa on suden ja karhun metsästys sallittu paikallisille asukkaille. Itäisen Suomenlahden, Riisitunturin, Pallas–Ounastunturin ja Lemmenjoen kansallispuistoissa on myös muu metsästys sallittu paikallisille asukkaille. Metsähallituksella on oikeus luovuttaa paikallisille asukkaille puuta kotitarvekäyttöön Lemmenjoen kansallispuistosta. Lemmenjoen kansallispuistossa on sallittu muu kuin koneellinen kullanhuuhdonta sekä metsähallituksen luvalla kullanhuuhdontaa varten tarpeellisten valtauskämppien rakentaminen sekä puun ja turpeen vähäinen luovuttaminen rakennustarpeiksi kullanhuuhtojille. (27.3.1991/583)

3 a § (27.3.1991/583)

3 a § on kumottu A:lla 27.3.1991/583 .

4 §

Kansallispuiston hoitoa ja käyttöä varten on laadittava hoito- ja käyttösuunnitelma. Kansallispuiston alue voidaan jakaa hoidon ja käytön kannalta erilaisiin vyöhykkeisiin.

Hoito- ja käyttösuunnitelman rungon (runkosuunnitelman) vahvistaa ympäristöministeriö. Runkosuunnitelmaa vahvistaessaan ministeriö määrää, mitkä runkosuunnitelman nojalla laadittavat erityissuunnitelmat on alistettava ministeriön vahvistettavaksi. (3.2.1989/117)

5 §

Luonnonpuistossa on luonnonsuojelulain 2 §:n estämättä sallittu:

1)

sellaisten rakennusten, laitteiden, teiden ja polkujen rakentaminen ja kunnossapito, jotka ovat välttämättömiä puiston valvontaa, yleisön ohjaamista, tutkimustoimintaa tai opetusta varten;

2)

tieteellisessä tai opetuksellisessa tarkoituksessa tapahtuva eläinten tappaminen ja pyydystäminen sekä eläinten pesien, kasvien, elävien ja kuolleiden kasvinosien ja kivennäisnäytteiden vähäinen ottaminen sen viranomaisen luvalla, jolle puiston hallinta ja hoito 8 §:n mukaan kuuluu;

3)

metsäpuiden käpyjen ja siementen kerääminen sekä metsänjalostukseen tarvittavien kasvinosien vähäinen ottaminen sen viranomaisen luvalla, jolle puiston hallinta ja hoito 8 §:n mukaan kuuluu;

4)

liiallisen lisääntymisen vuoksi taikka muutoin vahingollisen kasvi- tai eläinlajin yksilöiden vähentäminen maa- ja metsätalousministeriön luvalla;

5)

toimenpiteet, jotka ovat tarpeen alueen luonnonmukaisen kehityksen palauttamiseksi;

6)

toimenpiteet alueella olevien teiden sekä sähkö ja puhelinlinjojen kunnossapitämiseksi;

7)

poronhoito, sen edellyttämien kämppien, poroaitojen ja muiden rakenteiden tekeminen, poronhoitoon tarvittavan puun ottaminen sekä poronhoitoon liittyvä leiriytyminen, tulenteko ja moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla liikkuminen;

8)

toimenpiteet, jotka ovat tarpeen alueen ja sen ympäristön suojelemiseksi metsäpalolta;

9)

toimenpiteet, jotka ovat välttämättömiä uittoa, palovartiointia, pelastuspalvelua, valtakunnan rajojen vartiointia ja valvontaa sekä kartoitus-ja maanmittaustöitä varten;

10)

toimenpiteet, jotka ovat välttämättömiä lennätin-, puhelin- tai radiotoimintaa taikka geologista tutkimusta tai malminetsintää varten edellyttäen, että siihen on saatu maa- ja metsätalousministeriön lupa; sekä

11)

muut toimenpiteet, jotka ovat välttämättömiä luonnonpuiston tarkoituksenmukaisen hoidon tai käytön kannalta ja jotka maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt.

Mitä edellä 1 momentin 7 kohdassa on sanottu, ei koske Mallan luonnonpuiston aluetta.

6 § (5.1.1995/12)

Koivusuon, Olvassuon, Pelson, Runkauksen, Sukerijärven, Maltion, Värriön, Sompion ja Kevon luonnonpuistoissa on marjojen ja sienien poimiminen sallittu paikallisille asukkaille. Mainituissa luonnonpuistoissa on metsähallituksen luvalla sallittu myös avuttomassa tilassa olevan eläimen auttaminen ja lopettaminen sekä alueelle kaatuneen riistaeläimen haltuunotto. Kevon luonnonpuistossa on lisäksi sallittu paikallisille asukkaille riekon ansapyynti, kalastus sekä metsähallituksen luvalla luontaiselinkeinojen harjoittamista varten tarpeellisten turvekammien rakentaminen. Metsähallituksella on myös oikeus luovuttaa paikallisille asukkaille puuta kotitarvekäyttöön Kevon luonnonpuistosta. Sompion luonnonpuiston rauhoitus ei ole esteenä Lokan tekoaltaan säännöstelylle, eikä kalastuksen harjoittamiselle Sompiojärvessä. Se ei myöskään estä paikallisia asukkaita harjoittamasta riekon ansapyyntiä.

7 §

Säännökset, joiden mukaan eräät toimenpiteet kansallis- ja luonnonpuistojen alueilla sallitaan, eivät perusta kenellekään laajempaa oikeutta kuin mitä asianomaiselle muutoin kuuluu.

Eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta kansallispuistoiksi ja luonnonpuistoiksi 2 päivänä lokakuuta 1981 annetun lain (674/81) nojalla muodostettavia alueita koskevat rauhoitussäännökset tulevat noudatettaviksi sen jälkeen, on alueen rajojen määräämistoimitus on saatettu loppuun.

8 § (29.11.2007/1191)

8 § on kumottu A:lla 29.11.2007/1191 .

9 §

Tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa maa-ja metsätalousministeriö. Ohjeet luonnonpuistojen ja kansallispuistojen rajojen määräämistoimituksesta antaa maanmittaushallitus.

10 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1982 ja sillä kumotaan eräistä valtionmaiden luonnonsuojelualueista 6 päivänä kesäkuuta 1958 annettu asetus (273/58) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen

3.2.1989/117:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1989.

27.3.1991/583:

Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä huhtikuuta 1991.

5.1.1995/12:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä tammikuuta 1995.

Säännös ei vaikuta niihin oikeuksiin, joita saamelaisilla alueiden käyttämiseen voi olla, eikä myöskään niihin oikeuksiin, jotka perustuvat luonnonsuojelulain 8 §:ään.

13.6.2001/546:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

29.11.2007/1191:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Top of page