GP 117/2024

1.1Tausta

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan hallituksen tavoitteena on tukea siirtymää kohti reaaliaikataloutta edistämällä muun muassa yritysten liiketoiminnan tositteiden, kuten verkkolaskujen ja sähköisten kuittien, siirtymistä digitaalisessa muodossa eri osapuolten välillä ajantasaisesti ja turvallisesti. Hallitusohjelma sisältää myös muita digitalisaation edistämistä koskevia tavoitteita, jotka liittyvät julkishallinnon toiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on tarttua täysimääräisesti uusien teknologioiden ja digitalisaation tarjoamaan potentiaaliin.

Esitys toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita määrittelemällä reaaliaikatalouden kehitystyön vastuita ja luomalla yhteistyörakenteita. Kehittyäkseen yritysten digitaalinen taloushallinto tarvitsee yritysten ja julkisen hallinnon toimijoiden verkoston ja yhteentoimivan toimintaympäristön. Verkoston toimintaa ohjattaisiin yhteisesti sovituilla säännöillä, joiden noudattamiseen mukana olevien toimijoiden tulisi sitoutua. Tavoitteena on, että yritysten liiketoimintatieto siirtyisi digitaalisessa ja rakenteisessa muodossa yritysten ja viranomaisten välillä reaaliaikaisesti ja turvallisesti vähentäen yrityksille raportointivelvoitteista aiheutuvaa hallinnollista taakka. Lisäksi tiedot liikkuisivat yritysten välillä rakenteisessa muodossa vähentäen yritysten liiketoimintakustannuksia.

Esityksessä ehdotetaan, että Patentti- ja rekisterihallitukselle säädettäisiin uusi tehtävä. Virasto vastaisi jatkossa yritysten digitaalisen taloushallinnon verkoston ohjauksesta ja yhteiskehittämisen koordinaatiosta. Virasto toimisi tiiviissä yhteistyössä yksityisten toimijoiden, ministeriöiden ja muiden virastojen kanssa. Yhteistyötä tehtäisiin muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön asettaman yhteistyöryhmän puitteissa.

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut Yrityksen digitalous -hankkeen ajalle 15.6.2021–31.12.2024. Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jonka toteutusta tuetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF).

Hankkeen tavoitteena on muun muassa luoda perusta toimintaympäristölle, joka mahdollistaa yritysten liiketoimintatiedon automaattisen siirtämisen sekä sitä tukevien palveluiden tuottamisen. Hankkeessa määritellyssä visiossa 2030 yritysten koko elinkaari on digitalisoitu ja rakenteiset tiedot siirtyvät automaattisesti toimijoiden välillä joko yrityksen itsensä välittämänä, tahdonilmaisun perusteella toisen välittämänä tai lainsäädännön perusteella.

Esitys Patentti- ja rekisterihallituksen uudeksi tehtäväksi ja sen yhteydessä esitetty rahoitus turvaisi Yrityksen digitalous-hankkeessa tehdyn kehitystyön jatkamisen hallitusohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Jatkokehitys liittyy keskeisesti Suomen digitaalinen kompassi -selonteon toimeenpanoon. Tavoitteen mukaan Suomi on digitaalisten alustojen ja teknologioiden yhdistämisen edelläkävijä ja houkutteleva maa investointeihin vuonna 2030.

1.2Valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä työ- ja elinkeinoministeriössä yhteistyössä Yrityksen digitalous -hankkeen asiantuntijoiden kanssa.

4.1Keskeiset ehdotukset

Laissa säädettäisiin uudesta tehtävästä Patentti- ja rekisterihallitukselle. Virasto vastaisi jatkossa yritysten digitaalisen taloushallinnon verkoston ohjauksesta ja yhteiskehittämisen koordinaatiosta.

Lisäksi laissa säädettäisiin yksityisten toimijoiden ja viranomaisten edustajista koostuvasta yritysten digitaalisen taloushallinnon yhteistyöryhmästä.

4.2Pääasialliset vaikutukset

Vaikutukset julkiseen talouteen

Yritysten digitaalisen taloushallinnon ohjaukseen ja yhteiskehittämisen koodinointiin ei liity julkisoikeudellisia suoritteita tai muita suoritteita, joista voitaisiin periä maksuja Patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (1032/1992) mukaisesti toisin kuin muista virastolle säädetyistä tehtävistä. Tehtävä ei myöskään sisälly viraston nykyisiin laissa tai asetuksessa säädettyihin tehtäviin. Patentti- ja rekisterihallituksen uuden tehtävän toteuttamiselle esitetään 996 000 euron määrärahaa vuodelle 2025.

Lisäksi verkoston muille vastuuvirastoille esitetään vuodelle 2025 määrärahaa seuraavasti:

Valtiokonttorille 725 000 euroa digitaalisessa eli koneluettavassa muodossa olevien liiketoiminta-asiakirjojen (verkkolaskut, hankintasanomat, eKuitit) käytön kehittämiseen ja standardimuotoisen käytön laajentamiseen julkishallinnossa ja yrityksissä.

Verohallinnolle 1 611 000 euroa viranomaisraportoinnin hallinnollisen taakan vähentämiseen tähtäävän työn jatkamiseen sekä yhteisten tiedonvälityksen ratkaisun käyttöönoton valmisteluun (viranomaisraportoinnin toimeenpanon valmisteluhanke).

Edellä mainitut määrärahat, yhteensä 3 332 000 euroa, esitetään sisällytettäväksi työ- ja elinkeinoministeriön digitalisaation kehittäminen -momentille (32.01.10), josta määrärahan käyttö jakautuisi virastojen kesken edellä kuvatun mukaisesti.

Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Esitetyllä lakimuutoksella ei esitetä muutoksia ministeriöiden tai virastojen toimivaltuuksiin. Tavoitteena on luoda uudenlainen yhteiskehittämistä tukeva rakenne, jossa Patentti- ja rekisterihallituksella olisi koordinoiva rooli. Virastot vastaisivat omaa toimialaansa koskevista päätöksistä ja lainsäädännössä säädetyistä tehtävistä sekä muista niille osoitetuista tehtävistä.

Patentti- ja rekisterihallituksen uusi tehtävä sisältäisi reaaliaikatalouden kehitykseen ja kokonaistavoitteiden etenemisen varmistamiseen liittyviä tehtäviä. Kokonaisuus on poikkihallinnollinen ja ensivaiheessa erityisesti Patentti- ja rekisterihallitus, Verohallinto, Valtiokonttori, Digi- ja väestötietovirasto ja Tilastokeskus ovat keskeisessä asemassa tavoitteiden saavuttamisessa. Tehtävä sisältäisi viranomaisten välisen yhteistyön koordinointiin sekä viranomaisten ja yksityisten toimijoiden välisen yhteistyön koordinointiin liittyviä tehtäviä. Tehtävän hoitaminen edellyttää Patentti- ja rekisterihallituksessa uusia henkilöresursseja sekä ulkoisten asiantuntijapalveluiden hankkimista muun muassa tietoturvakysymyksiin ja yhteiskehittämiseen liittyen.

Yritysten digitaaliseen taloushallintoon liittyvillä investoinneilla on merkittäviä hyötyjä yrityksille ja julkishallinnolle Suomessa. Yrityksen digitalous-hankkeen teettämien ulkopuolisten asiantuntijoiden selvitysten mukaan yrityksille ja julkiselle sektorille arvioidaan kertyvän yhteensä jopa yli 6 miljardin euron vuosittaiset säästöt hallinnollisen työn ja kustannusten vähentyessä. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että digitaalisessa muodossa olevat liiketoiminta-asiakirjat otetaan laajamittaisesti käyttöön yrityksissä ja julkishallinnossa. Ehdotuksella luodaan edellytyksiä myös harmaan talouden torjuntaan taloushallinnon digitalisaation keinoin.

Vaikutukset yrityksille

Esityksellä ei ole suoria vaikutuksia yrityksille. Ehdotuksella on kuitenkin välillisiä vaikutuksia, koska esitys varmistaisi yritysten digitaalisen taloushallinnon verkoston toiminnan ja kehitystyön jatkumisen hankkeen päättymisen jälkeen. Yhteentoimivan toimintaympäristön kehitys mahdollistaa uudenlaisten palveluiden kehittymisen, yritysten liiketoiminta-asiakirjojen digitalisoinnin ja tehokkaamman hyödyntämisen sekä siirtymisen kohti viranomaisraportoinnin automatisointia. Edellä mainitun tavoin reaaliaikatalouteen siirtyminen sisältää merkittäviä hyötyjä koko yhteiskunnalle mukaan lukien yritykset.

Vaikutukset yhteiskunnan digitalisaatiokehitykseen

Ehdotettu yritysten digitaalisen taloushallinnon verkoston yhteistyörakenne edistää digitaalisen infrastruktuurin ja palveluiden kehittymistä yritysten ja organisaatioiden tarpeisiin.

Poikkihallinnollinen yhteiskehittäminen varmistaa digitaalisten taloushallinnon asiakirjojen ja digitaalisen infrastruktuurin semanttisen, organisatorisen, oikeudellisen ja teknisen yhteentoimivuuden. Yhteentoimivuus mahdollistaa automaation tehokkaan hyödyntämisen muun muassa tiedon jakelussa ja viranomaisraportoinnissa. Yhteiskehittäminen on yhteentoimivien prosessien ja tietovirtojen edellytys ja tapa varmistaa taloushallinnon kokonaisvaltainen digitalisaatio yksittäisten liiketoimintatapahtumien ja prosessien digitalisoinnin sijaan.

Yhteisellä yritysten digitaalisella taloushallinnon toimintamallilla ja infrastruktuurilla edistetään toimialariippumattomien ratkaisujen syntymistä ja ehkäistään taloushallinnon digitalisaatiokehityksen eriytymistä. Tilannekuvalähtöinen yhteiskehittäminen varmistaa, että kehitystyötä tehdään yksityisen ja julkisen sektorin kesken molempien tarpeet huomioiden. Yhteiskehittämisen tuloksena markkinoille syntyy todennäköisemmin yhteentoimivia ja yritysten toimintaa tukevia palveluja. Yhdessä kehitetyt ja rakennetut ratkaisut edesauttavat myös muiden toimintakokonaisuuksien toimintaa mahdollistamalla esimerkiksi tiedon jakelun yrityksen digitalouden kokonaisuutta laajemmin. Digitalisaatioon ja muun muassa datan laadun parantamiseen liittyvä yhteiskehittäminen luo perustaa tekoälysovellusten käytölle ja uusien teknologioiden hyödyntämiselle.

5.1Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Patentti- ja rekisterihallituksen tehtävistä säädetään lailla. Ehdotettu tehtävä ei sisälly viraston nykyisiin tehtäviin eikä sitä voida osoittaa viraston pysyväksi tehtäväksi työ- ja elinkeinoministeriön toimenpitein.

Työtä reaaliaikatalouteen siirtymiseksi on tehty useiden vuosien ajan jo ennen Yrityksen digitalous- hankkeen asettamista. Sekä EU- ja kansallisella tasolla on käynnissä erillishankkeita, jotka osaltaan tukevat yritysten digitaalisen taloushallinnon kehittymistä. Jos tavoitetta edistämään pistemäisesti eri hallinnonaloilla ilman kehitystyön yhteiskehittämisrakennetta, uhkana on työn eriytyminen, kustannusten kasvu ja yhteentoimivan toimintaympäristön vaarantuminen.

Patentti- ja rekisterihallitus vastaa yritysten digitaalisen taloushallinnon verkoston ja yhteiskehittämisen koordinaatiosta.

Patentti- ja rekisterihallituksessa voi olla yritysten digitaalisen taloushallinnon yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on tukea viraston 2 §:n 2 momentissa säädetyn tehtävän hoitamista sekä edistää viraston ja sen sidosryhmien välistä yhteistyötä.

Yhteistyöryhmän asettaa työ- ja elinkeinoministeriö viideksi vuodeksi kerrallaan. Yhteistyöryhmän kokoonpanosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Patentti- ja rekisterihallituksen tehtävänä on toimialansa lainsäädännön toimeenpano- ja valvontatehtävien lisäksi:

Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 5a §:ssä tarkoitetussa yritysten digitaalisen taloushallinnon yhteistyöryhmässä on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä enintään 20 muuta jäsentä, jotka edustavat ministeriöitä ja muita viranomaisia sekä viraston keskeisiä sidosryhmiä. Kullekin jäsenelle on määrättävä henkilökohtainen varajäsen.