Hallituksen esitys eduskunnalle elinkeinotulon, maatilatalouden tulon ja metsätalouden pääomatulon kertapoisto- ja menojäännösrajojen korotuksia koskevaksi lainsäädännöksi
- Administrative sector
- Valtiovarainministeriö
- Date of Issue
- Text of the proposal
- Suomi
- State of processing
- Käsitelty
- Handling information
- Eduskunta.fi 195/2020
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia, elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia sekä maatilatalouden tuloverolakia siten, että kertapoisto- ja menojäännösrajoja korotetaan. Esityksessä ehdotetaan, että elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisen irtaimen käyttöomaisuuden pienhankinnaksi luettavan hankinnan yläraja nostettaisiin 1 200 euroon ja pienhankintojen verovuosikohtaisen vähennyksen yhteismäärän raja nostettaisiin 3 600 euroon. Elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin sekä maatilatalouden tuloverolakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös enintään 1 200 euron menojäännöksen kertapoistosta. Lisäksi ehdotetaan tuloverolaissa tarkoitetun metsätalouden pienen hankinnan tai menojäännöksen kertapoiston rajan nostamista 600 euroon.
Esitys liittyy valtion vuoden 2021 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2021.
PERUSTELUT
1Asian tausta ja valmistelu
Hallitus päätti vuoden 2021 budjettineuvotteluissa toteuttaa pienten poistojen euromäärien korottamista koskevat lakimuutokset. Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä.
Luonnos hallituksen esityksestä eduskunnalle elinkeinotulon, maatilatalouden tulon ja metsätalouden pääomatulon kertapoisto- ja menojäännösrajojen korotuksia koskevaksi lainsäädännöksi on julkaistu valtioneuvoston verkkosivuilla 24.9.2020 ja esitysluonnos on ollut lausuntokierroksella 25.9.5.10.2020. Lausuntoja saapui lausuntoaikana neljä.
Hallituksen esityksen tausta-aineisto on saatavilla osoitteessa valtioneuvosto.fi/hankkeet tunnuksella VM151:00/2020.
2Nykytila ja sen arviointi
Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) , jäljempänä elinkeinoverolaki , 3 luku sisältää säännökset käyttöomaisuuden ja muun omaisuuden hankintamenon jaksottamisesta. Lain 30 §:ssä säädetään, että koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoista tehdään poistot yhtenä eränä menojäännöksestä. Menojäännöksen laskemisesta säädetään tarkemmin 30 §:n 2 ja 4 momentissa. Pykälän 3 momentin mukaan verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 prosenttia menojäännöksestä. Lain 33 § sisältää poikkeussäännöksen, jonka mukaan irtaimen kuluvan käyttöomaisuuden hankintameno voidaan verovelvollisen niin vaatiessa poistaa kokonaisuudessaan sinä verovuonna, jona omaisuus on otettu käyttöön, jos käyttöomaisuuden todennäköinen taloudellinen käyttöikä on enintään kolme vuotta tai jos sen hankintameno on enintään 850 euroa. Pykälän 2 momentin mukaan tällaisina enintään 850 euron arvoisina pienhankintoina verovelvollinen voi verovuoden aikana vähentää yhteensä enintään 2 500 euroa.
Elinkeinoverolain 32 §:n mukaan, jos verovelvollinen osoittaa, että kaiken edellä 30 ja 31 §:ssä tarkoitetun käyttöomaisuuden käypä arvo on verovuoden päättyessä omaisuuden arvonalenemisen, tuhoutumisen, vahingoittumisen tai muun syyn vuoksi pienempi kuin menojäännös, josta on jo tehty verovuoden poisto, saadaan menojäännöksestä tehdä sellainen lisäpoisto, joka alentaa menojäännöksen käypään arvoon. Elinkeinoverotuksessa kaikelle elinkeinoverolain 30 §:n mukaisesti poistettavalle omaisuudelle lasketaan yksi yhteinen menojäännös. Lain 54 §:n 2 momentin mukaan verovelvollinen ei saa vähentää poistoina suurempaa määrää kuin mitä hän on verovuonna ja aikaisemmin kirjanpidossaan vähentänyt. Elinkeinoverotuksessa ei ole asetettu rajaa, jonka alittavan menojäännöksen voisi poistaa kerralla.
Maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 8 §:n 1 momentin mukaan sellaisten koneiden, kaluston ja laitteiden, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöaika on enintään 3 vuotta, hankintameno vähennetään kokonaisuudessaan sinä verovuonna, jona se on suoritettu. Puolestaan 8 §:n 4 momentin mukaan verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 prosenttia menojäännöksestä. Momentin toisessa virkkeessä säädetään, että jos näin laskettu poisto on pienempi kuin kymmenen prosenttia verovuoden päättyessä käytössä olevien verovuoden ja kolmen sitä edeltäneen verovuoden aikana käyttöön otettujen koneiden, kaluston ja laitteiden hankintamenojen yhteismäärästä, saadaan poisto kuitenkin tehdä viimeksi mainitun suuruisena. Maatilatalouden tuloverotuksessa ei ole asetettu rajaa, jonka alittavan menojäännöksen voisi poistaa kerralla.
Tuloverolain (1535/1992) 115 §:n mukaan metsätalouden hankinta voidaan poistaa suoraan, jos sen hankintameno tai menojäännös on enintään 200 euroa. Kun elinkeinoverotuksessa kaikelle elinkeinoverolain 30 §:n mukaisesti poistettavalle omaisuudelle lasketaan yhteinen menojäännös, metsätalouden poistot lasketaan hyödykekohtaisesti esimerkiksi jokaisesta koneesta ja rakennuksesta erikseen. Kun myös suoraan poistettavan menojäännöksen rajaa sovelletaan jokaiseen hyödykkeeseen erikseen, menojäännösraja tulee useiden verovelvollisten kohdalla sovellettavaksi useaan kertaan. Metsätalouden kertapoistoille ei ole asetettu verovelvolliskohtaisen yhteismäärän ylärajaa, kuten elinkeinoverolain 33 §:n 2 momentissa on säädetty. Tästä johtuen metsätalouden kertapoistoraja on alempi kuin elinkeinoverotuksen vastaava raja.
Mainittujen kertapoisto- ja menojäännösrajojen aikaisemmat markkamäärät muutettiin vuonna 2002 euromääräisiksi, jolloin pyöristyksestä seurasi raja-arvoihin pieniä korotuksia. Rajoja ei ole korotettu vuoden 2002 jälkeen.
3Tavoitteet
Tavoitteena on mahdollistaa pienhankintojen ja pienten menojäännösten sekä metsätalouden menojen nopeampi vähentäminen verotuksessa. Lisäksi esityksellä tavoitellaan hallinnollisen taakan kevenemistä kyseisten pienten poistojen nopeutetun poistamisen kautta.
4Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1Keskeiset ehdotukset
Muutokset elinkeinoverolakiin ja maatilatalouden tuloverolakiin
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinoverolain 33 §:n 1 momentin 2 kohtaa siten, että kohdan mukaisen irtaimen käyttöomaisuuden pienhankinnaksi luettavan hankinnan yläraja nostettaisiin 850 eurosta 1 200 euroon. Lisäksi pykälän 2 momentissa tarkoitettua pienhankintojen verovuosikohtaisen vähennyksen yhteismäärän rajaa ehdotetaan nostettavaksi 2 500 eurosta 3 600 euroon. Ehdotetun säännöksen mukaan, verovelvollisen niin vaatiessa, irtaimen kuluvan käyttöomaisuuden hankintameno voitaisiin poistaa kokonaisuudessaan sinä verovuonna, jona omaisuus on otettu käyttöön, jos käyttöomaisuuden hankintameno on ollut enintään 1 200 euroa ja pienhankintoina saataisiin verovuonna vähentää yhteensä enintään 3 600 euroa.
Lisäksi ehdotetaan lisättäväksi elinkeinoverolain 30 §:ään uusi 5 momentti sekä maatilatalouden tuloverolain 8 §:ään uusi 8 momentti, joissa säädettäisiin verovelvollisen mahdollisuudesta vähentää kertapoistona menojäännös, joka on enintään 1 200 euroa. Elinkeinoverolain 54 §:n edellyttämällä tavalla tällaisen menojäännöksen poistava lisäpoisto voitaisiin tehdä verotuksessa vain, mikäli se on tehty kirjanpidossa. Ehdotettujen säännösten tarkoituksena on tarjota verovelvollisille nopeampi pienien menojäännösten poistomahdollisuus. Nämä säännökset olisivat uusia lisäyksiä elinkeinoverolain ja maatilatalouden tuloverolain sääntelyyn koskien käyttöomaisuuden hankintamenon jaksottamista ja siten uusi verotuki.
Muutokset tuloverolakiin
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolain 115 §:n 3 momentissa tarkoitetun metsätalouden hankintamenon tai menojäännöksen kertapoiston rajan nostamista 200 eurosta 600 euroon. Ehdotetun säännöksen mukaan enintään 600 euron suuruinen meno tai menojäännös saataisiin poistaa kerralla.
Muut ehdotukset
Lisäksi ehdotetaan, että esityksestä aiheutuvat verotuottomuutokset kompensoitaisiin kunnille pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti. Kunnallisverotulojen sekä yhteisöverotulojen kompensaatiosta annetaan erilliset esitykset.
4.2Pääasialliset vaikutukset
4.2.1Vaikutukset julkiseen talouteen
Ehdotusten vaikutusta verotuottoon on seuraavassa arvioitu verotustietojen avulla. Verotuottovaikutusta ei kuitenkaan voida arvioida täsmälleen, erityisesti koska verotustiedoissa poistot ja menojäännökset kirjataan hyödykeryhmäkohtaisesti eikä tietoa siksi ole yksittäisistä pienhankinnoista eikä näiden osuudesta verrattuna muihin hankintoihin. Arvio perustuu siten erilaisiin oletuksiin pienhankintojen määristä sekä kertapoistomahdollisuuksien hyödyntämisestä.
Kun oletetaan, että elinkeinoverotuksessa verovelvolliset käyttäisivät korotettua pienhankintojen poisto-oikeutta laajasti, mutta kuitenkin niin, että tehtävät kertapoistot eivät veisi yritystä tappiolliseksi, muutoksen arvioidaan pienentävän yhteisöveron tuottoa noin kahdeksalla miljoonalla eurolla verovuonna 2021. Muutos lisäksi pienentäisi ansio- ja pääomatuloveron tuottoa noin kolmella miljoonalla eurolla verovuonna 2021.
Metsätalouden verotuksen muutokset vähentäisivät vastaavasti ansio- ja pääomatuloveron tuottoa noin kahdella miljoonalla eurolla vuonna 2021.
Elinkeinoverotuksen ja maatilatalouden verotuksen uudet menojäännöspoistoja koskevat rajat alentaisivat yhteisöveron tuottoa noin yhdellä miljoonalla eurolla sekä ansio- ja pääomatuloveron tuottoa noin kahdella miljoonalla eurolla verovuonna 2021.
Yhteensä muutokset pienentäisivät verovuonna 2021 yhteisöveron tuottoa noin yhdeksällä miljoonalla eurolla, josta kuntien osuus on noin kolme miljoonaa euroa, sekä ansio- ja pääomatuloveron tuottoa noin seitsemällä miljoonalla eurolla, josta pääomatuloveroa on noin kolme miljoonaa euroa, valtion ansiotuloveroa noin kaksi miljoonaa euroa ja kunnallisveron tuottoa noin kaksi miljoonaa euroa. Ehdotusten vaikutukset sairausvakuutusmaksuihin ja kirkollisveroon arvioidaan vähäisiksi.
Ehdotetuilla muutoksilla on verotusta lykkäävä vaikutus, joka voi olla joissain tapauksissa pitkäkestoinen. Pääosin verotuottojen kuitenkin arvioidaan palautuvan kahden seuraavan vuoden aikana siten, että verovuonna 2022 yhteisöveron tuotto lisääntyisi noin kuudella miljoonalla eurolla, josta kuntien osuus on noin kaksi miljoonaa euroa, sekä ansio- ja pääomatuloveron tuotto noin neljällä miljoonalla eurolla, josta pääomatuloveroa on noin kaksi miljoonaa euroa, valtion ansiotuloveroa noin miljoona euroa ja kunnallisveron tuottoa noin miljoona euroa. Verovuonna 2023 yhteisöveron tuotto lisääntyisi edelleen noin kolmella miljoonalla eurolla, josta kuntien osuus on noin miljoona euroa, sekä ansio- ja pääomatuloveron tuotto noin kolmella miljoonalla eurolla, josta pääomatuloveroa on noin miljoona euroa, valtion ansiotuloveroa noin miljoona euroa ja kunnallisveron tuottoa noin miljoona euroa.
4.2.2Vaikutukset viranomaisten toimintaan
Ehdotettu sääntely aiheuttaisi jonkin verran lisätyötä viranomaisille, koska muutos vaikuttaisi Verohallinnossa muun muassa Verohallinnon ohjeisiin, veroilmoituslomakkeisiin, veroilmoituksen täyttöohjeisiin sekä tietojärjestelmiin. Toisaalta muutokset voivat joiltain osin vähentää verohallinnon valvontatyötä pienten kertapoistojen ja menojäännösten poistamisen nopeutuessa ja tehostuessa.
4.2.3Verotuottovaikutuksen kompensaatio
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti kuntatalouteen vaikuttavat veroperustemuutokset kompensoidaan nettomääräisesti. Muutokset kunnallisveron tuottoon kompensoitaisiin valtionosuusjärjestelmän kautta. Kunnallisverotulojen kompensaatiosta annetaan erillinen esitys. Muutokset yhteisöveron tuottoon kompensoitaisiin kunnille yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla. Yhteisöveron jako-osuuksien muuttamisesta annetaan erillinen esitys.
5Lausuntopalaute
Lausunnon esitysluonnoksesta antoivat Keskuskauppakamari, maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry sekä Verohallinto. Lisäksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry sekä Suomen Yrittäjät ry ilmoittivat, että niillä ei ole lausuttavaa asiassa.
Lausuntopalautteissa kannatettiin lakiehdotusta yksimielisesti. Euromääräisten rajojen korottamisen katsottiin olevan perusteltu ja toivottu uudistus, jonka uskottiin keventävän verovelvollisten hallinnollista taakkaa.
Kahdessa lausunnossa ehdotettiin myös metsätalouden hankintamenon ja menojäännöksen kertapoiston euromääräisen rajan korottamista 1 200 euroon eli samalle tasolle ehdotetun elinkeinoverolain ja maatilatalouden tuloverolain uusien rajojen kanssa esityksessä ehdotetun 600 euron sijaan. Lisäksi yhdessä lausunnossa ehdotettiin, että 1 200 euroa asetettaisiin hankintamenon tai menojäännöksen kertapoiston rajaksi myös maatilatalouden tuloverolain mukaisten rakennuksen ja rakennelmien sekä salaojien, siltojen, patojen ja muiden sellaisten hyödykkeiden hankintamenon tai menojäännöksen osalta. Lisäksi lausuntopalautteissa annettiin muutamia teknisluonteisia kommentteja.
Lausuntopalautteen perusteella hallituksen esitykseen on tehty teknisluonteisia esityksen sanamuotoja selkeyttäviä täsmennyksiä. Metsätalouden hankintamenon ja menojäännöksen kertapoiston raja päädyttiin pitämään alkuperäisen ehdotuksen mukaisessa 600 eurossa. Lausunnoissa ehdotettuja muutoksia maatilatalouden tuloverolain mukaisten rakennuksen ja rakennelmien sekä salaojien, siltojen, patojen ja muiden sellaisten hyödykkeiden hankintamenon tai menojäännöksen kertapoistorajan osalta ei pidetty tarkoituksenmukaisena toteuttaa tässä yhteydessä, sillä nämä koskevat muun kuin irtaimen omaisuuden poistojärjestelmää.
6Voimaantulo
Ehdotetaan, että lait tulevat voimaan 1.1.2021. Lakeja sovellettaisiin ensimmäistä kertaa verovuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa.
7Suhde muihin esityksiin
7.1Esityksen riippuvuus muista esityksistä
Esitys liittyy tämän esityksen kanssa samaan aikaan annettavaan hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 f §:n sekä tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta, joka sisältää tämän esityksen verotuottomuutosten kompensoinnin kunnille yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla.
7.2Suhde talousarvioesitykseen
Esitys liittyy valtion vuoden 2021 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Ponsi
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
Lakiehdotukset
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 33 §:n 1 momentin 2 kohta ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 898/2001, sekä
lisätään 30 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1539/1992 ja 473/1998, uusi 5 momentti seuraavasti:
30 §
Enintään 1 200 euron suuruinen menojäännös saadaan poistaa kerralla.
33 §
Poiketen siitä, mitä 30 §:ssä säädetään, poistetaan verovelvollisen vaatiessa irtaimen kuluvan käyttöomaisuuden hankintameno kokonaisuudessaan sinä verovuonna, jona omaisuus on otettu käyttöön, jos käyttöomaisuuden:
hankintameno on enintään 1 200 euroa ( pienhankinta ).
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna pienhankintana pidetään käyttöomaisuushyödykettä tai, jos useat käyttöomaisuushyödykkeet yhdessä muodostavat kiinteän kokonaisuuden, tällaista käyttöomaisuushyödykkeiden muodostamaa kokonaisuutta. Pienhankintoina saadaan verovuonna vähentää yhteensä enintään 3 600 euroa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa.
2Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 8 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 718/1990, uusi 8 momentti seuraavasti:
8 §
Enintään 1 200 euron suuruinen menojäännös saadaan poistaa kerralla.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa.
3Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan tuloverolain (1535/1992) 115 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 896/2001, seuraavasti:
115 §Metsätalouden menojen jaksottaminen
Enintään 600 euron suuruinen meno tai menojäännös saadaan poistaa kerralla.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa.
Helsingissä
PääministeriSanna MarinValtiovarainministeriMatti Vanhanen