GP 166/2021

1Asian tausta ja valmistelu

Liikenteellä on keskeinen merkitys Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden ja Euroopan unionin (EU) päästövähennysvelvoitteen saavuttamisessa, sillä liikenteen päästöt vastaavat noin viidennestä Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 40 prosenttia päästökaupan ulkopuolelle jäävästä niin sanotun taakanjakosektorin päästöistä. Suomen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2019 olivat yhteensä noin 11,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Vuonna 2019 noin 94 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä syntyi tieliikenteessä, joista 54 prosenttia aiheutui henkilöautoista. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuonna 2020 kotimaan liikenteen päästöt alenivat 10,4 miljoonaan tonniin hiilidioksidiekvivalenttia. Vuoden 2020 tilastojen osalta on kuitenkin otettava huomioon myös koronapandemian aiheuttama poikkeustila, ja sen vaikutukset kotimaan liikenteeseen.

Voimassa olevan EU-lainsäädännön mukaan Suomen tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjään taakanjakosektorilla 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Suomen taakanjakosektorille osoitettu tavoite tulee oletettavasti tiukentumaan, sillä komissio on heinäkuussa 2021 esittänyt Suomen uudeksi maakohtaiseksi taakanjakosektorin päästövähennystavoitteeksi 50 prosentin vähennystä. Suomelle kohdistuvan taakanjakosektorin päästövähennystavoitteen tiukentuessa on mahdollista, että paineet myös liikennesektorin päästövähennystoimenpiteille tulevat nousemaan.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan liikenteen päästövähennystavoitteiden on vastattava kansalliseen hiilineutraaliustavoitteeseen, jonka mukaan Suomen tulee olla hiilineutraali vuonna 2035. Hallitusohjelman mukaan Suomi vähintään puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Päästöjen puolittaminen on askel kohti hiiletöntä liikennettä. Hallitusohjelmassa on sitouduttu tekemään toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena on edesauttaa siirtymää kokonaisuutena kestävämpään tapaan liikkua ja vapautumista fossiilisista polttoaineista.

Esitys on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä.

Hallituksen esitystä koskeva säädöshankepäätös sekä muut asiakirjat ovat saatavilla valtioneuvoston Säädösvalmistelu ja kehittämishankkeet valtioneuvostossa –sivustolta ( LVM061:00/2021 ).

2Nykytila ja sen arviointi

3Tavoitteet

Esityksen tavoitteena on varmistaa hankintatuen ja muuntotuen hakemisen mahdollisuus kotitalouksille olemassa olevan määrärahan puitteissa myös joulukuun 2021 aikana. Lisäksi esityksellä on tarkoitus varmistaa täyssähköautojen markkinoiden toimivuus joulukuun 2021 aikana erityisesti tilanteessa, jossa täyssähköautojen kysynnän oletettaisiin loppuvuodesta kasvavan.

Esityksen tavoitteena on edistää kansallisia tavoitteita ajoneuvokannan murroksessa ja siltä osin mahdollistaa liikenteen päästövähennysten saavuttamista. Tavoitteena on edistää vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä liikenteessä. Tarkoituksena on myös kysyntää lisäämällä edistää vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkausinfrastruktuurin laajentumista.

Hankintatuen tarkoituksena on lisätä täyssähköautojen houkuttelevuutta ja kysyntää. Lisäksi hankintatuen tarkoituksena on vaikuttaa täyssähköautojen hankintakustannuksiin laskevasti, jolloin täyssähköauton hankinta olisi mahdollinen useammalle auton ostajalle. Hankintatuen tarkoituksena on muuttaa auton ostajien ja pitkäaikaisvuokraajien käyttäytymistä tavalla, joka nopeuttaa siirtymistä vähäpäästöiseen liikenteeseen.

Muuntotuen tarkoituksena on kannustaa ajoneuvojen omistajia muuttamaan ajoneuvojaan vähäpäästöisemmiksi.

4Ehdotukset ja niiden vaikutukset

5Lausuntopalaute

Esitys on ollut lausuntokierroksella 15.9.-21.9.2021. Esityksen kiireellisyyden vuoksi tavanomaisista lainvalmistelua koskevista lausunto- ja kuulemisohjeista on jouduttu poikkeamaan. Esitys oli poikkeuksellisen lyhyellä lausuntokierroksella koska laki pyritään saamaan voimaan joulukuussa 2021. Lisäksi lakiin ehdotettu muutos on luonteeltaan tekninen eikä lakiin ehdoteta muuta sisällöllistä muutosta.

Esitysluonnoksesta pyydettiin lausunnot yhteensä 21 taholta, sisältäen järjestöjä, elinkeinoelämän edustajia, ministeriöitä ja valtion viranomaisia. Nämä tahot olivat: maa- ja metsätalousministeriö, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö, Liikenne- ja viestintävirasto, Autoalan Keskusliitto, Autoalan tiedotuskeskus, Autotuojat- ja teollisuus ry, Bioenergia ry, Energiateollisuus ry, Etanoliautoilijat ry, Gasum Oy, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry sekä Teknologiateollisuus ry.

Lausuntopyyntöön saatiin vastauksia yhteensä 12 kappaletta. Lausuntoja antoivat seuraavat tahot: valtiovarainministeriö, Liikenne- ja viestintävirasto, Autoliitto ry, Autotuojat ja –teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Etanoliautoilijat ry, Sy1 Nordic Oy, StepOne Tech Oy, Suomen Taksiliitto ry, Sähköinen liikenne ry sekä kolme yksityishenkilöä. Maa- ja metsätalousministeriö ja sisäministeriö ilmoittivat, ettei heillä ole asiassa lausuttavaa.

Lausunnoissa kannatettiin yleisesti esitystä hankintatuen ja muuntotuen hakuajan jatkamisesta vuoden 2021 loppuun saakka. Lausunnoissa kannatettiin tukien jatkamista erityisesti ottaen huomioon sen, että jo budjetoitua määrärahaa on käyttämättä. Muutamassa lausunnossa huomautettiin esityksen lyhyestä lausuntoajasta.

Valtionvarainministeriö ei kannata sähköauton hankintatukea päästövähennystoimenpiteenä. Valtiovarainministeriö toteaa lausunnossaan hankintatuen olevan kustannustehoton päästövähennyskeino ja muistuttaa valmisteilla olevista muutoksista täyssähköautojen verotukseen.

Autoliitto ry, Autotuojat ja –teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry sekä Sähköinen liikenne ry pitivät lausunnoissaan tärkeänä, että voimassa olevaa hankintatukea jatkettaisiin, jotta mahdollisia markkinahäiriöitä hankinta- ja muuntotuen katkeamisesta ei syntyisi. Autotuojat ja –teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry toivoivat, että autoverotuksen muutos huomioitaisiin lain säännöskohtaisissa perusteluissa siten, että autoveroa koskeva maininta poistettaisiin.

Etanoliautoilijat ry, StepOne Tech Oy sekä St1 Nordic Oy kannattivat etanoliautojen muuntotuen jatkamista ja huomauttivat siitä, että etanoliautoilun edistämiseksi muutoskatsastuksen sääntelyä tulisi päivittää. Etanoliautoilijat ry, St1 Nordic Oy ja StepOne Tech Oy huomauttivat lisäksi etanolikonversioiden tukihakemuksien käsittelyssä olevasta viiveestä.

Suomen Taksiliitto ry toivoi, että hankintatuki kohdistettaisiin myös taksiliikenteeseen.

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry toivoi, että hankintatukilain päivittämisessä toimeenpantaisiin Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteet täysimääräisesti.

Yksityishenkilöiden antamissa lausunnoissa kannatettiin hankinta- ja muuntotukien jatkamista.

Lausuntokierroksen aikana saadut lausunnot eivät aiheuttaneet muutostarpeita lakiehdotukseen.

Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat saatavilla valtioneuvoston hankeikkunan palvelussa osoitteessa valtioneuvosto.fi/hankkeet tunnuksella LVM061:00/2021 .

6Säännöskohtaiset perustelut

14 §.Voimaantulo. Pykälän 2 momentin 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että lakia sovellettaisiin hankintatukeen, jota maahantuoja tai palveluntarjoaja hakee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021. Lisäksi pykälän 2 momentin 3 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi niin, että lakia sovellettaisiin muuntotukeen, jota henkilöauton omistaja tai haltija hakee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021. Pykälän 1 momentti ja 2 momentin 2 kohta säilyisivät ennallaan.

7Voimaantulo

Ehdotetaan, että laki tulee voimaan 1.12.2021.

8Suhde muihin esityksiin

Esitys liittyy esitykseen valtion vuoden 2021 neljänneksi lisätalousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmistelussa hallituksen esitys laiksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta. Esitys on tarkoitus käsitellä vuoden 2022 täydentävän talousarvion yhteydessä. Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat saatavilla valtioneuvoston hankeikkunan palvelussa osoitteessa valtioneuvosto.fi/hankkeet tunnuksella LVM035:00/2021.

9Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Perustuslain 6 §:n 1 momentin yleisellä yhdenvertaisuuslausekkeella ilmaistaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskeva pääperiaate. Siihen sisältyy mielivallan kielto ja vaatimus samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa. Lailla ei voida mielivaltaisesti asettaa ihmisiä tai ihmisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. Ehdotetussa laissa ajoneuvon hankintatuen myöntämisen edellytykset ovat samat kaikille hakijoille. Tuen hakijoita kohdellaan tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti. Lisäksi on syytä huomioida, että tuen hakeminen on ajoneuvon hankintaa suunnittelevalle henkilölle vapaaehtoista, eikä kenelläkään ole subjektiivista oikeutta saada laissa mainittua ajoneuvon hankintatukea.

Yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta voidaan tarkemmin arvioida hankintatuen myöntämistä koskevaa edellytystä, jonka mukaan tukea myönnetään, jos valtion talousarviossa tuen maksamista varten varattua määrärahaa on käytettävissä. Perustuslain yhdenvertaisuussäännös edellytyksenä on, että ihmisiä kohdellaan samalla tavalla samanlaisessa tilanteessa. Ehdotetun lain mukaisessa menettelyssä kaikilla tuen hakijoilla on yhdenvertainen mahdollisuus hakea ja saada tukea niin kauan, kun määrärahaa on jäljellä. Jatkamalla hankinta- ja muuntotuen voimassaoloaikaa vuoden 2021 loppuun saakka olisi useammalla henkilöllä mahdollisuus hakea edellä mainittuja tukia. Ehdotetulla voimassaoloajan pidennyksellä edistettäisiin yhdenvertaista mahdollisuutta hakea hankinta- tai muuntotukea.

Perustuslain 18 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Ehdotuksen tarkoituksena on kannustaa hankkimaan vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivia ajoneuvoja ja siten edistää vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien ajoneuvojen kysyntää ja osuutta ajoneuvokannassa. Lakiehdotuksella ei katsota olevan rajoittavaa vaikutusta ajoneuvomarkkinoilla toimivien yritysten elinkeinonvapauteen.

Perustuslain 20 §:n 1 momentin mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Pykälän 2 momentin mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Lakiehdotuksen tavoitteena on edistää liikenteen päästövähennysten saavuttamista kasvattamalla nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden kysyntää. Lakiehdotus edistäisi ympäristöperusoikeuden toteuttamista auttamalla vähentämään ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä, ilman epäpuhtauksia ja melusaastetta.

Edellä esitetyn mukaisesti ehdotettu laki ei sisällä perustuslain kannalta ongelmallisia perusoikeusrajoituksia. Siten on perusteltua katsoa, että esitykseen sisältyvä lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa säätämisjärjestyksessä.

Ponsi

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

14 §Voimaantulo