GP 182/2024

1Asian tausta ja valmistelu

2Nykytila ja sen arviointi

Jakeluinfra-asetus

Tunnisterekisteriorganisaatiota sekä tietojen saatavuutta kansallisesta yhteyspisteestä koskevat velvoitteet ovat uutta sääntelyä. Suomessa toimijoilla on käytössään latauspisteiden sekä palvelua tarjoavien toimijoiden yksilöimiseksi käytettäviä tunnisteita (jäljempänä myös ID-tunniste ), joita käytetään esimerkiksi e-roaming-alustoilla, jotka mahdollistavat latauksen yhden digitaalisen palvelun kautta useilla eri latauspisteillä. ID-tunnisteiden osalta ei kansallisesti ole olemassa yhteistä hallinnointia taikka julkista tietokantaa.

Aikaisemmin on lailla liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta (478/2017, jäljempänä jakeluinfralaki) pantu osaltaan täytäntöön vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU (jäljempänä jakeluinfradirektiivi ). Jakeluinfralain 7 §:ssä säädettiin julkisten lataus- ja tankkauspisteiden maantieteellisestä sijainnista ja käytettävyydestä. Lain mukaan toiminnanharjoittajan tuli varmistaa, että julkisten tankkaus- tai latauspisteiden maantieteellistä sijaintia koskevat tiedot ovat avoimella ja syrjimättömällä tavalla kaikkien käyttäjien käytettävissä. Jakeluinfralaki on kumottu 15.7.2024 lailla liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurista (475/2024) .

Liikenne- ja viestintäministeriön yhdessä sidosryhmien kanssa valmistelemassa, 29.3.2023 julkaistussa ohjelmassa tieliikenteen uusien polttoaineiden jakeluinfran kehittämiseksi ( Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2023:4 ) on todettu seuraavaa: Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy yhdistää tietoa muun muassa julkisista sähköautojen latauspisteiden sijainneista Liikennetilanne-nimiseen palveluun. Tässä Sähköautoilijat ry:n Latauskartta.fi on keskeinen tietolähde. Fintraffic Oy:n ylläpitämän palvelun lisäksi autoilijat voivat tällä hetkellä saada tietoa vaihtoehtoisten käyttövoimien infrasta yksityisten toimijoiden ylläpitämistä karttapalveluista tai ajoneuvojen infotainment-järjestelmistä yritysten välisten sopimusten mukaisesti. Viranomaisen näkökulmasta tiedot eivät ole helposti saatavilla, mikä vaikeuttaa tietopohjaista päätöksentekoa, lisää EU-lainsäädännön velvoitteiden toteuttamisen hallinnollista taakkaa ja ylipäätään haittaa latausinfrastruktuurin kehittymisen seurantaa Suomessa.

Liikennetilanne-palvelun lisäksi Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy ylläpitää ja kehittää Digitraffic-palvelua, jonka kautta on saatavissa ajantasaista liikennetietoa avoimena datana avoimien rajapintojen kautta Suomen tieverkolta, rautatieliikenteestä ja meriliikenteestä.

Jakeluinfra-asetuksen mukaan yleisten lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjien on otettava käyttöön ohjelmointirajapinta, joka tarjoaa vapaan ja rajoittamattoman pääsyn jakeluinfra-asetuksessa määriteltyyn dataan. Ohjelmointirajapintaa koskevat tiedot on asetettava saataville Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (jäljempänä ITS-direktiivi ) nojalla annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2022/670 tosiaikaisia liikennetietoja koskevista EU:n laajuisista palveluista (jäljempänä RTTI-asetus ) tarkoitetun kansallisen yhteyspisteen kautta sekä noudattaen lisämäärityksiä, jotka täydentävät mainitussa delegoidussa asetuksessa säädettyjä määrityksiä. Suomessa kyseisen reaaliaikaisia liikennetietopalveluja koskevan asetuksen mukainen kansallinen yhteyspiste koostuu Digiroad- ja Digitraffic –palveluista ( Euroopan komissiolle ilmoitetut kansalliset yhteyspisteet ). Digiroad-palvelusta vastaa Väylävirasto. Digitraffic on puolestaan Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n palvelu, joka sisältää reaaliaikaisia liikennetietopalveluja koskevassa asetuksessa tarkoitettuja tietolajeja. Väylävirasto hankkii kyseisiä tietolajeja Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:ltä.

Sähköisiä kuljetustietoja koskeva asetus

Sähköisiä kuljetustietoja koskeva EU-sääntely on uutta sääntelyä. Asetuksen kansallista toimeenpanohanketta on organisoitu Liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenne- ja viestintäviraston työryhmien kautta. Liikenne- ja viestintäministeriö on seurannut EU-asetuksen toimeenpanohanketta ohjausryhmässä ja vahvistanut linjaukset kansalliseen työhön. Linjausten mukaisesti Liikenne- ja viestintävirasto vastaa kansallisen hankkeen toimeenpanosta ja käytännön toteutuksesta. Sähköisiä kuljetustietoja koskeva asetus koskee kaikkia liikennemuotoja. Sähköisiä kuljetustietoja koskevan asetuksen mukaisesti EU-maiden viranomaisten pitää pystyä vastaanottamaan ja käsittelemään rahtiasiakirjoja sähköisessä muodossa vuonna 2027. Hanketta toteutetaan viranomaisten ja sidosryhmien välisenä verkostomaisena yhteistyönä.

Vuoden 2023 aikana Liikenne- ja viestintävirasto on aloittanut toteutukseen tarvittavien järjestelmäpalveluiden hankinnan ja rakentamisen. Toteutuksesta on tehty kehitysvaiheen sopimus Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n kanssa. Liikenne- ja viestintävirasto ja Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic osallistuvat yhdeksän EU-maan yhteiseen eFTI4EU-hankkeeseen, joka on saanut CEF-rahoitusta enimmillään yhteensä 14 milj. euroa. Hanke toteuttaa sähköisiä kuljetustietoja koskevassa asetuksessa tarkoitetun tiedonvaihtojärjestelmän referenssitoteutuksen ja pilotoi sitä myös rajat ylittävillä kokeiluilla yritysten ja valvovien viranomaisten kanssa.

Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

Liikenne- ja viestintäministeriö selvitti liikennepalvelulain pidemmän aikavälin vaikutuksia ja toimitti asiaa koskevan arvioinnin eduskunnalle 7.12.2022 ( VN/25107/2021 ). Arvioinnissa todettiin, että lippu- ja maksurajapintojen hyödyntämisessä ja teknisten rajapintaratkaisujen kehityksessä on esiintynyt haasteita. Rajapintayhteistyötä koskevien sopimusehtojen osalta arviossa todettiin myös, että lippurajapintojen käyttöä koskevien kaupallisten sopimusten ehdoista ei ole liikennepalvelulaissa tarkemmin säädetty, joka on johtanut siihen, että toimijoiden erilainen neuvotteluasema on vaikuttanut kaupallisista ehdoista sopimiseen. Kaupallisia ehtoja ovat esimerkiksi lippujen jälleenmyyntiä koskevat ehdot. Kaupallisista ehdoista sopimisiin liittyvillä haasteilla on arvioinnin mukaan voinut olla vaikutusta MaaS (Mobility-as-a-Service) -ekosysteemin kehitykseen Suomessa. MaaS-liiketoimintaa on alkanut kehittyä sääntelyn voimaantulon jälkeen, mutta uusien liikkumispalvelujen tarjonta on yleistynyt odotuksia hitaammin niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Arvioinnissa kuitenkin todettiin, että osaltaan hitaaseen kehittymiseen ovat vaikuttaneet myös sääntelyn ulkopuoliset tekijät, kuten liiketoimintamalleihin liittyvät haasteet ja koronapandemia. Arviossa Liikenne- ja viestintäministeriö tunnisti tarpeen selvittää lippu- ja maksurajapintoihin liittyvien sopimusehtojen kohtuullisuutta ja siihen mahdollisesti liittyviä kansallisia sääntelytarpeita, joiden osalta nähtiin, että haasteiden ratkaiseminen voi edellyttää nykyistä yksityiskohtaisempaa ja alan toimijoita voimakkaammin velvoittavaa sääntelyä.

Osana Liikenne- ja viestintäministeriön selvitystä tilattiin myös ulkopuolinen jälkiarviointi: Paransiko sääntelyuudistus liikenteen palveluita? ( Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2022:11 ). Tilatun jälkiarvioinnin johtopäätöksissä todetaan liikenteen uusien palvelujen (MaaS) ja tietojen yhteentoimivuuden osalta muun muassa, että ”[E]rityisen haasteelliseksi on osoittautunut julkisen ja yksityisen sektorin välinen rajapinta. Lain tavoitteena oli mahdollistaa uudenlaisten (markkinaehtoisten) MaaS-liiketoimintamallien kehittymistä. Samalla kuitenkin kaupungeilla ja niiden liikenneoperaattoreilla on hyvin keskeinen rooli koko MaaS-ekosysteemin toiminnassa. Aitoa kumppanuutta ja public-private-yhteistyötä (PPP) ei julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä ole kuitenkaan Suomessa rakentunut merkittävissä määrin.” Näiden osalta jälkiarvioinnissa tunnistettiin keskeisimmäksi ratkaistavaksi kysymykseksi palveluiden hinnoittelu, joka puolestaan edesauttaa kannattavien liiketoimintamallien kehittymistä. Muina haasteina jälkiarvioinnissa tunnistettiin myös esimerkiksi verotukseen ja julkisiin hankintoihin liittyvät kysymykset sekä myös yleinen tietosuoja-asetus (GDPR), joka vaikuttaa olennaisesti mm. MaaS:in kannalta olennaisiin kysymyksiin puolesta-asioinnista, tietojen luovuttamisesta ja tunnistautumisesta.

Lippu- ja maksujärjestelmien tilannetta on tarkasteltu myös Liikenne- ja viestintäviraston julkaisemassa 10.10.2022 päivitetyssä tilannekuvassa . Rajapintojen käytöstä ja lippuyhteistyöstä sopimisesta tilannekuvassa on todettu muun muassa, että ”[Y]hteiskäyttöiset lipputuotteet edellyttävät myös liiketaloudellista yhteistyötä ja sopimista.” Esimerkiksi kausilippujen yhteentoimivuus edellyttää sitä, että toimijat sopivat niin sanotuista clearing-järjestelyistä, jolloin sovitaan lipputulojen jakamisesta viranomaisten tai markkinaehtoisen liikenteen liikennöitsijän kanssa. Julkisen liikenteen nousukorvausten sopimisessa tulee huomioida myös EU:n palvelusopimusasetus, jonka mukaan julkista rahoitusta ei saa osoittaa markkinaehtoiseen liikenteeseen. Tästä johtuen nousukorvauksena on markkinaehtoisille toimijoille maksettu ainoastaan asiakastuloa, ei ylimääräistä subventiota, ja tämä on usein riittämätöntä markkinaehtoisen liikenteen liikennöitsijän edellyttämiin tulovaatimuksiin verrattuna.

Lippuyhteistyö edellyttää korvauksista sopimisen lisäksi myös sopimista eri lipputuotteiden teknisestä yhteentoimivuudesta. Kysymys on siten siitä, että mitkä lipputuotteet kukin toimija hyväksyy omassa liikenteessään osana lippuyhteistyötä. Liikenne- ja viestintäviraston tilannekuvassa todetaan lippuyhteistyön osalta, että erityisesti ”[P]uutteita yhteentoimivuudessa esiintyy kuitenkin edelleen eräiden kaupunkiseutujen reuna-alueilla, kaupunkialueiden ulkopuolelta suuntautuvassa liikenteessä sekä kaukoliikenteen kulkumuotojen välillä ja matkaketjuissa.”

Tietojen luovuttaminen liikenneasioiden rekisteristä ja julkista valtaa käyttävien henkilöiden tietojen julkaiseminen

Liikenteen rekisterisääntelyn kokonaisuudistuksella pyrittiin tiedon parempaan hyödyntämiseen ja digitalisaation tuomien hyötyjen mahdollistamiseen tietojen luovutuksessa. Liikenteen rekisterit ja sitä koskeva sääntely koottiin liikennepalvelulakiin.

Liikenne- ja viestintäviraston tietotilinpäätöksen 2022 mukaan julkisiin rekisteritietopalveluihin tehtiin vuonna 2022 yhteensä 2 300 000 yksittäiskyselyä. Yksittäiskyselyt jakautuivat seuraaviin tietoihin: kuljettajatiedot 25 000 kyselyä, ajoneuvon omistaja- ja historiatiedot 285 000 kyselyä, ajoneuvon rekisteri- ja verotiedot 2 000 000 kyselyä, vesikulkuneuvotiedot 4 000 kyselyä, ja ilma-alustiedot 5 000 kyselyä. Rajapinnat (API) ja suorakyselyt olivat vuonna 2022 yhteensä 128 miljoonaa tietoyksikköä, joista sopimuskumppanien julkiset yksittäiskyselypalvelut kattoivat 2,6 miljoonaa tietoyksikköä, ja sopimuskumppanien yrityspalvelut 23 miljoonaa tietoyksikköä.

Liikenneasioiden rekisteristä luovutettavia tietoja koskevia erilaisia tiedonluovutuskieltoja oli voimassa vuonna 2022 yhteensä 472 144 henkilöllä. Tiedonluovutuskiellot jakautuivat seuraavasti: suoramarkkinointikiellot 457 119, yksittäisluovutuskiellot 370 174, avoimen rajapinnan kiellot 159 792, liikenteeseen liittyvät tarkoitukset -kiellot 339 282, kehitys- ja innovaatiokiellot (luonnolliset henkilöt) 144 219, kehitys- ja innovaatiokiellot (oikeushenkilöt) 5 197 ja turvakiellot: 8 547.

Liikenne- ja viestintävirasto myöntää lupia ja oikeuksia, joiden saamiseksi, uudistamiseksi tai voimassa pitämiseksi hakijan tai haltijan on esimerkiksi tehtävä näyttökokeita tai käytävä lääkärintarkastuksissa. Tällaisten erilaisten näyttöjen ja tarkastusten vastaanottajat eivät ole viraston henkilökuntaa, mutta heidän voidaan katsoa käyttävän tehtävässään julkista valtaa. Näiden henkilöiden nimiä ja yhteystietoja on julkaistu luetteloina viraston sivuilla. Sivujen avulla asiakkaat ovat suoraan löytäneet tiedot siitä, keihin he ovat voineet olla yhteydessä palvelua saadakseen. Tietosuojalainsäädännön uudistusten myötä virasto on joutunut kuitenkin poistamaan osan luetteloista, koska tällaisten henkilötietojen julkaisemisesta ei ole säädetty riittävällä tavalla laissa. Asiakkaat kysyvät kyseisiä tehtäviä hoitavien tietoja virastolta eri syistä, kuten selvittääkseen, mistä tällaisen henkilön voi tavoittaa tai varmistaakseen, että henkilöllä on oikeudet vastaanottaa lainsäädännössä vaadittu näyttö.

Siltä osin kuin tällaisten luetteloiden julkaisemisesta on erikseen säädetty, tiedot löytyvät edelleen viraston sivuilta. Tällä hetkellä näiden tietojen julkaisemisen peruste vaihtelee: esimerkiksi liikennepalvelulain 204 §:n mukaan Liikenne- ja viestintäviraston on julkaistava luettelo hyväksytyistä rautatielääkäreistä. Säädöksestä ei kuitenkaan ilmene tarkemmin, mitä tietoja saa julkaista, eli saako nimitiedon lisäksi julkaista myös yhteystietoja. Siviili-ilmailun lentomiehistöä koskevien teknisten vaatimusten ja hallinnollisten menettelyjen säätämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 nojalla annetun komission asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteen VI kohdan ARA.FCL.205 mukaan: Toimivaltaisen viranomaisen on pidettävä luetteloa hyväksymistään tarkastuslentäjistä. Luettelossa on ilmoitettava tarkastuslentäjien oikeudet, ja toimivaltaisen viranomaisen on julkaistava se ja pidettävä se ajan tasalla. Virasto on myös julkaissut eräitä tietoja asianomaisen suostumuksen nojalla, mutta näissä tilanteissa esimerkiksi suostumuksen ajantasaisuuden varmistaminen voi olla haasteellista.

3Esityksen tavoitteet

Jakeluinfra-asetuksen tietosääntelyn tavoitteet ja pääasiallinen sisältö

Tämä esitys koskee jakeluinfra-asetuksesta ainoastaan 20 artiklan täytäntöönpanoa. Jakeluinfra-asetuksen tarkoituksena on varmistaa riittävän tiheän ja laajan vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin saatavuus ja käytettävyys kaikkialla EU:ssa. Tavoitteena on ensinnäkin varmistaa vähimmäisinfrastruktuuri vaihtoehtoista polttoainetta käyttävien kulkuneuvojen tarpeellisen käyttöönoton tueksi kaikissa liikennemuodoissa ja kaikissa jäsenvaltioissa, jotta EU:n ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa. Toiseksi tavoitteena on varmistaa infrastruktuurin täysi yhteentoimivuus. Kolmanneksi tavoitteena on varmistaa, että käyttäjille on tarjolla kattavat tiedot ja asianmukaiset maksuvaihtoehdot. Asetus sisältää myös säännökset jäsenvaltioilta vaadittavien vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevien kansallisten suunnitelmien sisältövaatimuksista sekä suunnitelmien edistymistä ja infrastruktuurin kehittymistä koskevasta raportoinnista. Jakeluinfra-asetuksen 1 artiklan mukaan asetuksessa säädetään yhteisistä teknisistä eritelmistä ja vaatimuksista, jotka koskevat datan toimittamista vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin osalta. Asetuksen 20 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion on nimettävä tunnisterekisteriorganisaatio, joka hallinnoi yksilöllisiä tunnistekoodeja, joiden avulla voidaan tunnistaa ainakin latauspisteiden ylläpitäjät ja liikkumispalvelun tarjoajat. Tunnisterekisteröintiorganisaation on viimeistään 14.4.2025 myönnettävä ja hallinnoitava kyseisiä tunnistekoodeja.

Lisäksi 20 artiklan 4 kohdan mukaisesti jäsenvaltion on varmistettava, että kansallisen yhteyspisteen kautta voidaan asettaa lataus- ja tankkauspisteitä koskevat tiedot saataville viimeistään 31.12.2024. Kansallisesta yhteyspisteestä tulee voida toimittaa dataa yhteiseen eurooppalaiseen yhteyspisteeseen, jonka komissio perustaa vuoden 2026 loppuun mennessä.

Asetuksen 20 artiklan 2 kohdan mukaan yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjien tai, näiden välisten järjestelyjen mukaisesti, kyseisten pisteiden omistajien on varmistettava, että niiden ylläpitämästä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista tai tällaiseen infrastruktuuriin erottamattomasti liittyvistä palveluista on saatavilla staattista ja dynaamista dataa maksutta. Datatyypit on määritelty artiklan 2 kohdassa.

Kunkin vaihtoehtoisten polttoaineiden yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjän tai, näiden välisten järjestelyjen mukaisesti, kyseisten pisteiden omistajan on 20 artiklan 3 kohdan mukaan otettava käyttöön ohjelmointirajapinta, joka tarjoaa vapaan ja rajoittamattoman pääsyn tähän dataan, ja toimitettava tietoa kyseisestä ohjelmointirajapinnasta kansallisille yhteyspisteille. Tiedot on oltava saatavilla viimeistään 14.4.2025.

Kansallisesta yhteyspisteestä (20 artikla, 4 kohta, delegoidut säädökset) ja sen järjestämisestä ei säädetä jakeluinfra-asetuksessa, vaan asiassa noudatetaan, mitä on säädetty ITS-direktiivissä ja RTTI-asetuksessa.

Komissiolle on siirretty 20 artiklan 6 kohdassa valta antaa delegoituja säädöksiä 20 artiklan 2 kohdan muuttamiseksi niin, että mahdolliset uudet datatyypit voidaan huomioida, ja sovellusrajapinnan yhteisten teknisten vaatimusten vahvistamiseksi. Täytäntöönpanosäädöksiä 20 artiklan 7 kohdan mukaan voidaan antaa myös tosiaikaisia liikennetietopalveluja koskevan asetuksen täydentämiseksi datan laadusta ja staattisen ja dynaamisen datan päivitystiheydestä. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään komiteamenettelyssä.

Komissio ryhtyi loppuvuodesta 2023 valmistelemaan kahta delegoitua asetusta ja täytäntöönpanoasetusta, jotka on tarkoitus antaa syksyllä 2024. Delegoitu asetus datasta sisältäisi yleisesti saatavilla olevista lataus- ja tankkauspisteistä saatavilla olevan datan tietolajikohtaisesti listattuna (uusi liite) sekä vaatimukset siitä, millaisen sovellusrajapinnan kautta kyseiset tiedot tulee kansalliseen yhteyspisteeseen tarjota. Delegoidulla asetuksella standardeista täydennettäisiin liitteen II teknisiä eritelmiä. Täytäntöönpanoasetuksella säädettäisiin teknisiä vaatimuksia datan toimittamisesta kansalliseen yhteyspisteeseen. Se sisältäisi esimerkiksi vaatimuksia datan laadun varmistamiseksi sekä tietojen toimittajille että myös kansalliselle yhteyspisteelle.

Sähköisiä kuljetustietoja koskevan asetuksen tavoitteet ja pääasiallinen sisältö

Asetuksen tavoitteena on tavaraliikenteen ja logistiikan tehokkuuden kasvattaminen ja hallinnollisen taakan pienentäminen. Ehdotuksen tavoitteena on, että jäsenmaiden viranomaiset hyväksyisivät sähköisen kuljetusinformaation kaikissa kuljetusketjun vaiheissa ja kaikissa liikennemuodoissa EU-alueella silloin, kun yrityksiltä vaaditaan tietoa toiminnan lainmukaisuuden todistamiseksi. Tavoitteena on myös järjestää pääsy tietoon viranomaisille yhtenäisellä tavalla jäsenmaissa sekä tietojen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuus yritysten ja hallinnon välisessä tiedonvaihdossa.

Sähköisiä kuljetustietoja koskevan asetuksen keskeisenä tavoitteena on siis mahdollistaa se, että viranomaiset käyttäisivät kuljetustietoja sähköisessä muodossa. Tällöin on järjestettävä viranomaisten pääsy luotettavaan tietoon luotettavalla tavalla. Asetus ei itsessään määrittele tietoa, vaan kysymys on tiedoista, joihin viranomaisilla on pääsy eri lakien nojalla. Keskeisiä ovat rahtikirjatiedot, joihin kuuluvat muun muassa lähetyksen maksajan tiedot, lähettäjän nimi ja yhteystiedot, vastaanottajan nimi ja yhteystiedot, tavaran tyyppi (myös vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvät lisämerkinnät), tavaran kokonaispaino, kollien lukumäärä, tilauksen päivämäärä, kuljetusliikkeen nimi ja kollit yksilöivä tunniste. Henkilötietojen käsittely ei ole rahtitiedoissa mitenkään keskiössä, mutta on mahdollista, että esimerkiksi lähettäjänä tai vastaanottajana on luonnollinen henkilö. Asetuksen 9 artiklan mukaisesti eFTI-alustojen on varmistettava, että henkilötietoja käsitellään luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (jäljempänä yleinen tietosuoja-asetus ) mukaisesti.

Yrityksille ei kuitenkaan aseteta velvollisuutta käyttää sähköistä muotoa sen paremmin yritysten ja hallintojen välisissä kuin yritysten keskinäisissäkään suhteissa. Viranomaisia ei vaadita hyväksymään mitä tahansa yritysten tarjoamaa sähköistä tietolähdettä, vaan ehdotuksessa edellytetään, että viranomaiset hyväksyvät sähköiset tiedot tai asiakirjat, jos niiden toimittamisessa käytetty sähköinen väline täyttää määrätyt vaatimukset. Ehdotuksessa pyritään tällä tavoin antamaan viranomaisille takeet siitä, että niille esitetyt tiedot tai asiakirjat ovat aitoja ja luotettavia.

Asetuksen velvoitteita täydennetään komission delegoiduilla säädöksillä ja täytäntöönpanosäädöksillä. Komissio hyväksyi 5.7.2024 täytäntöönpanoasetuksen (C(2024) 4572 final) toimivaltaisten viranomaisten pääsyä sähköisiin kuljetustietoihin ja niiden käsittelyä koskevien yhteisten menettelyjen ja yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta sähköisiä kuljetustietoja koskevan asetuksen mukaisesti. Asetuksen tarkoituksena on varmistaa eri jäsenvaltioiden viranomaisten käyttämien tietojärjestelmien yhteentoimivuus määrittelemällä yhteiset menettelyt viranomaisen pääsylle tiedonvaihtojärjestelmiin. Täytäntöönpanoasetuksessa jäsenvaltiot velvoitetaan rakentamaan tietojärjestelmä, joka käsittää muun muassa viranomaisten yhteyspisteet eFTI-tietoon, tiedon pääsyyn oikeutettujen viranomaisten yksilöivien tunnisteiden hallinnoimisen ja eFTI-yhdyskäytävän, joka mahdollistaa tiedon hakemisen eFTI-alustoilta. Asetuksen hyväksymisprosessi on vielä kesken jäsenvaltioissa, eikä sitä ole julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Sitä tullaan lisäksi täydentämään yksityiskohtaisemmilla ei-sitovilla teknisen tuen asiakirjoilla, jotka komissio laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Lisäksi komissio hyväksyi 15.7.2024 delegoidun asetuksen (C(2024) 5224 final) sähköisiä kuljetustietoja koskevan asetuksen täydentämisestä muuttamalla sen liitteessä I olevaa B osaa, jolla säädetään sekä yhteisestä tietojoukosta että osatietojoukosta. Myös sen osalta hyväksyntäprosessi jäsenmaissa on edelleen kesken.

Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

Esityksen tavoitteena on edistää lippuyhteistyön ja erityisesti sitä koskevien oikeudenmukaisten, kohtuullisten ja syrjimättömien sopimusehtojen kehittymistä. Julkisten toimijoiden roolissa joukkoliikenteen järjestäjänä ja julkisia palveluja tuottavana tahona tulisi erityisesti huomioida tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen kaikille alueen palvelun tarjoajille. Lisäksi tulisi edistää joukkoliikenteen käyttöä myös kaupunkialueiden ulkopuolisilla alueilla sekä kestäviä kulkumuotoja yhdistelemällä pitkän matkan liikenteen ja paikallisliikenteen palveluja sujuviksi matkaketjuiksi.

Tietojen luovuttaminen liikenneasioiden rekisteristä ja julkista valtaa käyttävien henkilöi-den tietojen julkaiseminen

Muutosten tavoitteena on täydentää ja selkeyttää sääntelyä liikenneasioiden rekisteristä luovutettavien tietojen osalta. Lisäksi tavoitteena on yhdenmukaistaa termejä koskien laissa säädettyä tehtävää hoitavaa.

Julkista valtaa käyttävien henkilöiden tietojen julkaisemisen osalta tavoitteena on parantaa tällaisten henkilöiden tarjoamien palveluiden saatavuutta.

4Ehdotukset ja niiden vaikutukset

5Muut toteuttamisvaihtoehdot

6Lausuntopalaute

Luonnoksesta hallituksen esitykseksi pyydettiin lausuntoja 150 taholta. Lisäksi esitysluonnos oli lausuntopalvelu.fi-sivustolla avoimessa lausuntomenettelyssä 28.3.-19.5.2024. Lausuntoja annettiin yhteensä 26 kappaletta.

Lausuntopalaute jakeluinfra-asetusta koskevista ehdotuksista 154 b § ja 188 a §

Jakeluinfra-asetusta koskeviin ehdotuksiin annettiin yhteensä 9 lausuntoa.

Yleisesti ehdotukset tunnisterekisteriorganisaation nimeämisestä ja kansallisen yhteyspisteen vastuutahosta nähtiin kannatettavina. Kahdessa lausunnossa nostettiin esiin myös, että vaihtoehtoisen toteutusmallin mukainen mahdollinen 2500 euron maksu yksilöllisistä tunnisteista olisi verrattain korkea. Lataus- ja tankkauspisteistä saatavilla oleva tieto nähtiin yleisesti tarpeelliseksi. Myös lataus- ja tankkauspisteitä koskevan esteettömyystiedon saatavuus nostettiin esiin.

Esityksen 188 a §:ää muokattiin lausuntokierroksen jälkeen. Lausuntokierroksella olleeseen luonnokseen sisältyi mahdollisuus hankkia tehtävä Fintraffic Oy:ltä. Koska tehtävän arvioidaan kuitenkin olevan varsin pieni, poistettiin tehtävän siirtoa koskeva momentti ehdotuksesta. Sen sijaan pykälään lisättiin teksti Liikenne- ja viestintäviraston mahdollisuudesta julkaista koodit verkkosivuillaan. Toistaiseksi ei täysin tiedetä, mihin tarkoituksiin ja missä muodossa koodeja tarvitaan. Digitaalisessa muodossa niiden on oltava, koska tieto on sisällytettävä ohjelmointirajapintaan. Verkkosivuilla julkaiseminen mahdollistaa tarvittaessa ihmisen luettavan muodon helpon saatavuuden. Koodi saattaisi liittyä luonnolliseen henkilöön niissä käytännössä harvinaisissa tilanteissa, että latauspisteiden ylläpitäjä tai liikkumispalvelun tarjoaja olisi luonnollinen henkilö. Säännöksessä kuitenkin kiellettäisiin henkilötietojen julkaiseminen tällaisissa tilanteissa.

Lausuntopalaute sähköisiä kuljetustietoja koskevasta ehdotuksesta 154 c §

Sähköisiä kuljetustietoja koskevaan ehdotukseen annettiin yhteensä 6 lausuntoa.

Ehdotusta pidettiin kannatettavana. Liikenne- ja viestintävirasto nosti lausunnossaan esiin myös sähköisiä kuljetustietoja koskevan asetuksen säännökset vaatimuksenmukaisuuden arviointilaitoksista sekä tiedonvaihtoalustojen ja palveluntarjoajien sertifioinnista. Sertifiointia koskevat komission delegoidut asetukset ovat vielä keskeneräisiä, ja siksi yrityksille aiheutuvien kustannusten arviointi on tässä vaiheessa epävarmaa. Suomen kansallinen akkreditointielin on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston akkrediointiyksikkö FINAS, joka ylläpitää verkkosivuillaan listausta kaikista FINAS- akkreditointipalvelun akkreditoimista toimijoista. Liikenne- ja viestintävirasto ylläpitäisi verkkosivuillaan listausta sertifioiduista eFTI-alustoista ja -palveluntarjoajista.

Lausuntopalaute henkilöliikenteen liikkumispalveluiden olennaisia tietoja, multimodaaliasetusta ja liityntäpisteitä ja niiden esteettömyystietoa koskevasta ehdotuksesta 154 §

Lausuntokierroksella olleeseen luonnokseen sisältyi ehdotuksia, joilla olisi muutettu lain 154 §:ää. Pykälän 1 momentissa olisi huomioitu uusi ITS-direktiivin nojalla annettu komission delegoitu asetus (EU) 2024/490 EU:n laajuisten multimodaalisten matkatietopalvelujen tarjoamisesta (jäljempänä MMTIS-asetus ). Lisäksi pykälään olisi lisätty uusi momentti, jossa olisi säädetty toimivaltaisen viranomaisen velvollisuudesta huolehtia liityntäpisteiden esteettömyystiedon saatavuudesta tietyissä tilanteissa. Tätä matkatietokokonaisuutta koskevaan ehdotukseen annettiin yhteensä 18 lausuntoa.

Ehdotus viitata jatkossa olennaisten tietojen osalta suoraan multimodaaliasetukseen sai pääsääntöisesti kannatusta. Lausunnoissa kuitenkin nostettiin esiin, että matkaketjuja ja matkatietoa koskeva EU- ja kansallisen tason sääntelyn muodostama kokonaisuus ei ole välttämättä riittävän selkeä toimijoille. Esiin nostettiin myös vielä valmisteluvaiheessa oleva EU-sääntely, muun muassa multimodaaleja matkustajanoikeuksia koskeva aloite, joilla on myös yhteys nyt ehdotettuun kokonaisuuteen. Ehdotukset päätettiin osittain saadun palautteen perusteella siirtää jatkovalmisteluun Data-avaruus II –hankkeen yhteydessä. Siinä on tarkoitus tarkastella kokonaisvaltaisesti uudistetun ITS-direktiivin kansallista täytäntöönpanoa sekä sen nojalla annettujen delegoitujen asetusten muodostamaa sääntelyä.

Toimivaltaisia viranomaisia edustavien tahojen lausunnoissa esitys velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset huolehtimaan liityntäpisteiden ja niiden esteettömyyttä koskevien tietojen saatavuudesta ei saanut kannatusta, ja oikeampana tahona pidettiin toimivaltaisten viranomaisten sijaan infrastruktuurin haltijaa. Lausunnoissa todettiin, että mahdolliset liityntäpisteiden kartoittamiset ja uudet järjestelmät tiedon keräämiseksi lisäisivät merkittävistä toimivaltaisten viranomaisten kustannuksia. Mahdollisten kustannusvaikutusten vuoksi lausunnoissa myös tuotiin esiin tarve käsitellä esitys kuntatalouden ja hallinnon neuvottelukunnassa. Lausunnoissa nostettiin esiin myös muun muassa se, ettei toimivaltaisilla viranomaisilla ole mahdollisuutta päättää liityntäpisteistä tai niiden esteettömyyden tahosta, vaan päätösvaltaa kuuluu infran omistajalle, eli joko kunnalle taikka valtiolle. Myös liityntäpisteiden häiriötiedon osalta esitys nähtiin ongelmallisena. Joukkoliikenteen käyttäjiä edustavien järjestöjen lausunnoissa puolestaan ehdotusta pidettiin hyvänä ja tärkeänä.

Lausuntopalautteessa tuotujen seikkojen johdosta ehdotukset siirrettiin myös tältä osin jatkovalmisteluun Data-avaruus II –hankkeeseen. Liityntäpisteitä koskevan tiedon saatavuutta ja laatua on sitäkin tarve parantaa kokonaisvaltaisemmin.

Lausuntopalaute lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuutta koskevista ehdotuksista 155 ja 157 §

Ehdotuksiin annettiin yhteensä 14 lausuntoa.

Lausunnoissa todettiin kertalippuvelvoitteen laajentamisen koskemaan myös peruutus- ja muutosehtoja aiheuttavan tietojärjestelmäkustannuksia. Ehdotuksen osalta epäselväksi nähtiin, että onko muutoksen tarkoituksen ulottaa velvoite koskemaan myös esimerkiksi kertalippuja koskevia tarjouskampanjoita.

Saatujen lausuntojen perusteella esitystä on tarkennettu siten, että kertalippuvelvoite ei kattaisi lyhytaikaisia tarjouskampanjoita tai vastaavia kertalipputuotteita, vaan ehdotus olisi rajattu koskemaan muutos- ja peruutusehtoisia kertalippuja.

Ehdotuksesta toimivaltaisten viranomaisen velvollisuudesta julkaista sopimusehdot lausuttiin toimivaltaisten viranomaisten puolelta osin ristiriitaisesti. Lausunnoissa todettiin, että jo nykyisellään esimerkiksi julkisuuslaki, hallintolaki, kilpailulainsäädäntö ja hankintoja koskeva sääntely velvoittavat julkisia toimijoita toiminnassaan syrjimättömään ja tasapuoliseen kohteluun, ja tästä syytä ehdotus nähtiin sekä päällekkäisenä jo olemassa olevan sääntelyn kanssa mutta sen johdosta myös tarpeettomana. Samalla kuitenkin edellä kuvatulla tavalla lausuneet toimijat myös vastustavat ehdotettua julkaisuvelvoitetta muun muassa sen vuoksi että sillä puututtaisiin tarpeettomasti sopimusvapauteen, ja että se kohdistuisi vain viranomaisiin. Lausunnoissa nostettiin esiin myös esimerkiksi nousukorvauksista sopimiseen liittyvät haasteet.

Saatujen lausuntojen perusteella esitystä on tarkennettu siten, että velvoite julkaista sopimusehdot koskisi vain yleisiä sopimusehtoja.

Lausuntopalaute liikenneasioiden rekisteriä ja muuta tietojenluovuttamista koskevista ehdotuksista 197 §, 203 a §, 227 §, 228 § ja 231 §

Tietojen luovuttamista koskeviin ehdotuksiin annettiin yhteensä 6 lausuntoa.

Oikeusministeriön lausunnossa ehdotettu muutos valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeuteen pykälässä 197 § nähtiin liian laajana erityisesti suhteessa rikos- ja sakkorekisterin tietoihin. Lisäksi sekä oikeusministeriön että valtionvarainministerin lausunnossa kiinnitettiin huomiota, että kyseisen 197 §:n 3 momentin viimeinen virke on tarpeeton, sillä tietojen luovuttamisen tavasta säädetään tiedonhallintalaissa. Esitystä on muutettu lausunnot huomioivalla tavalla. Esityksestä on kokonaisuudessaan poistettu valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeuden laajentamista koskenut ehdotus 197 §:n 3 momentin osalta. Esitykseen on puolestaan lisätty ehdotus poistaa 197 §:n 3 momentin viimeinen virke, joka on päällekkäistä sääntelyä tiedonhallintalain kanssa ja siten tarpeeton.

Sekä oikeusministeriön että oikeuskanslerin viraston lausunnon mukaan ehdotusta julkista valtaa käyttävien henkilöiden tietojen julkaisemisesta tulisi vielä täydentää erityisesti sitä koskevan yksityisyyden suojan arviointien ja niitä koskevien perustuslakivaliokunnan sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisujen osalta. Lisäksi ehdotetussa 203 a §:ää tulisi täydentää julkaistavien tietojen osalta henkilöiden oikeuksilla, jotka on todettu vain perusteluissa mutta ei itse pykäläluonnoksessa.

Ehdotetun 203 a §:n osalta sekä ehdotettua pykälää että esityksen perusteluita on täydennetty erityisesti yksityisyyden suoja ja tietosuojasääntely huomioon ottaen. Ehdotettua 203 a §:ää on täydennetty siten, että henkilöiden oikeudet mainittaisiin myös itse pykälätekstissä. Lisäksi sekä pykäläkohtaisia perusteluja että myös säätämisjärjestysperusteluja on täydennetty sen osalta, että ehdotettu säädös perustuu osaltaan EU-sääntelyyn tietojen julkaisemisesta luetteloina. Tämän johdosta perusteluita on myös täsmennetty sen osalta, että tiedot olisi mahdollista julkaista myös EU-sääntelyssä velvoitetuin tavoin luetteloina.

Ehdotus muuttaa yksittäiskyselyjä koskeva 227 § siten, että tietoja luovutettaisiin vain yksityishenkilöille aiemman ”jokaiselle” luovuttamisen asemasta ei saanut lausunnoissa kannatusta. Ehdotus nähtiin ongelmallisena monelta osin. Haastavaksi nähtiin esimerkiksi se, voisiko jatkossa työnantaja tarkastaa työntekijälle laissa asetut vaatimukset, taikka millä perusteella jatkossa muut kuin liikenteeseen liittyvät yritykset, esimerkiksi ajoneuvoja omistavat yritykset, voisivat jatkossa saada tarvitsemansa tiedot liikenneasioiden rekisteristä.

Henkilötunnuksen luovuttamista koskevan ehdotetun 228 §:n muutoksen osalta oikeuskanslerin virasto totesi lausunnossaan, että luovuttamista tulisi vielä arvioida tarkemmin henkilötietojen suojan näkökulmasta ja erityisesti sen huomioimiseksi, että ehdotuksen perusteella näyttäisi, että tietojen luovuttaminen tapahtuisi massaluovutuksina varsin laveaan tarkoitukseen.

Lausuntopalautteen johdosta esitystä on muutettu myös siten, että 227 §:n 1 momenttiin ei ehdoteta muutosta jokaisen oikeudesta saada yksittäisluovutuksena tietoja pykälässä säädetyin perustein. 227 §:n 1 momentin 1 kohtaan puolestaan ehdotetaan lisättäväksi tieto vastuuhenkilön nimestä myös silloin, kun toiminnanharjoittaja on luonnollinen henkilö. Samoin mahdollisuus luovuttaa y-tunnus lisättäisiin 227 §:n 1 momenttiin. Lain 228 §:ään ei tehtäisi lainkaan muutoksia, jolloin esitys ei sisällä henkilötunnuksen luovuttamista koskevaa ehdotusta.

Ehdotettujen 231 §:n muutosten osalta oikeusministeriö kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että perustelut laissa säädetyn tehtävän suorittamisesta eivät selkeytä muutosta riittävästi. Oikeuskanslerin viraston lausunnossa puolestaan kiinnitettiin huomiota siihen, että tietojen luovuttamisen perusteita ja luovutettavia tietoja tulisi vielä tarkentaa. Ehdotuksen perusteluita perintätoimintaa harjoittaville luovutettavista tiedoista on myös täydennetty.

Muita lausunnoissa esiin tuotuja huomioita

Tietosuojavaltuutetun toimiston lausunnossa todettiin, että jatkovalmistelussa olisi syytä tarkentaa sitä, millaisia tietoja yksilölliset tunnisteet sisältäisivät, ja voisiko niihin sisältyä henkilötietoja. Myös muiden tietolajien osalta tulisi esitystä täydentää henkilötietojen käsittelyn näkökulmasta.

Oikeusministeriö nosti lausunnossaan esiin tarpeita täydentää esityksen säätämisjärjestysperusteluita erityisesti julkisen hallintotehtävän siirtoa ja sen kohteena olevien tehtävien luonnetta. Tässä yhteydessä tulisi arvioida myös julkisuuslain soveltuminen tehtäviä siirrettäessä. Lisäksi tietojen luovuttamista perintätoimintaa harjoittaville tulisi myös käsitellä säätämisjärjestysperusteluissa.

Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy ja oikeusministeriö nostivat lausunnoissaan esiin myös tehtävien siirtoon liittyvän virkavastuun, jonka osalta perusteluissa viitattu 210 § ei sellaisenaan näyttäisi soveltuvan ehdotettuihin muutoksiin. Lausuntopalautteen perusteella esitystä on virkavastuun kohdentamisen osalta korjattu siten, että esityksessä ehdotetaan lisättäväksi uusi 154 d §, jossa säädettäisi virkavastuusta ja vahingonkorvausvastuusta Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n hoitaessa tietopalveluihin liittyviä tehtäviä.

Valtiovarainministeriö huomautti, että esityksestä puuttuu tiedonhallintaa koskeva vaikutustenarviointi. Esitystä koskevaan vaikutusarviointiin on lisätty arviointi vaikutuksista tiedonhallintaan sekä asiakirjojen julkisuuteen ja salassapitoon. Lisäksi esityksen pykäläkohtaisiaperusteluita ja säätämisjärjestysperusteluita on täydennetty, erityisesti henkilötietojen suojaa ja julkisen hallintotehtävän siirtoa koskien, lausunnoissa esiin nostettujen puutteiden osalta.

7Säännöskohtaiset perustelut

6 §. Taksiliikenneluvan myöntäminen. Pykälän 2 momentin 3 kohtaan lisättäisiin Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain nimen perään sen puuttuva numero (1207/2010) . Laki mainitaan Liikenteen palveluista annetussa laissa ensimmäistä kertaa.

154 b §. Lataus- ja tankkauspisteitä koskevat tiedot. Lakiin lisättäisiin uusi 154 b §. Pykälän 1 momentti sisältäisi informatiivisen viittauksen jakeluinfra-asetuksessa säädettyyn yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjiä tai, näiden välisten järjestelyjen mukaisesti, kyseisten pisteiden omistajia, koskevaan velvoitteeseen vastata lataus- ja tankkauspisteitä koskevien tietojen saatavuudesta. Vaikka säännös on informatiivinen, se on tarpeen sen selkeyttämiseksi, miten toimijat voivat Suomessa käytännössä täyttää asetuksen 20 artiklassa asetetun tietojen saatavuutta koskevan velvoitteensa.

Yleisesti saatavilla olevalla vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurilla tarkoitetaan jakeluinfra-asetuksen 2 artiklan 45 kohdan mukaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria, joka sijaitsee suurelle yleisölle avoimessa paikassa tai tilassa, riippumatta siitä, sijaitseeko vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri julkisessa vai yksityisessä kiinteistössä ja sovelletaanko paikkaan tai tilaan pääsyä koskevia rajoituksia tai ehtoja, sekä riippumatta sovellettavista vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöehdoista.

Jakeluinfra-asetuksen 20 artiklan 2 kohdan mukaan yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjien tai, näiden välisten järjestelyjen mukaisesti, kyseisten pisteiden omistajien on varmistettava, että niiden ylläpitämästä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista tai tällaiseen infrastruktuuriin erottamattomasti liittyvistä palveluista on saatavilla staattista ja dynaamista dataa maksutta. Datatyypit on määritelty artiklan 2 kohdassa seuraavasti:

a) staattinen data niiden ylläpitämistä vaihtoehtoisten polttoaineiden yleisesti saatavilla olevista lataus- ja tankkauspisteistä:

i) vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkauspisteiden maantieteellinen sijainti,

ii) liittimien lukumäärä,

iii) vammaisille henkilöille tarkoitettujen pysäköintipaikkojen lukumäärä,

iv) lataus- ja tankkausaseman omistajan ja ylläpitäjän yhteystiedot,

v) aukioloajat;

b) muu staattinen data niiden ylläpitämistä yleisesti saatavilla olevista latauspisteistä:

i) tunnistekoodit, ainakin latauspisteen ylläpitäjän osalta,

ii) liittimen tyyppi,

iii) virran tyyppi (vaihtovirta/tasavirta),

iv) latausaseman enimmäisantoteho (kW),

v) latauspisteen enimmäisantoteho (kW),

vi) ajoneuvotyyppikohtainen yhteensopivuus;

c) dynaaminen data niiden ylläpitämistä vaihtoehtoisten polttoaineiden yleisesti saatavilla toimintatila (toiminnassa/

epäkunnossa),

i) toimintatila (toiminnassa/epäkunnossa),

ii) saatavuus (käytössä / ei käytössä),

iii) kertahinta:

iv) syötetty sähkö on 100-prosenttisesti uusiutuvaa (kyllä/ei).

Kunkin vaihtoehtoisten polttoaineiden yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjän tai, näiden välisten järjestelyjen mukaisesti, kyseisten pisteiden omistajan on asetuksen 20 artiklan 3 kohdan mukaan otettava käyttöön ohjelmointirajapinta, joka tarjoaa vapaan ja rajoittamattoman pääsyn tähän dataan, ja toimitettava tietoa kyseisestä ohjelmointirajapinnasta kansallisille yhteyspisteille. Tiedot on oltava saatavilla viimeistään 14.4.2025. Liikenne- ja viestintävirasto valvoo toimivaltaisena viranomaisena velvoitteen noudattamista lain 178 §:n mukaisesti.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin Väylävirasto vastuuviranomaiseksi kansallisesta yhteyspisteestä jakeluinfra-asetuksessa säädettyjen lataus- ja tankkauspisteitä koskevan tiedon osalta. Jakeluinfra-asetuksen 20 artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että artiklan 2 kohdassa tarkoitettu data asetetaan käytettäväksi avoimesti ja syrjimättömästi kaikille datan käyttäjille kansallisten yhteyspisteiden kautta. Yhteyspisteistä ei säädetä jakeluinfra-asetuksessa, vaan siinä viitataan delegoituun asetukseen (EU) 2022/670. Kyse on siten ITS-direktiivin alaisessa tosiaikaisia liikennetietopalveluja koskevassa RTTI-asetuksessa tarkoitetusta kansallisesta yhteyspisteestä, josta ei ole toistaiseksi erikseen säädetty, mutta jonka mukaisia tietolajeja Väylävirasto käytännössä nykyisellään tilaa Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:ltä.

Jakeluinfra-asetus ja tosiaikaisia liikennetietopalveluja koskeva delegoitu asetus jättävät kansallisen yhteyspisteen järjestämisen tavan jäsenvaltion harkintaan, eivätkä esimerkiksi edellytä sitä, että tehtävää olisi hoidettava viranomaistoimintana. Ehdotuksen mukaan Väylävirasto voisi tuottaa palvelun itse taikka hankkia palvelun Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:ltä. Ehdotettu sääntely mahdollistaisi siten jakeluinfra-asetuksessa säädettyjen lataus- ja tankkauspisteitä koskevien tietojen osalta tarvittavan tietopalvelun hankkimisen ainoastaan Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:ltä. Säännös vastaisi sitä, mitä on säädetty liikennepalvelulain 154 §:ssä tietopalvelusta, jonka Liikenne- ja viestintävirasto voi mainitun säännöksen nojalla hankkia Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:ltä.

154 c §.Sähköisten kuljetustietojen tiedonvaihtojärjestelmä . Lakiin lisättäisiin uusi 154 c §, jolla säädettäisiin Liikenne- ja viestintävirasto vastuuviranomaiseksi kansallisen sähköisten kuljetustietojen tiedonvaihtojärjestelmän järjestämisestä. Kuljetustiedot ovat lakisääteisiä tietoja rautatie-, maantie-, sisävesi- ja lentoliikenteessä Euroopan Unionin sisällä kuljetettavasta rahdista, jotka on esitettävä viranomaiselle sähköisessä tai paperisessa muodossa. Suomessa sisävesiliikenne ei kuulu velvoitteen piiriin. Asetus ei velvoita toimijoita antamaan tietojaan sähköisinä, mutta säätää menettelyistä, joiden avulla tietojenvaihto voi tapahtua turvallisesti ja luotettavasti.

Asetus itsessään ei sisällä tarkempia säännöksiä siitä, kuinka jäsenvaltioiden viranomaisten pääsy sähköisiin kuljetustietoihin varmistetaan, vaan asetuksen 5 artiklan 4 kohdassa todetaan ainoastaan, että täyttääkseen artiklan vaatimukset jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä, jotta kaikki niiden toimivaltaiset viranomaiset saavat pääsyn lakisääteisiin tietoihin ja voivat käsitellä lakisääteisiä tietoja, joita asianomaiset talouden toimijat ovat asettaneet saataville. Kyseisten toimenpiteiden on oltava asetuksen 7 ja 8 artiklassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisia. Näitä koskeva valmistelu on loppuvaiheessa. Täytäntöönpanoasetuksen luonnoksessa jäsenvaltiot velvoitetaan rakentamaan tiedonvaihtojärjestelmän, joka käsittää muun muassa viranomaisten yhteyspisteet eFTI-tietoon, tiedon pääsyyn oikeutettujen viranomaisten yksilöivien tunnisteiden hallinnoimisen ja eFTI-yhdyskäytävän, joka mahdollistaa tiedon hakemisen eFTI-alustoilta. Lisäksi asetuksen resitaalissa 13 kuvaillaan tiedonvaihtojärjestelmää toteamalla, että kyseiset tiedonvaihtojärjestelmät toimivat ainoastaan välittäjinä asianomaisten toimijoiden alustojen ja toimivaltaisten viranomaisten välillä, eivätkä ne sen vuoksi saa säilyttää eivätkä käsitellä sähköisiä kuljetustietoja koskevia tietoja, joiden välittäjinä ne toimivat, lukuun ottamatta sähköisten kuljetustietojen käsittelyyn liittyviä metatietoja, kuten seurantaa tai tilastointia varten tarvittavia käyttölokeja.

Ehdotuksen mukaan Liikenne- ja viestintävirasto voisi tuottaa tiedonvaihtojärjestelmän ja palvelun itse taikka hankkia palvelun Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:ltä. Ehdotettu sääntely mahdollistaisi siten sähköisistä kuljetustiedoista annetussa asetuksessa säädettyjen sähköisten kuljetustietojen osalta tarvittavan tietopalvelun hankkimisen ainoastaan Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:ltä. Säännös vastaisi sitä, mitä on säädetty liikennepalvelulain 154 §:ssä tietopalvelusta, jonka Liikenne- ja viestintävirasto voi mainitun säännöksen nojalla hankkia Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:ltä.

154 d §. Tietopalvelun tuottajan vastuu. Lakiin lisättäisiin uusi 154 d §, jossa säädettäisiin virkavastuusta Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:lle siirrettävien tehtävien osalta. Muutos yhdenmukaistaisi ja selkeyttäisi sääntelyä siten, että Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n tuottaessa laissa säädettyjä tietopalveluja, olisi näitä koskevasta rikosoikeudellisesta virkavastuusta ja vahingonkorvausvastuusta jatkossa säädetty yhdessä pykälässä sen sijaan, että säännöksiä sisältyisi lakiin kunkin tehtävän osalta erikseen. Pykälässä olisi lueteltuna ne tietopalvelut, joiden osalta pykälän sääntely tulisi sovellettavaksi. Pykälä kattaisi siten tässä esityksessä ehdotettujen 154 b ja 154 c §:n lisäksi myös jo voimassa olevat 154 ja 154 a §:n.

155 §. Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus. Pykälän 1 momentin 1 kohtaa muutettaisiin siten, että siinä säädettyyn kertamatkaan oikeuttavaan lipputuotteeseen sisältyisi jatkossa myös kyseistä lipputuotetta koskevat peruutus- ja muutosehdot sellaisina, kuin ne sisältyvät 1 momentissa tarkoitetun palvelun tarjoajan lippuvalikoimaan. Velvoite koskisi kertamatkaan oikeuttavia perushintaisia lippuja, ja niihin mahdollisesti sisällytettäviä peruutus- ja muutosehtoja. Jatkossa, mikäli palvelun tarjoaja tarjoaa kertalippuja koskevaa peruutus- tai muutosmahdollisuutta, tulee vastaava kertalipputuote olla saatavilla myös rajapinnan kautta 1 momentissa säädetyn mukaisesti. Mikäli palvelun tarjoajan omaan tarjontaan ei sisälly peruutus- tai muutosmahdollisuutta kertamatkaan oikeuttaviin lipputuotteisiin, ei pykälä velvoittaisi jatkossakaan uusien lipputuotteiden käyttöönottoon. Muutoksella ei laajennettaisi 1 momentin 1 kohtaa koskemaan esimerkiksi lyhytkestoisia tarjouskampanjoita taikka vastaavia vain tietyn, etukäteen määritellyn, suhteellisen lyhyen ajan myynnissä olevia kertalipputuotteita.

157 §. Yhteentoimivuuden edistäminen julkisissa hankinnoissa. Pykälään lisättäisiin uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin laissa tarkoitetuille toimivaltaisille viranomaisille velvoite julkaista lippuyhteistyötä koskevat yleiset sopimusehdot. Velvoite koskisi sekä 181 §:ssä tarkoitettuja tieliikenteen toimivaltaisia viranomaisia että 182 §:ssä tarkoitettuja rautatieliikenteen toimivaltaisia viranomaisia. Sopimusehtojen tulisi olla oikeudenmukaisia, kohtuullisia ja syrjimättömiä. Sopimusehdot voisi julkaista verkkosivuilla. Sopimusehtojen julkaiseminen tulisi sisältää ainakin keskeisimmät yleiset ehdot, joilla toimivaltainen viranomainen voi ryhtyä lippuyhteistyöhön.

188 a §. Jakeluinfra-asetuksessa tarkoitettu tunnisterekisteriorganisaatio. Jakeluinfra-asetuksen 20 artiklan 1 kohdan edellyttämäksi tunnisterekisteriorganisaatioksi nimettäisiin ehdotetun pykälän 1 momentin mukaisesti Liikenne- ja viestintävirasto. Jäsenvaltion tulee nimetä jakeluinfra-asetuksen 20 artiklan 1 kohdan mukaan kansallinen tunnisterekisteriorganisaatio, jonka tehtävänä on myöntää ja hallinnoida yksilöllisiä tunnistekoodeja, joiden avulla voidaan tunnistaa ainakin latauspisteiden ylläpitäjät ja liikkumispalvelun tarjoajat. Jakeluinfra-asetus ei sisällä varsinaisesti tarkempia säännöksiä tunnisterekisteriorganisaation tehtävistä, mutta johdantolauseessa 70 todetaan muun muassa, että tällaisen organisaation olisi kerättävä tietoa jäsenvaltiossa jo käytössä olevista sähköisen liikkumisen tunnistekoodeista, myönnettävä tarvittaessa uusia koodeja ja mahdollistettava näiden koodien vaihtaminen ja niiden yksilöllinen varmentaminen mahdollisen tulevan yhteisen tunnisterekisteröintitietokannan kautta.

Tunnistekoodilla ( jäljempänä ID-tunniste ) tarkoitetaan tunnisterekisteriorganisaation ( jäljempänä IDRO ) antamaa organisaatiokohtaista tunnistetta, joiden pohjalta toimijat voivat itse muodostaa tarvitsemansa ID-tunnisteet esimerkiksi latauspisteille. ID-tunnisteen antamisen osalta ei olisi harkintavaltaa, vaan tunnisteita olisi annettava ainakin lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjille ja liikkumispalvelujen tarjoajille. ID-tunnisteita käytetään toimijoiden välillä lataussopimusten ja latausasemien tunnistamiseen. Yksilöllisten ID-tunnisteiden käyttö tukee sähköautojen kuljettajien rajat ylittävää latausasemien käyttöä mahdollistaen esimerkiksi kotimaisten ja ulkomaisten kertamaksujen suorittamisen.

ID-tunnisteiden antamisessa ja teknisessä muodostamisessa tulisi noudattaa unionin laajuista yhteisesti sovittua logiikkaa. Yhteisen tunnisterekisteröintitietokannan (IDRR) tavoitteena on mahdollistaa yhteinen eurooppalainen ID-tunnistepalvelu ja lisäksi tukea kansallisia tunnisterekisteriorganisaatioita.

Ainakin yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien tulee osana jakeluinfra-asetuksen 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja julkaista 3 kohdan mukaisesti tunniste ohjelmointirajapinnassaan. Samalla tieto on saatettava kansallisen yhteyspisteen kautta saataville. Tieto sisältyy ohjelmointirajapintaan sähköisessä muodossa.

Asetus jättää kansalliseen harkintavaltaan sen, osoitetaanko tehtävä viranomaiselle vai jollekin muulle organisaatiolle. Vaikka tunnisteen myöntämiseen ei sisältyisi harkintavaltaa, on tehtävä luonteeltaan sellainen, että sen katsottaisiin tyypillisesti Suomessa kuuluvan julkisten hallintotehtävien piiriin. Asetus muun muassa edellyttää yhden kansallisen tunnisterekisteriorganisaation nimittämistä. Koska tehtävään ei kuitenkaan voida arvioida sisältyvän merkittävää julkisen vallan käyttöä, se voitaisiin myös siirtää perustuslain 124 §:n nojalla yksityisen toimijan hoidettavaksi. Koska tunnistekoodeja tarvitsevien toimijoiden määrä Suomessa on hyvin rajallinen, on tehtävä tarkoituksenmukaisinta hoitaa Liikenne- ja viestintävirastossa.

Tunnistekoodeja saatetaan tarvita myös ihmisen luettavassa muodossa. Niiden avulla muun muassa helpotetaan sitä, että toimijat voivat varmistaa, minkä toisen toimijan kanssa ne ovat tekemisissä. Tämän johdosta pykälän 2 momentissa annettaisiin Liikenne- ja viestintävirastolle mahdollisuus julkaista tunnistekoodit verkkosivuillaan. Tarkoitus olisi julkaista tiedot ainoastaan Liikenne- ja viestintäviraston antamista tunnistekoodeista ja niiden haltijoista. Suomessa voi olla palvelun tarjoajia, joilla on käytössään jonkin muun jäsenvaltion IDRO:n antama ID-tunniste, ja tällaisia käytössä olevia ID-tunnisteita ei julkaistaisi. Lisäksi tiedostoon olisi kerättävä tiedot Suomessa jo käytössä olevista ID-tunnisteista.

Tunnisteiden myöntämiseen sisältyisi jonkin verran henkilötietojen käsittelyä. Itse tunniste ei niitä sisällä, mutta tunnistetta annettaessa ja niitä hallinnoitaessa Liikenne- ja viestintävirastolla on tarpeen käsitellä organisaation edustajaa ja yhteyshenkilöä koskevia tietoja. Henkilötietojen käsittelystä noudatettaisiin, mitä on säädetty tietosuojaa koskevassa yleissääntelyssä, eli EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa (EU) 2016/679 ja sitä täsmentävässä ja täydentävässä tietosuojalaissa (1050/2018) .

Verkkosivuilla tunnisteita julkaistaessa on tarpeen julkaista myös tieto siitä, mihin latauspisteen ylläpitäjään tai liikkumispalvelun tarjoajaan tunniste liittyy. Siinä harvinaisessa tilanteessa, että toimintaa harjoittaisi luonnollinen henkilö, olisi henkilötiedon julkaiseminen verkkosivuilla kuitenkin kielletty ehdotetun 2 momentin mukaisesti.

ID-tunnisteen antamisesta voitaisiin periä maksu valtion maksuperustelain (150/1992) mukaisesti.

197 §. Valvontaviranomaisen yleinen tiedonsaantioikeus. Pykälän 3 momentista poistettaisiin sen viimeinen virke ”Tiedot toimitetaan rajapinnan kautta tai muutoin sähköisessä muodossa.” tarpeettomana. Viranomaisten sähköisten tietojen luovuttamistavasta teknisten rajapintojen avulla säädetään tiedonhallintalaissa (906/2019) , jonka johdosta 3 momentin viimeinen virke on tarpeeton.

203 a §. Julkista valtaa käyttävien henkilöiden tietojen julkaiseminen. Uudessa 203 a §:ssä säädettäisiin Liikenne- ja viestintäviraston oikeudesta julkaista verkkosivuillaan nimi, toimintaan liittyvät yhteystiedot, toimialue sekä oikeudet sellaisesta henkilöstä, jolla on viraston myöntämä pätevyys, kelpoisuus, valtuutus tai vastaava, ja joka tällaisen nojalla voi tehdä lääkärintarkastuksen taikka ottaa vastaan kokeen tai muun näytön, joka on välttämätön viraston myöntämän henkilöluvan saamiseksi. Ehdotettu pykälä koskee seuraavia henkilöitä: Kuorma- ja linja-autonkuljettajan ammattipätevyyskokeiden arvioijat, rautatieliikenteen kuljettajan näytön vastaanottaja, tarkastuslentäjä, ilmailulääkäri, rautatielääkäri, rautatiepsykologi, merimieslääkäri, ilmailun kielitaitokokeen vastaanottaja ja tarkastuslentäjän pätevyyden arvioija.

Tällaisten henkilöiden rikosoikeudellisesta virkavastuusta säädetään 203 §:ssä, lukuun ottamatta ilmailun kielitaitotarkastajia ja tarkastuslentäjiä, joille Liikenne- ja viestintävirasto voi siirtää tehtäviä lain 211 §:n 4 momentin mukaan. Kielitaitotarkastajien ja tarkastuslentäjien virkavastuusta säädetään 210 §:ssä.

Pykälän taustalla ovat EU-sääntelyn sisältämät säännökset tietojen julkaisusta eräiden tässä tarkoitettujen henkilöiden ja heidän tietojensa osalta luetteloina viraston verkkosivuilla. Vetureita ja junia rautateillä yhteisössä ajavien veturinkuljettajien hyväksymisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2007/59/EY) 20 artiklan 3 kohdan mukaan: "Toimivaltainen viranomainen varmistaa, että tämän direktiivin mukaisesti kelpuutetuista tai tunnustetuista henkilöistä ja elimistä laadittu luettelo julkaistaan ja että sitä päivitetään". Nämä kelpuutetut ja tunnustetut henkilöt yksilöidään tarkemmin direktiivin muissa artikloissa. Näiden luettelojen julkaisemisesta säädetään jo liikenteen palveluista annetussa laissa (89 §:n 1 momentti, 204 §:n 2 momentti, 205 §:n 2 momentti). Näissä säännöksissä ei kuitenkaan määritellä tarkemmin, mitä tietoja näistä henkilöistä voi julkaista. Lisäksi siviili-ilmailun lentomiehistöä koskevien teknisten vaatimusten ja hallinnollisten menettelyjen säätämisestä annetun komission asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteen VI, osan ARA, luvun FCL ARA.FCL.205 b) kohdan mukaan: "Toimivaltaisen viranomaisen on pidettävä luetteloa hyväksymistään tarkastuslentäjistä. Luettelossa on ilmoitettava tarkastuslentäjien oikeudet, ja toimivaltaisen viranomaisen on julkaistava se ja pidettävä se ajan tasalla." Tässä kohtaa EU-asetus säätää siis julkaistaviksi tarkastuslentäjien oikeudet, joilla tarkoitetaan käytännössä sitä, minkälaisia tarkastuslentoja henkilö on hyväksytty ottamaan vastaan.

Muiden 203 a §:ssä mainittujen henkilöiden tietojen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivuilla ei ole EU-vaatimusta taustalla. Kaikki nämä henkilöt ovat kuitenkin hankkineet itselleen sellaisen kelpoisuuden tai hyväksynnän, joka oikeuttaa heidät ottamaan vastaan muilta henkilöiltä näyttöjä, kokeita tai vastaavia. Näiden näyttöjen, kokeiden tai vastaavien suorittaminen on puolestaan vaatimuksena muiden viranomaisen myöntämien hyväksyntöjen, kelpoisuuksien tai vastaavien saamiseksi, uusimiseksi tai ylläpitämiseksi, ja siksi näiden 203 a §:ssä lueteltujen tehtävien on katsottu sisältävän julkisen vallan käyttöä. Liikenteen lupien saaminen on edellytys monien liikenteeseen liittyvien ammattien harjoittamiselle. Siksi tietojen saatavuudelle on olemassa tärkeä yhteiskunnallinen intressi.

Tiedot voitaisiin julkaista luettelona, joka voisi sisältää esimerkiksi kaikkien kyseisen oikeuden omaavien henkilöiden tiedot. Tiedot voitaisiin julkaista myös muunlaisina hakutuloksina esimerkiksi ammattinimikkeen ja toimialueen perusteella erityisesti tilanteissa, joissa ryhmään kuuluvien henkilöiden määrä on suurempi.

Henkilön nimi- ja yhteystietojen julkaiseminen olisi tärkeää, jotta heidän palvelujaan tarvitsevat asiakkaat voivat heidät tavoittaa. Koska he ovat hakeutuneet tällaisiin tehtäviin, voidaan myös lähteä siitä, että he haluavat tulla tavoitetuiksi. Yhteystietojen lisäksi olisi tärkeää julkaista myös toimialue kunnan tai maakunnan tarkkuudella, koska yhteystieto ei paljasta palvelun sijaintia. Tässä palvelussa tarkoitettujen henkilöiden palvelut ovat tyypillisesti "lähipalvelua", eli edellyttävät fyysistä tapaamista. Toimialuetiedon avulla asiakkaat voisivat löytää esimerkiksi heitä lähellä olevan merimieslääkärin, rautatiepsykologin tai ilmailun kielitaitotarkastajan yhteystietoja.

Nimi-, yhteys- ja toimialuetietojen lisäksi henkilöstä saisi julkaista myös oikeudet, eli kertoa, minkälaisia palveluja hän on oikeutettu tarjoamaan. Pykälässä rajoitettaisiin voimakkaasti julkaistavia tietoja siten, että ainoastaan tiedot, jotka ovat välttämättömiä henkilöiden tarjoamien palvelujen saamiseksi voitaisiin julkaista. Yhteystiedoissa olisi kysymys toiminnan harjoittamiseen liittyvistä yhteystiedoista, ei esimerkiksi kotiosoitteesta, henkilökohtaisessa käytössä olevasta puhelinnumerosta tai henkilökohtaisessa käytössä olevasta sähköpostiosoitteesta. Toimialuetieto puolestaan kertoisi sen alueen, jossa henkilö palveluaan tarjoaa, eli hänen työskentelyalueensa, ei asuinalueensa. Lääkäreiden osalta voitaisiin julkaista tietona sen lääkäriaseman yhteystiedot, jossa palvelua tarjotaan.

Säännös sijoittuisi julkista valtaa käyttävän henkilön vastuuta käsittelevän 203 §:n perään viranomaistehtävien hoitamista käsittelevään 23 lukuun.

216 §.Liikenneasioiden rekisterin sisältö ja käyttötarkoitus. Laista ehdotetaan kumottavaksi pykälän 1 momentin 4 kohta tarpeettomana. Kohdassa tarkoitetuissa tiedoissa erityisryhmien kuljettajakoulutuksen ja yrittäjäkoulutuksen järjestämiseen hyväksynnän saaneista koulutusorganisaatioista voidaan katsoa olevan kyse toiminnanharjoittajaluvan määritelmään sisältyvistä tiedoista, jotka siten sisältyvät jo kyseisen pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuihin toiminnanharjoittajalupiin. Muutoksella ei siten olisi vaikutusta liikenneasioiden rekisterin sisältöön, vaan se olisi luonteeltaan tekninen. Muutoksella olisi kuitenkin vaikutusta kyseisten tietojen luovuttamiseen ja tiedot voitaisi jatkossa luovuttaa siten kuin 227 §:ssä ja 228 §:ssä säädetään.

Pykälän 1 momentin 3 kohdassa oleva puolipilkku muutettaisiin pisteeksi edellä kerrotun 4 kohdan kumoamisen johdosta.

227 §.Tietojen luovuttaminen yksittäisluovutuksena liikenneasioiden rekisteristä. Pykälän 1 momentin 1 kohtaan lisättäisiin luovutettavaksi tieto vastuuhenkilön nimestä myös silloin, kun toiminnanharjoittaja on luonnollinen henkilö. Luovutettavan tiedon lisääminen on tarpeen, sillä myös luonnollisella henkilöllä liikenneluvan haltijana voi olla liikenteestä vastaavana henkilönä joku muu. Vastuuhenkilön nimi voidaan tällä hetkellä luovuttaa silloin, kun toiminnanharjoittaja on muu kuin luonnollinen henkilö.

Pykälän 1 momentin 2 kohtaan lisättäisiin luovutettavaksi tieto vakuutusyhtiöstä ja vakuutuksen voimassaolosta. Kohtaan lisättäisiin luovutettava tietona myös yrityksen y-tunnus. Ehdotettu lisäys luovutettaviin tietoihin olisi tarpeen esimerkiksi liikennevahingon sattuessa. Lisäksi Y-tunnuksen luovuttaminen liikenteeseen liittyviin tarkoituksiin edistäisi tietojen hyödyntämistä, liikenteeseen liittyvien palvelujen digitalisoimista ja datatalouden tavoitteita. Y-tunnuksen luovuttamisesta on säädetty liikennepalvelulakia edeltäneessä lainsäädännössä ajoneuvotietoja koskien, joten sääntely ei olisi täysin uutta.

231 §.Tiedonluovutuksen rajoittaminen liikenneasioiden rekisteristä. Pykälän 4 momentin aiempi sanamuoto ” lakisääteisen tehtävän” muutettaisiin yhteneväiseksi 230 §:ssä käytetyn sanamuodon ”laissa säädetyn tehtävän” kanssa. Kyseisissä pykälissä käytetyillä ilmaisuilla on tarkoitettu pääosin saman tyyppisiä tehtäviä. Hallituksen esityksessä 145/2017 vp muulla laissa säädettyä tehtävää hoitavalla tarkoitettiin 230 §:n osalta muun muassa Liikennevakuutuskeskusta, Valtiokonttoria, liikennevahinkolautakuntaa ja liikennevakuutusyhtiöitä, katsastuksen suorittajaa, laissa tarkoitettua palveluntarjoajaa rekisterinpitoon liittyviä tehtäviä varten, koulutusorganisaatiota ja tutkintojen vastaanottajia sekä ammattipätevyyksien ja kelpoisuuksien hankkimiseen ja osoittamiseen osallistuvia organisaatioita sekä erilaisten korttien ja lupien valmistajia ja toimittajia.

Hallituksen esityksessä 145/2017 annettiin 231 §:n 4 momentin ilmauksen ”lakisääteinen tehtävä” osalta esimerkkeinä Liikennevakuutuskeskus, liikennevakuutusyhtiöt, katsastuksen suorittajat, sopimusrekisteröijät, kuljettajantutkinnon vastaanottajat ja tieliikenteen valvontalaitteen korttien käsittelijät. Vaikka esimerkkiluettelot sisältävät vain julkisia hallintotehtäviä, ilmaisujen ja etenkin ilmaisun ”lakisääteinen tehtävä” on kuitenkin ajateltu voivan kattaa mahdollisesti myös joitakin muita lailla säänneltyjä toimia. Käytännössä on ollut tarve luovuttaa tietoja 227 ja 228 §:ää koskevasta henkilön tekemästä tiedonluovutuskiellosta huolimatta perintätoimen harjoittajille tilanteissa, joissa perittävänä on ollut yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva saatava. Perintätoiminnan harjoittajien rekisteröinnistä annetun lain (411/2018) 1 §:n mukaan perintätoiminnalla tarkoitetaan saatavien perintää toisen lukuun ja omien saatavien perintää tapauksissa, joissa on ilmeistä, että saatavat on otettu vastaan yksinomaan perintätarkoituksessa. Lain 3 §:n mukaan perintätoimintaa saa harjoittaa vain sellainen yksityinen elinkeinonharjoittaja tai oikeushenkilö, joka on rekisteröity perintätoimenharjoittajaksi. Lain 14 §:n mukaan perintätoiminnan harjoittajien rekisteröinnistä annetun lain noudattamista valvoo aluehallintovirasto.

Voimassa oleva laki on kuitenkin koettu tulkinnanvaraiseksi. Tämän johdosta sanamuodot yhdenmukaistetaan siten, että myös 231 §:n 4 momentissa käytetään ilmaisua ”laissa säädetty tehtävä”, jolla tarkoitetaan lähtökohtaisesti julkisen hallintotehtävän hoitamista. Samalla 4 momenttiin lisättäisiin nimenomainen säännös tietojen luovuttamisesta perintätoiminnan harjoittajille. Säännöksen mukaan poikkeus koskisi ainoastaan pykälän 1 ja 2 momenteissa tarkoitettua luovutuskieltoa, jolloin turvakiellon alaisia tietoja ei voitaisi luovuttaa. Muutokset selkeyttäisivät nykytilaa, mutta eivät muuttaisi sitä.

Tietojen luovuttaminen perintätoiminnan harjoittajille olisi tarpeen erityisesti yksityisten pysäköintivirhemaksujen ja niitä koskevien saatavien perinnän vuoksi. Yksityisen pysäköinninvalvonnan määrä on kasvanut viime vuosina. Kiinteistöjen omistajat ja haltijat, mukaan lukien kunnalliset yhtiöt, ovat tehneet sopimuksia yksityisen pysäköinninvalvonnan järjestämisestä yksityisen yrityksen kanssa. Yksityisestä pysäköinninvalvonnasta ei ole lainkaan säädetty laissa, joten tällaisia yrityksiä ei koske rekisteröitymisvelvollisuus eikä niihin kohdistu erityistä valvontaa. Luovutuskiellon alaisia tietoa ei tämän johdosta ole nykytilassa luovutettu yksityisille pysäköinninvalvontaa harjoittaville yrityksille. Myös jatkossa pidetään selkeämpänä, että pykälän 4 momentin poikkeus kohdistuu nimenomaan rekisteröintivelvoitteen alaisiin perintätoiminnan harjoittajiin. Mikäli perintätoiminnan harjoittajille ei voitaisi luovuttaa tiedonluovutuskiellon alaisia tietoja, tarkoittaisi se käytännössä sitä, että yksityisen pysäköinninvalvonnan maksuihin liittyviä velallisia ei voitaisi selvittää ajoneuvon rekisteritunnuksen perusteella, jos ajoneuvon omistajalla ja/tai haltijalla olisi tiedonluovutuskielto 228 §:ssä säädettyyn tarkoitukseen. Mikäli tietojen luovuttamisen kieltäminen olisi mahdollistettu, voisi se aiheuttaa sen, että yksityistä pysäköinninvalvontaa harjoittavien yritysten valvomilla alueilla, kuten esimerkiksi parkkihalleissa, ei maksettaisi pysäköinnistä lainkaan.

8Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Jäsenvaltiota koskee velvoite huolehtia, että kansallinen yhteyspiste voi ottaa vastaan lataus- ja tankkausinfrastruktuuria koskevia tietoja viimeistään 31.12.2024. Jäsenvaltioiden tulee lisäksi nimetä tunnisterekisteriorganisaatio, jonka on hallinnoitava yksilöllisiä tunnisteita 14.4.2025 alkaen.

Liikenne- ja viestintävirasto sekä Väylävirasto voivat ennen lain voimaantuloa ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

9Toimeenpano ja seuranta

Liikenteen ja logistiikan digitalisaatiota ja erityisesti kansallisia yhteyspisteitä ja niihin liittyvä tehtäviä ja järjestämismallia tarkastellaan laajemmin ITS-direktiivin kansallista toimeenpanoa koskevassa säädöshankkeessa. (hallituksen esitys laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi, liikenteen data-avaruus II, hanketunnus: LVM015:00/2024 ).

Jakeluinfra-asetuksen ja multimodaaliasetuksen osalta Euroopan komissiolle raportoidaan asetusten edellyttämällä tavalla tietovelvoitteista ja muun muassa kansallisten yhteyspisteiden kautta saatavilla olevista tiedoista.

10Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Ponsi

Koska jakeluinfra-asetuksessa ja sähköisiä kuljetustietoja koskevassa asetuksessa on säännöksiä, joita ehdotetaan täydennettäviksi lailla, annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

6 §Taksiliikenneluvan myöntäminen

154 b §Lataus- ja tankkauspisteitä koskevat tiedot

154 c §Sähköisten kuljetustietojen tiedonvaihtojärjestelmä

154 d §Tietopalvelun tuottajan palveluksessa olevan vastuu

155 §Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

157 §Yhteentoimivuuden edistäminen julkisissa hankinnoissa

188 a §Jakeluinfra-asetuksessa tarkoitettu tunnisterekisteriorganisaatio

23 lukuViranomaistehtävien hoitaminen