GP 188/2020

1Asian tausta ja valmistelu

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annettu laki (695/2019; opiskeluterveydenhuoltolaki) tulee voimaan 1.1.2021. Uuden lain myötä sekä yliopisto-opiskelijat että ammattikorkeakouluopiskelijat ovat oikeutettuja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) tuottamiin opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Korkeakouluopiskelijoiden määrää kasvattavat myös pääministeri Sanna Marinin hallituksen päätökset lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja sekä korkeakoulujen omaehtoinen opiskelupaikkojen lisäys. YTHS:n palveluihin oikeutettujen opiskelijoiden määrä tulee siten noin kaksinkertaistumaan.

Opiskeluterveydenhuollon palvelut rahoitetaan jatkossa niin, että 23 prosenttia rahoituksesta kerätään terveydenhoitomaksuina opiskelijoilta. Loput 77 prosenttia rahoittaa valtio. Veroluonteinen terveydenhoitomaksu suoritetaan Kansaneläkelaitokselle (Kela). Mikäli opiskelija jättää maksun maksamatta, maksu peritään opiskelijalta opiskeluterveydenhuoltolain 27 §:n 2 momentin nojalla ulosottoteitse. Opiskeluterveydenhuoltolain 28 §:n mukaan maksu voidaan myös kuitata ilman opiskelijan suostumusta opintotukilain (65/1994) perusteella maksettavasta opintorahasta. Maksu peritään, vaikkei opiskelija olisi YTHS:n palveluita käyttänytkään. Opiskelija on kuitenkin oikeutettu YTHS:n palveluihin, kun hän on ilmoittautunut läsnä olevaksi suomalaiseen korkeakouluun. Opiskelijalla on siten oikeus käyttää opiskeluterveydenhuollon palveluja jo ennen terveydenhoitomaksun maksamista.

Uudessa mallissa Kela toimii opiskeluterveydenhuollon järjestäjänä ja YTHS palveluiden tuottajana. Kaikkiin muihin terveydenhuollon toimintayksiköihin verrattuna Kelan ja YTHS:n muodostama kokonaisuus on poikkeuksellinen. Opiskeluterveydenhuollon terveydenhuoltohenkilöstö, potilastietojärjestelmä sekä palveluverkko ovat tuottajana toimivalla YTHS:llä. YTHS:ää sitovat muun ohella lakisääteiset hoitotakuuajat. YTHS on potilasrekisterin rekisterinpitäjä. Se on velvollinen toteuttamaan opiskeluterveydenhuollon myös paikkakunnilla, jossa sen omaa palvelupistettä ei ole. YTHS on liittynyt valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen, Kanta-palvelujen, käyttäjäksi. Opiskeluterveydenhuoltolain 8 §:n 2 momentin mukaan YTHS:llä on oikeus hankkia palveluita myös muilta toimijoilta. Pääsääntöisesti tämä alihankintamahdollisuus on järjestäjällä. YTHS:n oikeus alihankinnan hyödyntämiseen on poikkeuksellista. Näin ollen YTHS:n rooli on muodollisesti tuottaja, mutta sillä on myös järjestäjän oikeuksiin rinnastuvia oikeuksia.

Opiskeluterveydenhuoltolain 31 §:ssä säädetään Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedonsaantioikeudesta. Opiskeluterveydenhuoltolain 31 §:n 4 momentin perusteella Kelan tiedonsaantioikeus koskee myös YTHS:n muilta palveluntuottajilta hankkimia opiskeluterveydenhuollonpalveluja. Opiskeluterveydenhuoltolain esitöissä on tosin todettu, että myös YTHS saa VIRTA-opintotietovarannosta yliopisto-opiskelijoiden läsnäolotiedot, ja tullee tarvitsemaan niitä todennäköisesti jatkossakin ( HE 145/2018 vp , s. 64). VIRTA on opintotietopalvelu, joka sisältää tiedot Suomessa opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden opiskeluoikeuksista, tutkinnoista, opintosuorituksista ja niiden arvioinneista, lukukausi-ilmoittautumisista sekä kansainvälisistä liikkuvuusjaksoista. VIRTA -palvelussa olevat tiedot koostuvat korkeakoulujen opiskelijarekistereistä. Se on siten valtakunnallinen opiskelijatietovaranto, jota hallinnoi CSC. Samat tiedot on mahdollista luovuttaa keskitetysti KOSKI-luovutuspalvelun kautta. Jos se ei onnistu, tietoja voidaan luovuttaa myös suoraan VIRTA-opintotietopalvelusta. Korkeakoulut ovat näiden rekistereiden rekisterinpitäjiä. Korkeakoulut päättävät tietoluovutuksista, jotka tehdään suoraan VIRTA-opintotietopalvelusta. CSC tarvitsee siis henkilötietojen luovuttamiseen toimeksiannot korkeakouluilta. Vastaavasti Opetushallitus päättää KOSKI-luovutuspalvelun kautta tehtävästä tietojenluovutuksesta. Opetushallitus ei ole rekisterinpitäjä.

Keväällä 2020 YTHS ja Kela kertoivat sosiaali- ja terveysministeriölle havainneensa opiskeluterveydenhuoltolaissa vakavan puutteen. Opiskeluterveydenhuoltolakia säädettäessä ei oltu osattu huomioida riittävästi YTHS:n tiedonsaantitarvetta. YTHS:n on voitava varmistaa opiskelijan oikeus opiskeluterveydenhuollon palveluihin tarkistamalla, että opiskelija on ilmoittautunut läsnä olevaksi suomalaiseen korkeakouluun. YTHS on joutunut turvautumaan väliaikaisratkaisuun, joka ei kuitenkaan olisi enää vastaisuudessa käytettävissä. Taustalla ovat eurooppalaisen tietosuojasääntelyn vaikutukset sekä muuttunut kotimainen lainsäädäntö.

Sosiaali- ja terveysministeriössä aloitettiin opiskeluterveydenhuoltolain muutoksen valmistelu loppukesällä 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä pyysi YTHS:ltä selvityksiä sen tiedonsaantioikeuden perusteista sekä nykykäytännössä ilmenneistä palveluiden organisointiin mahdollisesti liittyvistä ongelmista. Myös Opetushallitukselta pyydettiin selvitystä. Lainsäädäntötarve arvioitiin sosiaali- ja terveysministeriön virkatyönä.

2Nykytila ja sen arviointi

YTHS on saanut tähän saakka opiskelijoiden läsnäolotiedot VIRTA-tietovarannosta. VIRTA on opintotietopalvelu, joka sisältää muun muassa tiedot Suomessa opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden opiskeluoikeuksista ja lukukausi-ilmoittautumisista. Vastaavasti KOSKI-tietovarannossa on valtakunnallisia perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen opintosuoritus- ja tutkintotietoja. KOSKI-tietovarannon yhteydessä toimivan nk. luovutuspalvelun kautta voidaan yhdistää ja luovuttaa korkeakoulututkintoja ja -opintosuorituksia sekä opiskeluoikeuksia koskevia tietoja. Opetushallitus hallinnoi kyseistä luovutuspalvelua, muttei ole luovutettavien tietojen rekisterinpitäjä. Luovutuspalvelusta saatavien, korkeakouluopiskelijoita koskevien tietojen alkuperäinen lähde on VIRTA. Viranomaisille voidaan luovuttaa tarvittavat tiedot rekistereistä KOSKI-luovutuspalvelun kautta. Palvelusta säädetään valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) 6 luvussa. Edellä mainitun lain 29 §:n 2 momentin mukaan laissa tarkoitettuihin rekistereihin ja tietovarantoihin sisältyviä tietoja voidaan luovuttaa viranomaiselle opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun avulla viranomaisen lakiin tai laissa säädettyyn tehtävään perustuvan tiedonsaantioikeuden nojalla. Valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain tarkoituksena on muun ohella mahdollistaa henkilön opinto- ja tutkintotietojen tietoturvallinen ja keskitetty sähköinen kokoaminen, käsittely ja luovuttaminen tietoja tarvitsevien viranomaisten käytettäväksi. VIRTA-palvelusta säädetään saman lain 5 luvussa.

YTHS on saanut opiskelijatiedot VIRTA-tietovarannosta vuodesta 2016 alkaen. Opiskelijoiden tiedot siirtyvät korkeakoulujen toimeksiannosta VIRTA-palvelun kautta. Opiskelijatieto päivittyy YTHS:n käyttöön kerran vuorokaudessa. Tieto joudutaan lataamaan jokaisella kerralla kokonaisuudessaan korkeakouluittain. YTHS:n arvion mukaan sen palvelujen piirissä olevien korkeakoulujen määrän kasvaessa 1.1.2021 riski tiedon vanhentuneisuudesta ja virheellisyydestä kasvaa. YTHS:n tavoitteena olisi saada opiskelijatietojen lataus lukukauden alussa laajamittaisesti. Tämän jälkeen lataus kattaisi ainoastaan muuttuneet tiedot. YTHS:n toiveena on ollut, että tietojen luovutuksessa käytettäisiin Opetushallituksen hallinnoimaa KOSKI-luovutuspalvelua.

Keväällä 2020 Opetushallitus kiinnitti huomiota siihen, ettei YTHS:llä ollut laissa säädettyä oikeutta saada opiskelijoista tietoja. Tiedonsaantioikeudesta on säädettävä Opetushallituksen mukaan erikseen siinä laissa, joka sääntelee organisaation toimintaa. Opiskeluterveydenhuoltolain 31 §:n 1 momentin perusteella tiedonsaantioikeus on annettu Kelalle. Näin ollen Opetushallitus ei sallinut, että tietoja luovutettaisiin YTHS:lle KOSKI-luovutuspalvelusta. Tämän vuoksi YTHS on joutunut turvautumaan väliaikaisratkaisuun, jossa tiedot siirtyvät VIRTA-järjestelmän kautta. Korkeakouluilta on pyydetty erikseen luvat tietojen siirtoon. YTHS:n mukaan tiedot olisi saatava KOSKI-luovutuspalvelun kautta. Palvelun käytön edellytyksenä on laissa säädetty tiedonsaantioikeus, joten YTHS:n oikeudesta saada tietoja tulisi säätää lailla. Sopimusluonteinen tiedonsiirto ei olisi muutoinkaan paras mahdollinen ratkaisu, koska tiedot kerätään VIRTA-tietovarannoista korkeakouluittain. YTHS:n palveluiden piiriin lukeutuvien korkeakoulujen määrä tulee noin kaksinkertaistumaan 1.1.2021. Näin ollen tällainen tiedonkeruutapa ei olisi edes teknisesti tarkoituksenmukaisin.

Epävarmuutta tilanteeseen lisää se, että tiedonsiirto perustuu korkeakoulujen vapaaehtoiseen päätökseen tehdä yhteistyötä tiedonsiirrossa. Syksyllä 2020 on ilmennyt, etteivät kaikki korkeakoulut suostuisi vastaisuudessa tietojen luovuttamiseen ilman YTHS:lle säädettyä tiedonsaantioikeutta. Tässä vaiheessa selvisi, että jatkossa YTHS:n tarvitsemat tiedot olisivat mahdollisesti jopa erittäin vaikeasti saatavilla ilman lakisääteistä tiedonsaantioikeutta.

Julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019; tiedonhallintalaki) 22 §:ssä säädetään tietojen luovuttamisesta teknisen rajapinnan avulla viranomaisten välillä. Mainitun pykälän 1 momentin mukaan viranomaisten on toteutettava säännöllisesti toistuva ja vakiosisältöinen sähköinen tietojen luovuttaminen tietojärjestelmien välillä teknisten rajapintojen avulla, jos vastaanottavalla viranomaisella on tietoihin laissa säädetty tiedonsaantioikeus. Lisäksi saman pykälän 3 momentin mukaan teknisen rajapinnan avulla luovutettavien tietojen tietorakenteen kuvauksen määrittelee ja sitä ylläpitää tiedot luovuttava viranomainen. Suunniteltaessa usean viranomaisen välistä tietojen luovuttamista teknisten rajapintojen avulla on tietorakenteen kuvaus määriteltävä ja ylläpidettävä toimialasta vastaavan ministeriön johdolla. Saman lain 24 §:n 1 momentin mukaan viranomainen voi luovuttaa teknisten rajapintojen avulla tietoja muulle kuin toiselle viranomaiselle, jos tiedot saavalla toimijalla on erikseen laissa säädetty tiedonsaantioikeus ja oikeus käsitellä näitä tietoja. Tekninen rajapinta voidaan avata 22 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä siten kuin mainitussa pykälässä säädetään. Täten viranomaisten välisen tiedonvaihdon tekninen toteutus on viranomaisten vastuulla.

Opiskeluterveydenhuoltolain 2 §:n 2 momentin perusteella opiskelija on oikeutettu YTHS:n palveluihin ilmoittauduttuaan lukukaudelle läsnä olevaksi suomalaiseen korkeakouluun. YTHS on velvollinen tarkistamaan opiskelijan läsnäoloilmoittautumisen, ennen kuin se voi tarjota palveluitaan. Näitä palveluita ovat muun ohella terveysneuvonta ja hoidontarpeen arviointi. YTHS on myös velvollinen järjestämään ensimmäisen vuoden opiskelijalle terveystarkastuksen valtioneuvoston neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta antaman asetuksen (338/2011) 9 §:n 1 momentin 6 kohdan perusteella. Asetus on annettu terveydenhuoltolain (1326/2010) 23 §:n nojalla. Terveystarkastus sisältää jokaiselle opiskelijalle lähetettävän terveyskyselyn sekä harkinnanvaraisesti myös terveystapaamisen. Terveyskyselyssä kartoitetaan opiskelijan terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä, mutta myös opiskeluun ja ihmissuhteisiin liittyviä asioita. Terveyskyselyn avulla opiskelijaa ohjataan pohtimaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyviä tekijöitä sekä omia mahdollisuuksiaan niiden edistämisessä. Terveystapaamiseen kutsutaan terveyskyselyn perusteella. Tähän opiskelija voi myös itse varata ajan. YTHS on velvoitettu tarjoamaan jokaiselle ensimmäisen vuoden opiskelijalle tilaisuuden osallistua terveystarkastukseen. Opiskelijalle terveystarkastukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Terveystarkastukseen sisältyy näin ollen sekä terveyskysely että harkinnanvaraisesti henkilökohtainen terveystapaaminen.

Varmistuakseen opiskelijan henkilöllisyydestä sekä oikeudesta opiskeluterveydenhuollon palveluihin YTHS:llä on oltava riittävästi henkilötietoja opiskelijasta. Näitä ovat muun ohella etu- ja sukunimi sekä henkilötunnus. Mikäli uusi opiskelija olisi yhteydessä ensimmäistä kertaa YTHS:ään esimerkiksi puhelimitse, terveydenhuollon ammattihenkilö ei todennäköisesti voisi ilman opiskelijan yksilöintietoja yksilöidä opiskelijaa riittävän luotettavasti. Tällöin myös opiskelijan oikeus YTHS:n palveluihin ei olisi riittävän luotettavasti todennettavissa. Käytännössä opiskelijan olisi tällöin tultava YTHS:n toimipisteeseen todistamaan henkilöllisyytensä ja läsnäoloilmoittautumisensa.

Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 12 §:n 1 momentin mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen merkitsemään potilasasiakirjoihin potilaan hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi tarpeelliset tiedot. Näin ollen potilaan ottaessa yhteyttä terveydenhuoltoon, ammattihenkilön on lähtökohtaisesti tehtävä yhteydenottotapahtumasta kulloinkin riittävät merkinnät potilasasiakirjoihin. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, mikäli potilasta ei pystytä yksilöimään luotettavasti. Tällöin hänelle ei välttämättä voida esimerkiksi varata vastaanottoaikoja ilman, että häntä pyydetään saapumaan terveydenhuollon toimintayksikön toimipisteelle. Tämä tuskin olisi tarkoituksenmukaisinta tai kustannustehokkainta toimintaa etenkään silloin, kun terveysasia ei edellytä ammattihenkilön kohtaamista kasvokkain. YTHS:n kannalta tämä on erityisen merkittävää, koska se tarjoaa palveluitaan vain opiskeluterveydenhuoltolain 2 §:ssä mainituille opiskelijoille. Henkilön oikeus terveydenhuoltopalveluun näin ollen määräytyy ja korostuu aivan eri tavalla YTHS:llä kuin esimerkiksi kunnan tai sairaanhoitopiirin toteuttamassa terveydenhuollossa.

YTHS:n toimipisteiden tarve on lähtökohtaisesti niillä paikkakunnilla, joilla korkeakoulutkin sijaitsevat. YTHS on lisäämässä toimipisteiden määrää yhteistyökumppaneiden avulla 1.1.2021. Sillä ei kuitenkaan ole jatkossakaan toimipisteitä jokaisella paikkakunnalla. Lisäksi palveluvalikoimassa on toimipistekohtaista vaihtelua, esimerkiksi suun terveydenhuollon palveluita ei ole saatavilla jokaisella toimipisteellä. Opiskelijalla on tästä huolimatta oikeus opiskeluterveydenhuollon palveluihin asuin- tai opiskelupaikkakunnastaan riippumatta. Välimatkat voivat olla pitkiä, joten järjestelmä ei voine perustua opiskelijoiden mahdollisuuksiin asioida toimipisteissä. Ilman YTHS:n riittävää tiedonsaantioikeutta opiskelijat saattaisivat siten olla eriarvoisessa asemassa riippuen asuin- tai opiskelupaikkakunnastaan. Vaikeus hakeutua toimipisteelle saattaisi pahimmillaan viivästyttää esimerkiksi hoitoon hakeutumista tai hoidon aloittamista yksittäisissä tapauksissa. Lisäksi opiskelija saattaisi turvautua muihin terveydenhuollon palveluntarjoajiin, jos opiskeluterveydenhuollon palveluihin hakeutuminen osoittautuisi liian vaivalloiseksi. Opiskelijalla on luonnollisestikin autonominen oikeus päättää, hakeutuuko hän terveysasiassaan opiskeluterveydenhuoltoon, julkisen sektorin järjestämään terveydenhuoltoon vai yksityiselle palveluntarjoajalle. Opiskeluterveydenhuolto on kuitenkin julkisesti rahoitettua. Tarkoituksena olisi, että opiskelijat hakeutuisivat ensisijaisesti opiskeluterveydenhuoltoon. Muutoin julkisia resursseja jouduttaisiin kohdentamaan yhden väestönosan kohdalla kahdelle eri toimijalle. Lisäksi julkinen terveydenhuolto ei ole velvollinen tarjoamaan opiskelijalle opiskeluterveydenhuollon palveluita. Sen sijaan opiskelijalle tarjottaisiin jokaiselle kuuluvat julkisen terveydenhuollon terveyspalvelut. Kuitenkin nimenomaan opiskeluterveydenhuollon henkilöstö on erikoistunut vahvasti opiskelijoiden terveystarpeisiin ja elämäntilanteeseen. Opiskeluterveydenhuollon tärkein tehtävä on huolehtia opiskelijan opiskelukyvystä, aivan kuten työterveyshuollon tehtävänä on tukea työntekijän työkykyä. Muualla julkisessa terveydenhuollossa tämä opiskeluterveydenhuollon erikoisosaaminen jäisi siten opiskelijalta saamatta. Näin ollen tulisi voida varmistaa, ettei opiskelija jätä hakeutumatta opiskeluterveydenhuoltoon vain sen tähden, että palvelujen piiriin hakeutuminen on kohtuuttoman raskasta.

YTHS pystyisi tarjoamaan palveluitaan sähköisen asioinnin eli Self-palvelun kautta. Self-palvelussa opiskelija pystyy ottamaan yhteyttä YTHS:ään paikasta riippumatta. Opiskelija voi esimerkiksi keskustella terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa tietoturvallisessa chat-palvelussa. Opiskelija voi Self-palvelun avulla myös varata tai siirtää vastaanottoaikoja. Lisäksi Self-palvelun kautta on mahdollista järjestää etävastaanottoja. Opiskelija ei voi kuitenkaan käyttää näitä sähköisen asioinnin palveluja, jos hänen oikeuttaan opiskeluterveydenhuoltoon ei voida varmistaa. Tiedonsaantioikeus on tarpeen myös siksi, koska YTHS:llä on myös yhteisöllisiä velvoitteita kuten opiskeluympäristöjen (OPY) tarkastuksia. Lisäksi sen on voitava suunnitella toimintaansa ennalta esimerkiksi varaamalla riittävästi rokotteita tiettyjen alojen opiskelijoille.

Edellä todetun johdosta on selvää, että YTHS tarvitsee laissa säädetyn tiedonsaantioikeuden. Tietoja on mahdollista luovuttaa teknisten rajapintojen avulla tiedonhallintalain 22 ja 24 §:n perusteella.

3Tavoitteet

Sääntelyllä tavoitellaan selkeämpää oikeustilaa. Nyt tiedonsiirto perustuu sopimusluonteiseen toimeksiantoon ja vakiintuneeseen käytäntöön. Opiskeluterveydenhuoltolaissa ei ole säännöstä siitä, mitä tietoja YTHS saa kerätä opiskelijasta ilman nimenomaista rekisteröidyn suostumusta. Esityksellä pyritään siihen, että opiskelijoiden henkilötietojen käsittely tapahtuu vain lainsäädännön asettamissa rajoissa. Selkeä säännös varmistanee osaltaan sen, ettei opiskelijoiden henkilötietoja käsitellä ilman nimenomaista rekisteröidyn suostumusta enempää, kuin mikä voidaan katsoa oikeasuhtaiseksi ja välttämättömäksi tavoiteltavaan päämäärään nähden. Siten tässä tavoitellaan nykyistä parempaa suojaa opiskelijoiden yksityiselämän ja henkilötietojen suojalle. Tärkeintä on, että sääntely tuottaa opiskelijoille hyötyä, joka on huomattavasti suurempi kuin sääntelystä koituva perusoikeuksia rajoittava haitta.

Tavoitteena on saada täsmällinen säännös, joka turvaa YTHS:lle mahdollisuuden järjestää opiskeluterveydenhuollon palvelut turvallisesti ja oikeudenmukaisesti opiskelijoiden yksityiselämää ja henkilötietojen suojaa kunnioittaen. Sääntelyllä pyritään myös varmistamaan, että opiskelijoiden henkilötietojen käsittely tapahtuu aina tietoturvallisesti. Tätä voidaan edistää käyttämällä virallisia, tarkoituksenmukaisia tietojen luovutuskanavia, joiden tietoturvasta on riittävästi huolehdittu.

Opiskelijoilla on opiskeluterveydenhuoltolain 24 §:n 1 momentin perusteella velvollisuus maksaa opiskeluterveydenhuollosta terveydenhoitomaksu. Maksu on suoritettava riippumatta siitä, kokevatko opiskelijat tarpeelliseksi hakeutua YTHS:n palveluiden piiriin. Maksu voidaan tarvittaessa jopa kuitata opintorahasta ilman opiskelijan suostumusta opiskeluterveydenhuoltolain 28 §:n nojalla tai periä ulosottoteitse saman lain 27 §:n 2 momentin nojalla. Täten olisi erittäin tärkeää, että opiskeluterveydenhuollon palveluihin oikeutetuilla opiskelijoilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus päästä ilman kohtuutonta vaivaa käyttämään palveluita niin halutessaan. Myös keinot hakeutua palveluihin täytyy turvata yhdenvertaisesti jokaiselle opiskelijalle. Oikeus ja mahdollisuus palveluihin ei saisi olla riippuvainen opiskelijan kulloisestakin kompetenssista päästä ilmoittautumaan henkilökohtaisesti YTHS:n toimipisteeseen. Tämä oikeus ei myöskään saisi olla riippuvainen kulloisestakin sopimuskäytännöstä tai sen noudattamishalukkuudesta. Näin ollen sääntelyllä pyritään edistämään opiskeluterveydenhuollon palveluiden yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta.

YTHS on velvollinen järjestämään ensimmäisen vuoden opiskelijoille terveystarkastuksen valtioneuvoston neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta antaman asetuksen 9 §:n 1 momentin 6 kohdan perusteella. Asetus perustuu terveydenhuoltolain 23 §:ään. Terveystarkastus aloitetaan terveyskyselyllä, jonka perusteella osa opiskelijoista kutsutaan tarvittaessa terveystapaamiseen. Opiskelijalle terveystarkastukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Tavoitteena on kuitenkin varmistaa, että YTHS:llä on mahdollisimman hyvät edellytykset toteuttaa terveystarkastus opiskelijan yksityiselämän suojaa kunnioittaen. Näin ollen tavoitteena on selkeästi rajattu säännös, jonka nojalla saaduilla tiedoilla YTHS pystyy järjestämään terveystarkastuksen. Siten YTHS:n tiedonsaantioikeus ei voi olla perusteettoman jyrkästi rajattu. Terveystarkastukseen oikeutettujen opiskelijoiden yhteystietojen keräämisellä tavoitellaan aiempaa parempaa osallistujamäärää, kun tiedottamista voidaan kehittää yksilöllisempään suuntaan. Jatkossa on arvioitava, miten tiedottaminen on vaikuttanut osallistujamäärään.

4Ehdotukset ja niiden keskeiset vaikutukset

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi YTHS:n tiedonsaantioikeudesta lisäämällä opiskeluterveydenhuoltolakiin uusi 31 a §. Pykälässä säädettäisiin YTHS:n oikeudesta saada välttämättömät tiedot korkeakouluopiskelijan opinnoista sekä henkilötiedoista opiskeluterveydenhuollon saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi sekä opiskelijan yksilöimiseksi. Näitä tietoja olisivat opiskelijan etunimi, sukunimi sekä henkilötunnus tai, jos opiskelijalla ei ole suomalaista henkilötunnusta, oppijanumero ja tieto sukupuolesta väliaikaisen yksilöintitunnuksen luomiseksi. Lisäksi opiskelijan opintotiedoista välttämättömiä olisivat tieto hänen läsnäoloilmoittautumisestaan, opiskelupaikkakunnastaan, korkeakoulustaan ja ohjauksen alasta sekä suoritettavasta tutkinnosta.

YTHS:n oikeus läsnäolotietojen varmistamiseen on tähän saakka perustunut vakiintuneeseen käytäntöön. Asiasta säädettäisiin esitettyjen muutosten jälkeen laintasoisesti. YTHS:n tarve opiskelijoiden läsnäolotietoihin tunnistettiin aikanaan jo opiskeluterveydenhuoltolakia säädettäessä. Nykyinen tietojen tiedonsiirtokäytäntö perustuu sopimusluonteiseen toimeksiantoon, joissa opiskelijat eivät ole osapuolena. Osapuolina ovat korkeakoulut, YTHS sekä VIRTA-toimijat. Oikeustilan arvioidaan selkiintyvän säätämällä tiedonsaantioikeudesta. Opiskelijoiden henkilötietojen suojan arvioidaan paranevan, koska muutoksen jälkeen heidän tietojensa siirrosta säädettäisiin tarkkarajaisesti ja laintasoisesti. Samalla laista ilmenisi suoraan, mitä tietoja opiskelijasta saisi pyytää ilman hänen nimenomaista suostumustaan. Muutos oletettavasti toisi samalla nykykäytäntöön verrattuna ennakoitavuutta.

Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut korkeakouluopiskelijat on määritetty opiskeluterveydenhuoltolain 2 §:ssä. YTHS ei saa tarjota palvelujaan muille. YTHS:n on varmistettava kunkin opiskelijan oikeus palveluihin ennen kuin niitä voidaan antaa. Oikeus palveluihin perustuu opiskelijan läsnäoloilmoittautumiseen, jonka tulisi olla luotettavasti todennettavissa.

YTHS olisi oikeutettu saamaan nämä välttämättömät tiedot pyynnöstä vastikkeetta ja salassapitosäännösten estämättä valtakunnallisen korkeakouluopiskelijoiden tietovarannon rekisterinpitäjiltä. YTHS saisi pyytää pykälässä mainittuja tietoja säännöksen nojalla varmistaakseen, onko opiskelijalla oikeutta käyttää opiskeluterveydenhuollon palveluita sekä turvatakseen palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden ja saavutettavuuden. Lisäksi eräät ensimmäisen vuoden opiskelijoista erikseen kerättävät tiedot saisi pyytää terveystarkastuksen järjestämistä varten. Muun tiedonsaannin olisi vastaisuudessakin perustuttava tietosuojasäännösten mukaisesti rekisteröidyn nimenomaiseen suostumukseen tai muusta lainsäädännöstä johtuvaan tiedonsaantioikeuteen. Esimerkiksi tietosuojalain (1050/2018) 6 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan erityisiä henkilötietoja koskevaa tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta, kun terveydenhuollon palveluntarjoaja järjestäessään tai tuottaessaan palveluja käsittelee tässä toiminnassa saamiaan tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta taikka muita rekisteröidyn hoidon kannalta välttämättömiä tietoja.

YTHS on potilasasiakirjojen rekisterinpitäjä ja lainsäädännöllä velvoitettu korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluiden tuottamiseen. Sillä on velvollisuus tuottaa palvelujaan vain rajatulle joukolle. Sillä ei kuitenkaan ole lailla säädettyä oikeutta tarkistaa, ketkä ovat sen palveluihin oikeutettuja. Muutosten jälkeen opiskelijoiden henkilötietojen käsittelystä säädettäisiin laintasoisesti perusoikeuksien yleisten rajoittamisedellytysten sekä tietosuojasääntelyn edellyttämissä puitteissa.

Opiskelija voi ottaa yhteyttä YTHS:ään toimipisteasioinnin ohella puhelimitse tai sähköisen asiointipalvelun Self-palvelun kautta. Puhelinasioinnin ongelmana voidaan pitää sitä, ettei terveydenhuollon ammattihenkilö voine ilman riittäviä yksilöintitietoja varmistua yhteydenottajan henkilöllisyydestä luotettavasti. Myöskään oikeutta YTHS:n omaan sähköiseen asiointipalveluun (Self) ei voida myöntää, ennen kuin opiskelijan oikeus opiskeluterveydenhuoltoon on varmistettu. Self-palvelussa voidaan varmistaa riittävä tietoturva, koska sinne kirjaudutaan vahvalla tunnistautumisella eli pankki- tai mobiilitunnistautumisella. Self-palvelu mahdollistaa opiskelijan asioinnin useassa asiassa ajasta ja paikasta riippumatta. Self-palvelun kautta opiskelija voi ottaa YTHS:ään yhteyttä ja saada henkilökohtaista palvelua myös palveluaikojen ulkopuolella. Siihen sisältyvä chat-kanava mahdollistaa yhteydenoton myös tilanteissa, joissa opiskelija ei pysty ottamaan yhteyttä YTHS:ään muilla keinoin. YTHS on kertonut saaneensa opiskelijoilta paljon positiivista palautetta chat-palvelusta. Self mahdollistaa myös etävastaanoton. Sähköisen asiointipalvelun voidaan arvioida olevan omiaan edistämään opiskeluterveydenhuollon palveluiden yhdenvertaista saavutettavuutta alueellisesti.

Voidaan myös pitää edistettävänä, että terveydenhuollossa asiointi olisi laadukasta muillakin kanavilla kuin terveydenhuollon toimintayksikön palvelupisteillä. Muu kuin toimipisteasiointi olisi suotavaa varsinkin herkästi tarttuvien tautien epidemioiden aikana, jos asiointi ei luonteensa vuoksi edellytä saapumista toimipisteelle. Kyse ei myöskään olisi kovin kustannustehokkaasta eikä tarkoituksenmukaisesta ratkaisusta silloin, kun opiskelijan terveysasia ei edellytä terveydenhuollon ammattihenkilöä kohtaamista kasvokkain. Lisäksi tällaisessa tilanteessa opiskeluterveydenhuoltoa ei voitaisi toteuttaa paikkakunnilla, joissa YTHS:llä ei ole palvelupistettä. YTHS:n palvelupisteet ovat muutoinkin erilaisia. Ne voidaan jakaa palveluiden saatavuuden perusteella seuraavasti: 1) kaikki palvelut, eli yleis-, mielenterveys- ja suun terveydenhuoltopalvelut sisältävät toimipisteet, 2) yleis- ja mielenterveydenhuoltopalvelut sisältävät toimipisteet sekä 3) kaikki palvelut sisältävät alihankintapalvelut. Alihankintapalvelut ovat sallittuja vain erikseen Kelan kanssa sovitusti niiden opiskelupaikkakuntien opiskelijoille, joissa oma palvelupiste ei ole kannattava tai se sijaitsee kaukana. Erilaisten asiointimahdollisuuksien hyödyntämistä mahdollistavat etenkin sähköiset asiointikanavat.

Opiskelijat saavat käyttää kaikkia YTHS:n palvelupisteitä opiskelupaikkakunnastaan riippumatta. Opiskeluterveydenhuoltolain 8 §:n 2 momentin mukaan YTHS:n on lähtökohtaisesti tuotettava opiskeluterveydenhuollon palvelut pääosin omana toimintanaan. Jos tuottamisvelvollisuutta ei voida muuten toteuttaa, YTHS voi hankkia omaa toimintaansa täydentäviä palveluja muulta palveluntuottajalta noudattaen julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettua lakia (1397/2016) . YTHS vastaa alihankkijan yksittäiselle opiskelijalle antamasta palvelusta ja on kokonaisvastuussa yksittäisen opiskelijan saamista opiskeluterveydenhuollon palveluista. YTHS ei siten saa ohjata opiskelijaa alihankintapalveluun ennen kuin hänen oikeutensa opiskeluterveydenhuoltoon on varmistettu. Ilman opiskelupaikkakuntatietoa opiskelijoille ei voitaisi taata yhdenvertaisesti palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta opiskeluterveydenhuoltolain 9 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla.

Opiskelijalla on luonnollisestikin autonominen oikeus päättää, hakeutuuko hän terveysasiassaan opiskeluterveydenhuoltoon, julkisen sektorin järjestämään terveydenhuoltoon vai yksityiselle palveluntarjoajalle. Opiskeluterveydenhuolto on kuitenkin julkisesti rahoitettua. Täten tarkoituksena olisi, että opiskelijat hakeutuisivat ensisijaisesti opiskeluterveydenhuoltoon. Muutoin julkisia resursseja jouduttaisiin kohdentamaan yhden väestönosan kohdalla kahdelle eri toimijalle. Lisäksi muu terveydenhuolto ei ole velvollinen tarjoamaan opiskelijalle opiskeluterveydenhuoltoa. Opiskeluterveydenhuollon henkilöstö on sen sijaan erikoistunut vahvasti opiskelijoiden terveystarpeisiin ja elämäntilanteeseen. Opiskeluterveydenhuollon tärkein tehtävä on huolehtia opiskelijan opiskelukyvystä, aivan kuten työterveyshuollon tehtävänä on tukea työntekijän työkykyä. Muualla terveydenhuollossa tämä opiskeluterveydenhuollon erikoisosaaminen jäisi siten opiskelijalta saamatta. Näin ollen tulisi huolehtia siitä, ettei opiskelija jätä hakeutumatta opiskeluterveydenhuoltoon vain sen tähden, koska hakeutuminen on vaikeutunut. Välttyminen odotustiloissa tarpeettomalta jonottamiselta on yleensä muutoinkin palvelujen käyttäjälle mieluisa vaihtoehto. Jos opiskelija olisi aina opiskeluterveydenhuollon palveluita halutessaan velvollinen menemään YTHS:n toimipisteelle, pahimmassa tapauksessa opiskelija saattaisi viivyttää hakeutumistaan palveluiden piiriin. Tällöin opiskelijan hoidon tarpeen arviointi ja jopa hoidon aloittaminen voisivat olla vaarassa viivästyä.

YTHS on velvollinen järjestämään ensimmäisen vuoden opiskelijoille terveystarkastuksen valtioneuvoston neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta antaman asetuksen 9 §:n 1 momentin 6 kohdan perusteella. Asetus on annettu terveydenhuoltolain 23 §:n nojalla. Terveystarkastuksen ensimmäisessä vaiheessa jokaiselle ensimmäisen vuoden opiskelijalle lähetetään terveyskysely. Tämän jälkeen osa kutsutaan kyselyn perusteella terveystapaamiseen. Osallistuminen on opiskelijalle täysin vapaaehtoista. YTHS kuitenkin tarvitsee velvollisuuden täyttääkseen tiedon siitä, ketkä ovat ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Näin ollen YTHS:llä tulisi olla oikeus saada tieto siitä, ketkä korkeakouluopiskelijoista ovat ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Osallistuminen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden terveyskyselyyn on ollut alhaista. Lukuvuonna 2019—2020 terveyskyselyyn osallistui YTHS:n mukaan vain 38 prosenttia ensimmäisen vuoden opiskelijoista. Tällaisilla osallistujamäärillä ei ole mahdollista päästä terveyskyselylle asetettuihin tavoitteisiin. Mikäli vastausprosentti jää kovin alhaiseksi, YTHS ei välttämättä saa oikeanlaista kuvaa opiskelijoiden tilanteesta tai mahdollisesta tuen tarpeesta. Alhainen vastausprosentti myös sisältää ainakin teoreettisen mahdollisuuden siitä, ettei kaikkia kyetä kutsumaan terveystarkastukseen, vaikka sellaiselle olisi ilmeinen tarve.

On mahdollista, että opiskelijoille suunnatussa tiedottamisessa on parannettavaa liittyen heidän oikeuteensa osallistua terveystarkastukseen. Osallistujamäärää voidaan tehostaa esimerkiksi opiskelijoille lähetettävällä tekstiviestillä. YTHS:n antaman selvityksen mukaan se on saanut tietosuojavaltuutetun toimistolta myöntävän kannan siihen, että opiskelijoille lähetetään tekstiviesti-ilmoitus Selfissä olevasta terveyskyselystä. Tämä käytäntö on ollut tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan mahdollista, vaikkei opiskelija olisi antanutkaan lupaa puhelinnumeron käyttämiseen, jos opiskelijan puhelinnumero on ollut tiedossa.

Kaikissa muissa tapauksissa YTHS käyttää opiskelijoiden puhelinnumeroa vain niiden ehtojen mukaisesti, jotka opiskelija on itse määrittänyt joko Self-palvelussa tai terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolla. Olisi kuitenkin suotavaa, että terveystarkastukseen liittyvässä tiedottamisessa ensimmäisen vuoden opiskelijan yhteystietojen käyttämisestä säädettäisiin laintasoisesti.

YTHS:llä on oltava riittävästi tietoja myös esimerkiksi niistä opiskelijoista, joilla on opintojensa johdosta oikeus esimerkiksi tiettyihin rokotuksiin, todistuksiin ja lausuntoihin. Lisäksi YTHS:llä on yhteisöllisiä velvoitteita kuten esimerkiksi opintoympäristöjen tarkastukset. Näin ollen toimintaa suunnitellakseen ja taatakseen riittävät resurssit velvoitteidensa toteuttamiseen YTHS tarvitsee riittävästi tietoja opiskelijoiden opinnoista.

5Muut toteuttamisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Vaihtoehtoina olisi nykytilan säilyttäminen ennallaan, opiskelijoiden suostumukseen perustuva tiedonsiirto tai se, että opiskelija kävisi henkilökohtaisesti ilmoittautumassa aina ennen palveluiden käyttöä YTHS:n toimipisteessä. Vaihtoehtoisesti Kela voisi käyttää omaa tiedonsaantioikeuttaan ja siirtää YTHS:lle tiedot opiskelijoista. Lisäksi yliopistojen ylioppilaskunnat ja ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat voitaisiin velvoittaa ilmoittamaan välttämättömät tiedot opiskelijoista YTHS:lle.

Mikäli nykytilanne säilytettäisiin ennallaan, YTHS:llä ei olisi juurikaan keinoja varmistaa ennalta opiskelijoiden oikeutta käyttää opiskeluterveydenhuollon palveluita. YTHS on velvollinen varmistamaan, että opiskelija on oikeutettu palveluihin eli ilmoittautunut läsnä olevaksi korkeakouluun. Ilman tiedonsaantioikeutta YTHS olisi siten riippuvainen siitä, suostuuko korkeakoulu tai VIRTA-palvelun ylläpitäjä tietojen luovutukseen. Nämä tahot voisivat sääntelyn puutteen johdosta myös kieltäytyä yhteistyöstä. Tämä voisi asettaa eri korkeakoulujen opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Opiskelijoilla ei välttämättä ole aina yhtäläisiä mahdollisuuksia asioida toimipisteissä henkilökohtaisesti. Siten mahdollisuus etä- tai puhelinyhteydenottoon voi olla joillekin erittäin tärkeä. Nykyinen käytäntö on teknisesti raskas, joten opiskelijoiden läsnäolotiedot tulisi pyytää KOSKI-luovutuspalvelun kautta. Luovutuspalvelun avulla tiedot olisivat saatavilla menettelyllisesti vaivattomammin.

YTHS:ltä kuitenkin puuttuu ylipäänsä laissa säädetty tiedonsaantioikeus. Kääntäen tämä tarkoittaa myös sitä, ettei laissa ole määritetty rajoituksia YTHS:n tietojen keräämiselle. Nykyisten tietosuojasäännösten perusteella edellytetään, että tiedonsaanti rajataan vain välttämättömiin tietoihin. Opiskelijan oikeusturvankin kannalta olisi tärkeää, että tiedonsaantioikeus olisi lailla säädetty.

Kela voisi oman tiedonsaantioikeutensa nojalla pyytää opiskelijatiedot valtakunnallisista tietovarannoista ja toimittaa ne YTHS:n käyttöön. Tällainen tietojen kierrättäminen toisi kuitenkin teknisiä haasteita ja voisi hidastaa menettelyä. Lisäksi opiskelijan oikeusturvan kannalta parempana ratkaisuna voidaan pitää sitä, että kunkin toimijan tiedonsaantioikeus ilmenee suoraan laista. Siten rekisteröidyllä luonnollisella henkilöllä olisi paremmat mahdollisuudet selvittää ja seurata, ketkä keräävät mitäkin tietoja ja mihin tarkoitukseen. Esityksen arvioidaan täten lisäävän avoimuutta sen suhteen, mihin ja millä edellytyksin opiskelijoiden tietoja siirretään. Säätämällä tiedonsaantioikeudesta laintasoisesti, tarkkarajaisesti ja täsmällisesti noudatettaisiin myös paremmin perus- ja ihmisoikeuksien yleisiä rajoittamisedellytyksiä.

Opiskelijalta voisi myös pyytää nimenomaisen suostumuksen tietojen siirtoon esimerkiksi siinä vaiheessa, kun hän ottaa opiskelupaikan vastaan tai ilmoittautuu läsnä olevaksi lukukaudelle. Tällaisessa menettelyssä aiemmin annettu suostumus on kuitenkin voitava peruuttaa yhtä helposti kuin suostumus on annettukin. Voidaan katsoa, että opiskelijalla olisi tällöin myös oikeus kieltää tietojensa siirtäminen. Opiskelija voisi tällöin halutessaan tietoisesti menettää oikeuden hakeutua opiskeluterveydenhuoltoon. Kyse on kuitenkin opiskelijan lakisääteisestä oikeudesta käyttää YTHS:n palveluita. Opiskelijalta myös veloitetaan veroluonteinen terveydenhoitomaksu riippumatta siitä, käyttääkö hän YTHS:n palveluja vai ei. Maksu voidaan kuitata opiskelijan opintorahasta ilman opiskelijan suostumusta opiskeluterveydenhuoltolain 28 §:n nojalla. Maksu voidaan periä myös ulosottoteitse opiskeluterveydenhuoltolain 27 §:n 2 momentin nojalla. Näin ollen ei saa syntyä tilannetta, jossa palveluihin oikeutettu opiskelija ei voisi halutessaan ja palveluita tarvitessaan päästä YTHS:n palvelujen piiriin. YTHS on velvollinen tarkastamaan opiskelijan läsnäoloilmoittautumisen aina ennen kuin palveluita voidaan tarjota opiskelijalle. Jos opiskelija siis peruuttaisi suostumuksensa läsnäolotietojen tarkistamiseen, YTHS joutuisi epäämään hänen lakisääteisen oikeutensa palveluihin. Kuitenkaan opiskelijan maksuvelvollisuus ei poistuisi suostumuksen peruuttamisesta huolimatta. Tämän johdosta opiskelijan suostumukseen perustuva tiedonsiirto ei vaikuta oikeudellisesti arvioiden kestävältä ratkaisulta. Pelkkä opiskelijan oma ilmoitus läsnäoloilmoittautumisestaan ei ole riittävää esimerkiksi puhelinyhteydenotossa tai sähköisiä palveluita käytettäessä. Läsnäoloilmoittautuminen on voitava tarkistaa luotettavasta ja virallisesta lähteestä niin, että opiskelija kyetään yksilöimään. Tällöin palveluihin hakeutuessa täytyisi saapua henkilökohtaisesti YTHS:n toimipisteelle. Tämä ei olisi kustannustehokasta eikä tarkoituksenmukaista varsinkaan silloin, kun opiskelijan terveysasia ei edellyttäisi terveydenhuollon ammattihenkilön kohtaamista kasvokkain.

YTHS on velvollinen järjestämään ensimmäisen vuoden opiskelijoille terveystarkastuksen. Opiskelijalle osallistuminen on täysin vapaaehtoista. YTHS on kuitenkin velvoitettu tarjoamaan opiskelijoille yhdenvertaisesti tilaisuuden osallistua terveyskyselyyn. Siten ilman riittävää tiedonsaantioikeutta YTHS:n saattaisi olla suunnattoman vaikeaa saada toteutettua velvollisuuttaan järjestää terveyskysely jokaiselle siihen oikeutetulle.

Vaihtoehtoisesti yliopistojen ylioppilaskunnat ja ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat voitaisiin velvoittaa ilmoittamaan läsnä olevat opiskelijat YTHS:lle. Voi kuitenkin olla epäselvää, kuinka tarkat, ajantasaiset ja riittävät tiedot näillä järjestöillä on opiskelijoista. Epävarmaa on myös se, voiko vastaisuudessa läsnä oleva opiskelija olla toisaalta kuulumatta johonkin opiskelijajärjestöön. Näiden tahojen rekistereistä ei välttämättä olisi edes saatavilla kaikkia tarvittavia tietoja. Opiskelijan oikeus palveluihin ei voi olla riippuvainen opiskelijajärjestön aktiivisuudesta tai kompetenssista siirtää tarvittavia tietoja YTHS:lle. Lisäksi lainsäädännöllä tulisi muutoinkin ohjata toimijoita käyttämään virallisia, tietoturvaltaan riittävän korkeatasoisia tietoväyliä. Tämä malli ei myöskään välttämättä edistäisi YTHS:n yhteisöllisiä velvoitteita. Siten ei voida kannattaa mallia, jossa ylioppilas- tai opiskelijakunta toimittaisi YTHS:lle sen pyytämät tiedot opiskelijoista.

Vastaisuudessa voitaisiin harkita keinoja, joilla rekisteröidyn oikeutta tulla informoiduksi edistettäisiin entisestään. Opiskelijalle voitaisiin esimerkiksi ilmoittaa opiskelupaikkaa vastaanottaessa tai lukuvuodelle ilmoittautuessa, että eräitä hänen tietojaan siirretään YTHS:lle. Ilmoituksessa voitaisiin yksilöidä tarkasti, mitä tietoja siirretään ja mihin, sekä millaisiin etuihin ja oikeuksiin tämä tiedonsiirto opiskelijan oikeuttaa. Tällaisen tiedottamisen voisi katsoa edistävän ainakin hyvää hallintotapaa ja rekisteröidyn oikeutta tulla informoiduksi.

6Lausuntopalaute ja sen huomioiminen

Asiassa järjestettiin lausuntokierros Lausuntopalvelu.fi –sivuston kautta. Lausuntopyynnöt lähetettiin YTHS:lle, Kelalle, Suomen Ylioppilaskuntien liitolle (SYL), Suomen Opiskelijakuntien liitolle (SAMOK), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira), Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, oikeusministeriön tietosuojayksikköön, tietosuojavaltuutetun toimistolle, Opetushallitukselle sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle. Lisäksi Digi- ja väestötietovirastolta pyydettiin lausuntoa henkilötunnukseen sekä väliaikaisesti yksilöivään tunnukseen liittyvistä näkökohdista.

Saadun lausuntopalautteen mukaan tiedonsaantioikeuden alaisiksi ehdotettavat tiedot katsottiin välttämättömiksi opiskeluterveydenhuollon palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi. Tiedonsaantioikeus katsottiin erittäin tarpeelliseksi YTHS:lle, muttei alihankkijoille. Tiedonsaantioikeudesta säätämistä puollettiin erityisesti, koska opiskelijalla on velvollisuus maksaa veroluonteinen terveydenhoitomaksu. Lisäksi lausuntopalautteen mukaan tiedonsaantioikeutta puoltaa, se että kyse on opiskelijan lakisääteisestä oikeudesta opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Lausunnoissa katsottiin yleisesti ottaen, että YTHS:llä on oltava oikeus saada tieto siitä, ketkä ovat oikeutettuja palveluihin. Lisäksi opiskelijoiden oikeusturvan ja yhdenvertaisuuden kannalta pidettiin perusteltuna, että tiedonsaantioikeus on turvattu lainsäädännöllä eikä sopimuksin tai toimeksiannoin. Lisäksi lausuntopalautteen mukaan korkeakouluopiskelijoiden yhteystiedot eivät olisi saatavilla kyseisistä rekistereistä. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (Arene) huomautti lausunnossaan, ettei Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoita ole rekisteröity esityksessä mainittuihin valtakunnallisiin rekistereihin. Toisaalta opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan se on tehnyt sopimuksen, jonka mukaan Poliisiammattikorkeakoulun tiedot ovat VIRTA-palvelussa. Opetushallituksen (OPH) mukaan YTHS:llä tulisi olla oikeus saada tietoja sekä korkeakoulujen tietovarannon tekniseltä ylläpitäjältä eli OPH:lta että rekisterinpitäjiltä. Korkeakoulut ovat opiskelijoita koskevien henkilötietojen rekisterinpitäjiä. Jos taas OPH:n hallinnoimaa luovutuspalvelua käytetään, tästä tulee OPH:n lausunnon mukaan olla maininta tiedonsaantioikeuspykälässä. OPH ei ole rekisterinpitäjä.

Esityksen perusteluosaa täsmennettiin saadun lausuntopalautteen perusteella niin, että perusteluihin lisättiin viittaus julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettuun lakiin. Sen 22 §:n 1 momentin perusteella viranomaisten on toteutettava säännöllisesti toistuva ja vakiosisältöinen sähköinen tietojen luovuttaminen tietojärjestelmien välillä teknisten rajapintojen avulla, jos vastaanottavalla viranomaisella on tietoihin laissa säädetty tiedonsaantioikeus. Saman lain 24 §:ssä säädetään tietojen luovuttamisesta muulle kuin viranomaiselle. Myös tietosuojasääntely puoltaa sitä, että tiedot pyydetään rekisterinpitäjiltä. Näin ollen voidaan pitää perusteltuna, että YTHS:n tietopyyntö esitetään henkilötietorekisterin rekisterinpitäjille. Koska kyse on korkeakoulujen yhteisrekisteristä, joissa korkeakoulut ovat rekisterinpitäjiä, pykäläehdotuksen sanamuoto muutettiin muotoon ”valtakunnallisen opiskelijatietovarannon rekisterinpitäjiltä”. Lisäksi oikeusministeriön lausunnon perusteella täsmennettiin säätämisjärjestysperusteluja. Oikeusministeriö myös ehdotti lausunnossaan, että tunnistetietojen yksityiskohtainen luettelo rekisterisäännöksessä ei siten olisi tarpeen, vaan henkilötietojen suojan kannalta tietosuoja-asetuksen säännökset ovat lähtökohtaisesti riittävät. Oikeusministeriön lausunnossa ilmaistun käsityksen mukaan tarkemman tietosisällön kuvauksen osalta olisi riittävää sen sisällyttäminen säännöskohtaisiin perusteluihin. Pykäläehdotusta muutettiin oikeusministeriön lausunnon mukaisesti poistamalla kuvaukset välttämättömistä henkilötiedoista. Kuvaukset mainitaan säännöskohtaisissa perusteluissa.

7Säännöskohtaiset perustelut

31 a §.Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tiedonsaantioikeus. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön oikeudesta saada pyynnöstä vastikkeetta ja salassapitosäännösten estämättä opiskeluterveydenhuollon palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistamiseksi sekä opiskelijan riittäväksi yksilöimiseksi välttämättömät tiedot korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon rekisterinpitäjiltä. Välttämättömiä tietoja olisivat opiskelijan etunimi, sukunimi, henkilötunnus sekä tieto hänen läsnäoloilmoittautumisestaan, opiskelupaikkakunnastaan, korkeakoulustaan ja ohjauksen alasta sekä tutkinnosta. Tutkintotieto tarkoittaisi nimenomaan suoritettavaa tutkintoa. YTHS saisi pyytää edellä mainittuja tietoja ainoastaan varmistaakseen, että opiskelija on oikeutettu opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Lisäksi sen tiedonsaantioikeuden perusteena on opiskeluterveydenhuollon saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen ennalta. Ohjauksen alaa koskeva tieto on erityisen merkittävä etenkin opiskeluympäristöjen tarkastamisen osalta. Suoritettavaa tutkintoa koskevalla tiedolla puolestaan on merkitystä tiettyjen alojen opiskelijoiden erityisten oikeuksien varmistamisessa. Tällainen erityinen oikeus voi olla esimerkiksi oikeus tiettyyn rokotussuojaan suoritettavan tutkinnon perusteella. Tiedonsiirtokeinon valitseminen olisi kuitenkin vastaisuudessakin viranomaisten vastuulla tiedonhallintalain 22 ja 24 §:n sekä muun varteenotettavan lainsäädännön mukaisesti.

Opiskelija on velvollinen maksamaan YTHS:n palveluista veroluonteisen terveydenhoitomaksun, vaikkei palveluita käyttäisikään. Opiskeluterveydenhuoltolain 28 §:n mukaan terveydenhoitomaksu voidaan kuitata opintotukilain perusteella maksettavasta opintorahasta ilman opiskelijan suostumusta. Maksu voidaan periä myös ulosottoteitse. Oikeus opiskeluterveydenhuoltoon on lisäksi lakisääteinen oikeus terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 §:n (696/2019) perusteella. YTHS saa toisaalta tarjota opiskeluterveydenhuollon palveluitaan vain opiskeluterveydenhuoltolain 2 §:ssä mainitulle opiskelijoille. Jos YTHS ei voi varmistua henkilön oikeudesta opiskeluterveydenhuoltoon, henkilölle ei myöskään voida näitä palveluita tarjota. Näin ollen YTHS:n tulisi voida tarkistaa opiskelijan oikeus palveluun.

Esitetyillä muutoksilla säänneltäisiin myös tilannetta, jossa opiskelija ei välttämättä vielä edes ole ollut yhteydessä YTHS:ään. On opiskelijan harkintavallassa, hakeutuuko hän opiskeluterveydenhuoltoon. Tämän johdosta ennakoiva tiedonsaanti on rajattava välttämättömään. YTHS:n tehtäviin kuuluu silti myös eräitä yhteisöllisiä vastuita, joiden täyttämiseksi tarvitaan opiskelijoiden opintoihin liittyviä tietoja. Näitä tietoja voi olla haastavaa kerätä opiskelijoilta itseltään. Näitä olisivat tiedot opiskelijan opiskelupaikkakunnasta, korkeakoulusta ja ohjauksen alasta sekä opiskelijan suorittama tutkinto eli koulutuskoodi. Jos edellä mainittujen tietojen saanti perustuisi opiskelijan omaan kertomukseen, tiedot saattaisivat jäädä vaillinaisiksi. Opintoja koskevilla tiedoilla on merkitystä opiskeluympäristöjen tarkastamisessa sekä vastuutiimimallin luomisessa.

Velvollisuus tarkastaa opiskeluympäristöt (OPY-tarkastus) perustuu terveydenhuoltolakiin. Terveydenhuoltolain 17 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan opiskeluterveydenhuoltoon sisältyy oppilaitoksen opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein. YTHS tarvitsee tämän velvollisuuden täyttämiseen tiedon opiskelijan korkeakoulusta sekä tiedon ohjauksen alasta. OPY-tarkastus sisältää taustatietojen keruun, tarkastustilaisuudet, jatkotoimista sopimisen ja seurannan, dokumentoinnin sekä tiedottamisen. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. OPY-tarkastusten pohjana toimii tarkastuskohteen, eli ohjauksen alan, opiskelijoille suunnattu kysely. Tässä kyselyssä kerätään työterveyshuollon mallin mukaisesti tietoa tarkastuskohteen opiskelijoiden opiskeluolosuhteista ja opiskelukykyyn vaikuttavista muista seikoista. Kyselyä ei ole mahdollista kohdistaa tarkastuskohteen opiskelijoille ilman tietoa korkeakoulusta ja ohjauksen alasta. Kysely on tarkastukseen liittyvien toimien kohdentamisen edellytys. Se lisää työn vaikuttavuutta. Ohjauksen alaa käytetään muun ohella raportoidessa palveluiden käyttöä ohjauksen alojen välillä. Tällöin vertaillaan esimerkiksi samankaltaisuuksia tietyllä ohjauksen alalla yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden osalta. Lisäksi tarkasteluun sisältyy opiskeluhyvinvointi. Näin ollen ohjauksen alaa koskevalla tiedolla on merkitystä sekä yhteisöllisen että yksilöllisen opiskeluterveydenhuollon kannalta.

Tieto ohjauksen alasta kattaa yhteisesti tiedot yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloista. Näitä ovat kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat, humanistiset alat, yhteiskunnalliset alat, kauppa-, hallinto- ja oikeustieteet, luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat, maa- ja metsätalousalat, lääketieteet, terveys- ja hyvinvointialat sekä palvelualat. Kyse on korkeakoulurakenteen tasosta, jonka avulla suunnitellaan palveluiden tuottamiseen muun ohella vastuutiimijakoa. Mallissa jokaiselle opiskelijalle nimetään hänen hoidostaan vastaavat työntekijät. Vastuutiimimalli takaa YTHS:n mukaan yhdenvertaiset, laadukkaat moniammatilliset opiskeluterveydenhuollon palvelut kaikille korkeakouluopiskelijoille. Opiskelija ja oppilaitos ovat vastuutiimimallin keskiössä, koska YTHS:n tehtävä on tuottaa terveyshyötyä sekä edistää opiskelijoiden opiskelukykyä. Vastuutiimimallin katsotaan tehostavan ja parantavan YTHS:n omaa toimintaa, millä on vaikutusta palvelujen laatuun. YTHS:n mukaan vastuutiimimallin on osoitettu parantavan hoidon jatkuvuutta. Siten se tulee kehittämään myös oppilaitosyhteistyötä. Nämä ovat YTHS:n mukaan keskeisiä elementtejä sen perustehtävän eli terveyshyödyn ja opiskelukyvyn tuottamisen kannalta. Myös Kela edellyttää tietoa korkeakoulusta ja ohjauksen alasta laadukkaan palvelun tuottamiseksi.

Opiskeluterveydenhuollon palveluihin sisältyvät myös esimerkiksi tartuntatautilain (1227/2016) 48 §:n mukaiset ja muun lainsäädännön edellyttämät opiskeluun liittyvät rokotukset, tutkimukset, todistukset ja lausunnot. Nämä eivät kuulu kaikkiin tutkintoihin. Niitä on merkittävästi tietyissä ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa. Lisäksi esimerkiksi lääketieteen opiskelijoiden rokotukset ovat ilmaisia. YTHS ei voi suunnitella toimintaansa eikä resursointiaan ilman tutkintotietoa. Tiedon puutteesta johtuva puutteellinen toiminta saattaa heijastua opiskelijalle ongelmina palvelujen saatavuudessa. Tämä voisi pahimmillaan johtaa opiskelijan työharjoittelun ja sitä kautta jopa opintojen viivästymiseen.

Pykälän 2 momentin mukaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö saisi pyytää 1 momentissa mainitut tiedot. Tämän lisäksi niiden opiskelijoiden kohdalla, jolla ei ole suomalaista henkilötunnusta, YTHS saisi pyytää oppijanumeroa ja tietoa opiskelijan sukupuolesta luodakseen hänelle väliaikaisesti yksilöivän tunnuksen. Tarkoitus on, että opiskelija asioisi tällä väliaikaisesti yksilöivällä tunnuksella opiskeluterveydenhuollossa. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö saisi pyytää oppijanumeroa ja sukupuolitietoa ainoastaan varmistaakseen palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden ja saavutettavuuden myös niille opiskelijoille, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta.

Henkilötunnuksetonta opiskelijaa voisi olla vaikea yksilöidä opiskeluterveydenhuollossa riittävästi. Täten näiden opiskelijoiden kohdalla saatettaisiin joutua turvautumaan menettelyyn, jossa opiskelijan täytyisi ensin osoittaa oikeutensa opiskeluterveydenhuollon palveluihin saapumalla YTHS:n toimipisteeseen.

Väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 11 §:n 2 momentin mukaan henkilötunnus on yksilöllinen, ja se muodostuu syntymäajasta, yksilönumerosta ja tarkistusmerkistä. Yksilönumerolla erotetaan samana päivänä syntyneet henkilöt toisistaan, ja se sisältää tiedon henkilön sukupuolesta. Valtioneuvoston väestötietojärjestelmästä antaman asetuksen (128/2010) 2 §:n 3 momentin perusteella henkilötunnuksen yksilönumerolla erotetaan toisistaan henkilöt, joilla on sama syntymäaika. Yksilönumeron antamista varten väestötietojärjestelmään talletetaan henkilön sukupuolitiedoksi mies tai nainen. Yksilönumeroksi annetaan kolminumeroinen luku, joka on miespuolisilla pariton ja naispuolisilla parillinen.

Väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan ulkomaan kansalaista koskevat tiedot talletetaan väestötietojärjestelmään, jos hänellä on Suomessa kotikuntalain (201/1994) mukaan määräytynyt kotikunta ja siellä oleva asuinpaikka. Saman momentin 2 kohdan mukaan muuta ulkomaan kansalaista koskevat tiedot voidaan tallettaa väestötietojärjestelmään, jos hänellä on Suomessa kotikuntalaissa tarkoitettu tilapäinen asuinpaikka ja tallettaminen on tarpeen työskentelyyn, opiskeluun tai muuhun vastaavaan olosuhteeseen liittyvien velvollisuuksien tai oikeuksien toteuttamisen vuoksi.

Voidaan arvioida, että suurimmalla osalla Suomessa opiskelevista korkeakouluopiskelijoista on todennäköisesti suomalainen henkilötunnus. Täten oppijanumeron ja sukupuolen pyytäminen koskettanee määrällisesti hyvin pientä joukkoa. YTHS:n on voitava luoda tarvittaessa henkilölle väliaikaisesti yksilöivä tunnus edistääkseen opiskelijoiden yhdenvertaisia asiointimahdollisuuksia.

Suomessa jokainen viranomainen luo organisaatioonsa henkilölle oman väliaikaisen yksilöivän tunnuksen. Näin ollen samaa väliaikaista tunnusta ei saa käyttää toisessa organisaatiossa, koska tunniste voi olla jo ennestään jonkun toisen henkilön käytössä. Vielä toistaiseksi lainsäädännössä edellytetään, että sukupuolitietoa käytetään määrittämään henkilötunnuksen loppuosa. Täten sukupuolen tiedustelua voidaan pitää perusteluna silloin, kun henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta, ja hänelle joudutaan luomaan väliaikaisesti yksilöivä tunnus opiskeluterveydenhuollossa asiointia varten. Mikäli henkilötunnuksen määrittämistä koskeva sääntely joskus muuttuu, on arvioitava uudelleen sukupuolta koskevan tiedon pyytämisen välttämättömyyttä.

Pykälän 3 momentin mukaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä olisi lisäksi oikeus saada tieto siitä, onko korkeakouluopiskelija ensimmäisen vuoden opiskelija. Tämä tieto on välttämätön terveystarkastuksen järjestämistä varten. YTHS:llä olisi myös oikeus saada näiden opiskelijoiden yhteystiedot, jotta heitä voitaisiin tiedottaa riittävästi heidän oikeudestaan osallistua terveystarkastukseen. Tällainen tieto olisi joko opiskelijan henkilökohtainen puhelinnumero tai, jos hänellä ei ole omaa puhelinnumeroa, kotiosoite.

Lähtökohtaisesti ensisijainen yhteydenottotapa tulisi olla viestin lähettäminen opiskelijan puhelinnumeroon. Toisaalta yhdenvertaisuuden varmistamiseksi YTHS:lle esitettäisiin toissijaisena mahdollisuutena lähettää tiedote oikeudesta osallistua terveystarkastukseen opiskelijan kotiosoitteeseen. Tämä tulisi kyseeseen silloin, kun jostain syystä opiskelijan puhelinnumeroa ei ole tiedossa tai silloin, jos opiskelijalla ei ole omaa puhelinnumeroa. Näin varmistettaisiin yhdenvertainen tiedottaminen.

YTHS toimittaa henkilökohtaisen terveyskyselyn ja siihen annettavan henkilökohtaisen palautteen Selfiin. Edellytyksenä palvelun käytölle kuitenkin on, että oikeus käyttää YTHS:n palveluita on tarkistettu. Selfin lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus täyttää terveyskysely erilaisissa opiskelijoiden infotilaisuuksissa. Kyselystä tiedotetaan myös sosiaalisessa mediassa. Tiedottamisessa on tehty yhteistyötä ylioppilaskuntien kanssa. Tästä huolimatta osallistujien määrä on jäänyt alhaiseksi. Lukuvuonna 2019—2020 vastausprosentti on YTHS:n mukaan jäänyt heikoksi eli vain 38 prosenttiin. YTHS:n mukaan terveyskyselylle asetettuja tavoitteita ei voida saavuttaa näin alhaisilla vastausmäärillä. Kohdennetumpi tiedottaminen suoraan opiskelijalle voisi edistää terveyskyselyyn vastaamista.

Kaikkien muiden tekstiviesti-ilmoitusten osalta YTHS tarjoaa mahdollisuuden opiskelijalle määrittää itse sähköisessä asiointipalvelussa Selfissä, haluaako opiskelija saada opiskeluterveydenhuollosta ilmoituksia. Lisäksi opiskelija saa määrittää esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolla, mihin tarkoitukseen hänen yhteystietojaan saa käyttää. YTHS noudattaa opiskelijan määrittämiä lupia käyttää yhteystietojaan. Terveyskyselyn osalta tilanne on kuitenkin sikäli poikkeava, että kysely on kohdistettu vain opintonsa aloittaville opiskelijoille. He eivät ole välttämättä ehtineet antaa erikseen lupaa yhteystietojensa käyttämiseen. YTHS:n mukaan tietosuojavaltuutetun toimisto on katsonut, että terveyskyselyn tiedottamista varten voidaan lähettää opiskelijan tiedossa olevaan puhelinnumeroon ilmoitus oikeudesta osallistua terveyskyselyyn. Tämä olisi siis sallittua, vaikkei opiskelija olisi erikseen antanut nimenomaista suostumustaan käyttää puhelinnumeroaan tällaiseen tarkoitukseen. Tämä on kuitenkin mahdollista vain pienellä osalla opiskelijoista, sillä suurimman osan kohdalla puhelinnumeroa ei ole tiedossa.

Opiskelijoiden opiskelukyvyn tukeminen ja terveydentilan seuraaminen ovat keskeisiä opiskeluterveydenhuollon tehtäviä. Ennen kaikkea kyse on opiskelijan omasta oikeudesta terveytensä edistämiseen. Kyse on toisaalta myös julkisen vallan perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaisesta velvollisuudesta edistää väestön terveyttä sekä taata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Taustalla vaikuttaa osaltaan julkinen intressi havaita ajoissa ne yksilöt, joiden opiskelukyky tarvitsee opiskeluterveydenhuollosta yksilöllisempää tukea. Ensimmäisenä vuonna suoritettava terveystarkastus vaikuttaa osaltaan mahdollisuuteen tarjota tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. On myös opiskelijan etu, että hänelle tarjotaan tukea ennen mahdollisten opiskelukykyä uhkaavien ongelmien pahentumista. Näin ollen olisi suotavaa, että ensimmäisen vuoden terveystarkastukseen osallistuisi mahdollisimman moni.

Muutoin opiskelijoiden yhteystietojen luovutus tapahtuisi tavanomaisten käytäntöjen ja tietosuojasäännösten mukaisesti joko muusta lainsäädännöstä johtuvalla tiedonsaantioikeudella tai opiskelijan nimenomaisella suostumuksella.

8Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2021.

9Toimeenpano ja seuranta

Esitettyjen muutosten toimeenpanoa on seurattava samalla, kun uuden opiskeluterveydenhuoltolain toimeenpanoa seurataan muutoinkin. Esityksen kannalta keskeisintä on seurata, turvaako YTHS:lle säädetty, varsin tiukka tiedonsaantioikeus tavoitteensa. Siten seurannassa on tarkasteltava, pääsevätkö opiskelijat opiskeluterveydenhuollon palvelujen piiriin ilman toistuvaa ilmoittautumisvelvollisuutta YTHS:n toimipisteellä. Lisäksi on tarkasteltava, onko tiedonsaantioikeudessa ilmennyt tiedonkulkukatkoksia tai ovatko YTHS:n saamat tiedot olleet puutteellisia tavoitteen toteutumiseen nähden. On myös tarkasteltava opiskelijoiden tyytyväisyyttä palvelujen saatavuuteen ja seurattava, onko tiedonsaantioikeudella ollut vaikutuksia siihen. Tähän opiskelijoiden tyytyväisyyden seurantaan voi osallistua osaltaan korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon neuvottelukunta.

YTHS:ssä on toteutettu vuosina 2000, 2004, 2008, 2012 ja 2016 valtakunnalliset korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimukset (KOTT), joiden kohteena ovat alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat yliopisto-opiskelijat. Vuodesta 2008 alkaen mukana ovat olleet myös ammattikorkeakouluopiskelijat. Tutkimuksissa on kartoitettu laajasti opiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa, terveyskäyttäytymistä ja näihin liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa sekä terveyspalvelujen käyttöä ja mielipiteitä palvelujen laadusta. Peruskysymykset on toistettu samalla tavoin eri vuosina. Lisäksi mukana on ollut vaihtuvia erityisteemoja kuten esimerkiksi oppimisvaikeudet, sähköiset terveyspalvelut, kiusaamis-, vainoamis- ja väkivaltakokemukset sekä opiskelu-uupumus. Monet tutkituista aiheista liittyvät opiskelijan työ- ja opiskelukykyyn. Tutkimusten tietoja on hyödynnetty opiskeluterveydenhuollon suunnittelussa ja ohjeistuksissa. Ne ovat myös ohjanneet useita yhteisöllisen terveyden edistämisen hankkeita. Myös KOTT-tutkimuksen yhteydessä voitaisiin harkita mahdollisuuksia selvittää, miten opiskeluterveydenhuollon saatavuus ja saavutettavuus toteutuvat. Samalla voitaisiin pohtia, edistääkö sääntely tavoitteitaan ja tarkoitustaan.

Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden terveyskyselyn toteutumisen seurannassa on tärkeää tarkastella, miten opiskelijat ovat kokeneet tulleensa tiedotetuiksi mahdollisuudestaan osallistua terveyskyselyyn. Lisäksi YTHS:ltä voidaan selvittää, miten se kokee terveyskyselyn toteuttamisen onnistuneen. Näin voidaan pohtia, edistääkö vai vaikeuttaako YTHS:n tiukasti rajattu tiedonsaantioikeus ensimmäisen vuoden opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua terveyskyselyyn. Myös tämän arvioimiseen korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon neuvottelukunta voi osallistua.

Seurannassa olisi tärkeää tarkastella, miten ensimmäisen vuoden opiskelijat vastaavat terveyskyselyyn. Opiskelijamäärä on kasvamassa valtavasti, ja terveyskysely on oiva väline kartoittaa opiskelijan tilannetta. Taustalla on niin yksityinen eli opiskelijan kuin myös julkinen intressi kohdistaa opiskeluterveydenhuollon tuki sitä tarvitsevalle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

10Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Esitykseen sisältyy ehdotuksia, joihin liittyy perustuslain 19 §:n 3 momentin mukainen julkisen vallan velvollisuus turvata, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Saman lainkohdan mukaan julkisen vallan on edistettävä väestön terveyttä. Esitetyt muutokset liittyvät myös vahvasti perustuslain 10 §:n 1 momentissa turvattuun oikeuteen yksityiselämän sekä henkilötietojen suojaan. Henkilötietojen suojasta on säädetty Euroopan unionin yleisessä tietosuoja-asetuksessa (tietosuoja-astus) ja kansallisesti tietosuojalaissa.

Lähtökohtaisesti erityisten henkilötietojen käsittely on kielletty. Erityisiä henkilötietoja ovat tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdan perusteella esimerkiksi terveydentilatiedot. Näiden tietojen käsittely on kuitenkin sallittua, jos siitä on erikseen säädetty. Tietosuojalain 6 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan terveydentilatietojen käsittely on sallittua silloin, kun terveydenhuollon palveluntarjoaja järjestäessään tai tuottaessaan palveluja käsittelee tässä toiminnassa saamiaan tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta taikka muita rekisteröidyn hoidon kannalta välttämättömiä tietoja. Tässä ei kuitenkaan esitetä, että YTHS:n tiedonsaantioikeus kattaisi arkaluonteisia henkilötietoja. Oikeus näiden tietojen käsittelyyn pitäisi johtaa vastaisuudessakin joko rekisteröidyn nimenomaisen suostumuksen kautta tai muualta lainsäädännöstä.

Perustuslain 10 § turvaa yksityiselämän suojan perusoikeutena jokaiselle. Pykälän 1 momentin mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Perustuslain lakiviittaus henkilötietojen suojasta edellyttää lainsäätäjän säätävän tästä oikeudesta, mutta perustuslaki jättää sääntelyn yksityiskohdat lainsäätäjän harkintaan. Lainsäätäjän liikkuma-alaa rajoittaa se, että henkilötietojen suoja osittain sisältyy samassa momentissa turvatun yksityiselämän piiriin (esim. PeVL 25/1998 vp, s. 2/I ja PeVL 14/2002 vp, 2). Kysymys on kaiken kaikkiaan siitä, että lainsäätäjän tulee turvata tämä oikeus tavalla, jota voidaan pitää hyväksyttävänä perusoikeusjärjestelmän kokonaisuudessa. Lainsäätäjän harkintaa sitovia henkilötietojen suojan kannalta tärkeitä sääntelykohteita rekisteröinnissä perustuslakivaliokunnan vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan ovat ainakin rekisteröinnin tavoite, rekisteröitävien henkilötietojen sisältö, niiden sallitut käyttötarkoitukset mukaan luettuna tietojen luovutettavuus sekä tietojen säilytysaika henkilörekistereissä ja rekisteröidyn oikeusturva samoin kuin näiden seikkojen sääntelyn kattavuus ja yksityiskohtaisuus lain tasolla (ks. esim. PeVL 14/2002 vp, s. 2, PeVL 27/2006 vp, s. 2/I ja PeVL 11/2016 vp, s. 8). Perustuslakivaliokunta on todennut lailla säätämisen vaatimuksen ulottuvan myös mahdollisuuteen luovuttaa henkilötietoja teknisen käyttöyhteyden avulla (PeVL 12/2002 vp, s. 5). Perustuslakivaliokunnan mukaan perustuslain 10 §:ssä turvatut oikeudet saavat erityistä merkitystä korostuneen perusoikeusherkissä sääntelykonteksteissa. (PeVL 7/2019 vp, s. 3, PeVL 26/2018 vp, s. 3, PeVL 14/2018 vp, s. 7).

Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt erityistä huomiota sääntelytarpeeseen silloin, kun henkilötieto-ja käsittelee viranomainen. Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan c alakohdan mukaan käsittely on lainmukaista, jos käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Artiklan e alakohdan mukaan käsittely on lainmukaista, jos se on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi (PeVL 14/2018, s. 4). Perustuslakivaliokunnan mielestä valtiosääntöisessä arviossa painopiste on henkilötietojen suojan ja käsittelyä määrittävien säännösten sisällöllisessä arvioinnissa. Kansallisen liikkumavaran käyttöön kohdistuvassa valtiosääntöisessä arvioinnissa ovat merkityksellisiä esimerkiksi paitsi yksityiselämän ja henkilötietojen suojan asettamat sisällölliset vaatimukset myös muiden informaatioon liittyvien perusoikeuksien suojan suhde yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan. Valtiosääntöisiä kysymyksiä liittyy myös esimerkiksi kansallista sääntelyä edellyttäviin oikeusturvan ja hyvän hallinnon takeisiin (PeVL 14/2018, s. 7). Tämä esitys perustuu tietosuoja-asetuksen 6 art. 1 kohdan c ja e alakohtiin.

Perustuslakivaliokunta on arvioinut viranomaisten tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevaa sääntelyä perustuslain 10 §:n 1 momentissa säädetyn yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta ja kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, mihin ja ketä koskeviin tietoihin tiedonsaantioikeus ulottuu ja miten tiedonsaantioikeus sidotaan tietojen välttämättömyyteen (PeVL 15/2018 vp). Viranomaisen tietojensaantioikeus ja tietojenluovuttamismahdollisuus ovat voineet liittyä jonkin tarkoituksen kannalta "tarpeellisiin tietoihin", jos tarkoitetut tietosisällöt on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi. Jos taas tietosisältöjä ei ole samalla tavoin luetteloitu, sääntelyyn on pitänyt sisällyttää vaatimus "tietojen välttämättömyydestä" jonkin tarkoituksen kannalta (ks. esim. PeVL 17/2016 vp, s. 2—3). Valiokunta on antanut erityistä merkitystä luovutettavien tietojen luonteelle arkaluonteisina tietoina arvioidessaan täsmällisyyttä ja sisältöä. Mikäli ehdotetut säännökset tietojen luovutuksesta ovat kohdistuneet myös arkaluonteisiin tietoihin, on tavallisen lain säätämisjärjestyksen käyttämisen edellytyksenä ollut sääntelyn täsmentäminen selostetun perustuslakivaliokunnan viranomaisten tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevaa sääntelyä koskevan käytännön mukaiseksi (PeVL 38/2016 vp, s. 3).

Perustuslakivaliokunta on painottanut, että erottelussa tietojen saamisen tai luovuttamisen tarpeellisuuden ja välttämättömyyden välillä on kyse tietosisältöjen laajuuden ohella myös siitä, että salassapitosäännösten edelle menevässä tietojensaantioikeudessa on viime kädessä kysymys siitä, että tietoihin oikeutettu viranomainen omine tarpeineen syrjäyttää ne perusteet ja intressit, joita tiedot omaavaan viranomaiseen kohdistuvan salassapidon avulla suojataan (PeVL 15/2018 vp). Mitä yleisluonteisempi tietojensaantiin oikeuttava sääntely on, sitä suurempi on vaara, että tällaiset intressit voivat syrjäytyä hyvin automaattisesti. Mitä täydellisemmin tietojensaantioikeus kytketään säännöksissä asiallisiin edellytyksiin, sitä todennäköisemmin yksittäistä tietojensaantipyyntöä joudutaan käytännössä perustelemaan. Myös tietojen luovuttajan on tällöin mahdollista arvioida pyyntöä luovuttamisen laillisten edellytysten kannalta. Tietojen luovuttaja voi lisäksi kieltäytymällä tosiasiallisesti tietojen antamisesta saada aikaan tilanteen, jossa tietojen luovuttamisvelvollisuus eli säännösten tulkinta saattaa tulla ulkopuolisen viranomaisen tutkittavaksi. Tämä mahdollisuus on tärkeä tiedonsaannin ja salassapitointressin yhteensovittamiseksi (PeVL 17/2016 vp, s. 6).

EU:n yleinen tietosuoja-asetus on kaikilta osiltaan velvoittava ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin lainsäädäntö on ensisijaista suhteessa kansallisiin säännöksiin oikeuskäytännössä määriteltyjen edellytysten mukaisesti (PeVL 1/2018 vp). Perustuslakivaliokunta on myös todennut, että sen valtiosääntöisiin tehtäviin ei kuulu kansallisen täytäntöönpanosääntelyn arviointi EU:n aineellisen lainsäädännön kannalta (ks. esim. PeVL 31/2017 vp, s. 4). Perustuslakivaliokunta on kuitenkin esittänyt huomioita unionin lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön suhteesta. Valiokunta on tulkintakäytännössään pitänyt tärkeänä, että siltä osin kuin Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää kansallista sääntelyä tai mahdollistaa sen, tätä kansallista liikkumavaraa käytettäessä otetaan huomioon perus- ja ihmisoikeuksista seuraavat vaatimukset (ks. PeVL 25/2005 vp). Valiokunta on tämän johdosta painottanut, että hallituksen esityksessä on erityisesti perusoikeuksien kannalta merkityksellisen sääntelyn osalta syytä tehdä selkoa kansallisen liikkumavaran alasta (PeVL 26/2017 vp, s. 42, PeVL 2/2017 vp, s. 2, PeVL 44/2016 vp, s. 4).

Perustuslakivaliokunta on tietosuoja-asetusta täydentävää lainsäädäntöä koskevassa lausunnossaan pitänyt perusteltuna tarkistaa aiempaa kantaansa henkilötietojen suojan kannalta tärkeistä sääntelykohteista. Valiokunnan mielestä tietosuoja-asetuksen yksityiskohtainen sääntely, jota tulkitaan ja sovelletaan EU:n perusoikeuskirjassa turvattujen oikeuksien mukaisesti, muodostaa yleensä riittävän säännöspohjan myös perustuslain 10 §:ssä turvatun yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta. Valiokunnan käsityksen mukaan tietosuoja-asetuksen sääntely vastaa asianmukaisesti tulkittuna ja sovellettuna myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan määräytyvää henkilötietojen suojan tasoa. Näin ollen erityislainsäädäntöön ei ole tietosuoja-asetuksen soveltamisalalla enää valtiosääntöisistä syistä välttämätöntä sisällyttää kattavaa ja yksityiskohtaista sääntelyä henkilötietojen käsittelystä. Perustuslakivaliokunnan mielestä henkilötietojen suoja tulee jatkossa turvata ensisijaisesti yleisen tietosuoja-asetuksen ja säädettävän kansallisen yleislainsäädännön nojalla (PeVL 14/2018 vp, s. 4). Perustuslakivaliokunta katsoo myös, että sääntelyn selkeyden vuoksi kansallisen erityislainsäädännön säätämiseen tulee jatkossa suhtautua pidättyvästi ja rajata sellainen säätäminen vain välttämättömään tietosuoja-asetuksen antaman kansallisen liikkumavaran puitteissa. Perustuslakivaliokunnan mielestä on kuitenkin selvää, että erityislainsäädännön tarpeellisuutta on arvioitava myös tietosuoja-asetuksenkin edellyttämän riskiperustaisen lähestymistavan mukaisesti kiinnittämällä huomiota tietojen käsittelyn aiheuttamiin uhkiin ja riskeihin. Mitä korkeampi riski käsittelystä aiheutuu luonnollisen henkilön oikeuksille ja vapauksille, sitä perustellumpaa on yksityiskohtaisempi sääntely. Tällä seikalla on erityistä merkitystä arkaluonteisten tietojen käsittelyn osalta (PeVL 14/2018 vp, s. 5).

YTHS ei ole viranomainen. Sen vastuulle on luovutettu perustuslain 124 §:n sallimalla tavalla julkinen hallintotehtävä eli korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluiden tuottaminen opiskeluterveydenhuoltolain 8 §:n nojalla. YTHS on vastuussa potilasasiakirjarekisterin ylläpidosta ollen siten rekisterinpitäjä. Näin ollen YTHS:llä on perusteltu syy käsitellä henkilötietoja, kun ne ovat tarpeen edellä mainitun tehtävän suorittamiseksi, ja jos käsittelyä voidaan pitää oikeasuhtaisena. Tällaisia tietoja ovat opiskeluterveydenhuollon tuottamisen kannalta tarpeelliset tiedot. Lisäksi tässä esityksessä ei ole säädetty potilastietojen käsittelystä YTHS:ssä, jota säännellään erityislainsäädännössä. Lisäksi YTHS on liittynyt valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen (Kanta-palvelut) käyttäjäksi. Kanta-palveluista on oma lainsäädäntö, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettu laki (159/2007) , jossa huolehditaan lokivalvonnasta. Näin varmistetaan rekisteröidyn oikeuksien toteutuminen. Valtakunnallisissa tietojärjestelmäpalveluissa on huolehdittu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojen käsittelyn edellyttämistä teknisistä ja organisatorisista suojatoimista henkilötietojen suojaamiseksi asiattomalta pääsyltä tietoihin ja vahingossa tai laittomasti tapahtuvalta tietojen hävittämiseltä, muuttamiselta, luovuttamiselta, siirtämiseltä taikka muulta laittomalta käsittelyltä. YTHS on rekisterinpitäjä, ja se vastaa tietosuoja-asetuksen mukaisista rekisterinpitäjälle asetetuista velvollisuuksista. Nämä säilyvät nytkin ennallaan, eikä esitys aiheuta tähän muutoksia. Tässä ei esitetä säädettäväksi uutta rekisteriä eikä uutta rekisterinpitäjää, vaan tässä pyritään säätämään henkilötietojen tiedonsaannista laissa. Lisäksi esityksessä rajataan rekisterinpitäjän vallitsevia oikeuksia välttämättömään.

Rekisteröidyn oikeuksien toteutumisen kannalta esitetty sääntely on välttämätön. Nimittäin tällöin opiskelijan olisi aina opiskeluterveydenhuollon palveluita halutessaan tultava YTHS:n toimipisteelle todistamaan henkilöllisyytensä sekä oikeutensa käyttää opiskeluterveydenhuollon palveluita. YTHS ei saa antaa opiskeluterveydenhuollon palveluita muille kuin opiskeluterveydenhuoltolain 2 §:ssä mainituille korkeakouluopiskelijoille. Mikäli YTHS ei voisi tarkistaa opiskelijan käyttöoikeutta opiskeluterveydenhuollon palveluihin, opiskelijat saatettaisiin asettaa eriarvoiseen asemaan, koska kaikilla ei ole kompetenssia saapua henkilökohtaisesti YTHS:n toimipisteelle. Ongelmia saataisi ilmetä niin opiskeluterveydenhuollon palvelujen saatavuudessa kuin saavutettavuudessa, jos YTHS ei pystyisi esimerkiksi varaamaan riittävästi rokotteita tiettyjen alojen opiskelijoille. Pahimmillaan tämä voisi johtaa esimerkiksi opiskelijan työharjoittelun ja jopa opintojen viivästymiseen. Lisäksi eräät, opiskelijoiden kannalta tärkeän yhteisölliset tehtävät saattaisivat vaarantua ilman YTHS:n tiedonsaantioikeutta. Kyse on opiskelijan lakisääteisestä oikeudesta opiskeluterveydenhuollon palveluihin, joista hän on velvollinen maksamaan veroluonteisen terveydenhoitomaksun. Mainittu maksu voidaan kuitata opiskelijan saamasta sosiaalietuudesta, ja opintorahasta kuittaus voidaan tehdä jopa ilman opiskelijan suostumusta. Tarvittaessa maksu voidaan periä myös ulosottoteitse. Näin ollen YTHS:n tiedonsaantioikeudesta säätämättä jättäminen voisi aiheuttaa opiskelijalle eli rekisteröidylle suurta haittaa.

Rekisteröidyn oikeuksiin sisältää myös kielto-oikeus eli oikeus kieltää henkilötietojen käsittely. Tässä tapauksessa kielto-oikeus olisi kuitenkin erittäin ongelmallinen, koska kyse on opiskelijan lakisääteisestä oikeudesta, josta opiskelija on lisäksi mahdollisesta kiellosta huolimatta velvollinen maksamaan. YTHS ei voi antaa palvelujaan, mikäli opiskelijan oikeutta palveluihin ei voida varmistaa. Jos opiskelija siis kieltäisi henkilötietojensa käsittelyn, hän samalla tietoisesti luopuisi lakisääteisestä oikeudestaan opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Tästä kiellosta huolimatta opiskelija olisi velvollinen maksamaan terveydenhoitomaksun. Terveydenhoitomaksu on nimittäin pakollinen, vaikka opiskelija ei käyttäisi lainkaan YTHS:n tuottamia opiskeluterveydenhuollon palveluja. Maksu voidaan kuitata sosiaalietuudesta, jopa ilman suostumusta opintorahasta. Lisäksi maksu voidaan ulosmitata. Näin ollen kielto-oikeus olisi tässä hyvin ongelmallinen. Jos henkilötietojen käsittely perustuisi rekisteröidyn nimenomaiseen suostumukseen, ongelma olisi vastaavanlainen kuin kielto-oikeudessa, koska nimenomainen suostumus on voitava peruuttaa. Lisäksi kyse on YTHS:n lakisääteisen velvollisuuden suorittamisesta, jonka menestyksekkääseen suorittamiseen esitetty tiedonsaantioikeus on välttämätön. Tästäkään näkökulmasta rekisteröidyn nimenomaiseen suostumukseen perustuva tiedonsaantioikeus ei olisi kestävä eikä edes tarkoituksenmukainen.

Tässä esityksessä ei säädetä rekisteröidyn oikeudesta tulla informoiduksi, koska tässä perustetaan oikeus lakisääteiseen tiedonsaantiin. Tietosuoja-asetuksen mukaan rekisteröityä olisi informoitava henkilötietojen siirrosta. Tämä velvoite tule suoraan tietosuoja-asetuksesta, jota rekisterinpitäjän tulee noudattaa. Vastaisuudessa voitaisiin harkita keinoja, joilla rekisteröidyn oikeutta tulla informoiduksi edistettäisiin entisestään. Opiskelijalle voitaisiin esimerkiksi ilmoittaa opiskelupaikkaa vastaanottaessa tai lukuvuodelle ilmoittautuessa, että eräitä hänen tietojaan siirretään YTHS:lle. Ilmoituksessa voitaisiin yksilöidä tarkasti, mitä tietoja siirretään ja mihin, sekä millaisiin etuihin ja oikeuksiin tämä tiedonsiirto opiskelijan oikeuttaa. Tällaisen tiedottamisen voisi katsoa edistävän ainakin hyvää hallintotapaa ja rekisteröidyn oikeutta tulla informoiduksi.

Käsiteltävien tietojen määrästä ja massaluovutuksesta voi toisinaan aiheutua riskejä rekisteröidyn henkilötietojen suojalle. Näin ollen voidaan pitää tärkeänä, että sääntely on riittävän yksityiskohtaista ja selkeästi rajattu lainsäädännöllä, mitä tietoja tiedonsaantioikeus voi ylipäänsä kattaa. Tämän johdosta esityksessä on lueteltu yksityiskohtaisesti ja tarkkarajaisesti, mitä tietoja YTHS saa esitetyn tiedonsaantioikeutensa nojalla pyytää.

Ehdotetussa sääntelyssä on kuitenkin kyse myös tilanteesta, jossa oikeus opiskeluterveydenhuoltoon on olemassa, mutta opiskelija ei ole välttämättä sinne vielä hakeutunut. Esitystä on siten arvioitava siltä osin, että ovatko ehdotuksessa mainitut henkilötiedot välttämättömiä varmistamaan ennalta opiskelijoiden yhdenvertaisen mahdollisuuden hakeutua halutessaan opiskeluterveydenhuoltoon ilman kohtuutonta haittaa. Sääntelyä on arvioitava etenkin suhteessa perusoikeuksien yleisiin rajoittamisedellytyksiin. Toisaalta sääntely on yhteydessä perustuslain 19 §:n 3 momentissa taattuun oikeuteen saada riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Korkeakoulut ovat hankkineet henkilötiedot, joita esitetään tiedonsaantioikeuden alaisiksi, opintoja varten. Nyt näihin rekistereihin tallennettuja tietoa tarvittaisiin opiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa varten. Käyttötarkoitus siten muuttuisi, joskin tietosuoja-asetuksen 23 artiklan perusteella käyttötarkoitussidonnaisuudesta voidaan poiketa. Esityksen luovutussäännös on välttämätön ja oikeasuhtainen tietosuoja-asetuksen 23 artiklan 1 kohdan (e) alakohdan perusteella. Luovutussäännös on välttämätön, jotta opiskelijoille voidaan taata heille lainsäädännössä kuuluva oikeus opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Näin ollen käyttötarkoituksen muuttumista voidaan pitää perusteltuna.

Perusoikeuksien yleisten rajoittamisedellytysten mukaan perusoikeuksien rajoitusten on perustuttava lakiin. Niiden on oltava tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määritettyjä. Rajoitusten olennaisen sisällön tulee ilmetä laista. Rajoitusperusteiden tulee olla hyväksyttäviä. Rajoittamisen tulee olla painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatima. Tavallisella lailla ei voida säätää perusoikeuden ytimeen ulottuvaa rajoitusta. Rajoitusten on oltava suhteellisuusvaatimuksen mukaisia. Rajoitusten tulee olla välttämättömiä hyväksyttävän tarkoituksen saavuttamiseksi. Tarvittaessa on pohdittava, onko tavoite saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin. Rajoitus ei saa mennä pidemmälle kuin on perusteltua ottaen huomioon rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painavuus suhteessa rajoitettavaan oikeushyvään. Perusoikeuksia rajoitettaessa on huolehdittava riittävistä oikeusturvajärjestelyistä. Rajoitukset eivät saa olla ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. (PeVM 25/1994 vp, s. 5).

YTHS:n tiedonsaantioikeus on perustunut sopimusluonteiseen toimeksiantokäytäntöön, jossa opiskelijat eivät ole olleet osapuolena. Siten esitettyjen muutosten jälkeen opiskelijoiden henkilötietojen siirtämisestä olisi säädetty laissa tarkkarajaisesti ja täsmällisesti. Esitetyssä muutoksessa on määritetty tarkasti, mitä henkilötietoja tiedonsaanti koskee. Lisäksi pykäläehdotuksessa on määritetty tietopyynnön kohde eli korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon rekisterinpitäjät. Niin ikään pykäläehdotuksessa määritetään suoraan, mihin tarkoitukseen mitäkin henkilötietoja saa pyytää. Siten esitetyn pykälän sanamuodon on katsottava täyttävän tarkkarajaisuus- ja täsmällisyysvaatimukset sekä lailla säätämisen vaatimuksen. Esitetty sääntely ei ulotu perusoikeuden ytimeen. Pyydetyt tiedot ovat myös välttämättömiä esitykselle asetettujen tavoitteiden toteutumiseksi.

Vaihtoehtoiset ratkaisut eivät ole käytettävissä. Lähes kaikki esityksen tavoitteet jäävät toteutumatta, mikäli YTHS:llä ei ole mahdollisuutta tarkistaa opiskelijan oikeutta käyttää opiskeluterveydenhuollon palveluja. YTHS on poikkeuksellinen terveydenhuollon toimintayksikkö. Se ei saa tarjota opiskeluterveydenhuollon palvelujaan, elleivät opiskeluterveydenhuoltolain 2 §:ssä asetetut edellytykset täyty. Siten opiskelija on voitava yksilöidä ja hänen käyttöoikeutensa tarkistaa jo heti yhteydenottohetkellä. Lisäksi YTHS:lle on asetettu myös yhteisöllisiä velvollisuuksia kuten oppimisympäristöjen tarkastus. Eräillä opiskelijoilla on myös opintojensa luonteen vuoksi oikeus esimerkiksi tiettyihin rokotuksiin. YTHS:n on siten voitava ennalta varmistua, millaisia resursseja sen toiminta edellyttää, jotta esimerkiksi tietyt rokotteet voidaan hankkia ajoissa.

Rajoitus ei saa mennä pidemmälle kuin on perusteltua ottaen huomioon rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painavuus suhteessa rajoitettavaan oikeushyvään. Tietoja pyydetään vain siinä määrin, että opiskeluterveydenhuolto on henkilöllisesti ja alueellisesti yhdenvertaisesti saatavissa ja saavutettavissa. Sääntelyllä pyritään varmistamaan, että opiskeluterveydenhuolto kykenee saavuttamaan sille asetetut odotukset ja suoriutumaan velvoitteistaan vaadittu laatutaso toteutuen.

Jo nyt viranomaiset sekä julkista hallintotehtävää hoitavat muut tahot joutuvat käsittelemään kansalaisten henkilötietoja, joskus jopa ilman kansalaisen nimenomaista suostumusta. Esimerkiksi opiskeluterveydenhuoltolain 31 §:n 1 momentin mukaan Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä ja korvauksetta korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja korkeakouluilta terveydenhoitomaksun keräämistä varten tarvittavat tiedot. YTHS:lle esitettävä tiedonsaantioikeus vastaa luonteeltaan Kelan edellä mainittua tiedonsaantioikeutta kuitenkin sillä erolla, että YTHS tarvitsee esityksessä mainittuja tietoja turvatakseen opiskeluterveydenhuollon tarkoituksen toteutumisen. Näin ollen tämänkaltaista tiedonsaantioikeutta voidaan pitää yleisesti hyväksyttävänä, kun keinot, niiden käytön tarkoitus sekä niillä saavutettava tavoite ovat asianmukaisesti perusteltavissa. Sääntelyllä halutaan turvata opiskelijoiden etu. Samalla esityksen voidaan arvioida olevan omiaan edistämään opiskelijoiden oikeutta saada terveyden- ja sairaanhoitoa perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaisesti. YTHS:n tuottama opiskeluterveydenhuolto on erikoistunut opiskelijoiden opiskelukyvyn tukemiseen, aivan kuten työterveyshuolto on tarkoitettu tukemaan työntekijöiden työkykyä. Esityksen arvioidaan takaavan opiskelijoiden yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää opiskeluterveydenhuollon palveluita. Näin ollen voidaan pitää yleisesti hyväksyttävänä rajoittaa opiskelijoiden yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa esityksessä mainituin tarkoin edellytyksin.

Opiskelijoiden henkilötietojen käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän eli YTHS:n lakisääteisen tehtävän suorittamiseksi. Näin ollen kansallista sääntelyliikkumavaraa voidaan soveltaa ja säätää tarkemmin YTHS:n oikeudesta saada henkilötietoja, jotka ovat välttämättömiä tehtävän suorittamiseksi. Kansallinen liikkumavara pohjautuu keskeisiltä osin tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c ja e alakohtiin, eli tilanteisiin, joissa henkilötietojen käsittely perustuu rekisterinpitäjän lakisääteiseen tehtävään (c alakohta) tai jos se on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi (e alakohta). Tämä esitys perustuu tietosuoja-asetuksen 6 art. 1 kohdan c ja e alakohtiin.

Opiskelija on velvollinen maksamaan opiskeluterveydenhuollosta, jonka saatavuus ja saavutettavuus on taattu hänelle lainsäädännössä. Puuttuminen henkilötietojen ja yksityiselämän suojaan voidaan arvioida lieväksi suojeltavaan oikeushyvään kajoamiseksi. Esitys kuitenkin toisi opiskelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ennakoitavuutta ja selvyyttä, koska tiedonsiirrosta säädeltäisiin laintasoisesti. Tarkkarajainen sääntely myös takaa sen, ettei opiskelijoista kerätä tietoa, joiden ei voida katsoa olevan välttämättömiä tiedonsaantioikeuden perusteena olevaan tavoitteeseen nähden. Tämä on omiaan edistämään myös opiskelijan oikeusturvaa. Sääntely myös edistää yhdenvertaisuutta niin henkilöllisesti kuin alueellisesti. Voidaan siis katsoa, että esitettyjen muutosten tuoma hyöty opiskelijalle on paljon suurempi, kuin sääntelystä aiheutuva, perusoikeuksiin lievähköstä kajoamisesta aiheutuva haitta. Näin ollen esitystä voidaan pitää oikeasuhtaisena.

Perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Rajoitusperusteiden hyväksyttävyyden taustalla on opiskelijan lakiin perustuva oikeus saada tiettyjä palveluja. Hän joutuu myös maksamaan opiskeluterveydenhuollostaan, vaikkei sen tarjoamia palveluja käyttäisikään. Siten palveluiden on oltava yhdenvertaisesti kaikkien opiskelijoiden saatavilla. Taustalla vaikuttaa myös julkinen intressi tukea opiskelijoiden opiskelukykyä tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuus hyödyntää opiskeluterveydenhuoltoa, joka on erikoistunut vastaamaan kyseisen väestönosan tarpeisiin ja elämäntilanteeseen. YTHS:n toiminta on nimittäin muodostunut merkittäväksi osaksi opiskeluterveydenhuollon palvelutuotantoa. Vakiintuneena palvelujen tuottajana YTHS on tutkinut ja kehittänyt opiskeluterveydenhuollon palvelujen sisältöä ja laatua. Lisäksi se on ottanut käyttöön opiskelijalähtöisiä palvelumuotoja kuten esimerkiksi etäpalveluja ja muita digitaalisia palveluja. YTHS:n toiminta on valtakunnallista, ja se mahdollistaa palveluihin hakeutumisen ja hoidon saamisen aiempaa joustavammin eri puolilta maata. Asiakaslähtöisyyden näkökulmasta järjestelmä vastaa opiskelijan yksilökohtaisiin tarpeisiin ja tukee opiskelijan opiskelukykyä ja hyvinvointia ( HE 145/2018 vp , s. 76).

Opiskeluterveydenhuollon palveluista opiskelijalle koituvaa hyötyä voidaan siten pitää suurena. Tämä edellyttää, että YTHS:n toimintaedellytykset ovat riittävän turvattuja jatkossakin. Tiedonsaantioikeuden säätämisen ansiosta opiskelija voisi luottaa siihen, että hänen läsnäoloilmoittautumisensa myöskin suo tosiasiallisesti hänelle mahdollisuuden hakeutua opiskeluterveydenhuollon palvelujen piiriin ilman kohtuutonta vaivaa. Voidaan katsoa, että esityksen opiskelijalle tuottama hyöty on merkittävästi suurempi, kuin siitä hänelle aiheutuva perustuslain 10 §:n mukaiseen yksityiselämän suojaan kajoava haitta. Esitetyn muutoksen jälkeen opiskeluterveydenhuollon saavutettavuus olisi yhdenvertaisesti taattu koko Suomen alueella, koska opiskelija ei olisi täysin riippuvainen YTHS:n toimipisteiden sijainneista. Vaihtoehtoiset keinot voisivat muodostua kohtuuttoman hankaliksi opiskelijan arjen sujuvuuden sekä palveluiden oikea-aikaisen saatavuuden ja saavutettavuuden kannalta. Opiskelija on joka tapauksessa velvoitettu maksamaan opiskeluterveydenhuollostaan riippumatta aikomuksistaan hyödyntää palveluita. Näin ollen YTHS:n on kyettävä tarjoamaan palveluitaan yhdenvertaisesti riippumatta opiskelijan omasta aktiivisuudesta palvelujen käyttämisessä.

Lisäksi ilman riittävää tiedonsaantioikeutta YTHS:n mahdollisuus järjestää terveyskysely ensimmäisen vuoden opiskelijoille voisi vaikeutua merkittävästi. Jo nyt YTHS:n arvion mukaan terveyskyselyn vastausprosentti on niin heikko, ettei se riitä täyttämään terveyskyselyn järjestämiselle asetettuja edellytyksiä. Niin ikään YTHS:llä on tiettyihin opintoaloihin liittyviä velvoitteita esimerkiksi rokotussuojaan liittyen. Näihin velvoitteisiin YTHS:llä on oltava mahdollisuudet varautua riittävästi ennalta. Muutoin opiskelijan oikeus tiettyihin palveluihin voisi vaarantua saatavuusongelmien vuoksi. Pahimmassa tapauksessa tämä voisi johtaa esimerkiksi työharjoittelun ja sitä kautta jopa opintojen viivästymiseen. Ehdotettu säännös olisi katsottava näin ollen siitä koituvien hyötyjensä vuoksi oikeasuhtaiseksi verrattuna opiskelijan yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan kajoavaan lievään haittaan. Lisäksi ehdotettu tiedonsaantioikeussäännös olisi omiaan edistämään julkisen vallan perustuslain 19 §:n 3 momentista ilmenevää velvollisuutta turvatta jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistää väestön terveyttä.

YTHS saa jo nyt laajasti tietoa opiskelijan opinnoista sekä hänen yksilöintitietojaan. Esitettyjen muutosten jälkeen opiskelijoiden henkilötietojen siirtäminen perustuisi lakiin. Tiedonsaantioikeudenalaiset henkilötiedot ilmenisivät esitettyjen muutosten voimaan tulon jälkeen suoraan laista. Tämä toisi oikeustilaan myös ennakoitavuutta. Esitys myös edistäisi opiskelijoiden oikeusturvaa, koska henkilötietojen käsittely olisi riittävän täsmällisesti ja tarkkarajaisesti rajattua sekä lailla säädettyä. Säätämällä tiedonsaantioikeudesta laintasoisesti tiedonsiirtomenettely olisi sopusoinnussa myös laillisuusperiaatteen kanssa.

Henkilötunnuksen käsittelystä säädetään tietosuojalain 29 §:ssä. Henkilötunnusta saa käsitellä esimerkiksi silloin, kun rekisteröidyn yksiselitteinen yksilöiminen on tärkeää laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjän oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi (29 §, 1 mom. 1 ja 2 kohdat). Esityksessä ei kuitenkaan ole kyse henkilötunnuksen käsittelystä vaan henkilötunnuksen ja eräiden muiden rajattujen tietojen saamisesta.

Esitetty tiedonsaantioikeus on välttämätön, koska muut vaihtoehdot eivät olisi käytettävissä korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon yhdenvertaisen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi. YTHS:lle ei ole suostuttu luovuttamaan sen tarvitsemia tietoja ilman laissa erikseen säädettyä tiedonsaantioikeutta. Opiskeluterveydenhuoltolain 4 §:n 1 momentin perusteella YTHS:ään sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999; julkisuuslaki) opiskeluterveydenhuoltolaissa tarkoitettujen tehtävien osalta. Julkisuuslain 4 §:n 2 momentin mukaan mitä viranomaisesta säädetään, koskee myös lain tai asetuksen taikka lain tai asetuksen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen perusteella julkista tehtävää hoitavia yhteisöjä, laitoksia, säätiöitä ja yksityisiä henkilöitä niiden käyttäessä julkista valtaa. Kuitenkin julkisuuslain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan viranomainen voi antaa toiselle viranomaiselle tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta, jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty. Näin ollen YTHS:n tiedonsaantioikeudesta tulee säätää laissa erikseen.

Edellä esitetyin perustein esityksen on katsottava riittävällä tavalla turvaavan perustuslain 10 §:ssä yksityiselämän suojalle asetetut edellytykset. Hallitus näin ollen katsoo, että esitys voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Ponsi

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

31 a §Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön oikeus saada tietoja