GP 44/2014 | Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välisen assosiaatiosopimuksen hyväksymiseksi sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta | Government proposals

Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välisen assosiaatiosopimuksen hyväksymiseksi sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Administrative sector: Ulkoministeriö
Date of Issue: 24.4.2014
Text of the proposal: Finnish
State of processing: Käsitelty
Handling information: Eduskunta.fi 44/2014

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välillä allekirjoitetun assosiaatiosopimuksen sekä lain sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimus on luonteeltaan sekasopimus, jonka määräykset kuuluvat osittain jäsenvaltion ja osittain Euroopan unionin toimivaltaan.

Euroopan unionin ja Keski-Amerikan valtioiden yhteistyön taustalla on vuonna 1984 käynnistynyt poliittinen vuoropuhelu eli San José-dialogi. EY ja Keski-Amerikka tekivät vuonna 1993 yhteisen puitesopimuksen, joka tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1999. Toukokuussa 2002 osapuolet sopivat poliittista dialogia ja yhteistyötä koskevan sopimuksen neuvottelujen aloittamisesta. Sopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2003 Roomassa. EU:n ja Keski-Amerikan väliset assosiaatio- ja vapaakauppasopimusneuvottelut julistettiin avattaviksi Wienin huippukokouksessa vuonna 2006. Assosiaatiosopimusneuvottelut saatiin päätökseen toukokuussa 2010. Keski-Amerikan maista assosiaatiosopimus koskee Costa Ricaa, El Salvadoria, Guatemalaa, Hondurasia, Nicaraguaa ja Panamaa.

Assosiaatiosopimus on kokonaisvaltainen sopimus, jonka tavoitteena on vahvistaa osapuolten välistä suhdetta poliittisen vuoropuhelun, yhteistyön ja kaupankäynnin alueilla vastavuoroisuuteen ja yhteiseen etuun pohjautuen. Sopimuksella pyritään lujittamaan Keski-Amerikan sisäistä integraatioprosessia ja edistämään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävää kehitystä.

Sopimus tulee voimaan sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen hyväksymismenettelyjensä päätökseen saattamisesta. Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin sopimus tulee voimaan.

Yleisperustelut

1Johdanto

Euroopan unionin ja Keski-Amerikan valtioiden välisen yhteistyön taustalla on vuonna 1984 käynnistynyt poliittinen vuoropuhelu eli San José-dialogi. Dialogi syntyi halusta tukea rauhankehitystä sisällissotien repimässä Keski-Amerikassa. EY ja Keski-Amerikka tekivät vuonna 1993 yhteisen puitesopimuksen, joka tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1999. Toukokuussa 2002 osapuolet sopivat poliittista dialogia ja yhteistyötä koskevan sopimuksen neuvottelujen aloittamisesta. Sanottu sopimus allekirjoitettiin 15 päivänä joulukuuta 2003 Roomassa. EU:n ja Keski-Amerikan väliset assosiaatio- ja vapaakauppasopimusneuvottelut julistettiin avattaviksi vuonna 2006. Assosiaatiosopimusneuvottelut saatiin päätökseen toukokuussa 2010. Keski-Amerikan maista assosiaatiosopimus koskee seuraavia maita: Costa Rica, El Salvador, Guatemala, Honduras, Nicaragua ja Panama.

Sopimus sisältää kolme pilaria: poliittinen dialogi, yhteistyö ja vapaakauppa. Poliittista vuoropuhelua koskevassa osiossa tavoitteeksi on asetettu poliittisen kumppanuuden luominen rauhaa, demokratiaa, lainmukaisuutta, hyvää hallintoa, ihmisoikeuksia, ja kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Yhteistyötä koskevan osion päätavoitteina on vahvistaa turvallisuutta, sosiaalista koheesiota sekä taloudellista kasvua. Sopimuksen kauppaa koskeva osa on sisällöltään EU:n vapaakauppasopimuksia vastaava. Kauppaa koskevaan osaan sisältyy velvoitteita muun muassa tullien ja kaupan teknisten esteiden poistamisesta, palveluiden kaupan sekä investointien markkinoillepääsystä, teollis- ja tekijänoikeuksista, pääsystä julkisia hankintoja koskeviin kilpailuihin sekä työvoimaa ja ympäristöä koskevien normien täytäntöönpanosta.

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välinen assosiaatiosopimus on sekasopimus, jonka määräykset kuuluvat osittain unionin ja osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan. Näin ollen jäsenvaltiot ovat osapuolia Euroopan unionin lisäksi, ja sopimus edellyttää sekä unionin että jäsenvaltioiden hyväksymistä.

2Nykytila ja sen arviointi

EU:n ja Keski-Amerikan välisen yhteistyön sopimuspohjainen perusta on puitesopimus vuodelta 1993. Alueiden välinen poliittisen dialogin ja yhteistyön sopimus allekirjoitettiin Roomassa joulukuussa 2003. Suomella on Costa Rican kanssa viisumivapaussopimus (SopS 36/1971), El Salvadorin kanssa viisumivapaussopimus (SopS 46/1971) ja sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta (SopS 10/2003), Guatemalan kanssa viisumivapaussopimus (SopS 56/1975) ja sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta (SopS 107/2006), Hondurasin kanssa viisumivapaussopimus (SopS 32/1978), Nicaraguan kanssa viisumivapaussopimus (SopS 22/1987) sekä Panaman kanssa viisumivapaussopimus (SopS 33/1978) ja sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta (SopS 101/2010).

EU:n vienti alueelle vuonna 2012 oli 33,5 miljardia euroa ja tuonti 29,1 miljardia euroa. EU tuo Keski-Amerikasta pääasiassa toimisto- ja tietoliikennelaitteita ja maataloustuotteita. EU vie Keski-Amerikkaan lähinnä koneita ja kuljetuskalustoa, mutta myös kemikaaleja.

Vuonna 2012 Suomen vienti Costa Ricaan oli 8,3 miljoonaa euroa, El Salvadoriin 4,3 miljoonaa euroa, Guatemalaan 4,6 miljoonaa euroa, Hondurasiin 2 miljoonaa euroa, Nicaraguaan 0,5 miljoonaa euroa ja Panamaan 7,8 miljoonaa euroa. Suomen tuonti Costa Ricasta oli 31 miljoonaa euroa, El Salvadorista 1,1 miljoonaa euroa, Guatemalasta 8,7 miljoonaa euroa, Hondurasista 14,1 miljoonaa euroa, Nicaraguasta 10,2 miljoonaa euroa ja Panamasta 21,5 miljoonaa euroa. Suomi tuo alueelta lähinnä kahvia ja banaaneja. Tyypillisiä vientitavaroita ovat esimerkiksi teollisuuden voimakoneet ja laitteet.

Suomen suhteiden järjestämistä Keski-Amerikan maihin Euroopan unionin puitteissa tehtävällä assosiaatiosopimuksella voidaan pitää tarkoituksenmukaisena.

3Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Assosiaatiosopimuksen tavoitteena on vahvistaa ja lujittaa osapuolten välisiä suhteita poliittiseen vuoropuheluun, yhteistyöhön ja kauppaan perustuen. Sopimuksen läpileikkaavana teemana on demokratian ja ihmisoikeuksien, kestävän kehityksen, hyvän hallinnon ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen ja edistäminen.

Sopimuksen poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevien osioiden päätavoitteina on rauhan, demokratian, lainmukaisuuden, hyvän hallinnon ja ihmisoikeuksien vahvistaminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävää kehitystä edistämällä. Sopimuksen poliittisessa osassa osapuolet sopivat yhteistyön vahvistamisesta aseidenriisunnan osalta. Osapuolet sopivat tukevansa kansainvälisiä poliittisia toimia kehityksen rahoittamiseksi, ja yhteistyön vahvistamisesta kansainvälisesti sovittujen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Osapuolet tunnustavat alueidensa väliseen muuttoliikkeeseen liittyvän yhteisen hallinnoinnin merkityksen. Osapuolet sitoutuvat myös dialogin edistämiseen koskien ympäristöä ja kestävää kehitystä Rion julistuksen (1992) mukaisesti.

Yhteistyötä koskevassa osiossa sovitaan, että yhteistyön tulee olla yhdenmukaista osapuolimaiden omien kehityspoliittisten toimien ja strategioiden kanssa. Osapuolet pyrkivät edistämään kansalaisyhteiskunnan ja paikallisten viranomaisten osallistumista, ja korostavat sosiaalisen kehityksen merkitystä taloudellisen kehityksen rinnalla. Sosiaalisen suojelun ja työllisyyden osalta sopimuksessa luvataan tehdä yhteistyötä aktiviteeteilla ja ohjelmilla, jotka tähtäävät takaamaan kaikille kunnollista työtä, toimivat työmarkkinat sekä kattavan sosiaaliturvan. Osapuolet sitoutuvat yhteistyöhön myös koulutuksen osalta ja tehokkaiden terveydenhuoltojärjestelmien kehittämisen osalta.

Sopimuksen kauppaa koskevaan osaan sisältyy velvoitteita muun muassa tullien ja kaupan teknisten esteiden poistamisesta, palveluiden kaupan sekä investointien markkinoillepääsystä, teollis- ja tekijänoikeuksista, pääsystä julkisia hankintoja koskeviin kilpailuihin sekä työvoimaa ja ympäristöä koskevien normien täytäntöönpanosta. Kaupan osalta sopimuksen keskeiset hyödyt saadaan tullien alentamisen tai poiston, tullimenettelyjen yksinkertaistamisen, teknisten määräysten, standardien ja vaatimuksenmukaisuuden lähentämisen sekä terveys- ja hygienianormien yhtenäistämisen kautta. Palveluiden kaupan ja investointien osalta sopimus edistää toimintaympäristön ennakoitavuutta, mikä puolestaan edistää investointeja ja kansainvälisten palveluiden tarjontaa alueella. Sopimuksen arvioidaan tuovan hyötyä EU:lle vuosittain 2,3 miljardin euron arvosta ja Keski-Amerikan alueelle 2,6 miljardin euron arvosta. Vähentyneiden kaupanesteiden sekä vakaamman toimintaympäristön myötä sopimus parantaa myös suomalaisyritysten viennin ja tuonnin edellytyksiä.

Sopimuksella pyritään edistämään myös alueellista integraatiota, kulttuurista ja audiovisuaalista yhteistyötä, tietoyhteiskunnan kehittämistä sekä tiede- ja teknologiayhteistyötä.

Sopimukseen sisältyy poliittisia standardilausekkeita, jotka koskevat muun muassa EU:n keskeisimpiä arvoja, ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta sekä joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä. Sopimukseen sisältyy myös lauseke, joka mahdollistaa viimekädessä sopimuksen soveltamisen keskeyttämisen sopimuksen 355 artiklassa määrätyn neuvottelu- ja sanktiomekanismin mukaisesti tilanteessa, jossa mainittuja lausekkeita rikotaan räikeästi.

Sopimuksella luodaan sekä assosiaationeuvosto että assosiaatiokomitea, joiden tukena on joukko alakomiteoita, joissa käsitellään sopimuksen kauppaa koskevan osan eri aihealueita. Järjestelmään kuuluu myös kahdenvälinen valtioiden tai osapuolten välinen riitojenratkaisumenettely.

Esityksen tavoitteena on hankkia eduskunnan hyväksyminen sopimukselle. Esitys sisältää myös ehdotuksen niin sanotuksi blankettilaiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä ehdotuksen laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten väliaikaisesta soveltamisesta.

4Esityksen vaikutukset

4.1Taloudelliset vaikutukset

Sopimuksella ei ole suoria vaikutuksia valtion talousarvioon. Sopimuksella on Euroopan unionin ja Keski-Amerikan kauppavaihdolle suuri merkitys sen vapauttaessa kauppaa, palveluita, investointeja sekä julkisia hankintoja. Sopimus tarjoaa taloudellisen yhteistyön ja kaupan osalta myös Suomelle ja suomalaisille yrityksille entistä paremmat yhteistyö- ja vientimahdollisuudet Keski-Amerikan kanssa.

4.2Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Sopimuksella ei ole suoria vaikutuksia viranomaisten toimintaan. Sopimuksella perustettavien assosiaationeuvoston, assosiaatiokomitean sekä alakomiteoiden kokouksista johtuvat tehtävät voidaan hoitaa tavanomaisen käytännön edellyttämällä tavalla nykyisellä henkilöstöllä.

4.3Ympäristövaikutukset

Sopimuksella ei ole välittömiä ympäristövaikutuksia. Sopimuksen keskeisiin periaatteisiin sisältyy kuitenkin kestävän talouden ja ympäristönormien kunnioittaminen ja edistäminen osapuolten kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.

4.4Yhteiskunnalliset vaikutukset

Sopimuspuolet sitoutuvat demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseen sekä joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen. Osapuolet sitoutuvat työoikeuksien suojeluun ja edistämiseen ja sopimus sisältää myös vaatimuksia koskien työelämän standardeja. Vaikka sopimuksella ei voida katsoa olevan välittömiä yhteiskunnallisia vaikutuksia Suomessa, sillä voidaan arvioida olevan myönteistä merkitystä hyvän hallinnon, demokratian ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumiselle Keski-Amerikassa.

5Asian valmistelu

5.1Asian valmistelu Euroopan unionissa

Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan (EU-LAC) huippukokouksessa Meksikon Guadalajarassa toukokuussa 2004 sovittiin pyrkimyksestä tehdä alueiden välille assosiaatiosopimus ja vapaakauppa-alue. Luxemburgin ministerikokouksen ja ad hoc-työryhmän perustamisen jälkeen EU:n ja Keski-Amerikan väliset assosiaatio- ja vapaakauppasopimusneuvottelut julistettiin avattaviksi Wienin huippukokouksessa 12 ja 13 päivänä toukokuuta 2006. Neuvosto antoi valtuudet neuvotteluille huhtikuussa 2007 ja neuvottelut käynnistettiin virallisesti saman vuoden lokakuussa. Neuvotteluissa EU:ta on edustanut Euroopan komissio.

Ensimmäinen neuvottelukierros käytiin EU:n ja Keski-Amerikan maiden Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin ja Nicaraguan kesken San Joséssa Costa Ricassa lokakuussa 2007. Toinen kierros käytiin Brysselissä helmikuussa 2008. Kaiken kaikkiaan neuvottelukierroksia järjestettiin kahdeksan.

Panama, joka oli aiemmin osallistunut kokouksiin tarkkailijana, esitti 21 päivänä syyskuuta 2009 virallisen ehdotuksensa liittymisestään EU:n ja Keski-Amerikan välisiin neuvotteluihin. Neuvosto muutti neuvotteluohjeita 10 päivänä maaliskuuta 2010, ja Panaman mukaantulo virallistettiin. Keski-Amerikan maista assosiaatiosopimus koskee näin seuraavia maita: Costa Rica, El Salvador, Guatemala, Honduras, Nicaragua ja Panama. Neuvottelut saatettiin päätökseen toukokuussa 2010.

EU:n jäsenvaltioille on tiedotettu neuvottelujen etenemisestä säännöllisesti Latinalaisen Amerikan työryhmässä ja kauppapoliittisessa komiteassa neuvotteluiden aikana. Euroopan parlamentille on tiedotettu kansainvälisen kaupan valiokunnan ja Keski-Amerikan maista vastaavan valiokunnan välityksellä.

Sopimus on sekasopimus eli sen osapuolina ovat sekä unioni että sen jäsenvaltiot. Suuren osan sopimuksen määräyksistä voidaan katsoa kuuluvan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Komissio perusteli aluksi sopimuksen sekasopimusluonnetta kulttuuripöytäkirjaan sisältyvillä sitoumuksilla. Enemmistö jäsenmaista, Suomi mukaan lukien, olivat kuitenkin sitä mieltä, että sopimuksen kaupallinen osa sisältää muitakin kuin unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvia määräyksiä, joita ei tule soveltaa väliaikaisesti, kuten teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavan menettelyn rikosseuraamuksia koskeva artikla (artikla 271).

EU ja Keski-Amerikan valtiot (Costa Rica, El Salvador, Guatemala, Honduras, Nicaragua ja Panama) allekirjoittivat sopimuksen 29 päivänä kesäkuuta 2012 Tegucigalpassa, Hondurasissa. Allekirjoitusprosessin helpottamiseksi komissio pyysi Euroopan unionin jäsenmaita allekirjoittamaan sopimuksen viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2012 ulkoasiainneuvostossa. Suomi allekirjoitti sopimuksen ulkoasiainneuvostossa 14 päivänä toukokuuta 2012. Euroopan parlamentin hyväksyntä sopimukselle saatiin 11 päivänä joulukuuta 2012.

5.2Asian kansallinen valmistelu

Sopimuksen neuvotteluvaiheita ja sopimustekstiä on käsitelty ulkosuhdejaostossa ja kauppapoliittisessa jaostossa. Eduskunnalle on annettu tietoja eri käsittelyvaiheiden aikana. Komissiolle annetuista neuvotteluvaltuuksista annettiin tietoja E-kirjeellä 31 päivänä tammikuuta 2007 (E 158/2006 vp.), jatkokirjeillä neuvotteluiden sisällöstä 15 päivänä maaliskuuta 2010 sekä 21 päivänä kesäkuuta 2011 (E 111/2009 vp.) Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta totesi 18 päivänä syyskuuta 2009 ja 26 päivänä maaliskuuta 2010, ettei asian suhteen ryhdytä toimenpiteisiin. Komission ehdotuksista neuvoston päätöksiksi sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta sekä tekemisestä toimitettiin 23 päivänä helmikuuta 2012 U-kirjelmä (U6/2012 vp). Sopimuksen allekirjoittamista ja väliaikaista soveltamista sekä tekemistä koskevan U-kirjelmän osalta suuri valiokunta yhtyi ulkoasiainvaliokunnan kannanoton mukaisesti valtioneuvoston kantaan (SuVX 47/2012 vp). Hallituksen esitys on valmisteltu ulkoasiainministeriössä. Hallituksen esityksestä pyydettiin lausunnot liikenne- ja viestintäministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, oikeusministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, valtiovarainministeriöstä ja Ahvenanmaan maakuntahallitukselta. Lausunnot saatiin liikenne- ja viestintäministeriöltä, oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä ja Ahvenanmaan maakuntahallitukselta. Liikenne- ja viestintäministeriöllä ja oikeusministeriöllä ei ollut huomautettavaa hallituksen esitykseen. Valtiovarainministeriöltä saatujen huomioiden osalta muutoksia ei tarvittu. Ahvenanmaan maakuntahallituksen lausunnon pohjalta tarkennettiin voimaantulokappaletta Ahvenanmaan osalta.

Yksityiskohtaiset perustelut

1Sopimuksen sisältö ja sen suhde Suomen lainsäädäntöön

Johdanto. Sopimuksen johdannossa vahvistetaan osapuolten sitoutuminen ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa määriteltyihin demokratian periaatteisiin ja perusluonteisiin ihmisoikeuksiin. Ilmaistaan osapuolten sitoutuminen oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan periaatteiden noudattamiseen sekä yhteistyöhön köyhyyden poistamisen, työpaikkojen luomisen ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Johdannossa osapuolet vahvistavat pitävänsä tärkeinä kansainvälistä kauppaa ohjaavia periaatteita ja sääntöjä, erityisesti niitä, jotka sisältyvät Maailman kauppajärjestöstä perustamisesta tehtyyn Marrakeshin sopimukseen, jäljempänä WTO-sopimus , ja sen liitteenä oleviin monenvälisiin sopimuksiin, sekä tarvetta soveltaa näitä periaatteita ja sääntöjä avoimesti ja syrjimättömästi.

I OSA: YLEISET JA INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET

I OSASTO: SOPIMUKSEN LUONNE JA SOVELTAMISALA

1 artikla . Artiklassa osapuolet vahvistavat sitoutumisensa ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa määriteltyjen demokratian periaatteiden ja perusihmisoikeuksien sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen. Kohta on määritelty sopimuksen olennaiseksi osaksi. Osapuolet vahvistavat sitoutuneensa edistämään kestävää kehitystä, ottamalla huomioon erityisesti vuosituhannen kehitystavoitteet sekä noudattamaan hyvää hallintotapaa.

2 artikla . Artiklassa osapuolet sopivat, että sopimuksen tavoitteena on vahvistaa osapuolten välisiä suhteita assosiaatiolla, joka perustuu kolmeen osaan eli poliittiseen vuoropuheluun, yhteistyöhön ja kauppaan. Artiklassa sovitaan poliittisen kumppanuuden kehittämisestä, alueiden välisen yhteistyön lisäämisestä kestävän kehityksen saavuttamiseksi sekä alueiden välisten kauppasuhteiden laajentamisesta WTO-sopimuksen ja tämän sopimuksen IV osan mukaisesti.

3 artikla . Artiklassa osapuolet sopivat kohtelevansa toisiaan tasavertaisesti. Sovitaan, että sopimuksen määräykset eivät millään tavalla rajoita yhdenkään Keski-Amerikka-osapuolen tasavallan täysivaltaisuutta.

II OSASTO: INSTITUTIONAALINEN KEHYS

4-6 artikla . Artikloissa sovitaan assosiaationeuvoston perustamisesta, kokoonpanosta, kokoontumisista tehtävistä ja päätösvallasta. Osapuolet sopivat, että assosiaationeuvosto koostuu EU-osapuolen ja Keski-Amerikka-osapuolen kunkin tasavallan ministeritason edustajista, ottaen huomioon kussakin istunnossa käsiteltävät asiat (poliittinen vuoropuhelu, yhteistyö ja/tai kauppa). Puheenjohtajana toimii vuorotellen EU-osapuolen edustaja ja Keski-Amerikka-osapuolen jonkin tasavallan edustaja työjärjestyksen mukaisesti. Sovitaan, että assosiaationeuvosto kokoontuu säännöllisesti, enintään kahden vuoden välein.

Assosiaationeuvosto kokoontuu lisäksi olosuhteiden niin vaatiessa, ja tarvittaessa myös valtioiden tai hallitusten päämiesten tasolla. Assosiaationeuvoston tehtävänä on seurata sopimuksen tavoitteiden saavuttamista, valvoa sopimuksen täytäntöönpanoa sekä tarkastella sopimuksen yhteydessä esille tulevia merkittäviä kysymyksiä sekä osapuolten tekemiä ehdotuksia ja suosituksia. Sovitaan, että assosiaationeuvosto voi käyttää osapuolia sitovaa päätösvaltaa sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä antaa aiheellisia suosituksia. Assosiaationeuvosto tekee päätöksiä ja antaa suosituksia osapuolten yhteisellä sopimuksella, ja niiden edellytyksenä on Keski-Amerikka-osapuolen tasavaltojen yksimielisyys.

7 artikla . Artiklassa sovitaan, että assosiaationeuvostoa avustaa assosiaatiokomitea. Assosiaatiokomitea koostuu EU-osapuolen ja Keski-Amerikka-osapuolen kunkin tasavallan korkean tason virkamiesedustajista, huomioon ottaen kussakin istunnossa käsiteltävät asiat (poliittinen vuoropuhelu, yhteistyö ja/tai kauppa). Assosiaatiokomitean puheenjohtajana toimii vuorotellen kummankin osapuolen edustaja, ja se kokoontuu yleensä kerran vuodessa vuorotellen Brysselissä ja Keski-Amerikassa. Assosiaatiokomitea vastaa tämän sopimuksen yleisestä täytäntöönpanosta, ja sen työjärjestyksen vahvistaa assosiaationeuvosto.

8 artikla . Artiklassa sovitaan yhteistyöasioiden alakomitean sekä muiden assosiaatiokomiteaa avustavien alakomiteoiden perustamisesta. Alakomitean puheenjohtajana toimii vuorotellen EU-osapuolen edustaja ja Keski-Amerikka-osapuolen jonkin tasavallan edustaja vuoden kerrallaan. Alakomiteat kokoontuvat vähintään kerran vuodessa. Assosiaationeuvosto vahvistaa alakomiteoiden työjärjestyksen, jossa määritellään alakomiteoiden kokoonpano, tehtävät ja toimintatavat.

9 artikla . Artiklassa sovitaan parlamentaarisen assosiaatiovaliokunnan perustamisesta. Se koostuu Euroopan parlamentin ja Keski-Amerikan parlamentin ( Parlamento Centroamericano , PARLACEN) jäsenistä sekä niiden Keski-Amerikka osapuolen tasavaltojen tapauksessa, jotka eivät ole PARLACENin jäseniä, näiden kansalliskongressin edustajista. Molemmat osapuolet toimivat vuorotellen puheenjohtajana. Parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta vahvistaa työjärjestyksensä. Se voi pyytää assosiaationeuvostolta tämän sopimuksen täytäntöönpanoa koskevia tietoja, ja antaa assosiaationeuvostolle suosituksia.

10 artikla . Artiklassa sovitaan neuvoa-antavan sekakomitean perustamisesta. Se koostuu Euroopan talous- ja sosiaalikomitean edustajista, Keski-Amerikan integraatiojärjestelmän neuvoa-antavasta komiteasta ( Comité Consultivo del Sistema de la Integración Centroamericana, CC-SICA ) ja taloudellisen yhdentymisen neuvoa-antavasta komiteasta ( Comité Consultivo de Intergación Económica, CCIE ). Neuvoa-antava sekakomitea vahvistaa työjärjestyksensä, ja sen tehtävänä on edistää Euroopan unionissa ja Keski-Amerikassa toimivien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä sekä välittää assosiaationeuvostolle sopimuksen täytäntöönpanoa koskevat kansalaisyhteiskunnan järjestöjen näkemykset.

11 artikla . Artiklassa sovitaan, että osapuolet edistävät Euroopan unionin ja Keski-Amerikan kansalaisyhteiskuntien edustajien välisiä tapaamisia, ja järjestävät säännöllisesti kokouksia näiden edustajien välille tiedottaakseen heille sopimuksen täytäntöönpanosta ja pyytääkseen heiltä tähän liittyviä ehdotuksia.

II OSA: POLIITTINEN VUOROPUHELU

12 artikla . Artiklassa osapuolet sopivat poliittisen vuoropuhelunsa tavoitteista. Tavoitteiksi sovitaan demokratian, rauhan, ihmisoikeuksien, oikeusvaltion, hyvän hallinnon ja kestävän kehityksen kunnioittamiseen ja edistämiseen perustuvan poliittisen kumppanuuden kehittäminen, yhteisten arvojen ja periaatteiden puolustaminen ja edistäminen erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien, jäljempänä YK , piirissä, YK:n organisaation vahvistaminen, poliittisen vuoropuhelun tehostaminen sekä yhteistyön tekeminen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

13 artikla . Artiklassa sovitaan poliittisen vuoropuhelun kattamista aloista, joita ovat muun muassa alueellinen yhdentyminen, oikeusvaltio, hyvä hallinto, demokratia, ihmisoikeudet, alkuperäiskansojen oikeuksien edistäminen, sukupuolten tasa-arvo, kansainvälisen yhteistyön rakenne ja suunta, muuttoliike, köyhyyden vähentäminen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, työelämän perusnormit, ympäristönsuojelu ja luonnonvarojen kestävä hoito, alueellinen turvallisuus ja vakaus, korruptio, huumausaineet, kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus, pienaseiden laiton kauppa, terrorismin torjunta sekä konfliktien ehkäiseminen ja rauhanomainen ratkaiseminen.

14 artikla . Artiklassa osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä tavanomaisia aseita koskevan aseidenriisunnan alalla, edistävänsä jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämistä sekä tekevänsä yhteistyötä pienaseiden ja kevyiden aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman kaupan torjunnassa ja laillisen kaupan sääntelyssä. Osapuolet sitoutuvat täytäntöön panemaan asiaan liittyvät kansainväliset velvoitteensa.

15 artikla . Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ja osallistuvansa joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen estämiseksi noudattamalla ja täytäntöön panemalla kansainvälisistä aseidenriisunta- ja asesulkusopimuksista johtuvia velvoitteitaan ja muita asiaa koskevia kansainvälisiä velvoitteita kaikilta osin. Osapuolet sopivat, että tämä määräys on sopimuksen olennainen osa. Lisäksi osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä aseiden leviämisen estämiseksi toteuttamalla toimia kaikkien muiden asianmukaisten kansainvälisten sopimusten allekirjoittamiseksi, ratifioimiseksi tai niihin liittymiseksi tapauksesta riippuen. Osapuolet sopivat myös luovansa tehokkaan kansallisen vientivalvontajärjestelmän, jolla valvotaan joukkotuhoaseisiin liittyvien tavaroiden vientiä ja kauttakulkua sekä kaksikäyttöteknologian joukkotuhoaseisiin liittyvää loppukäyttöä. Kaksikäyttötuotteiden valvonnasta on neuvoston tasolla annettu neuvoston asetus (EY) No 428/2009 kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta. Kansallisesti vientivalvontajärjestelmästä on säädetty laissa kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta (562/1996) sekä laissa puolustustarvikkeiden viennistä (282/2012) . Artikla ei edellytä lainsäädäntötoimia, vaikka se kuuluu Suomen kansallisen lainsäädännön alaan.

16 artikla . Artiklassa osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä terrorismin estämiseksi. Tässä tarkoituksessa ne sopivat panevansa täytäntöön kansainväliset yleissopimukset ja muut asiakirjat, vaihtavansa tietoja terroristiryhmistä ja niiden tukiverkoista, tekevänsä yhteistyötä terrorismin torjuntakeinojen ja menetelmien alalla, vaihtavansa näkemyksiä lainsäädännöstä, vaihtavansa tietoja, antavansa teknistä apua ja koulutusta sekä vaihtavansa näkemyksiä terrorismiin yhteydessä olevan muun laittoman toiminnan ehkäisyä koskevista malleista.

17 artikla . Artiklassa osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä edistääkseen yleismaailmallista liittymistä Rooman perussääntöön jatkamalla toimia Rooman perussäännön panemiseksi täytäntöön, vaihtamalla Rooman perussäännön ratifioinnin ja täytäntöönpanon edellyttämien lainsäädäntömuutosten tekemisestä saatuja kokemuksia sekä toteuttamalla toimia Rooman perussäännön loukkaamattomuuden turvaamiseksi.

18 artikla . Artiklassa osapuolet sopivat tukevansa kansainvälisiä pyrkimyksiä edistää kehityksen rahoitusta ja tehostavansa yhteistyötä saavuttaakseen kansainvälisesti sovitut kehitystavoitteet. Osapuolet myös tunnustavat tarpeen kehittää uusia, innovatiivisia rahoitusmekanismeja.

19 artikla . Artiklassa osapuolet sopivat aloittavansa kattavan vuoropuhelun kaikista muuttoliikettä koskevista kysymyksistä, joihin kuuluvat muun muassa laiton muuttoliike, pakolaisvirrat, ihmisten salakuljetus ja ihmiskauppa.

20 artikla. Artiklassa osapuolet sopivat edistävänsä ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevaa vuoropuhelua vaihtamalla tietoja ja tukemalla aloitteita, jotka liittyvät paikallisiin ja maailmanlaajuisiin ympäristökysymyksiin.

21 artikla . Artiklassa osapuolet sopivat keskustelevansa ja tekevänsä yhteistyötä liittyen kansalaisten turvallisuuteen, joka on olennainen tekijä pyrittäessä edistämään inhimillistä kehitystä.

22 artikla . Artiklassa osapuolet sitoutuvat noudattamaan kansainvälisesti sovittuja verotusalan hyvän hallintotavan periaatteita.

23 artikla . Artiklassa osapuolet sopivat neuvottelevansa yhteisen talous- ja rahoitusmekanismin perustamisesta köyhyyden vähentämiseksi ja kehityksen tukemiseksi Keski-Amerikassa. Mekanismin perustamismahdollisuuksia, ja sen toiminnan yksityiskohtia tarkastelemaan on perustettu alueidenvälinen työryhmä.

III OSA: YHTEISTYÖ

24 artikla . Artiklassa luetellaan yhteistyön tavoitteet, joita ovat muun muassa rauhan ja turvallisuuden lujittaminen, demokraattisten instituutioiden, hyvän hallinnon ja oikeusvaltioperiaatteen soveltaminen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen, talouskasvun edistäminen, Keski-Amerikan alueellisen yhdentymiskehityksen syventäminen sekä tuotantokapasiteetin ja kilpailukyvyn parantaminen.

25 artikla . Artiklassa sovitaan osapuolten yhteistyötä ohjaavista periaatteista. Osapuolet sopivat, että yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaan tehtävän yhteistyön tarkoituksena on tukea ja täydentää assosioituneiden maiden ja alueiden omissa kehityspolitiikoissa ja – strategioissa vahvistettuja tavoitteita, joihin kansalaisyhteiskunnan ja paikallisviranomaisten osallistumista edistetään. Osapuolet sopivat, että niiden kehityserot on tärkeätä ottaa huomioon yhteistyön suunnittelussa, ja että yhteistyöhön kuuluvat tekninen apu ja rahoitustuki.

26 artikla . Artiklassa sovitaan yhteistyötoimien muodoista ja menetelmistä.

27 artikla . Artiklan sisältämä evoluutiolauseke mahdollistaa osapuolten välisen yhteistyön laajentamisen aloille ja yhteistyötoimiin, joita ei ole sisällytetty tähän sopimukseen.

28 artikla . Artiklassa osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä kehittääkseen tilastointimenetelmiä ja – ohjelmia kansainvälisesti hyväksyttyjen normien mukaisesti.

I OSASTO: DEMOKRATIA, IHMISOIKEUDET JA HYVÄ HALLINTO

29 artikla . Artiklassa osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä demokratian kehittämisen varmistamiseksi. Yhteistyöhön sisältyy muun muassa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten täytäntöönpano, ihmisoikeuksien ja demokratian sisällyttäminen kansallisiin toimintalinjoihin ja kehittämissuunnitelmiin, ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva tiedotus ja valistus sekä yhteiset aloitteet monenvälisillä foorumeilla.

30 artikla . Artiklassa osapuolet sopivat toimista, joiden tarkoituksena on muun muassa varmistaa oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, taata vallanjako ja riippumaton oikeuslaitos, edistää avoimia ja vastuullisia instituutioita, torjua korruptiota, lujittaa hyvää ja avointa hallintotapaa, varmistaa viranomaisten päätöksentekomenettelyjen selkeys sekä tukea kansalaisyhteiskunnan osallistumista.

31 artikla . Osapuolet sopivat yhteistyöstä valtion- ja muun julkishallinnon nykyaikaistamiseksi ja hajauttamiseksi, minkä tavoitteena on parantaa osapuolten oikeudellisia ja institutionaalisia kehyksiä, kiinnittäen erityistä huomiota organisaation tehokkuuteen, kansalaisille suunnattuun palvelutarjontaan sekä julkisten resurssien hyvään ja avoimeen hallintaan.

32 artikla . Osapuolet sopivat yhteistyöstä konfliktien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Yhteistyöhön voi kuulua muun muassa toimia, joilla tuetaan välitys-, neuvottelu-, ja sovitteluprosesseja, rauhan edistämisstrategioita, pyrkimyksiä tehostaa luottamusta ja turvallisuutta, jalkaväkimiinojen vastaista toimintaa sekä lasten, naisten ja vanhusten auttamiseksi tehtävää työtä.

33 artikla . Osapuolet sopivat yhteistyöstä oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi, oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistamiseksi sekä sen toiminnan tehostamiseksi.

II OSASTO: OIKEUS, VAPAUS JA TURVALLISUUS

34 artikla . Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä parantaakseen henkilötietojen suojaa. Tietosuojaa koskeva yhteistyö voi olla esimerkiksi tietojen ja asiantuntemuksen vaihtona annettavaa teknistä apua.

35 artikla . Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä sen eteen, että terveys-, opetus-, lainvalvonta-, tulli-, sosiaali-, oikeus-, ja sisäasioista vastaavien toimivaltaisten viranomaisten tehokkaalla toiminnalla ja niiden välisellä koordinaatiolla saadaan aikaan lähestymistapa, jonka tavoitteena on vähentää laittomien huumausaineiden tarjontaa, kysyntää ja vaikutuksia. Yhteistyö perustuu jaetun vastuun periaatteeseen, alan kansainvälisiin yleissopimuksiin sekä kesäkuussa 1998 pidetyssä YK:n yleiskokouksen 20. erityisistunnossa (huumausaineet) hyväksyttyihin julistuksiin.

36 artikla. Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä estääkseen erityisesti laittomiin huumausaineisiin sekä terroritekoihin liittyvistä rikoksista saadun rahan pesun. Yhteistyöhön sisältyy tarvittaessa rahanpesunvastaisen toimintaryhmän ( Financial Action Task Force, FATF ), vahvistamien normien mukaisesti hallinnollista ja teknistä apua, jolla pyritään edistämään alan säännösten ja määräysten laatimista ja täytäntöönpanoa.

37 artikla . Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden ja talousrikollisuuden torjumiseksi, ja panevansa täytäntöön alaa koskevat kansainväliset normit ja välineet. Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä myös kansalaisten turvallisuuden parantamiseksi.

38 artikla . Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä yksityisellä ja julkisella sektorilla esiintyvän korruption torjumiseksi, ja panevansa täytäntöön asian liittyviä kansainvälisiä normeja ja välineitä.

39 artikla . Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä pienaseiden ja kevyiden aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman kaupan estämiseksi ja torjumiseksi, ja panevansa täytäntöön alan yleissopimuksia sekä monenvälisissä että alueidenvälisissä puitteissa.

40 artikla . Osapuolet sopivat yhteistyöstä terrorismin torjumiseksi ja terroritekojen estämiseksi. Osapuolet sopivat, että terrorismin torjunnassa noudatetaan YK:n päätöslauselmia, ja kunnioitetaan valtioiden täysivaltaisuutta sekä ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.

III OSASTO: SOSIAALINEN KEHITYS JA SOSIAALINEN YHTEENKUULUVUUS

41 artikla . Osapuolet sopivat yhteistyöstä, jonka tavoitteena on sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantaminen köyhyyttä, eriarvoisuutta ja sosiaalista syrjäytymistä vähentämällä siten, että tarkoituksena on saavuttaa vuosituhannen kehitystavoitteet. Tätä varten osapuolet sopivat muun muassa edistävänsä talouspolitiikkaa, johon sisältyy sosiaalinen visio; kauppa- ja sijoituspolitiikkaa, jossa otetaan huomioon kaupan ja kestävän kehityksen välinen yhteys; finanssipolitiikkaa, joka mahdollistaa paremman vaurauden uudelleenjaon; sosiaalipolitiikkaa, joka antaa tasapuoliset mahdollisuudet käyttää yhteiskunnan palveluja sekä työllisyyspolitiikkaa, jolla pyritään takaamaan ihmisarvoista työtä.

42 artikla . Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä työllisyyden ja sosiaalisen suojelun edistämiseksi, ja varmistavansa Kansainvälisen työjärjestön, jäljempänä ILO , yleissopimuksissa määriteltyjen perusperiaatteiden ja oikeuksien noudattamisen, erityisesti siltä osin kuin on kyse järjestäytymisvapaudesta, kollektiivisesta neuvotteluoikeudesta ja syrjintäkiellosta, pakkotyön ja lapsityön poistamisesta sekä miesten ja naisten tasa-arvoisesta kohtelusta.

43 artikla . Osapuolet sopivat yhteistyöstä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen osalta, ja sopivat myös edistävänsä korkea-asteen oppilaitostensa välistä yhteistyötä, kiinnittämällä erityistä huomiota EU:n ja LAC-maiden yhteisen osaamisalueen edelleen kehittämiseen.

44 artikla . Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä kansanterveyden edistämiseksi tehokkaita terveydenhuoltojärjestelmiä, pätevää terveydenhuoltohenkilöstöä sekä oikeudenmukaisia rahoitus- ja sosiaaliturvajärjestelmiä kehittämällä.

45 artikla . Osapuolet sopivat yhteistyöstä alkuperäiskansojen oikeuksien ja perusvapauksien suojelemiseksi, noudattaen alkuperäiskansojen oikeuksia käsitteleviä kansainvälisiä asiakirjoja ja välineitä ja tavoitteenaan alkuperäiskansojen kehityksen edistäminen.

46 artikla . Osapuolet sopivat yhteistyöstä koskien muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä, ja toimista niiden inhimillisen kehityksen edistämiseksi, köyhyyden vähentämiseksi ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

47 artikla . Osapuolet sopivat yhteistyöstä, jonka tarkoituksena on vahvistaa politiikkoja, ohjelmia ja mekanismeja, joilla pyritään miesten ja naisten tasavertaisen osallistumisen ja yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamiseen, parantamiseen ja laajentamiseen.

48 artikla . Osapuolet sopivat yhteistyöstä, jonka tarkoituksena on tukea kaikkia nuorisokysymyksiä käsitteleviä politiikan aloja tavoitteena estää köyhyyden ja syrjäytymisen siirtyminen sukupolvelta toiselle.

IV OSASTO: MUUTTOLIIKE

49 artikla . Osapuolet sopivat yhteistyöstä koskien muuttoliikettä relevantin Euroopan unionin lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Artiklan 2 kohdassa Euroopan unionin jäsenvaltiot sitoutuvat ottamaan takaisin laittomasti toisen sopimuspuolen alueella oleskelevat kansalaisensa, sekä sitoutuvat myöntämään kansalaisilleen asianmukaiset, henkilöllisyyden vahvistavat asiakirjat, jotta edellä mainittu matkustaminen mahdollistuisi. Takaisinottoa ja palauttamista koskevat sopimuskohdat kuuluvat kansallisen lainsäädännön alaan, mutta ne eivät edellytä lainsäädäntömuutoksia. Artiklassa luetellaan lisäksi keskeiset yhteistyöalat muuttoliikkeeseen liittyen sekä sovitaan kohdemaan lainsäädännön kanssa ristiriidassa olevan maahanmuuton estämistä ja valvontaa koskevasta yhteistyöstä.

V OSASTO: YMPÄRISTÖ, LUONNONKATASTROFIT JA ILMASTONMUUTOS

50 artikla . Osapuolet sopivat yhteistyöstä suojellakseen ympäristöä paikallisella, alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla tavoitteenaan saavuttaa kestävä kehitys vuonna 1992 annetun Rion julistuksen mukaisesti. Artiklassa myös luetellaan yhteistyötoimiin kuuluvat asiat.

51 artikla . Osapuolet sopivat yhteistyöstä, jolla pyritään vähentämään Keski-Amerikan alttiutta luonnonkatastrofeille.

VI OSASTO: TALOUDEN JA KAUPAN KEHITYS

52 artikla . Osapuolet sopivat yhteistyöstä ja teknisestä avusta kilpailupolitiikan alalla.

53 artikla . Osapuolet edistävät ja helpottavat tullihallintojensa yhteistyötä varmistaakseen, että erityisesti asetetut tavoitteet tullimenettelyjen yksinkertaistamisen ja laillisen kaupan helpottamisen varmistamiseksi saavutetaan, kuitenkin samalla säilyttämällä edellytykset valvonnan suorittamiseen. Yhteistyö edellyttää muun muassa tietojen vaihtoa tullilainsäädännöstä ja -menettelyistä, yhteisten aloitteiden kehittämistä sekä asiaankuuluvien rajaviranomaisten välisen koordinoinnin edistämistä niin kotimaassa kuin eri maiden välillä.

54 artikla . Osapuolet tunnustavat teknisen avun tärkeyden tullimenettelyjen ja kaupan helpottamiseksi sopimuksen IV osan II osaston 3 luvussa vahvistettujen toimenpiteiden täytäntöönpanon kannalta. Osapuolet sopivat, että ne tekevät yhteistyötä muun muassa institutionaalisen yhteistyön tehostamiseksi, tulliasioita ja teknisiä kysymyksiä koskevan asiantuntemuksen tarjoamiseksi toimivaltaisille viranomaisille, nykyaikaisten tullimenetelmien soveltamiseksi sekä tietojärjestelmien ja tullimenettelyjen ja muiden kauppaan liittyvien menettelyjen automatisoimiseksi.

55 artikla . Osapuolet tunnustavat teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvän yhteistyön ja teknisen avun tärkeyden, ja sopivat tekevänsä alaan liittyen yhteistyötä. Osapuolet tunnustavat lisäksi tulliasioissa tehtävän yhteistyön tärkeyden, ja sitoutuvat yhteistyöhön, jonka tavoitteena on varmistaa teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvien rajatoimenpiteiden soveltaminen lisäämällä tullihallintojen välistä tietojenvaihtoa ja koordinointia. Osapuolet tunnustavat myös teknologian siirtoon liittyvän teknisen yhteistyön ja avun tärkeyden teollis- ja tekijänoikeuksien vahvistamisessa ja sopivat siihen liittyvästä yhteistyöstä.

56 artikla . Osapuolet tunnustavat teknisen yhteistyön ja avun tärkeyden sijoittautumiseen, palvelukauppaan ja sähköiseen kauppaan sisältyvien sitoumusten täytäntöönpanon helpottamisessa ja mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Osapuolet sopivat, että yhteistyöllä tuetaan teknistä apua, koulutusta ja valmiuksien kehittämistä. Artiklassa myös luetellaan ne osa-alueet, joilla yhteistyötä tullaan tekemään.

57–61 artikla . Osapuolet tunnustavat kaupan teknisiin esteisiin, julkisiin hankintoihin, kalastus- ja vesiviljelyalan kestävään kehitykseen, Keski-Amerikka-osapuolen tasavalloissa valmistettuihin käsiteollisuustuotteisiin ja luonnonmukaisiin tuotteisiin liittyvän teknisen yhteistyön ja avun tärkeyden, ja sopivat tekevänsä yhteistyötä. Artikloissa myös luetellaan ne osa-alueet, joihin yhteistyössä voitaisiin erityisesti keskittyä.

62 artikla. Osapuolet sopivat yhteistyöstä valmiuksiensa vahvistamiseksi terveys- ja kasvinsuojelualaan ja eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Artiklassa luetellaan yhteistyöhön mahdollisesti kuuluvia toimia. Sovitaan lisäksi, että tämän sopimuksen IV osan II osaston 5 luvussa perustettu terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitea tekee ehdotuksen yhteistyötarpeista työohjelman laatimista varten. Assosiaatiokomitea seuraa aloitetun yhteistyön edistymistä, ja toimittaa seurannan tulokset terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitealle.

63 artikla . Osapuolet tunnustavat, että yhteistyö ja tekninen apu kaupan ja työvoima-asioiden sekä kaupan ja ympäristöasioiden aloilla on tärkeää tämän sopimuksen IV osan VIII osaston (Kauppa ja kestävä kehitys) tavoitteiden saavuttamiseksi. Osapuolet sopivat tämän sopimuksen III osan III osastossa (Sosiaalinen kehitys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus) ja V osastossa (Ympäristö, luonnonkatastrofit ja ilmastonmuutos) lueteltuja yhteistyötoimenpiteitä täydentävästä yhteistyöstä muun muassa tukemalla teknistä apua, koulutusta ja valmiuksien kehittämistä. Artiklassa myös luetellaan ne osa-alueet, joilla yhteistyötä tullaan tekemään.

64 artikla. Osapuolet sopivat teollisuusyhteistyöstä, jonka tarkoituksena on Keski-Amerikan teollisuuden nykyaikaistaminen ja rakenneuudistuksen edistäminen sekä talouden toimijoiden välisen teollisen yhteistyön edistäminen.

65 artikla. Osapuolet sopivat energia-alan yhteistyöstä, erityisesti sellaisilla aloilla kuin kestävät, puhtaat ja uusiutuvat energialähteet, energiatehokkuus, energiansäästöteknologia, maaseudun sähköistys sekä energiamarkkinoiden alueellinen yhdentyminen. Artiklassa luetellaan myös niitä toimia, joihin yhteistyössä voidaan ryhtyä.

66 artikla. Osapuolet sopivat yhteistyöstä kaivostoiminnan alalla.

67 artikla . Osapuolet tunnustavat matkailualan merkityksen paikallisyhteisöjen köyhyyden vähentämisessä sekä alan yritystoimintaan liittyvät huomattavat taloudelliset mahdollisuudet molemmilla alueilla. Tässä tarkoituksessa osapuolet sopivat edistävänsä reilua ja kestävää matkailua. Artiklassa myös luetellaan toimia matkailualan edistämiseksi.

68 artikla . Osapuolet sopivat yhteistyöstä liikenteen alalla. Yhteistyössä keskitytään liikennejärjestelmien ja niihin liittyvän infrastruktuurin rakenteelliseen uudistamiseen ja nykyaikaistamiseen, matkustaja- ja tavaraliikenteen helpottamiseen ja parantamiseen ja kaupunki-, lento-, meri-, sisävesi-, rautatie- ja maaliikennemarkkinoille pääsyn parantamiseen. Artiklassa luetellaan myös toimia, joihin yhteistyössä voidaan ryhtyä.

69 artikla . Osapuolet sopivat pyrkivänsä parantamaan verotusalan kansainvälistä yhteistyötä sekä kehittämään toimenpiteitä kansainvälisesti sovittujen verotusalan hyvän hallintotavan periaatteiden noudattamiseksi.

70 artikla . Osapuolet tunnustavat, että mikroyritykset ja pienet ja keskisuuret yritykset vaikuttavat köyhyyden vähenemiseen, ja sopivat edistävänsä niiden kilpailukykyä ja osallistumista kansainvälisille markkinoille. Artiklassa myös luetellaan niitä toimia, joilla mikro- ja pk-yrityksille voidaan tarjota apua.

71 artikla . Osapuolet tunnustavat, että pienrahoitus ja pienluotto-ohjelmat ovat osoittautuneet tehokkaiksi välineiksi köyhyyden poistamisessa ja talouskriisien kielteisten vaikutusten vähentämisessä, ja sopivat yhteistyöstä näiden edistämisen osalta.

VII OSASTO: ALUEELLINEN YHDENTYMINEN

72 artikla . Osapuolet sopivat yhteistyöstä alueellisen yhdentymisen alalla. Yhteistyön tavoitteena on Keski-Amerikan alueellisen yhdentymisprosessin kaikkien osatekijöiden vahvistaminen ja tukeminen.

73 artikla . Osapuolet sopivat aktiivisen yhteistyön kehittämisestä EU-osapuolen ja Keski-Amerikka-osapuolen tasavaltojen välille, ja Keski-Amerikka-osapuolen tasavaltojen ja muiden Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden ja/tai alueiden välille.

VIII OSASTO: KULTTUURI- JA AUDIOVISUAALIALAN YHTEISTYÖ

74 artikla . Osapuolet sopivat kulttuuri- ja audiovisuaalialan yhteistyöstä. Artiklassa luetellaan toimia, joihin yhteistyössä voidaan ryhtyä, ja todetaan, että tämän sopimuksen liitteenä on osaston määräyksiin liittyvä pöytäkirja kulttuuriyhteistyöstä.

IX OSASTO: OSAAMISYHTEISKUNTA

75 artikla . Osapuolet tunnustavat, että tieto- ja viestintätekniikat ovat nyky-yhteiskunnan avainaloja, ja sellaisina ensisijaisen tärkeitä taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle sekä joustavalle siirtymiselle tietoyhteiskuntaan. Osapuolet sopivat tämän alan yhteistyöstä. Artiklassa myös luetellaan niitä tavoitteita, joiden edistämiseen yhteistyöllä pyritään.

76 artikla . Osapuolet sopivat yhteistyöstä tieteen ja tekniikan aloilla. Artiklassa luetellaan tieteen ja teknologian alan mahdollisia yhteistyötoimia, ja kerrotaan yhteistyön muodosta.

IV OSA: KAUPPA

I OSASTO: ALKUMÄÄRÄYKSET

77 artikla . Artiklassa osapuolet perustavat vapaakauppa-alueen tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 1994, jäljempänä ´GATT 1994-sopimus´, XXIV-artiklan ja palvelukaupan yleissopimuksen, jäljempänä ´GATS-sopimus´, V artiklan mukaisesti. Osapuolet vahvistavat voimassa olevat WTO-sopimuksen mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa toisiaan kohtaan.

78 artikla . Artiklassa luetellaan sopimuksen IV osan (Kauppa) tavoitteet, joita ovat osapuolten välisen tavarakaupan lisääminen ja monipuolistaminen, tavarakaupan helpottaminen, palvelukaupan vapauttaminen, aluetason taloudellisen yhdentymisen edistäminen, sijoitusten kasvulle suotuisten olosuhteiden kehittäminen, julkisten hankintojen markkinoiden avaaminen, teollis- ja tekijänoikeuksien riittävästä suojelusta huolehtiminen, vapaan kilpailun edistäminen, riitojenratkaisumenettelyn käyttöönottaminen sekä kansainvälisen kaupan edistäminen tavalla, joka tukee kestävän kehityksen tavoitetta.

79 artikla . Artiklassa määritellään, mitä tarkoitetaan tämän sopimuksen IV osan käsitteillä Keski-Amerikka, tulli, päivä, harmonisoitu järjestelmä, HS, oikeushenkilö, toimenpide, kansalainen, henkilö ja tullietuuskohtelu.

II OSASTO: TAVAROIDEN KAUPPA

1 LUKU Tavaroiden kansallinen kohtelu ja markkinoillepääsy

A JAKSO YLEISET MÄÄRÄYKSET

80-81 artikla . Artiklat kattavat luvun tavoitteet tavaroiden kaupan asteittaisesta vapauttamisesta sekä luvun määräysten soveltamisalan.

B JAKSO TULLIEN POISTAMINEN

82-84 artikla . Artiklat sisältävät määräykset tavaroiden luokittelusta, tavaroiden kaupan tullien poistamisesta sekä vallitsevan tilan säilyttämisestä. Tavaroiden luokittelu toteutuu kunkin osapuolen oman tariffinimikkeistön mukaisesti. Osapuolet poistavat toistensa alueilta peräisin olevien tavaroiden tullit sopimuksen I liitteen mukaisesti. Osapuolet voivat neuvotella viiden vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta tullien poistamisen nopeuttamisesta tai laajentamisesta. Voimassa olevia tulleja ei saa nostaa eikä uusia tulleja saa ottaa käyttöön.

C JAKSO MUUT KUIN TARIFFITOIMENPITEET

85-88 artikla . Artiklat sisältävät määräykset kansallisesta kohtelusta, tuonti- ja vientirajoituksista, palkkioista ja maksuista sekä vientitulleista ja -veroista. Osapuolen on myönnettävä toisen osapuolen tavaroille kansallinen kohtelu, eli vähintään samanlainen kohtelu kuin omille tavaroilleen. Osapuolet vahvistavat WTO:n puitteissa tekemänsä sitoumukset, joiden mukaan tuonti- ja vientirajoituksia ei pääsääntöisesti saa soveltaa, palkkiot ja maksut on suhteutettava tarjottujen palvelujen kustannuksiin ja tavaraviennille ei pääsääntöisesti saa asettaa tulleja tai veroja.

D JAKSO MAATALOUS

89 artikla . Artiklassa määrätään maataloustuotteiden vientituista ja niiden käytön rajoituksista. Vientituki määritellään WTO:n maataloussopimuksen, jäljempänä maataloussopimus , 1 artiklan e kohdan mukaan. Sovitaan yhteistyöstä vientitukien kaikkien muotojen samanaikaiseksi poistamiseksi ja niiden tapaan vaikuttavia vientitoimenpiteitä koskevien sääntöjen käyttöönottamiseksi. Artiklan määräykset kieltävät vientitukien käyttämisen ja määräävät niistä toimenpiteistä, joihin tukien käytön seurauksena voidaan ryhtyä.

E JAKSO KALASTUS- JA VESIVILJELYTUOTTEET, KÄSITEOLLISUUSTUOTTEET JA LUONNONMUKAISET TUOTTEET

90 artikla . Artiklassa määrätään tekniseen yhteistyöhön ja apuun liittyvistä toimenpiteistä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden, käsiteollisuustuotteiden ja luonnonmukaisten tuotteiden kauppaa koskien.

F JAKSO INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET

91 artikla . Osapuolet perustavat tavaroiden markkinoillepääsyn alakomitean edistämään tavarakauppaa tämän sopimuksen tavoitteiden mukaisesti.

2 LUKU Kaupan suojakeinot

A JAKSO POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET JA TASOITUSTOIMENPITEET

92 artikla . Osapuolten välillä sovelletaan tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 1994 VI artiklan soveltamista koskevaa sopimusta, jäljempänä WTO:n polkumyyntisopimus , tukia ja tasoitustulleja koskevaa sopimusta, jäljempänä WTO:n tukisopimus , ja alkuperäsääntöjä koskevaa sopimusta, jäljempänä WTO:n alkuperäsääntösopimus.

93 artikla . Artikla sisältää yleisiä avoimuuteen ja oikeusvarmuuteen liittyviä määräyksiä ja menettelyjä. Osapuolet sitoutuvat siihen, että niiden sisäinen polkumyynti- ja tasoitustulleja koskeva lainsäädäntö on WTO-sääntöjen mukainen.

94-95 artikla . Osapuolet sopivat yleisen edun huomioon ottamisesta ja alhaisemman tullin säännön soveltamisesta tulleja määrättäessä.

96-97 artikla . Artiklat sisältävät määräyksiä siitä, miten syy-yhteys polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin tai tuetun tuonnin ja kotimaiselle tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä selvitetään. Useampaan maahan samanaikaisesti kohdistuvien tutkimusten osalta on tutkittava, onko tuonnin kumulatiivinen arviointi asianmukaista.

98 artikla . Osapuolet sopivat, että ne eivät voi turvautua IV osan X osaston mukaisiin riitojenratkaisumenettelyihin tähän jaksoon liittyvissä kysymyksissä.

B JAKSO SUOJATOIMENPITEET

B. 1 Alajakso Yleiset määräykset

99 artikla . Artikla sisältää menettelyjen hallinnointia koskevia määräyksiä. Vakavan haitan tai sen uhan tutkii toimivaltainen viranomainen.

100 artikla . Osapuolet eivät saa soveltaa samaan aikaan samaan tuotteeseen B. 3 alajakson mukaista kahdenvälistä suojatoimenpidettä ja tämän jakson mukaista monenvälistä suojatoimenpidettä tai maataloussopimuksen 5 artiklan mukaista toimenpidettä.

B. 2 Alajakso Monenväliset suojatoimenpiteet

101 artikla . Osapuolet sopivat säilyttävänsä GATT 1994 -sopimuksen XIX artiklan, WTO:n suojalausekesopimuksen, WTO:n maataloussopimuksen 5 artiklan ja WTO:n alkuperäsopimuksen mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa.

102 artikla . Artikla sisältää osapuolten avoimuuteen liittyviä velvollisuuksia.

103 artikla . Osapuolet sopivat, että ne eivät voi turvautua monenvälisten suojatoimien osalta IV osan X osastossa selostettuun riitojenratkaisumenettelyyn.

B. 3 Alajakso Kahdenväliset suojatoimenpiteet

104 artikla . Osapuolet sopivat kahdenvälisen suojatoimenpiteen soveltamisen mahdollisuudesta. Artikla sisältää yleiset edellytykset tilanteista, joissa kahdenvälisen suojatoimenpiteen soveltaminen on mahdollista, ja vaihtoehtoisista toimenpiteistä.

105 artikla . Artikla sisältää ehtoja ja rajoituksia kahdenvälisen suojatoimenpiteen soveltamisesta. Kahdenvälistä suojatoimenpidettä voidaan soveltaa enintään kahden vuoden ajan ja tietyissä tilanteissa jatkaa vielä kahdella vuodella.

106 artikla . Tietyissä kriittisissä tilanteissa määrättyjen edellytysten vallitessa väliaikaisten toimenpiteiden soveltaminen on mahdollista tämän artiklan mukaisesti. Väliaikaisten toimenpiteiden enimmäiskesto on määritelty 200 päiväksi.

107 artikla . Osapuolet sopivat korvausta koskevista neuvotteluista tapauksissa, joissa joku osapuolista haluaa laajentaa kahdenvälistä suojatoimenpidettä, sekä toimenpiteen uudelleen soveltamisesta ja myönnytysten soveltamisen keskeyttämisestä.

108 artikla . Artiklassa määritetään, milloin tuotteeseen, johon on aiemmin sovellettu suojatoimenpidettä, voidaan kohdistaa uusi suojatoimenpide.

109 artikla . Tilanteissa, joissa yhdestä tai useammasta Keski-Amerikka-osapuolen tasavallasta peräisin oleva tuonti Euroopan unionin syrjäisimmille alueille lisääntyy ja heikentää tai saattaa heikentää EU:n syrjäisimpien alueiden taloudellista tilannetta, on mahdollista soveltaa poikkeuksellisia menettelyjä.

B. 4 Alajakso Kahdenvälisiin suojatoimenpiteisiin sovellettavat menettelysäännöt

110 artikla . Toimivaltaisen viranomaisen tulee soveltaa tämän alajakson mukaisia määräyksiä. Tämän alajakson soveltamisalan ulkopuolelle jäävissä tilanteissa toimivaltaisen viranomaisen tulee soveltaa asianomaisen osapuolen sisäiseen lainsäädäntöön perustuvia sääntöjä.

111-113 artikla . Artiklat sisältävät yksityiskohtaisia määräyksiä menettelyn aloittamisesta ja neuvotteluista, joita asianomaisen osapuolen on pidettävä ennen toimenpiteiden asettamista, toimenpiteistä, tutkintamenettelystä ja toimenpiteen edellytyksistä ja kestosta.

114-116 artikla . Artiklat sisältävät määräyksiä toimivaltaisen viranomaisen järjestämästä osapuolten kuulemismenettelystä sekä luottamuksellisten tietojen käsittelystä. Osapuoli voi 104 tai 109 artiklassa määritellyissä tilanteissa saattaa asian assosiaatiokomitean tarkistettavaksi. Assosiaatiokomitea voi antaa tarvittavia suosituksia tilanteen korjaamiseksi. Tutkintaviranomaisen on julkaistava tutkimustuloksensa ja perustellut päätelmänsä osapuolen virallisessa lehdessä.

3 LUKU Tullimenettelyjen ja kaupan helpottaminen

117 artikla . Osapuolet sopivat vahvistavansa yhteistyötä tullimenettelyjen ja kaupan helpottamisen alalla sen varmistamiseksi, että sovellettava lainsäädäntö ja menettelyt sekä viranomaisten hallinnolliset valmiudet vastaavat tehokkaan valvonnan ja kaupan helpottamisen tavoitteita sekä edistävät omalta osaltaan Keski-Amerikka-osapuolen tasavaltojen kehitystä ja alueellista yhdentymistä. Oikeutettuja yleiseen järjestykseen liittyviä tavoitteita, mukaan lukien turvallisuuteen ja petosten torjuntaan liittyvät tavoitteet, ei kuitenkaan saa vaarantaa millään tavoin.

118 artikla . Osapuolet sopivat, että niiden tullilainsäädäntö, -määräykset ja -menettelyt perustuvat kansainvälisesti sovellettaviin välineisiin ja standardeihin, kuten Maailman tullijärjestön, jäljempänä WCO , normikehykseen, tavaroiden luokittelua koskevaan HS-yleissopimukseen sekä tullimenettelyjen yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista koskevaan Kioton yleissopimukseen. Lisäksi perustana on nykyaikaisten tullimenetelmien käyttö, tulliasioita koskevien sitovien päätösten järjestelmä, tullihallintojen ja muiden julkisten laitosten välisessä sähköisessä tiedonvaihdossa käytettävien järjestelmien asteittainen kehittäminen, tullimääräysten tai menettelyihin liittyvien vaatimusten vähäisistä rikkomisista määrättävien seurausten oikeasuhtaisuus ja syrjimättömyys sekä tarjotuista palveluista perittävien palkkioiden ja maksujen kohtuullisuus. Osapuolet toteuttavat mahdollisuuksiensa mukaan sellaisia toimia, joiden tavoitteena on vähentää ja yksinkertaistaa tullin ja muiden julkisten laitosten vaatimia tietoja ja asiakirjoja. Osapuolet huolehtivat menettelyistä, joilla turvataan lainsäädännön mukainen muutoksenhakuoikeus tuontiin, vientiin tai tavaroiden kauttakulkuun vaikuttavien päätösten osalta. Tulliasioitsijoita koskevan lainsäädännön tulee perustua avoimiin ja oikeasuhtaisiin sääntöihin.

119 artikla . Osapuolet varmistavat vapaan kauttakuljetuksen alueensa kautta GATT 1994 -sopimuksen V artiklan mukaisesti. Rajoitusten, tarkastusten tai vaatimusten on perustuttava yleiseen järjestykseen liittyviin oikeutettuihin tavoitteisiin ja oltava syrjimättömiä, oikeasuhtaisia ja niiden soveltamisen yhdenmukaista. Rajat ylittävälle kauttakulkuliikenteelle myönnetään vähintään yhtä edullinen kohtelu kuin niiden oman alueen läpi tapahtuvalle kauttakulkuliikenteelle, kuitenkaan rajoittamatta lainmukaisia tullitarkastuksia ja valvontaa. Osapuolet ottavat käyttöön järjestelmiä, jotka mahdollistavat tavaroiden kauttakuljetuksen ilman, että kannetaan tulleja, kauttakulkumaksuja tai muita kauttakuljetuksen yhteydessä määrättäviä maksuja, lukuun ottamatta kuljetuskuluja tai sellaisia maksuja, jotka vastaavat kauttakuljetukseen liittyviä hallinnollisia menoja tai tarjottujen palvelujen kustannuksia. Kauttakuljetuksen edellytyksenä on, että tavaroista annetaan asianmukaiset vakuudet.

120 artikla . Osapuolet varmistavat, että kaikki lainsäädäntö, menettelyt, palkkiot ja maksut sekä tarvittavat lisätiedot asetetaan julkisesti saataville mahdollisuuksien mukaan sähköisessä muodossa. Julkisesti saataville asetetaan myös muut asiaankuuluvat hallinnolliset ilmoitukset. Osapuolet ottavat käyttöön asianmukaisia ja säännöllisiä järjestelyjä, jotta tarve käydä oikea-aikaisia ja säännöllisiä neuvotteluja tullialaan liittyvistä lainsäädäntöehdotuksista ja menettelyistä toteutuu. Uusien ja muutettujen säännösten, menettelyjen, palkkioiden ja maksujen julkaisemisen ja voimaantulon välillä on oltava riittävän pitkä ajanjakso. Jos osapuolen lainsäädäntö edellyttää voimaantuloa julkaisuajankohtana, viranomaisten on varmistettava, että toimijoille on riittävän ajoissa etukäteen tiedotettu uusista ja muutetuista toimenpiteistä. Osapuolet edistävät yhteistyötä liike-elämän toimijoiden kanssa käyttämällä ennustettavia ja julkisesti saatavilla olevia menettelyjä, kuten yhteisymmärryspöytäkirjoja.

121 artikla . Tullausarvon määrittämisessä noudatetaan tullitariffeja ja GATT 1994 -sopimuksen VII artiklan soveltamisesta tehtyä sopimusta (ns. WTO:n tullausarvosopimus).

122 artikla . Käytetään riskinhallintajärjestelmiä, joiden avulla tulliviranomaiset voivat keskittää tarkastuksensa suuririskisiin tavaroihin, ja jotka helpottavat vähäisen riskin tavaroiden tulliselvitystä ja liikkumista.

123 artikla . Perustetaan tulliasioiden, kaupan helpottamisen ja alkuperäsääntöjen alakomitea sopimuksen 348 artiklan ja XXI liitteen mukaisesti. Alakomitea muun muassa valvoo sopimuksen tullimenettelyjen ja kaupan helpottamista koskevien säännösten ja II liitteen täytäntöönpanoa ja hallinnointia, toimii foorumina keskusteluille ja neuvotteluille tulleihin liittyvistä kysymyksistä, edistää yhteistyötä, käsittelee alkuperäsääntöjen muuttamista koskevat pyynnöt ja toimittaa tehtyjen analyysien tulokset ja suositukset assosiaatiokomitealle. Alakomitea hoitaa myös sopimuksen II liitteessä vahvistetut tehtävät ja toiminnot sekä tehostaa valmiuksien kehittämiseen ja tekniseen apuun liittyvää yhteistyötä.

124 artikla . Tämän luvun täytäntöönpanon edellyttämistä toimenpiteistä määrätään sopimuksen III osan VI osaston 53 ja 54 artiklassa.

4 LUKU Kaupan tekniset esteet

125-128 artikla . Artikloissa määrätään luvun 4 tavoitteista, yleisistä määräyksistä, soveltamisalasta ja määritelmistä. Osapuolet vahvistavat WTO:n kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa ja sopivat, että mainittu sopimus liitetään tähän kauppasopimukseen ja otetaan sen osaksi. Lukua sovelletaan osapuolten väliseen tavarakauppaan vaikuttavien teknisten määräysten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen valmisteluun, käyttöönottoon ja soveltamiseen.

129-131 artikla . Osapuolet sitoutuvat hyvään sääntelytapaan ja käyttämään, tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta, kansainvälisiä standardeja pohjana teknisille määräyksille ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyille. Standardien osalta osapuolet vahvistavat WTO:n kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen velvollisuudet, sitoutuvat varmistamaan vuoropuhelun sääntelyviranomaisten ja kansallisten, alueellisten ja kansainvälisten standardointielinten välillä, ja sitoutuvat varmistamaan standardointielinten välisen yhteistyön. Osapuolet sitoutuvat artiklassa määrättyihin vaatimustenmukaisuuden arviointia ja akkreditointia helpottaviin toimenpiteisiin.

132 artikla . Artiklassa on kuvattu menettelyt, joita noudatetaan tekniseen määräykseen, standardiin tai vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyyn liittyvän osapuolten väliseen kauppaan liittyvän erityisen ongelman ratkaisemiseksi. Artiklassa määrätään erityis- ja erilliskohtelusta. EU-osapuoli ottaa teknisten määräysten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen valmistelussa ja soveltamisessa huomioon Keski-Amerikka-osapuolen tasavaltojen kehitykseen, rahoitukseen ja kauppaan liittyvät tarpeet.

133-134 artikla . Osapuolet sopivat yhteistyöhön ja tekniseen apuun liittyvistä aloitteista sekä kaupan teknisiä esteitä käsittelevien kansallisten ja alueellisten viranomaisten yhteistyöstä mukaan lukien mahdollisuudesta käynnistää sääntelyä koskevia vuoropuheluja sekä laaja-alaisesti että alakohtaisesti.

135 artikla . Artiklassa säädetään teknisten määräysten ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen avoimuudesta ja ilmoitusmenettelyistä.

136-138 artikla . Osapuolet sopivat markkinavalvonnasta, vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen maksujen ja suoritusaikojen periaatteista sekä käytännöistä tilanteissa, joissa osapuolet edellyttävät pakollisia merkintöjä.

139 artikla . Osapuolet perustavat kaupan teknisten esteiden alakomitean ja määrittelevät sen tehtävät.

5 LUKUTerveys- ja kasvinsuojelutoimet

140 artikla . Artiklassa määritellään luvun tavoitteet. Terveys- ja kasvinsuojelutoimien tavoitteena on suojella ihmisten, eläinten ja kasvien elämää tai terveyttä osapuolten alueella, ja helpottaa samalla osapuolten välistä kauppaa terveys- ja kasvinsuojelutoimien alalla. Tavoitteena on myös tehdä yhteistyötä terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan sopimuksen, jäljempänä SPS-sopimus , täytäntöönpanon jatkamiseksi, varmistaa, että terveys- ja kasvinsuojelutoimet eivät muodosta perusteettomia kaupan esteitä osapuolten välille, ja ottaa huomioon alueiden väliset epäsymmetrisyydet. Lisäksi tavoitteena on tehostaa yhteistyötä, jotta osapuolten valmiudet terveys- ja kasvinsuojeluasioissa vahvistuvat. Tämän tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia päästä toisen osapuolen markkinoille säilyttäen samalla ihmisten, eläinten ja kasvien suojelun taso. Tavoitteena on myös ottaa käyttöön alueidenvälinen lähestymistapa terveys- ja kasvinsuojelutoimien soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden kaupassa.

141-145 artikla . Osapuolet vahvistavat SPS-sopimuksen mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa. Lukua 5 sovelletaan kaikkiin terveys- ja kasvinsuojelutoimiin, jotka voivat suoraan tai epäsuorasti vaikuttaa osapuolten väliseen kauppaan, sekä eläinten hyvinvointia koskevissa kysymyksissä tehtävään yhteistyöhön. Kaupan teknisiä esteitä koskevassa sopimuksessa määriteltyihin standardeihin, teknisiin määräyksiin ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyihin lukua 5 ei sovelleta. Ilmoitetaan, että luvussa 5 sovelletaan SPS-sopimuksen määritelmiä. Toimivaltaiset viranomaiset on lueteltu VI liitteessä. Lisäksi todetaan osapuolten soveltamien terveys- ja kasvinsuojelutoimien noudattavan SPS-sopimuksen 3 artiklassa vahvistettuja periaatteita. Sovitaan myös, että terveys- ja kasvinsuojelutoimet eivät saa luoda perusteettomia kaupan esteitä osapuolten välille. Lisäksi yleisinä periaatteina ovat avoimuus, kohtuullisuus ja viivytysten välttäminen.

146-147 artikla . Määritellään tuontia koskevat vaatimukset ja menettelyt. Eläintuotteiden tuonnin osalta viejäosapuoli toimittaa tuojaosapuolelle luettelon laitoksista, jotka täyttävät tuojaosapuolen vaatimukset. Lisäksi artiklassa sovitaan eläinperäisiä tuotteita käsittelevien laitosten hyväksymis- ja hylkäämismenettelyistä sekä tarkastusmaksujen kohtuullisuudesta. Tuontituotteita koskevista menettelyistä perittävät maksut eivät saa olla suurempia kuin tarjottujen palvelujen tosiasialliset kustannukset.

148 artikla . Kullakin osapuolella on oikeus suorittaa toisen osapuolen viranomaisten valvontajärjestelmän tai sen osan tarkastus. Kuluista vastaa tarkastuksen suorittava osapuoli. Tarkastusten tulokset ja päätelmät on asetettava julkisesti saataville. Tarkastuskäynnistä on ilmoitettava vähintään 60 työpäivää ennen käyntiä, paitsi jos kyseessä on hätätapaus tai osapuolet toisin sopivat. Asianomaisten osapuolten on sovittava keskenään kaikista tarkastuskäyntiä koskevista muutoksista.

149 artikla . Artiklassa osapuolet tunnustavat käsitteinä tuholaisista tai taudeista vapaat alueet sekä alueet, joilla esiintyy vain vähän tuholaisia tai tauteja, SPS-sopimuksen ja Maailman eläintautijärjestön, jäljempänä OIE , sekä kansainvälisen kasvinsuojeluyleissopimuksen, jäljempänä IPPC , mukaisten standardien, suuntaviivojen tai suositusten mukaisesti. Lisäksi artiklassa määrätään edellä mainittujen alueiden määrittämisen menettelyistä.

150 artikla . Osapuolet voivat terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitean välityksellä laatia määräyksiä vastaavuudesta ja esittää asiaa koskevia suosituksia.

151 artikla . Artiklassa määrätään avoimuudesta ja tietojen vaihdosta. Osapuolet sopivat tehostavansa toistensa terveys- ja kasvinsuojelutoimien tuntemusta, vaihtavansa tietoja seikoista, jotka voivat vaikuttaa osapuolten väliseen kauppaan, ja ilmoittavansa tuotteiden tuontiin sovellettavista vaatimuksista.

152 artikla . Artiklassa määrätään, että kukin osapuoli ilmoittaa toiselle osapuolelle kirjallisesti kolmen työpäivän kuluessa kaikista vakavista tai merkittävistä ihmisten, eläinten tai kasvien elämään tai terveyteen kohdistuvista riskeistä, mukaan lukien elintarvikkeisiin liittyvät hätätilanteet. Ilmoitukset tehdään XI liitteessä (Yhteyspisteet ja verkkosivustot) vahvistetuille yhteyspisteille.

153 artikla . Artiklassa määrätään, että tuojaosapuoli voi ihmisten, eläinten tai kasvien elämään tai terveyteen kohdistuvan vakavan riskin takia toteuttaa ihmisten, eläinten tai kasvien elämän tai terveyden suojelun kannalta välttämättömiä toimenpiteitä ilman ennakkoilmoitusta. Toimenpiteet toteuttavan osapuolen on ilmoitettava asiasta toiselle osapuolelle viimeistään yhden työpäivän kuluessa toimenpiteen käyttöönotosta. Tilanteesta voidaan neuvotella kumman tahansa osapuolen pyynnöstä 15 työpäivän kuluessa ilmoituksesta.

154 artikla . Artiklassa määrätään yhteistyöstä ja teknisestä avusta, joilla tehostetaan osapuolten valmiuksia yhteisen edun mukaisissa kysymyksissä.

155 artikla . Kun Keski-Amerikka-osapuolen tasavalta havaitsee EU-osapuolen ilmoittamaan toimenpide-ehdotukseen liittyvän erityisen ongelman, jolla voi olla vaikutuksia niiden väliseen kauppaan, voi se neuvotella suoraan EU-osapuolen kanssa. Ohjeena neuvotteluissa voidaan käyttää terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevän WTO-komitean päätöksiä.

156 artikla . Artiklassa määrätään terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitean perustamisesta, vastuualueista ja tehtävistä. Komitean tehtävänä on kehittää ja seurata tämän luvun täytäntöönpanoa, tehdä tarvittaessa suosituksia, edistää osapuolten välistä eläinten hyvinvointia koskevaa yhteistyötä sekä tarvittaessa käydä erityis- ja erilliskohteluun ja riitojenratkaisuun liittyviä neuvotteluja.

157 artikla . Artiklassa määrätään riitojen ratkaisemisesta.

6 LUKU Tavaroihin liittyvät poikkeukset

158 artikla . Artikla sisältää poikkeukset yleisiin määräyksiin osapuolten välisessä tavarakaupassa. Artiklan sisältö vastaa GATTin tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT 1994) poikkeuksia käsittelevän XX artiklan sisältöä. Ennen tiettyjen kotimaisten tuotteiden saannin turvaamista koskevien poikkeustoimien toteuttamista on osapuolen toimitettava toiselle osapuolelle kaikki merkittävät asiaa koskevat tiedot ja osapuolet voivat sopia keinoista tilanteen ratkaisemiseksi.

III OSASTO: SIJOITTAUTUMINEN, PALVELUKAUPPA JA SÄHKÖINEN KAUPPA

1 LUKU Yleiset määräykset

159 artikla . Artiklassa määritellään osaston määräysten tavoite ja laajuus. Osaston määräyksiä ei tule tulkita siten, että ne velvoittaisivat julkisten yritysten tai julkista valtaa käytettäessä tarjottujen yleishyödyllisten palvelujen yksityistämiseen, että ne asettaisivat velvoitteita julkisten hankintojen osalta tai että niistä seuraisi oikeuksia luonnollisille henkilöille työmarkkinoille tuloon, kansalaisuuteen, asuinpaikkaan tai pysyvään työskentelyyn osapuolten alueella. Osaston määräysten ulkopuolelle suljetaan lisäksi osapuolten myöntämät tuet. Artiklassa vahvistetaan osapuolten oikeus sääntelyyn oikeutettujen politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi.

160 artikla . Artikla sisältää osastossa sovellettavat määritelmät.

161 artikla . Artiklassa osapuolet sopivat yhteistyöstä ja tekniseen apuun liittyvistä aloitteista osaston määräysten kattamissa kysymyksissä. Yhteistyön tavoitteet on tarkemmin määritelty III osan VI osaston 56 artiklassa.

2 LUKU Sijoittautuminen

162 artikla . Artikla sisältää luvussa sovellettavat määritelmät.

163 artikla. Suljetaan luvun velvoitteiden ulkopuolelle ydinaineita koskeva yritystoiminta, aseiden, ammusten tai sotatarvikkeiden tuotanto ja kauppa, audiovisuaaliset palvelut, kansallinen vesiliikenteen kabotaasi sekä lentoliikennepalvelut lukuun ottamatta tiettyjä lentoliikenteen oheispalveluja, kuten ilma-alusten huolto- ja korjauspalvelut, myynti ja markkinointi, tietokonepohjaisia varausjärjestelmiä koskevat palvelut sekä muut X liitteen sisältämät oheispalvelut.

164-166 artikla . Artiklat sisältävät yritysten sijoittautumisen osalta markkinoillepääsyä ja kansallista kohtelua koskevat velvoitteet, joiden mukaan osapuolet myöntävät toisen osapuolen sijoittautuneille yrityksille ja sijoittajille vähintään sen kohtelun, joka on ilmoitettu osapuolten erityisiä sitoumuksia koskevissa, liitteeseen X sisältyvissä sitoumusluetteloissa niissä ilmoitetuin ehdoin, rajoituksin ja edellytyksin. Liitteen X mukaan Suomi tekee suhteessa Keski-Amerikan valtioihin WTO:n palveluiden kaupan yleissopimuksen, jäljempänä GATS , puitteissa tehtyjä erityisiä sitoumuksia pidemmälle meneviä sitoumuksia muun muassa maatalous-, metsätalous-, kalastus-, kaivos-, energia- ja teollisuustuotantoaloilla sekä lakipalveluissa, kirjanpitopalveluissa, tutkimus- ja kehityspalveluissa, teollisuustuotantoon ja energianjakeluun liittyvissä neuvonta- ja konsultointipalveluissa, huolto- ja korjauspalveluissa, posti- ja kuriiripalveluissa, rakennuspalveluissa, jakelupalveluissa, kuljetuspalveluissa, ympäristöpalveluissa ja energiapalveluissa. Siltä osin, kuin artiklojen määräykset koskevat kuljetuspalveluja, sisältävät määräykset myös osin jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvaa sääntelyä, johon liittyvät muun muassa laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta (122/1919) , merilaki (674/1994) , rautatielaki (304/2011) , joukkoliikennelaki (869/2009) , laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä (693/2006) ja taksiliikennelaki (217/2007) . Artiklat eivät kuitenkaan edellytä lainsäädännön muuttamista.

167 artikla . Jakson määräykset eivät vaikuta osapuolten ja niiden sijoittajien velvollisuuksiin, joista määrätään Euroopan unionin jäsenvaltion ja Keski-Amerikan valtion välisessä kansainvälisessä sijoituksia koskevassa sopimuksessa, eikä tällaisten sopimusten riitojenratkaisumenettelyjä sovelleta luvun määräyksiin kohdistuviin rikkomuksiin. Suomella on voimassa oleva sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus El Salvadorin (SopS 11/2003), Guatemalan (SopS 108/2006) ja Panaman (SopS 102/2010) kanssa.

168 artikla . Osapuolet sitoutuvat tarkastelemaan sijoitusympäristöä kolmen vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta, ja säännöllisin väliajoin sen jälkeen.

3 LUKU Rajat ylittävä palvelujen tarjonta

169 artikla . Artikla sisältää luvussa sovellettavat määritelmät. Suljetaan luvun velvoitteiden ulkopuolelle 163 artiklaa vastaavasti audiovisuaaliset palvelut, kansallinen vesiliikenteen kabotaasi sekä lentoliikennepalvelut lukuun ottamatta tiettyjä lentoliikenteen oheispalveluja kuten ilma-alusten huolto- ja korjauspalvelut, myynti ja markkinointi, tietokonepohjaisia varausjärjestelmiä koskevat palvelut sekä muut XI liitteen sisältämät oheispalvelut.

170-172 artikla . Artiklat sisältävät rajat yli tarjottavien palvelujen osalta markkinoillepääsyä ja kansallista kohtelua koskevat velvoitteet, joiden mukaan osapuolet myöntävät toisen osapuolen palveluille ja palveluntarjoajille vähintään sen kohtelun, joka on ilmoitettu osapuolten erityisiä sitoumuksia koskevissa, liitteeseen XI sisältyvissä sitoumusluetteloissa niissä ilmoitetuin ehdoin, rajoituksin ja edellytyksin. Liitteen XI mukaan Suomi tekee suhteessa Keski-Amerikan valtioihin GATS:n puitteissa tehtyjä pidemmälle meneviä erityisiä sitoumuksia muun muassa lakipalveluissa, kirjanpitopalveluissa, tutkimus- ja kehityspalveluissa, teollisuustuotantoon ja energianjakeluun liittyvissä neuvonta- ja konsultointipalveluissa, huolto- ja korjauspalveluissa, posti- ja kuriiripalveluissa, rakennuspalveluissa, jakelupalveluissa, kuljetuspalveluissa, ympäristöpalveluissa ja energiapalveluissa. Siltä osin kuin artiklojen määräykset koskevat kuljetuspalveluja, sisältävät määräykset myös osin jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvaa sääntelyä, johon liittyvät muun muassa laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta (122/1919) ja merilaki (674/1994) . Artiklat eivät kuitenkaan edellytä lainsäädännön muuttamista.

4 LUKU Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten

173 artikla . Artiklassa määritellään ne luonnollisten henkilöiden ryhmät, joita luvun velvoitteet koskevat.

174-176 artikla . Artiklat sisältävät velvoitteet kunkin 173 artiklassa määritellyn ryhmän osalta. Yritysten avainhenkilöstön, yritysvierailijoiden sekä tutkinnon suorittaneiden harjoittelijoiden osalta EU tekee sitoumuksia kaikilla niillä aloilla, joilla se tekee (osaston 2 luvun mukaan) yritysten sijoittautumista koskevia sitoumuksia. EU tekee lisäksi sitoumuksia palveluiden myyjien osalta niillä aloilla, joilla se tekee (osaston 2 tai 3 luvun mukaan) yritysten sijoittautumista tai rajat ylittäviä palveluja koskevia sitoumuksia. Keski-Amerikka tekee vastaavia henkilöryhmiä koskevat sitoumukset XIII ja XIV liitteissä määritellyillä aloilla. Sopimusperusteisten palveluntarjoajien sekä itsenäisten ammatinharjoittajien osalta vahvistetaan osapuolten GATS:n puitteissa tekemät sitoumukset. Eri henkilöryhmiä koskevat ehdot, edellytykset ja rajoitukset ilmoitetaan EU:n osalta XII liitteessä ja Keski-Amerikan osalta XIII ja XIV liitteissä. Olemassa olevan käytännön mukaisesti Suomi tekee yritysten avainhenkilöstöä, yritysvierailijoita, tutkinnon suorittaneita harjoittelijoita sekä palveluiden myyjiä koskevat sitoumukset ilman saatavuusharkinnan soveltamismahdollisuutta. Siltä osin kuin artiklojen määräykset koskevat kuljetuspalveluja, sisältävät määräykset myös osin jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvaa sääntelyä, johon liittyy muun muassa merilaki (674/1994) . Artiklat eivät kuitenkaan edellytä lainsäädännön muuttamista.

5 LUKU Sääntelykehys

A JAKSO YLEISESTI SOVELLETTAVAT MÄÄRÄYKSET

177 artikla . Artiklassa sovitaan edellytyksistä, joiden täytyttyä osapuolet voivat aloittaa neuvottelut palveluntarjoajien ammattipätevyyden vastavuoroista tunnustamista koskevista sopimuksista.

178 artikla. Artiklassa sovitaan menettelyistä toisen osapuolen tietopyyntöihin vastaamiseksi ja luottamuksellisten tietojen käsittelystä tämän yhteydessä.

179 artikla . Artikla sisältää tiettyjä lupamenettelyjä koskevia velvoitteita. Aloilla, joilla osapuolet ovat tehneet erityisiä sitoumuksia, ja joilla palvelun tarjoaminen tai sijoittautuminen edellyttää lupaa, osapuolet sitoutuvat ilmoittamaan hakijalle kohtuullisessa ajassa hakemusta koskevasta päätöksestä. Osapuolten on lisäksi ylläpidettävä menettelyjä, jotka mahdollistavat hallinnollisten päätösten uudelleen tarkastelun.

B JAKSO TIETOKONEPALVELUT

180 artikla . Artikla sisältää tietokonepalveluja koskevia määritelmiä.

C JAKSO KURIIRIPALVELUT

181-184 artikla . Artiklat sisältävät kuriiripalveluja koskevat määritelmät ja sääntelyperiaatteet. Periaatteet käsittelevät kilpailunvastaisten käytänteiden torjumista, toimilupien myöntämistä ja sääntelyelinten riippumattomuutta.

D JAKSO TELEVIESTINTÄPALVELUT

185-193 artikla . Artiklat sisältävät velvoitteita televiestintäpalveluiden sääntelystä sekä määritelmiä jaksossa käytettävistä käsitteistä. Velvoitteet koskevat sääntelyviranomaisen riippumattomuutta, televiestintäpalvelujen tarjoamiseen tarvittavien lupien myöntämistä, suurten palveluntarjoajien toimintaa ja niille asetettavia velvoitteita, verkkojen yhteen liittämistä, rajallisten voimavarojen kuten taajuuksien myöntämistä ja käyttöä, yleispalveluvelvoitteen hallinnointia, tietojen luottamuksellisuutta sekä televiestintäalaa koskevien riitojen ratkaisemista tietyissä tapauksissa.

E JAKSO RAHOITUSPALVELUT

194 artikla . Artiklassa esitetään sääntelyperiaatteet, jotka koskevat 2, 3 ja 4 lukujen mukaisesti vapautettuja rahoituspalveluja sekä määritellään rahoituspalveluja koskevat avainkäsitteet. Esimerkiksi käsitteellä 'rahoituspalvelu' tarkoitetaan vakuutustoimintaa oheispalveluineen sekä pankkipalveluja ja muita rahoituspalveluja, jotka määritellään artiklassa tarkemmin.

195 artikla . Artiklassa määrätään vakauden ja luotettavuuden turvaamista koskevista poikkeuksista. Osapuolet voivat ottaa käyttöönsä tai ylläpitää sijoittajien, tallettajien ja vakuutuksenottajien suojelua tai rahoitusjärjestelmiensä luotettavuutta ja vakautta turvaavia toimenpiteitä. Toimenpiteitä ei kuitenkaan saa käyttää keinona välttää luvun määräysten mukaisia sitoumuksia tai velvoitteita. Mikään sopimuksessa ei velvoita osapuolia paljastamaan yksittäisten asiakkaiden liiketoimiin ja tileihin liittyviä tai julkisten elinten hallussa olevia luottamuksellisia tai yksityisiä tietoja.

196 artikla . Artiklassa määrätään, miten ilmoitetaan yleisesti sovellettavista toimenpiteistä sekä vaatimuksista, joita osapuolet soveltavat rahoituspalvelujen tarjoamista koskeviin hakemuksiin. Lisäksi artiklassa määrätään hakijan oikeudesta saada tietoja hakemuksensa käsittelyvaiheesta, ja lisätietojen antamisesta. Artiklan mukaan osapuolet pyrkivät ottamaan käyttöönsä rahoituspalvelualan sääntelyä ja valvontaa koskevat kansainvälisesti hyväksytyt normit, ja soveltamaan niitä.

197 artikla . Artiklassa määrätään uusien rahoituspalvelujen tarjoamisesta. Osapuolen tulee sallia toisen osapuolen rahoituspalvelujen tarjoajan tarjota erityisten sitoumustensa piiriin kuuluvia uusia rahoituspalveluja edellyttäen, että tämä ei edellytä uusien lakien säätämistä tai muutoksia olemassa oleviin lakeihin. Osapuolet voivat määrätä, että tällaisen palvelun tarjoamiseen vaaditaan tietty oikeudellinen yritysmuoto ja edellyttää, että palvelun tarjoamiseen hankitaan lupa. Lupa voidaan evätä vain toiminnan vakauden ja luotettavuuden turvaamiseen liittyvistä syistä.

198 artikla . Osapuolen tulee sallia toisen osapuolen rahoituspalvelujen tarjoajan siirtää tietojenkäsittelyssä tarvittavia tietoja alueelleen ja sieltä pois, mikäli tämä on tarpeen rahoituspalvelujen tarjoajan tavanomaisessa liiketoiminnassa. Osapuolet ottavat käyttöönsä asianmukaiset suojatoimenpiteet yksityisyyden ja perusoikeuksien sekä henkilöiden vapauden suojaamiseksi, erityisesti henkilötietojen siirron osalta.

199 artikla . Artiklassa määrätään erityispoikkeuksista, joiden mukaan sopimus ei estä osapuolia toteuttamasta tai tarjoamasta alueillaan lakisääteiseen eläke- tai sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvaa yksinomaista toimintaa (lukuun ottamatta tapauksia, joissa julkisten yhteisöjen tai yksityisten laitosten kanssa kilpailevat rahoituspalvelujen tarjoajat voivat osapuolten sisäisten sääntöjen mukaisesti harjoittaa tätä toimintaa). Sopimuksen määräyksiä ei sovelleta myöskään keskuspankin, rahaviranomaisten tai muun julkisen elimen raha- ja valuuttakurssipolitiikan yhteydessä toteuttamiin toimiin. Sopimus ei estä osapuolta itseään harjoittamasta palveluita yksinoikeudella. Sopimus ei myöskään estä osapuolen julkisia elimiä harjoittamasta toimintaa tai tarjoamasta palveluita yksinoikeudella, osapuolen lukuun taikka takauksella tai niiden myöntämin varoin.

F JAKSO KANSAINVÄLISET MERILIIKENNEPALVELUT

200 artikla. Artikla sisältää osastossa kansainvälisten meriliikennepalvelujen osalta sovellettavat määritelmät sekä 2, 3 ja 4 lukujen mukaan vapautettuja kansainvälisiä meriliikennepalveluja koskevat sääntelyperiaatteet. Periaatteet koskevat muun muassa osapuolten palveluntarjoajien pääsyä meriliikennepalvelujen markkinoille, satamiin ja satamapalveluihin sekä lastinjakosopimusten kieltoa. Osapuolten tulee lisäksi sallia toisen osapuolen palveluntarjoajien sijoittautuminen alueelleen 165 artiklan mukaisesti. Määräykset sisältävät osin jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvaa sääntelyä, johon liittyy muun muassa laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta (122/1919) ja laki yksityisistä yleisistä satamista (1156/1994) . Artikla ei kuitenkaan edellytä lainsäädännön muuttamista.

6 LUKU Sähköinen kauppa

201-202 artikla. Artikloissa tunnustetaan sähköisen kaupan mahdollisuus lisätä kauppaa ja sovitaan sähköistä kauppaa koskevasta yhteistyöstä ja vuoropuhelusta, joka kattaa muun muassa sähköisiin allekirjoituksiin ja sähköiseen tunnistautumiseen sekä kuluttajansuojaan liittyviä, samoin kuin muita sähköisen kaupan kehittymisen kannalta olennaisia kysymyksiä. Osapuolet tunnustavat kansainvälisten tietosuojastandardien tärkeyden ja sitoutuvat sähköisten toimitusten tullittomuuteen.

7 LUKU Poikkeukset

203 artikla . Artikla sisältää osaston määräysten osalta noudatettavat yleiset poikkeukset, joiden mukaan mikään ei estä osapuolia ottamasta käyttöön toimia, jotka ovat tarpeen muun muassa yleisen turvallisuuden suojelemiseksi, ihmisten, eläinten tai kasvien elämän tai terveyden suojelemiseksi tai harhaanjohtavien ja petollisten toimintatapojen ehkäisemiseksi.

IV OSASTO: JUOKSEVAT MAKSUT JA PÄÄOMANLIIKKEET

204 - 206 artikla . Osapuolet pyrkivät vapauttamaan juoksevat maksut ja pääomanliikkeet keskenään kansainvälisissä rahoituslaitoksissa tehtyjen sitoumusten mukaisesti. Osapuolten valuuttojen vakaus otetaan tällöin huomioon. Osapuolet sallivat tai hyväksyvät Kansainvälistä valuuttarahastoa koskevan sopimuksen mukaisesti kaikki vapaasti vaihdettavassa valuutassa suoritettavat vaihtotaseeseen liittyvät maksut. Näitä ovat ulkomaisiin juokseviin liiketoimiin liittyvät maksut sekä pääomamaksut ja tulonsiirrot. Osapuolet sallivat ja varmistavat sopimuksen voimaantulosta lähtien suoria sijoituksia koskevan pääomien vapaan liikkuvuuden yrityksiin, jotka on perustettu vastaanottavan maan lainsäädännön mukaisesti. Pääomien vapaa liikkuvuus koskee myös muita tämän sopimuksen mukaisesti tehtyjä sijoituksia ja suorituksia, jotka koskevat sijoittautumista, palvelujen kauppaa ja sähköistä kauppaa sekä näistä saatujen voittojen rahaksi muuttamista ja niiden kotiuttamista.

207 artikla . Jos osapuolten väliset maksut ja pääomanliikkeet poikkeuksellisissa olosuhteissa aiheuttavat tai uhkaavat aiheuttaa vakavia vaikeuksia raha- tai valuuttakurssipolitiikan toteuttamiselle EU:n jäsenvaltioissa tai Keski-Amerikan valtioissa, ne voivat toteuttaa pääomanliikkeitä koskevia suojatoimenpiteitä enintään vuoden ajan. Suojatoimenpiteitä voidaan jatkaa, jos olosuhteet ovat erityisen poikkeukselliset, ja niistä on neuvoteltu etukäteen osapuolten välillä.

208 artikla . Aiemmissa sopimuksissa sovitut juoksevia maksuja ja pääomanliikkeitä koskevat oikeudet ja velvollisuudet vahvistetaan, ja osapuolet sopivat neuvottelevansa pääomanliikkeiden helpottamisesta.

V OSASTO: JULKISET HANKINNAT

209 artikla . Osapuolet tunnustavat avoimen tarjouskilpailun merkityksen ja asettavat tavoitteekseen julkisten hankintojen markkinoiden vastavuoroisen ja asteittaisen avaamisen. Artikla määrittelee keskeiset julkisia hankintoja koskevat käsitteet.

210 artikla. Osaston määräyksiä sovelletaan osapuolten hankintoihin, jotka on määritelty XVI liitteen 1 lisäyksessä. Tämä kattaa keskushallinnon sekä alue- ja paikallishallinnon hankintayksiköt, lain säätelemät elimet ja erityisalojen hankintayksiköt ja määrittelee sopimuksen piiriin kuuluvat tavara- ja palveluhankinnat, rakennusurakat sekä soveltamisen poikkeukset. Artikla sisältää myös osaston määräyksiä koskevat yleiset poikkeukset.

211 artikla . Artikla määrittelee sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa hankintaa koskevat yleiset periaatteet. Osapuoli ja sen hankintayksiköt myöntävät toisen osapuolen tavaroille, palveluille ja toimittajille kansallisen kohtelun sekä kohtelevat näitä toimittajia tasapuolisesti. Hankintayksikkö toteuttaa hankinnan avoimella ja puolueettomalla tavalla käyttäen esimerkiksi avoimia, valikoivia ja suljettuja tarjouspyyntömenettelyjä.

212 artikla . Artikla sisältää määräykset hankintatietojen julkaisemisesta. Osapuolilla on velvollisuus julkaista viipymättä hankintoja koskeva lainsäädäntö, päätökset, sopimusten mallilausekkeet ja menettelyt sekä näiden muutokset.

213-214 artikla . Artiklat sisältävät määräykset hankintailmoitusten julkaisemisesta ja hankintaan osallistumisen edellytyksistä.

215 artikla . Artikla sisältää määräyksiä toimittajien kelpoisuuden vahvistamisesta tai rekisteröimisestä. Valikoivaa tarjouspyyntömenettelyä eli rajoitettua menettelyä käytettäessä hankintayksikkö valikoi tiettyjen objektiivisten ja tasapuolisten perusteiden mukaisesti ne toimittajat, joille varsinainen tarjouspyyntö lähetetään. Hankintayksikkö voi pitää yllä tietyin edellytyksin toimittajaluetteloa.

216-219 artikla . Artiklat sisältävät määräykset teknisten eritelmien käytöstä hankinnassa, tarjouspyyntöasiakirjoista, tarjouskilpailuihin liittyvistä määräajoista ja hankintaneuvottelujen käymisestä toimittajien kanssa.

220 artikla . Suljetun tarjouspyyntömenettelyn tai muiden vastaavien tarjouspyyntömenettelyjen käyttö on mahdollista ainoastaan tietyin edellytyksin. Suljettu menettely tarkoittaa Suomen hankintalaissa mainittua suorahankintaa. EU-direktiiveissä suorahankinnasta käytetään nimitystä "neuvottelumenettely, josta ei julkaista etukäteen hankintailmoitusta".

221-223 artikla . Artiklat sisältävät määräykset ennen sähköisen huutokaupan aloittamista toimitettavista tiedoista, tarjousten käsittelystä ja hankintasopimuksen tekemisestä sekä hankintatietojen avoimuudesta.

224 artikla . Osapuolen on luovutettava hankintaa koskevia tietoja toisen osapuolen pyynnöstä tietyin rajauksin. Tiedot saanut osapuoli ei saa luovuttaa tietoja toimittajille ilman tiedot antaneen osapuolen suostumusta, jos niiden antaminen vaarantaisi kilpailun tulevissa tarjouskilpailuissa. Osapuoli, eivätkä sen hankintayksiköt, saa myöskään antaa toimittajille tietoa, joka saattaisi vaarantaa toimittajien välisen reilun kilpailun.

225 artikla . Osapuolilla on käytössä kansallinen muutoksenhakumenettely toimittajien valituksia varten. Kullakin osapuolella tulee olla vähintään yksi valituksia tutkiva puolueeton hallinto- tai oikeusviranomainen. Suomessa valitukset osoitetaan markkinaoikeudelle. Järjestely, jossa valituksen tutkii ensin muu viranomainen kuin tuomioistuin, on artiklan mukaan mahdollinen määrätyin edellytyksin. Kunkin osapuolen tulee säätää menettelyistä, jotka mahdollistavat toimittajan osallistumisen hankintaan pikaisin väliaikaisin toimin sekä tämän osaston määräysten rikkomisen korjaamisen tai vahingonkorvauksen.

226 artikla . Soveltamisalan muutokset ja oikaisut käsitellään kahdenvälisissä neuvotteluissa EU:n ja kunkin Keski-Amerikan tasavallan kesken. Osapuolen on ilmoitettava soveltamisalan muutoksista kirjallisesti muille osapuolille. Jos toinen osapuoli ei hyväksy ilmoittajan ehdottamaa korvaavaa sitoumusten mukautusta, on sen esitettävä eriävä mielipide 30 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Assosiaationeuvosto muuttaa sopimuksen liitettä siten, että se ottaa huomioon osapuolten sopimat sitoumusten muutokset ja oikaisut.

227 artikla . Artikla sisältää osapuolten välistä yhteistyötä ja teknistä apua koskevia määräyksiä.

VI OSASTO: TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUDET

1 LUKU Tavoitteet ja periaatteet

228-232 artikla . Artikloissa määritellään teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat tavoitteet, velvoitteiden luonne ja soveltamisala, suosituimmuuskohtelu ja kansallinen kohtelu, teknologian siirtoa koskevat tavoitteet ja oikeuksien sammuminen. Sopimus täydentää ja täsmentää WTO:n teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen, jäljempänä TRIPS-sopimus (SopS 4-5/1995), sekä muiden monenvälisten teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien sopimusten määräyksiä osapuolten välillä. Tässä sopimuksessa teollis- ja tekijänoikeuksiin sisältyvät tekijänoikeus ja lähioikeudet, patentit, tavaramerkit, mallit, integroitujen piirien piirimallit (topografiat), maantieteelliset merkinnät, kasvilajikkeiden ja julkistamattoman tiedon suoja. Lisäksi sopimus kattaa suojan vilpillistä kilpailua vastaan.

2 LUKUTeollis- ja tekijänoikeuksia koskevat normit

A JAKSO TEKIJÄNOIKEUS JA LÄHIOIKEUDET

233-237 artikla . Osapuolet noudattavat 233 artiklan mukaisesti kansainvälisiä, tekijänoikeutta koskevia sopimuksia. Nämä ovat kansainvälinen yleissopimus esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta eli Rooman yleissopimus (SopS 56/1983), Bernin yleissopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta (SopS 78-79/1986), WIPOn tekijänoikeussopimus (SopS 16-17/2010) sekä WIPOn esitys- ja äänitesopimus (SopS 18-19/2010). Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien suoja määritellään artikloissa niin, että se kattaa keskeisten tekijänoikeuden alan kansainvälisten yleissopimusten mukaisen suojan. Tätä suojaa täydennetään määräyksillä, jotka koskevat suoja-aikaa sekä oikeuksia yleisradiointiin ja yleisölle välittämiseen. Määräysten muotoilussa on otettu huomioon EU:n lainsäädäntö muun muassa siltä osin, kuin EU:n jäsenvaltioissa noudatettava suoja-aika on pidempi kuin yleissopimusten mukainen suoja-aika. Suomessa tekijänoikeuden ja lähioikeuksien suojasta säädetään tekijänoikeuslaissa (404/1961) .

B JAKSO TAVARAMERKIT

238-241 artikla . Artiklat sisältävät määräykset kansainvälisten tavaramerkkejä koskevien sopimusten ratifioinnista ja noudattamisesta Euroopan unionin ja Keski-Amerikan valtioiden osalta, rekisteröintimenettelystä, tunnetuista tavaramerkeistä ja poikkeuksista tavaramerkillä myönnettyihin oikeuksiin. Osapuolet soveltavat soveltuvin osin teollisoikeuden suojelemista koskevan Pariisin yleissopimuksen (SopS 43/1975) mukaisia edellytyksiä tavaramerkkien rekisteröintiin. Suomessa artiklan määräykset sisältyvät tavaramerkkilakiin (7/1964) .

C JAKSO MAANTIETEELLISET MERKINNÄT

242-250 artikla . Artikloissa määritetään maantieteellisten merkintöjen käsite, jakson soveltamisala, suojajärjestelmä, vakiintuneet maantieteelliset merkinnät, annettava suoja, uusien maantieteellisten merkintöjen lisääminen suojan piiriin, maantieteellisten merkintöjen ja tavaramerkkien välinen suhde sekä maantieteellisten merkintöjen käyttöoikeus. Lisäksi jakso sisältää määräyksen riitojen ratkaisemisesta. Myöhemmin suojan piiriin voidaan lisätä muita viinejä, väkeviä alkoholijuomia, maataloustuotteita ja elintarvikkeita. Liitteet XII ja XIII liittyvät jaksoon erottamattomalla tavalla. Sopimuksen 274 artiklan mukaisesti perustettava teollis- ja tekijänoikeuksien alakomitea tekee assosiaationeuvostolle ehdotukset uusien maantieteellisten merkintöjen lisäämisestä suojan piiriin. Suomessa tavaramerkkilaki huomioi EU:ssa annetun maantieteellisten merkintöjen suojan.

D JAKSO TEOLLISMALLIT

251-257 artikla . Artiklat sisältävät määräykset Haagin sopimuksen Geneven asiakirjan (SopS 50-51/2011) noudattamisesta Euroopan unionin ja Keski-Amerikan osalta, mallisuojan saamisen edellytyksistä, suojan poikkeuksista, myönnetyistä oikeuksista, suoja-ajasta, rekisteröinnin mitätöimisestä tai epäämisestä sekä suhteesta tekijänoikeuteen. Suomessa mallisuojasta säädetään mallioikeuslailla (221/1971) .

E JAKSO PATENTIT

258 artikla . Artikla sisältää patentteja koskevat määräykset. Osapuolet noudattavat Budapestin sopimusta, joka koskee mikro-organismien tallettamisen kansainvälistä tunnustamista patentinhakumenettelyä varten. Artiklan 2 kohdan määräys, joka koskee patenttioikeuden muodollisia määräyksiä harmonisoineen patenttilakisopimuksen voimaantulon huomioimista, ei kohdistu suoraan EU:n jäsenvaltioihin. Suomi on liittynyt Budapestin sopimukseen (SopS 56/1985) ja patenttilakisopimukseen (SopS 6-7/2006). Suomessa artiklan määräykset sisältyvät patenttilakiin (550/1967) . Artikla ei kuitenkaan edellytä lainsäädännön muuttamista.

F JAKSO KASVILAJIKKEET

259 artikla . Artikla määrittelee, miten osapuolet voivat säätää kasvilajikkeiden suojasta, ja antaa oikeuden säätää poikkeuksista kasvinjalostajille myönnettyihin yksinoikeuksiin. Suomessa kasvilajikkeiden suojasta säädetään lailla kasvinjalostajanoikeudesta (1279/2009) .

3 LUKU Teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpano

260 artikla . Artiklassa määritetään osapuolten yleiset velvoitteet. Luvun soveltamisala kattaa tekijänoikeuden ja lähioikeudet, patentit, tavaramerkit, mallit, integroitujen piirien piirimallit, maantieteelliset merkinnät ja kasvinjalostajanoikeuden.

261-270 artikla . Artiklat sisältävät määräykset oikeutetuista hakijoista, todistusaineistosta, toimista todistusaineiston suojaamiseksi, tiedonsaantioikeudesta, turvaamis- ja säilyttämistoimista, korjaavista toimista, vahingonkorvauksista, oikeudenkäyntikuluista, tuomioistuimen päätösten julkistamisesta ja tekijänoikeutta ja lähioikeutta koskevasta olettamasta. Velvoitteet ovat voimassa olevan teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa koskevan EU:n direktiivin (2004/48/EY) mukaisia. Suomessa siviilioikeudellisia säännöksiä sisältyy lakiin todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa (344/2000) , oikeudenkäymiskaareen (4/1734) , tekijänoikeuslakiin, tavaramerkkilakiin, toiminimilakiin (128/1979) , piirimallilakiin (32/1991) , mallioikeuslakiin, lakiin kasvinjalostajanoikeudesta, patenttilakiin ja hyödyllisyysmallilakiin (800/1991) .

271 artikla . Artikla sisältää rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevan määräyksen. Artiklan mukainen velvoite kohdistuu kaupallisessa laajuudessa tapahtuvaan tavaramerkkiväärennösten kauppaan ja tekijänoikeuteen kohdistuvaan piratismiin. Teosta tulee seurata vankeus- ja/tai sakkorangaistus, joka on riittävän ankara vaikuttaakseen ennaltaehkäisevästi, ja joka tasoltaan vastaa vakavuudeltaan samanlaisia rikoksiin sovellettavia rangaistuksia. Käytettävissä olevien oikeuskeinojen osalta artiklassa viitataan muun muassa takavarikkoon. Artikla vastaa sisällöltään TRIPS-sopimuksen 61 artiklaa. Rikoslain 49 luku (578/1995) sisältää säännökset eräiden aineettomien oikeuksien loukkaamisesta. Luvun 1 § koskee tekijänoikeusrikosta ja 2 § teollisoikeusrikosta. Teollis- ja tekijänoikeuteen kohdistuvan rikoksen esitutkinnassa voidaan käyttää rikosprosessuaalisia pakkokeinoja samoin edellytyksin kuin muidenkin rikosten esitutkinnassa. Näin ollen käytettävissä on muun muassa voimassa olevan pakkokeinolain (1987/450) mukainen takavarikko. Myös uusi, 1 päivänä tammikuuta 2014 voimaan tuleva pakkokeinolaki (806/2011) sisältää takavarikkoa koskevat säännökset.

272 artikla . Artikla määrittelee ne palveluntarjoajien vastuun rajoittamismuodot, jotka osapuolet säilyttävät. Osapuolen on pantava määräys täytäntöön viimeistään kolmen vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulopäivästä. Suomessa palveluntarjoajien vastuusta säädetään lailla tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta (458/2002) .

273 artikla . Artikla sisältää määräykset tulliviranomaisten toimista. Velvoitteet ovat EU:n tuoteväärennösasetuksen (1383/2003/EY) mukaisia. Suomessa tulliviranomaisten toimista on säädetty tullilailla (1466/1994) .

4 LUKU Institutionaaliset määräykset

274 artikla . Artiklan mukaisesti perustetaan teollis- ja tekijänoikeuksien alakomitea, joka seuraa osaston teknologian siirtoa ja maantieteellisiä merkintöjä koskevien määräysten täytäntöönpanoa. Artiklassa määritellään alakomitean tehtävät.

275 artikla . Artiklassa osapuolet sopivat teollis- ja tekijänoikeuksia koskevasta keskinäisestä yhteistyöstä.

276 artikla . Loppumääräyksissä määritellään Panaman siirtymäaika osaston tiettyjen määräysten täytäntöönpanossa sekä Panaman liittyminen patenttiyhteistyösopimukseen.

VII OSASTO: KAUPPA JA KILPAILU

277 artikla . Artiklassa määritellään, että kauppaa ja kilpailua koskevassa osastossa VII kilpailulainsäädännöllä tarkoitetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikloja 101, 102 ja 106, EY:n sulautuma-asetusta sekä näiden täytäntöönpanoasetuksia. Keski-Amerikka-osapuolen osalta tarkoitetaan Keski-Amerikan kilpailuasetusta, joka on annettava artiklassa määritellyn pöytäkirjan ja sopimuksen mukaisesti. Siihen asti kunnes asetus annetaan, kilpailulainsäädännöllä tarkoitetaan kunkin Keski-Amerikka -osapuolen tasavallan kansallista lainsäädäntöä. Artiklassa määritellään lisäksi, että kilpailuviranomaisella tarkoitetaan Euroopan komissiota ja asetuksella perustettavaa Keski-Amerikan kilpailuviranomaista. Ennen Keski-Amerikan kilpailuviranomaisen toiminnan alkamista kilpailuviranomaisella tarkoitetaan kunkin tasavallan kansallisia kilpailuviranomaisia.

278 artikla . Artiklassa osapuolet tunnustavat vapaan kilpailun merkityksen ja sopivat menettelytavoista, jotka eivät ole yhteensopivia sopimuksen kanssa silloin, kun ne voivat vaikuttaa kauppaan osapuolten välillä. Yhteensopimattomia ovat osapuolten kilpailulainsäädännössä määritellyillä tavoin 1) sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena tai seurauksena on kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vääristäminen, 2) määräävän markkina-aseman, merkittävän markkinavoiman tai huomattavan markkinaosuuden väärinkäyttö sekä 3) yrityskeskittymät, jotka merkittävästi haittaavat tehokasta kilpailua.

279 artikla . Artiklassa osapuolet sitoutuvat antamaan ja pitämään voimassa kilpailulainsäädännön, jolla puututaan tehokkaasti 278 artiklassa tarkoitettuihin kilpailunvastaisiin menettelytapoihin. Osapuolet sitoutuvat myös perustamaan tai pitämään toiminnassa kilpailuviranomaisen, jonka vastuulla on kilpailulainsäädännön tehokas täytäntöönpano. Jos sopimuksen tullessa voimaan osapuoli ei ole antanut artiklassa 277 tarkoitettua kilpailulainsäädäntöä tai nimittänyt kilpailuviranomaista, sen on tehtävä niin seitsemän vuoden kuluessa. Jos kyseessä on Keski-Amerikka-osapuolen tasavalta, sen on annettava tarkoitettu lainsäädäntö ja nimettävä viranomainen kolmen vuoden kuluessa.

280 artikla . Artiklassa todetaan, että sopimuksen määräykset eivät estä EU:n jäsenvaltiota tai Keski-Amerikka-osapuolen tasavaltaa perustamasta tai ylläpitämästä lainsäädäntönsä mukaisia julkisia yrityksiä, monopoleja tai yrityksiä, joille on myönnetty erityis- tai yksinoikeuksia. Mainitut yritykset kuuluvat kilpailulainsäädännön soveltamisalaan siltä osin kuin tällaisen lainsäädännön soveltaminen ei oikeudellisesti tai tosiasiallisesti estä suorittamasta Keski-Amerikka-osapuolen tasavallan tai EU:n jäsenvaltion määräämiä erityistehtäviä. Lisäksi osapuolet sopivat, etteivät edellä mainitut yritykset harjoita syrjintää hyödykkeiden oston tai myynnin edellytyksissä. Artiklassa todetaan myös, etteivät tämän osaston määräykset vaikuta sopimuksen julkisiin hankintoihin liittyviin osapuolten oikeuksiin ja velvoitteisiin.

281 artikla . Artiklassa sovitaan, että kilpailuviranomaiset voivat vaihtaa keskenään muita kuin luottamuksellisia tietoja ja tehdä yhteistyötä täytäntöönpanotoimissa. Velvollisuutta tietojen toimittamiseen ei aseteta. Tiedot voi jättää toimittamatta, jos se on lainsäädännön mukaan kiellettyä tai osapuolen etujen vastaista. Tietojen käytölle voidaan myös asettaa ehtoja.

282 artikla . Artiklassa todetaan, että on osapuolten yhteisen edun mukaista edistää kilpailupolitiikkaan ja lainsäädännön täytäntöönpanoon liittyviä teknisen avun aloitteita. Tätä yhteistyötä käsitellään III osan VI osaston 52 artiklassa.

283 artikla . Osapuolet sopivat, etteivät ne voi vedota IV osan X osaston (Riitojen ratkaiseminen) mukaisiin riitojenratkaisumenettelyihin tähän osastoon liittyvissä kysymyksissä.

VIII OSASTO: KAUPPA JA KESTÄVÄ KEHITYS

284 artikla . Artiklassa edistetään kansainvälistä kauppaa siten, että edesautetaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Osapuolet vahvistavat, että taloudellinen ja sosiaalinen kehitys sekä ympäristönsuojelu ovat toisistaan riippuvaisia. Todetaan, etteivät osapuolet voi käyttää sopimuksen IV osan X osaston riitojenratkaisumenettelyjä tai IV osan XI osaston mukaista muita kuin tariffitoimenpiteitä koskevaa sovittelujärjestelmää tämän osaston kysymyksissä.

285 artikla . Artiklassa tunnustetaan osapuolten oikeus vahvistaa 286 ja 287 artiklassa tarkoitettujen kansainvälisesti hyväksyttyjen normien ja sopimusten mukaiset kestävää kehitystä koskevat sisäiset politiikkansa ja omat ympäristönsuojelun ja työsuojelun tasonsa sekä oikeuden antaa asiaa koskevia lakeja, asetuksia ja toimintalinjoja tai muuttaa niitä. Näitä toimia ei kuitenkaan saa soveltaa tavalla, joka johtaisi mielivaltaiseen tai perusteettomaan syrjintään osapuolten välillä tai kansainvälisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.

286 artikla . Artiklassa vahvistetaan sitoutuminen kansainvälisesti tunnustettuihin, ILO:n keskeisissä yleissopimuksissa määriteltyihin työelämää koskeviin normeihin, sekä niiden tehokkaaseen täytäntöönpanoon. Korostetaan, ettei työelämän perusnormeja tulisi käyttää protektionistisiin tarkoituksiin kaupankäynnissä, eikä osapuolten suhteellista etua tulisi asettaa kyseenalaiseksi. Osapuolet vaihtavat tietoja tilanteestaan ja muutoksista, jotka koskevat ILO:n keskeisten yleissopimusten sekä sellaisten muiden yleissopimusten ratifiointia, jotka ILO on luokitellut ajan tasalla oleviksi.

287 artikla . Osapuolet vahvistavat panevansa tehokkaasti täytäntöön lainsäädännössään ja menettelytavoissaan ympäristöä koskevat monenväliset sopimukset, jotka on lueteltu sopimuksen 287 artiklassa, 2 kohdassa. Sopimus ei rajoita osapuolten oikeutta hyväksyä tai ylläpitää toimenpiteitä 287 artiklan 2 kohdassa lueteltujen sopimusten täytäntöön panemiseksi.

288-290 artikla . Artikloissa vahvistetaan, että kaupan on edistettävä kestävää kehitystä. Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä 288, 289 ja 290 artiklojen puitteissa. Osapuolet pyrkivät edistämään kestävän kehityksen piiriin kuuluvien tuotteiden ja palvelujen, kuten ympäristöteknologian ja reilun kaupan tuotteiden kauppaa. Tunnustetaan, että metsälainsäädännön kehittäminen metsävarojen käytön osalta ja järkevä kalavarojen suojelu edistävät kestävää kehitystä ja kestävää resurssien hallintaa. Osapuolet sitoutuvat 290 artiklan 2 ja 3 kohtien mukaisiin toimiin kestävän kalastuksen edistämiseksi.

291 artikla . Artiklassa sovitaan, että osapuolet eivät jätä soveltamatta tai alenna ympäristö- ja työlainsäädäntönsä mukaista suojelunsa tasoa kaupan tai investointien edistämiseksi. Osapuolet eivät myöskään saa laiminlyödä ympäristö- tai työlainsäädännön tehokasta täytäntöönpanoa. Määräyksissä ei valtuuteta osapuolten viranomaisia toteuttamaan työ- tai ympäristölainsäädännön täytäntöönpanotoimenpiteitä toisen osapuolen alueella.

292 artikla . Artiklassa osapuolet tunnustavat tieteellisen ja teknisen tiedon sekä kansainvälisten standardien tai suositusten huomioonottamisen tärkeyden työterveyteen ja ympäristön suojeluun tähtäävien toimenpiteiden valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Jos on olemassa vakavan tai peruuttamattoman vahingon vaara, turvaamistoimenpiteiden käyttöönottoa ei kuitenkaan saa lykätä ehdottoman tieteellisen varmuuden puuttumisen vuoksi.

293 artikla . Sitoudutaan tarkistamaan ja seuraamaan sopimuksen IV osan vaikutusta kestävään kehitykseen.

294-301 artikla . Artikloissa määritetään sopimuksen tämän osaston toimeenpanon valvonta ja sopimusosapuolten välisten, tämän osaston soveltamiseen liittyvien kiistojen ratkaisumekanismit. Kukin osapuoli nimeää hallinnostaan yhteyspisteen kauppaan liittyvien kestävän kehityksen kysymysten täytäntöönpanoa varten ja perustaa kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevän lautakunnan. Lautakunta kokoontuu vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulopäivästä, sekä sen jälkeen tarvittaessa, valvomaan tämän osaston sekä III osan VI osaston toteuttamista. Ellei toisin sovita, lautakunnan ja kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelu järjestetään 295 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Osapuolet sitoutuvat järjestämään 295 artiklan 1 kohdan mukaisen kansalaisfoorumin sekä kokoavat neuvoa-antavat ryhmät, joiden tehtävänä on esittää kauppaan liittyviä kestävän kehityksen suosituksia osapuolille osaston tavoitteiden saavuttamiseksi.

Osapuoli voi pyytää hallitustenvälisiä neuvotteluja mistä tahansa yhteistä etua koskevasta osaston soveltamisalaan kuuluvasta asiasta. Tavoitteena on pyrkiä molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Hallitustenvälisiin neuvotteluihin osallistuva osapuoli voi 60 päivän, tai mikäli asiaa ei ole siirretty lautakunnalle, 90 päivän kuluttua neuvottelupyynnön toimittamisen jälkeen pyytää, että asiantuntijapaneeli kutsutaan koolle tarkastelemaan asiaa, jota ei ole käsitelty hallitustenvälisissä neuvotteluissa tyydyttävästi. Asiantuntijapaneeli valitaan 297 artiklan 2 ja 3 kohdissa vahvistettujen menettelyjen mukaan ja sen kokoonpano määritellään 298 artiklassa. Asiantuntijapaneeli ratkaisee, onko osapuoli jättänyt täyttämättä tämän osaston 286 artiklan 2 kohdassa, 287 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa ja 291 artiklassa vahvistettuja velvoitteita esittäen ei-sitovat suosituksensa asian ratkaisemiseksi. Paneeli esittää menettelyjen osapuolille 300 artiklan mukaan laaditun kertomuksensa suosituksineen 120 päivän kuluessa paneelin perustamisesta sekä loppukertomuksen viimeistään 180 päivää paneelin perustamisesta. Osapuoli, jota paneelin suositukset koskevat, ilmoittaa lautakunnalle aikeistaan kertomusten suhteen, ja lautakunta valvoo ilmoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa.

302 artikla . Tämän osaston soveltamisalaan liittyvistä teknisen avun toimenpiteistä määrätään tämän sopimuksen III osan VI osastossa (talouden ja kaupan kehitys).

IX OSASTO: ALUEELLINEN TALOUDELLINEN YHDENTYMINEN

303 artikla . Osapuolet vahvistavat halunsa lujittaa alueellisia taloudellisia yhdentymisprosesseja, ja tunnustavat tämän olevan keskeistä erityisesti tullimenettelyjen, teknisten määräysten ja terveys- ja kasvinsuojelutoimien alalla tavaroiden vapaan liikkumisen toteutumiseksi.

304 artikla . Sovitaan mekanismista, jonka avulla II liitteen (Käsitteen ”alkuperätuotteet” määrittely ja hallinnollisen yhteistyön menetelmät) tavaroista, jotka tuodaan jommankumman osapuolen alueelle, ja joista on tehty tuontitulliselvitys, ei enää saa kantaa tulleja eikä soveltaa niihin määrällisiä rajoituksia. Osapuolten tullilainsäädännössä ja -menettelyissä vahvistetaan yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan tai sen sähköisen vastineen käyttö vientiin ja tuontiin liittyvien tulliselvitysten tekemiseksi. Lisäksi sovitaan, että maahantuonnin yhteydessä sovellettavat tullilainsäädäntö ja -menettelyt sekä tulleihin liittyvät vaatimukset yhdenmukaistetaan alueellisella tasolla.

305 artikla . Artiklassa sovitaan teknisistä määräyksistä ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä tuotteiden markkinoillepääsyn osalta sopimuksen osapuolten alueilla. Keski-Amerikka-osapuoli vahvistaa viiden vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta XX liitteessä (Luettelo Keski-Amerikan yhdenmukaistettavista teknisistä määräyksistä) luetellut alueelliset tekniset määräykset ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt.

306 artikla . Artiklan tavoitteena on parantaa terveys- ja kasvinsuojelutoimien soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden vapaan liikkuvuuden edellytyksiä, edistää vaatimusten ja menettelyjen yhdenmukaistamista, yhtenäistää asiakirjoja ja käytäntöjä sekä pyrkiä varmistamaan Keski-Amerikka-osapuolen valtioiden suorittamien tarkastusten vastavuoroinen tunnustaminen EU:n jäsenvaltioissa. Artiklassa sovitaan eläinten, eläintuotteiden, kasvien ja kasvituotteiden liikkumisesta sopimuksen osapuolten alueiden sisällä. Lisäksi sovitaan, että tuojaosapuolta ei vaadita myöntämään suotuisampaa kohtelua viejäosapuolen alueelta tuoduille tuotteille kuin mitä viejäosapuoli myöntää omassa alueiden sisäisessä kaupassaan.

307 artikla . Sitoudutaan neuvottelemaan osastoon liittyvistä kysymyksistä. Keski-Amerikka-osapuolen edistymistä täytäntöönpanossa käsitellään vuosittaisissa seurantakertomuksissa ja työohjelmissa. Viiden vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta osapuolet harkitsevat muiden alojen sisällyttämistä tähän osastoon. Osaston Keski-Amerikka-osapuolen sitoumuksiin ei sovelleta IV osan X osaston mukaisia riitojenratkaisumenettelyjä.

X OSASTO: RIITOJEN RATKAISEMINEN

1 LUKU: Kohde ja soveltamisala

308 artikla . Artiklassa sovitaan sopimuksen tämän osaston tavoitteeksi välttää ja ratkaista osapuolten väliset sopimuksen IV osan tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat, ja saavuttaa kumpaakin osapuolta tyydyttävä ratkaisu.

309 artikla . Artiklassa sovitaan tämän osaston määräysten soveltamisalaksi sopimuksen IV osan tulkintaan tai soveltamiseen liittyvät riidat. Sovitaan myös, että tätä osastoa ei sovelleta Keski-Amerikka-osapuolen tasavaltojen välisiin riitoihin.

2 LUKU: Neuvottelut

310 artikla . Artiklassa määrätään neuvottelumenettelystä. Sovitaan, että osapuolen on pyydettävä neuvotteluja kirjallisella pyynnöllä, jossa selvitetään pyynnön syyt, valituksen oikeusperusta ja yksilöidään mahdollinen voimassaoleva tai ehdotettu toimenpide. Neuvottelut on pidettävä 30 päivän kuluessa pyynnön esittämispäivästä, ja kiireellisissä asioissa 15 päivän kuluessa. Jos valituksen kohteena oleva osapuoli ei vastaa neuvottelupyyntöön 10 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, jos neuvotteluja ei järjestetä määräaikojen kuluessa tai jos neuvottelut on saatettu loppuun, mutta riitaa ei ole ratkaistu, valituksen tehnyt osapuoli voi pyytää paneelin asettamista.

3 LUKU: Riitojenratkaisumenettelyt

A JAKSO

311 artikla . Artiklassa määrätään paneelimenettelyn aloittamisesta. Kun neuvottelujen osapuolet eivät ole pystyneet ratkaisemaan riitaa 310 artiklassa tarkoitettujen määräysten mukaisesti, valituksen tehnyt osapuoli voi pyytää paneelin asettamista. Paneelin asettamista koskeva pyyntö tehdään kirjallisesti, ja siinä on nimettävä kohteena oleva erityinen toimenpide ja valituksen oikeusperusta sekä selitettävä, millä tavoin kyseinen toimenpide rikkoo 309 artiklassa tarkoitettuja määräyksiä.

312 artikla . Artiklassa määrätään kolmijäsenisen paneelin asettamisesta.

313 artikla . Artiklassa määrätään paneelin antamasta päätöksestä. Paneelin on annettava päätöksensä 120 päivän kuluessa paneelin asettamisesta, ja kiireellisessä tapauksessa 60 päivän kuluessa paneelin asettamisesta.

B JAKSO

314-318 artikla . Artikloissa määrätään paneelin päätösten noudattamisesta, noudattamista koskevasta kohtuullisesta määräajasta, noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tarkastelusta, noudattamatta jättämisestä seuraavista väliaikaisista korjaavista toimenpiteistä sekä noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tarkastelusta velvoitteiden keskeyttämisen jälkeen.

C JAKSO

319 artikla . Artiklassa sovitaan riitojenratkaisumenettelyihin sovellettavasta työjärjestyksestä.

320 artikla . Artiklassa sovitaan paneelin oikeudesta pyytää tietoja ja teknistä apua riidan ratkaisemiseksi.

321 artikla . Artiklassa sovitaan, että riidan osapuolten alueilla asuvat tai niille sijoittautuneet luonnolliset ja oikeushenkilöt, joita asia koskee, voivat toimittaa amicus curiae-lausumia paneelin tarkasteltavaksi työjärjestyksen mukaisesti.

322 artikla . Artiklassa määrätään tulkintaa koskevista säännöistä ja periaatteista. Sovitaan, että paneelit tulkitsevat 309 tarkoitettuja määräyksiä kansainvälisen julkisoikeuden tavanomaisten tulkintasääntöjen mukaisesti. Sovitaan, että kun jokin tämän sopimuksen IV osan määräys on identtinen WTO-sopimuksen määräyksen kanssa, paneeli hyväksyy tulkinnan, joka on yhdenmukainen WTO:n riitojenratkaisuelimissä mahdollisesti vahvistetun tulkinnan kanssa. Sovitaan, että paneelin päätöksillä ei voida lisätä eikä vähentää 309 artiklassa tarkoitettujen määräysten mukaisia oikeuksia ja velvoitteita.

4 LUKU: Yleiset määräykset

324 artikla . Artiklassa sovitaan, että riidan osapuolet voivat milloin tahansa ilmoittaa assosiaatiokomitealla pääsystään molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Kun ratkaisusta on ilmoitettu, menettely päätetään.

325 artikla . Artiklassa sovitaan, että assosiaationeuvosto laatii luettelon 36 henkilöstä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan paneelin jäseninä. EU-osapuoli ehdottaa 12:ta henkilöä, ja kukin Keski-Amerikka-osapuolen tasavalta ehdottaa kahta henkilöä. EU-osapuoli ja Keski-Amerikka-osapuolen tasavallat valitsevat myös 12 henkilöä, jotka eivät ole kummankaan osapuolen kansalaisia, ja jotka toimivat paneelin puheenjohtajana. Artiklassa myös luetellaan paneelin jäsenille asetetut vaatimukset.

326 artikla . Artiklassa selostetaan tämän osaston sääntöjen ja menettelyjen suhdetta WTO:n asettamiin velvoitteisiin. Pääperiaatteina on, että jos riidan osapuoli haluaa korjata WTO-sopimuksen velvoitteen laiminlyönnin, niin sen on sovellettava WTO-sopimuksen sääntöjä ja menettelyjä. Jos taas riidan osapuoli haluaa korjata tämän sopimuksen IV osan velvoitteen laiminlyönnin, sen on sovellettava tämän osaston sääntöjä ja menettelyjä. Mikäli riidan osapuoli haluaa korjata WTO-sopimuksen laiminlyönnin, joka samalla on tämän sopimuksen laiminlyöntiä, voi osapuoli valita, mitä foorumia se käyttää, mutta riidan osapuolten tulee välttää samantapaisten, samoihin oikeusväitteisiin perustuvien riitojen saattamista eri foorumien käsiteltäväksi.

327-328 artikla . Artikloissa sovitaan määräajoista sekä työjärjestyksen ja menettelysääntöjen hyväksymisestä ja muuttamisesta.

XI OSASTO: MUITA KUIN TARIFFITOIMENPITEITÄ KOSKEVA SOVITTELUJÄRJESTELMÄ

1 LUKU: Soveltamisala

329 artikla . Artiklassa sovitaan tämän osaston soveltamisalasta. Sovitaan, että osaston soveltamisalaa sovelletaan muihin kuin tariffitoimenpiteisiin, jotka vaikuttavat haitallisesti osapuolten väliseen tämän sopimuksen IV osan soveltamisalaan kuuluvaan kauppaan.

2 LUKU: Sovittelujärjestelmän mukainen menettely

330-332 artikla . Artikloissa sovitaan sovittelujärjestelmän mukaisen menettelyn aloittamisesta, sovittelijan valinnasta sekä sovittelumenettelyä koskevista säännöistä.

3 LUKU: Täytäntöönpano

333 artikla . Artiklassa sovitaan sovintoratkaisun täytäntöönpanosta.

4 LUKU: Yleiset määräykset

334-337 artikla . Artikloissa selostetaan sovittelujärjestelmän suhdetta sopimuksen riitojen ratkaisemista koskevaan X osastoon sekä sovitaan määräaikojen muuttamisesta, tietojen luottamuksellisuudesta sekä sovittelumenettelyn kustannuksista.

XII OSASTO: AVOIMUUS JA HALLINTOMENETTELYT

338 artikla . Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä kahden-ja monenvälisillä foorumeilla avoimuuden lisäämiseksi ja lahjonnan ja korruption poistamiseksi tämän sopimuksen IV osan soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

339 artikla . Osapuolet sopivat varmistavansa, että niiden yleiset soveltamistoimenpiteet, ja myös tämän sopimuksen IV osan soveltamisalaan liittyviä kauppakysymyksiä koskevat lait, asetukset, tuomioistuinten päätökset, menettelyt ja hallinnolliset päätökset julkaistaan viipymättä.

340 artikla . Artiklassa sovitaan, että EU-osapuoli, Keski-Amerikka-osapuoli ja kukin Keski-Amerikka-osapuolen tasavalta nimeävät yhteyspisteen tietojenvaihdon helpottamiseksi ja tämän sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi.

341 artikla . Artiklassa sovitaan, että kukin osapuoli hallinnoi 339 artiklassa tarkoitettuja yleisesti sovellettavia toimenpiteitä johdonmukaisella, järkevällä ja puolueettomalla tavalla. Kukin osapuoli varmistaa, että sen menettelyt perustuvat lakiin, ja pyrkii tarjoamaan asianomaisille kohtuullisessa ajassa selvityksen oikeusviranomaisesta, jossa menettely on aloitettu, kuvauksen riidan aiheista ja mahdollisuuden esittää tosiasioita ja väitteitä näkemystensä tueksi. Artiklan määräykset liittyvät jaettuun toimivaltaan kuuluviin määräyksiin. Suomessa artiklassa tarkoitetun hallinto-oikeudellisen sääntelyn keskeiset säädökset sisältyvät hallintolakiin (434/2003) , julkisuuslakiin (621/1999) , kielilakiin (423/2003) , Saamen kielilakiin (1086/2003) sekä lakiin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) . Hallintolaki ei sisällä säännöstä viranomaisen velvollisuudesta antaa asianosaiselle ilmoitusta menettelyn aloittamisesta.

342 artikla . Artiklassa osapuolet sopivat, että kukin osapuoli perustaa tai pitää voimassa oikeudellisia tuomioistuimia, niihin verrattavia tuomioistuimia tai hallinnollisia tuomioistuimia, joiden tarkoituksena on tarkastella uudelleen, ja jos on aihetta, korjata tämän sopimuksen IV osan soveltamisalaan vaikuttavia kaupan alaan liittyviä hallintotoimenpiteitä. Artiklan määräykset liittyvät jaettuun toimivaltaan kuuluviin määräyksiin. Suomessa artiklassa tarkoitetun hallinto-oikeudellisen sääntelyn keskeiset säädökset sisältyvät hallintolakiin, hallintolainkäyttölakiin (586/1996) , julkisuuslakiin, kielilakiin, Saamen kielilakiin sekä lakiin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa. Hallintolaki ei sisällä säännöstä viranomaisen velvollisuudesta antaa asianosaiselle ilmoitusta menettelyn aloittamisesta.

343 artikla . Artiklassa sovitaan, että tämän osaston määräysten soveltaminen ei vaikuta tämän sopimuksen muissa määräyksissä vahvistettuihin erityisiin sääntöihin.

344 artikla . Artiklassa sovitaan, että kukin osapuoli varmistaa tavaroiden kauppaan liittyvien tukien avoimuuden. Osapuolet toimittavat toisilleen joka toinen vuosi kertomuksen, joka koskee sen hallituksen tai viranomaisten myöntämän tuen oikeusperustaa, muotoa, määrää tai talousarviota, ja mahdollisuuksien mukaan saajaa. Assosiaatiokomitea tarkastelee määräajoin osapuolten edistymistä tämän artiklan täytäntöönpanossa.

XIII OSASTO: TÄMÄN SOPIMUKSEN NOJALLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ERITYISTEHTÄVÄT KAUPAN ALALLA

345-346 artikla . Artikloissa sovitaan osapuolten edustajien nimeämisestä assosiaationeuvostoon ja assosiaatiokomiteaan. Lisäksi artikloissa määritetään elinten tehtävät ja toimivalta. Assosiaationeuvosto voi tehdä muutoksia liitteisiin (I, II, XVI, XVIII, XIX, XXI), antaa tulkintoja sopimuksen IV osan määräyksistä sekä ryhtyä muihin osapuolten sopimiin toimenpiteisiin. Assosiaatiokomitean tehtäviä ovat assosiaationeuvoston avustaminen, sopimuksen IV osan määräysten täytäntöönpano ja soveltaminen, määräysten kehittämisen seuraaminen ja soveltamisesta saatujen tulosten arviointi, ongelmien ratkaisu ja estäminen sekä alakomiteoiden työjärjestysten hyväksyntä ja toiminnan valvominen. Sovitaan, että tehtäviä hoitaessaan assosiaatiokomitealla on oikeus perustaa alakomiteoita, ja osoittaa niille tehtäviä toimivaltansa rajoissa.

347 artikla . Artiklassa sovitaan EU:n komission ja kunkin Keski-Amerikka-osapuolen nimeävän sopimuksen IV osalle koordinaattorin sekä määritetään koordinaattoreiden työnkuva.

348 artikla . Artiklassa sovitaan kaikkien sopimuksen IV osassa perustettujen alakomiteoiden puheenjohtajuuksia, jäseniä ja alakomiteoiden kokoontumisia koskevista asioista.

XIV OSASTO: POIKKEUKSET

349 artikla . Sovitaan, että jos osapuolella on vakavia maksutaseeseen tai ulkoiseen rahoitusasemaan liittyviä ongelmia, se voi ottaa käyttöön tavara- ja palvelukauppaan sekä maksuliikenteeseen liittyviä rajoittavia toimenpiteitä. Sovitaan, että näiden toimenpiteiden tulee olla syrjimättömiä ja määräaikaisia, ne eivät saa olla laajempia kuin on tarpeen, ja niiden tulee olla WTO-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten ja kansainvälisen valuuttarahaston perustamissopimuksen mukaisia. Sovitaan, että osapuolet pyrkivät välttämään rajoittavien toimenpiteiden soveltamista, mutta mikäli niitä sovelletaan, on asiasta ilmoitettava viipymättä toiselle osapuolelle. Jos osapuoli katsoo käyttöön otettujen rajoittavien toimenpiteiden vaikuttavan kahdenvälisiin kauppasuhteisiin, se voi pyytää toiselta osapuolelta assosiaatiokomiteassa järjestettäviä neuvotteluja, joissa arvioidaan asianomaisen osapuolen maksutasetilanne sekä rajoittavat toimenpiteet. Päätelmien perustana käytetään Kansainvälisen valuuttarahaston arviota tilanteesta.

350 artikla . Luetellaan ne toimenpiteet, joita sopimuksen määräykset eivät verotuksen osalta estä osapuolia toimeenpanemasta. Sovitaan, että sopimuksella ei ole vaikutusta minkään verosopimuksen nojalla osapuolille kuuluviin oikeuksiin ja velvoitteisiin, ja mikäli sopimus ja tällainen verosopimus ovat ristiriidassa, sovelletaan tältä osin verosopimusta.

351 artikla . Sovitaan, että sopimuksen määräykset eivät velvoita osapuolta toisen osapuolen sellaiseen suotuisampaan kohteluun, jota kunkin osapuolen alueella sovelletaan osana sen omaa alueellista taloudellista yhdentymisprosessia. Määräykset eivät estä osapuolten välisiä tai osapuolten ja kolmansien maiden tai alueiden välisiä tulliliittoja, vapaakauppa-alueita tai muita sopimusjärjestelyjä.

V OSA: LOPPUMÄÄRÄYKSET

352 artikla . Artikla sisältää tämän sopimuksen osapuolen määritelmän. Sopimuksen osapuolia ovat Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman tasavallat, tässä sopimuksessa ´Keski-Amerikka-osapuolen tasavallat´, sekä Euroopan unioni tai sen jäsenvaltiot taikka Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot toimivallan jakautumisesta riippuen, tässä sopimuksessa ´EU-osapuoli`.

353 artikla . Artiklassa sovitaan, että osapuolet hyväksyvät sopimuksen omien sisäisten oikeudellisten menettelyjensä mukaisesti. Sopimus tulee voimaan sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jonka kuluessa osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen sisäisten oikeudellisten menettelyjensä päätökseen saattamisesta. Euroopan unioni ja kukin Keski-Amerikka-osapuolen tasavalta voivat kuitenkin soveltaa sopimuksen IV osaa sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona ne ovat ilmoittaneet toisilleen sisäisten oikeudellisten menettelyjensä päätökseen saattamisesta. Kunkin osapuolen on sopimuksen voimaantulopäivään tai soveltamisen aloittamispäivään mennessä täytettävä tämän sopimuksen IV osan VI osaston 244 artiklassa ja 245 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa vahvistetut vaatimukset. Jos jokin Keski-Amerikka-osapuolen tasavalta ei ole täyttänyt näitä vaatimuksia, niin sopimus ei tule voimaan, eikä sitä sovelleta väliaikaisesti, ennen kuin vaatimukset on täytetty. Tämä sopimus korvaa voimaantulopäivästään lukien Keski-Amerikka-osapuolen tasavaltojen ja EU-osapuolen välillä voimassa olevat sopimukset poliittisesta vuoropuhelusta ja yhteistyöstä.

Neuvoston päätöksen 25.6.2012 mukaisesti EU ei sovella väliaikaisesti IV osan VI osaston 271 artiklaa, joka kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan.

354 artikla . Artiklassa sovitaan, että sopimus on voimassa rajoittamattoman ajan. Osapuolen on ilmoitettava tallettajalle aikomuksestaan irtisanoa sopimus. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksesta tallettajalle. Assosiaatiokomitea tarkastelee irtisanomisen vaikutuksia ja assosiaationeuvosto päättää mahdollisista mukautuksista tai siirtymätoimenpiteistä.

355 artikla . Artiklassa sovitaan sopimuksen velvoitteiden täyttämisestä. Sovitaan, että osapuolet toteuttavat kaikki tämän sopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi tarvittavat yleiset tai erityiset toimenpiteet. Jos osapuoli katsoo, että toinen osapuoli on jättänyt täyttämättä tämän sopimuksen mukaiset velvoitteensa, se voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. Toteutettavia toimenpiteitä valittaessa on annettava etusija toimenpiteille, jotka vähiten häiritsevät tämän sopimuksen toimeenpanoa. Velvoitteiden keskeyttäminen on viimeinen keino.

356-357 artikla . Artikloissa sovitaan tästä sopimuksesta johtuvista oikeuksista ja velvollisuuksista sekä poikkeuksista niihin.

358 artikla . Artiklassa sovitaan osapuolten mahdollisuudesta sopimuksen täydentämiseen tai laajentamiseen sopimusta muuttamalla.

359 artikla . Artiklassa sovitaan, että assosiaatiokomitealle ilmoitetaan kaikista kolmansien valtioiden pyynnöistä liittyä Euroopan unioniin ja kaikista kolmansien valtioiden pyynnöistä liittyä Keski-Amerikan poliittisen ja taloudellisen yhdentymisen prosesseihin. Osapuolet tarkastelevat assosiaatiokomiteassa uusien jäsenten liittymisen vaikutuksia, ja assosiaationeuvosto päättää tarvittaessa mukautuksista ja siirtymätoimenpiteistä.

360 artikla . Artiklassa määritellään alueet, joihin sopimusta sovelletaan. EU-osapuolen osalta sopimusta sovelletaan alueisiin, joihin sovelletaan Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta niissä määrätyin edellytyksin. Sopimusta sovelletaan myös Euroopan unionin tullialueeseen siltä osin kuin se käsittää alueita, jotka eivät kuulu edellä esitettyyn aluemääritelmään. Keski-Amerikka-osapuolen osalta sopimusta sovelletaan Keski-Amerikka-osapuolen tasavaltojen alueisiin niiden kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

361 artikla . Artiklassa sovitaan, että sopimuksessa ei anneta mahdollisuutta yksipuolisiin varaumiin tai tulkintaselityksiin.

362 artikla . Artiklassa sovitaan, että sopimuksen liitteet, lisäykset, pöytäkirjat, huomautukset, alaviitteet ja yhteiset julistukset ovat sen erottamaton osa.

363 artikla . Artiklassa luetellaan kielet, joilla sopimusteksti on laadittu, ja todetaan, että kukin teksti on yhtä todistusvoimainen.

Liitteet:

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan valtioiden välisen kauppasopimuksen erottamattomana osana on 21 liitettä. Hallituksen esitykseen liitetään mukaan X-XII liitteet, joihin sisältyy jaettuun toimivaltaan kuuluvia kuljetuspalveluja koskevia sitoumuksia.

Liite I (tullien poistaminen) sisältää osapuolten tavarakaupan asteittaisen vapauttamisen sekä kunkin osapuolen määräykset tavarakaupan tullien poistamisesta 82-84 artiklojen mukaisesti.

Liite II sisältää käsitteen ”alkuperätuotteet” määrittelyn ja hallinnollisen yhteistyön menetelmät 123 artiklan mukaisesti. Se sisältää myös alueeseen liittyvät vaatimukset, alkuperäselvitystä koskevat sitoumukset sekä Ceutaa ja Melillaa koskevat sitoumukset.

Liite III sisältää tulliasioissa noudatettavan keskinäisen avunannon määritelmät, soveltamisalan, noudatettavat menettelytavat, liitteen säännösten täytäntöönpanoon liittyvät velvoitteet sekä sen suhteen osapuolten mahdollisesti solmimiin muihin sopimuksiin.

Liite IV (hallinnollista yhteistyötä koskevat erityismääräykset) sisältää hallinnollisen yhteistyön laiminlyöntiä koskevat määrittelyt ja toimenpiteet.

Liite V sisältää menettelyn hallinnollisten virheiden yhteydessä.

Liite VI (toimivaltaiset viranomaiset) sisältää osapuolten toimivaltaisia viranomaisia ja niiden vastuualueita koskevat sitoumukset.

Liite VII sisältää eläinperäisiä tuotteita käsittelevien laitosten hyväksyntää koskevat vaatimukset ja määräykset.

Liite VIII sisältää ohjeet tarkastusten toteuttamiseksi. Se sisältää tarkastettavaa ja tarkastajaa koskevat määrittelyt ja periaatteet sekä säännökset menettelyjä, valmisteluasiakirjoja, päätösistuntoa ja tarkastuskertomusta koskien.

Liite IX sisältää yhteystahot ja www-sivustot.

Liite X (sijoittautumista koskevat sitoumukset) sisältää osapuolten yritysten sijoittautumista koskevat sitoumukset ja niihin sovellettavat ehdot 164-166 artiklojen mukaisesti. Ahvenanmaalla on rajoitettu Ahvenanmaan kotiseutuoikeutta vailla olevien luonnollisten henkilöiden sekä kaikkien oikeushenkilöiden vapautta sijoittautua ilman Ahvenanmaan toimivaltaisten viranomaisten lupaa. Liite sisältää Suomen jättämän kaikkia toimialoja koskevan maantieteellistä aluetta koskevan varauman liittyen Ahvenanmaahan. Varaumassa todetaan, että ”Ahvenanmaalla on rajoitettu Ahvenanmaan kotiseutuoikeutta vailla olevien luonnollisten henkilöiden sekä kaikkien oikeushenkilöiden vapautta sijoittautua ilman Ahvenanmaan toimivaltaisten viranomaisten lupaa.”

Liite XI (rajat ylittävää palveluntarjontaa koskevat sitoumukset) sisältää osapuolten sitoumukset ja niihin sovellettavat ehdot rajat yli tarjottavien palvelujen osalta 171-173 artiklojen mukaisesti.

Liite XII (EU:n avainhenkilöstöä ja tutkinnon suorittaneita harjoittelijoita koskevat varaumat) sisältää EU:n yritysten avainhenkilöstöä sekä tutkinnon suorittaneita harjoittelijoita koskeviin sitoumuksiin sovellettavat ehdot 174 artiklan mukaisesti.

Liite XIII (Keski-Amerikan avainhenkilöstöä ja tutkinnon suorittaneita harjoittelijoita koskevat sitoumukset) sisältää Keski-Amerikan valtioiden avainhenkilöstöä ja tutkinnon suorittaneita harjoittelijoita koskevat sitoumukset ja niihin sovellettavat ehdot 174 artiklan mukaisesti.

Liite XIV (Keski-Amerikan palveluiden myyjiä koskevat sitoumukset) sisältää Keski-Amerikan valtioiden palveluiden myyjiä koskevat sitoumukset ja niihin sovellettavat ehdot 175 artiklan mukaisesti.

Liite XV sisältää palvelukauppaa, sijoittautumisoikeutta ja sähköistä kaupankäyntiä koskevat tietopalvelupisteet.

Liite XVI (julkiset hankinnat) sisältää osapuolten keskinäiset julkisten hankintojen sitoumukset. Liite määrittelee myös hankintatietojen ja ilmoitusten julkaisukanavat, hankintailmoituksen sisällön, toimittajaluetteloon hakemista koskevan ilmoituksen sisällön, hankintamenettelyn määräajat, hankintasopimuksen myöntämistä koskevan ilmoituksen sisällön sekä tarjouspyyntöasiakirjat. Yleisissä huomautuksissa EU-osapuolen kohdalla mainitaan, että Suomi tekee varauman sopimuksen IV osan V osaston soveltamisesta Ahvenanmaahan. Varauman sanamuoto ei kuitenkaan sulje pois kokonaisuudessaan julkisia hankintoja koskevien määräysten soveltamista Ahvenanmaalla.

Liite XVII sisältää luettelot niistä nimistä, joita suojellaan maantieteellisinä merkintöinä osapuolten alueella.

Liite XVIII sisältää luettelot osapuolten maantieteellisistä merkinnöistä, joita suojataan sopimuksen pohjalta.

Liite XIX sisältää tuoteluettelon eläimistä, kasveista sekä eläin- ja kasvituotteista 306 artiklan mukaisesti.

Liite XX sisältää luettelon Keski-Amerikan yhdenmukaistettavista teknisistä määräyksistä 305 artiklan mukaisesti.

Liite XXI sisältää luettelot alakomiteat muodostavista tahoista.

Pöytäkirja kulttuuriyhteistyöstä

1-9 artikla . Pöytäkirjalla luodaan yhteistyön puitteet kulttuurialalla, mukaan lukien audiovisuaalisissa palveluissa. Tunnustaen osapuolten oikeuden määritellä ja toimeenpanna kulttuuripolitiikkaansa osapuolet pyrkivät parantamaan kulttuuritoimintojen, -hyödykkeiden ja -palvelujen sekä kulttuurivaihdon edellytyksiä. Pöytäkirja sisältää määräyksiä muun muassa kulttuurivaihdon ja vuoropuhelun vahvistamisesta alalla, kulttuuriammattilaisten maahantulosta ja koulutuksesta, teknisestä avusta, audiovisuaalisalaa koskevista yhteistuotantosopimuksista sekä yhteistyöstä sekä alaa koskevien materiaalien ja laitteiston väliaikaisesta tuonnista, yhteistyöstä ja -tuotannosta esittävien taiteiden alalla, yhteistyöstä julkaisujen vaihdon ja levittämisen helpottamiseksi sekä kulttuuriperintökohteiden suojelusta.

Pöytäkirjan määräykset sisältävät osin jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvaa sääntelyä. Tällaisia ovat määräykset siitä, että osapuolet helpottavat taitelijoiden ja kulttuuriammattilaisten koulutusta sekä lisäävät yhteyksiä näiden välillä lainsäädäntönsä mukaisesti (3 artiklan 2 kohta) ja kannustavat tekemään audiovisuaalisalaa koskevia yhteistuotantosopimuksia jäsenvaltioiden ja Keski-Amerikan valtioiden välillä (5 artiklan 1 kohta). Lisäksi pöytäkirjan määräykset siitä, että osapuolet edistävät esittävien taiteiden harjoittajien yhteyksiä, yhteistuotantohankkeita ja kansainvälisten teatteritekniikkastandardien kehittämistä sekä julkaisujen vaihtoa lainsäädäntönsä mukaisesti (6 ja 7 artikla) kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan. Edelleen määräykset osapuolten toimista edistää muun muassa kulttuuriperintökohteiden ja historiallisten muistomerkkien suojelua koskevan asiantuntemuksen ja parhaiden käytänteiden vaihtoa (8 artikla) kuuluvat jäsenmaiden toimivaltaan. Mitä tulee 5 artiklassa oleviin audiovisuaalista yhteistuotantoa koskeviin määräyksiin, Suomessa on voimassa järjestelmä, joka täyttää pöytäkirjan vaatimukset. Määräykset eivät kuitenkaan kuulu lainsäädännön alaan.

2Lakiehdotuksen perustelut

2.1Laki Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välisen assosiaatiosopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

1 §. Pykälä sisältää tavanomaisen blankettilain säännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä selostetaan jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevassa jaksossa.

2 §. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin sopimus tulee voimaan. Suomessa sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten saattamisesta voimaan säädetään perustuslain 95 §:n 1 momentissa. Kyseisen perustuslain säännöksen mukaan muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan asetuksella. Asetuksen antaja määräytyy tällöin perustuslain 80 §:n mukaan siten, että jos asiasta ei ole erikseen säädetty, asetuksen antaa valtioneuvosto. Edellä olevan mukaisesti asetuksenantovaltuus on osoitettu valtioneuvostolle.

3Voimaantulo

Osapuolet hyväksyvät sopimuksen omien sisäisten oikeudellisten menettelyjensä mukaisesti. Sopimus tulee voimaan sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jonka kuluessa osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen sisäisten oikeudellisten menettelyjensä päätökseen saattamisesta. Euroopan unioni ja kukin Keski-Amerikka-osapuolen tasavalta voivat kuitenkin soveltaa sopimuksen IV osaa sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona ne ovat ilmoittaneet toisilleen sisäisten oikeudellisten menettelyjensä päätökseen saattamisesta. Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri ja Keski-Amerikan integraatiojärjestelmän pääsihteeristö ( Secretaría General del Sistema de la Integración Centroamericana, SG-SICA ) ovat tämän sopimuksen tallettajia. Hyväksymisestään ovat hallituksen esityksen antamisajankohtaan mennessä ilmoittaneet Costa Rica, Tshekin tasavalta, Saksa, Tanska, Viro, Guatemala, Unkari, Honduras, Nicaragua, Panama ja El Salvador.

Hallituksen esitykseen sisältyy luonnos blankettilaiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamiseksi. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus ehdotetaan tulevaksi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimuksen kanssa. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden ja Keski-Amerikan välinen assosiaatiosopimus korvaa voimaantulopäivästään lukien Keski-Amerikka osapuolen tasavaltojen ja EU-osapuolen välillä voimassa olevat sopimukset poliittisesta vuoropuhelusta ja yhteistyöstä.

Sopimuksen 353 artiklassa määrätään myös sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta. Kyseisen määräyksen mukaan Euroopan unioni ja Keski-Amerikka osapuolen tasavallat voivat soveltaa sopimuksen IV osaa väliaikaisesti. Euroopan unioni ja Keski-Amerikan osapuolet ilmoittavat toisilleen tämän sopimuksen IV osan väliaikaisen soveltamisen edellyttämien sisäisten oikeudellisten menettelyjensä saamisesta päätökseen. Sopimuksen väliaikainen soveltaminen Euroopan unionin ja Keski-Amerikka osapuolen tasavallan välillä alkaa sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona Euroopan unioni ja kyseinen Keski-Amerikka osapuolen tasavalta ovat ilmoittaneet toisilleen sisäisten oikeudellisten menettelyjen päätökseen saattamisesta. Neuvoston päätöksessä sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta jätettiin väliaikaisen soveltamisen ulkopuolelle sopimuksen IV osan teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavan menettelyn rikosseuraamuksia koskeva artikla (271 artikla), joka kuuluu Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaan. Sekä sopimuksen voimaantulon että sen väliaikaisen soveltamisen edellytyksenä on, että kaikki osapuolet täyttävät sopimuksen IV osan VI osaston (Teollis- ja tekijänoikeudet) 244 artiklassa ja 245 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa vahvistetut vaatimukset. Jos jokin Keski-Amerikka osapuolen tasavalta ei ole täyttänyt näitä vaatimuksia, sopimus ei tule voimaan eikä sitä sovelleta väliaikaisesti Euroopan unionin ja vaatimukset täyttämättä jättäneen Keski-Amerikka osapuolen tasavallan välillä, ennen kuin vaatimukset on täytetty.

Sopimuksen kauppapolitiikan alaa käsittelevään osuuteen sisältyy määräyksiä, joilla on yhtymäkohtia Suomen liittymistä EU:iin koskevan sopimuksen liitteenä olevaan pöytäkirjaan nro 2 (SopS 103/1994), joka käsittelee Ahvenanmaan asemaa. Osa kyseisistä määräyksistä kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, mikä merkitsee, että Ahvenanmaan erityisasema on otettu huomioon jo kyseisiä sopimusmääräyksiä neuvoteltaessa. Sopimukseen on tämän mukaisesti sisällytetty Ahvenanmaata koskeva poikkeus liittyen sopimuksen julkisia hankintoja koskeviin sitoumuksiin. Suomella on varauma sopimuksen soveltamiseen Ahvenanmaan julkisiin hankintoihin. Varauman sanamuoto ei kuitenkaan sulje pois kokonaisuudessaan julkisia hankintoja koskevien määräysten soveltamista Ahvenanmaalla. Samoin palveluja ja sijoittautumista koskeviin erityisiin sitoumuksiin sisältyy poikkeus, joka koskee Ahvenanmaan oikeutta rajoittaa palveluiden tarjoamista alueellaan kotiseutuoikeuteen perustuen. Koska kuljetuspalveluiden katsotaan edelleen kuuluvan ainakin osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan, ja koska kuljetuspalveluilla elinkeinotoimintaan liittyvänä asiana on vaikutusta Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:n mukaan Ahvenanmaan lainsäädäntövaltaan kuuluviin asioihin, tulee sopimuksen voimaansaattamissäännökselle hankkia Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyntä. Myös yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskevaan 43 artiklaan, kansanterveyttä koskevaan 44 artiklaan, kulttuuri- ja audiovisuaalialan yhteistyötä koskevaan 74 artiklaan sekä kulttuuripöytäkirjaan sisältyvät kansalliseen toimivaltaan kuuluvat määräykset kuuluvat itsehallintolain 18 §:n mukaan Ahvenanmaan lainsäädäntövaltaan. Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyminen vaaditaan siten sopimuksen voimaansaattamiseksi Ahvenanmaalla. Sopimukseen sisältyy myös muita aloja, jotka kuuluisivat Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan maakunnan lainsäädäntövaltaan, mutta jotka eivät kuitenkaan enää kuulu jäsenvaltioiden toimivaltaan.

4Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys

4.1Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus

Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden välinen toimivallanjako

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan kanssa tehty assosiaatiosopimus on luonteeltaan niin sanottu sekasopimus, joka sisältää sekä unionin että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Jotkut näistä määräyksistä kuuluvat unionin yksinomaiseen toimivaltaan, toiset taas unionin ja sen jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan. Eduskunta hyväksyy tällaisen sopimuksen vakiintuneen käytännön mukaisesti vain niiltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan (esim. PeVL 6/2001 vp, PeVL 31/2001 vp, PeVL 16/2004 vp, PeVL 24/2004 vp).

Toimivallan jako ei ole yksiselitteinen ja kysymys siitä, miltä osin kolmansien maiden kanssa tehtävät sopimukset kuuluvat jäsenvaltion ja miltä osin unionin toimivaltaan, on Lissabonin sopimuksen voimaantultua 1 päivänä joulukuuta 2009 uudessa kehitysvaiheessa.

Sopimuksen 1 artiklan 1 kohta ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa määriteltyjen demokratian periaatteiden ja perusihmisoikeuksien sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen sitoutuminen, joka on myös nimetty sopimuksen olennaiseksi osaksi, kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Myös sopimuksen I osan II osaston tietyt määräykset on katsottava kuuluvaksi jäsenvaltioiden toimivaltaan. Tällaisia määräyksiä ovat muun muassa terrorismin torjuntaa, pien- ja kevytaseita sekä kansainvälistä rikostuomioistuinta koskevat määräykset. Myös joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevan 15 artiklan määräykset kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan siltä osin, kun ei ole kyse unionin toimivaltaan kuuluvasta vientivalvontasäännöstöstä, johon viitataan artiklan 3 kohdan b alakohdassa.

Unionilla on sopimukseen kauppaa koskevien määräysten (II osasto/tavaroiden kauppa, III osasto/sijoittautuminen, palvelukauppa ja sähköinen kauppa, V osasto/julkiset hankinnat, VI osasto/teollis- ja tekijänoikeudet, VIII/kauppa ja kestävä kehitys) osalta toimivaltaa SEUT 207 artiklan perusteella. Lissabonin sopimuksella unionin yksinomaisen toimivallan ala laajeni ja kattaa tällä hetkellä tavarakaupan ohella palveluiden kauppaa, ulkomaisia suoria investointeja sekä henkisen omaisuuden kaupallisia näkökohtia koskevia kysymyksiä. Toimivallan jakautuminen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Sopimuksessa ei ole määräyksiä, jotka osoittaisivat, miten toimivalta tarkkaan ottaen jakautuu. Suomessa voi myös edelleen olla ja onkin voimassa lain säännöksiä myös unionin kauppapoliittiseen toimivaltaan kuuluvilla aloilla.

Vaikka kauppapolitiikka laaja-alaisesti kuuluu unionin toimivaltaan, sopimus sisältää myös osin jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä. Tällaisia voidaan katsoa sisältyvän palvelukauppaa ja sijoittautumista käsittelevän III osaston määräyksiin siltä osin, kun nämä koskevat kuljetuspalveluja sekä VI osaston teollis- ja tekijäoikeuksiin liittyvissä määräyksissä, kuten tavaramerkeissä, rikosoikeudellisissa seuraamuksissa ja maantieteellisissä merkinnöissä.

Sopimuksen IV osan osalta teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavan menettelyn rikosseuraamuksia koskeva artikla (271 artikla) kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan.

Lisäksi hallintomenettelyitä koskevat IV osan XII osaston 341 ja 342 artikla kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan.

Jäsenvaltioilla on edelleen toimivaltaa myös maahanmuuttoa koskevan yhteistyön osalta (49 artikla) siltä osin, kun on kyse henkilöiden palauttamisesta ja takaisinotosta sekä jäsenvaltioiden velvollisuudesta antaa asianmukaiset henkilöllisyysasiakirjat tätä tarkoitusta varten (49 artiklan 2 kohta). Jäsenvaltioilla on toimivaltaa myös siltä osin, kun on kyse jäsenvaltioiden oikeudesta tehdä takaisinottosopimuksia Keski-Amerikka osapuolen tasavallan kanssa kyseiseen artiklaan sisältyvän valtuutuksen perusteella (49 artiklan 4 kohta).

Jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä voidaan lisäksi arvioida sisältyvän sopimuksen yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskevaan 43 artiklaan, kansanterveyttä koskevaan 44 artiklaan, teollisuusyhteistyötä koskevaan 64 artiklaan, matkailualaa koskevaan 67 artiklaan, kulttuuri- ja audiovisuaalialan yhteistyötä koskevaan 74 artiklaan sekä kulttuuriyhteistyöpöytäkirjaan.

Sopimuksen X osaston 3 luvussa määrätään riitojenratkaisumenettelystä, joka on rajattu koskemaan sopimuksen IV osan tulkintaan tai soveltamiseen liittyviä riitoja. Riitojen ratkaisuun pyritään ensisijaisesti neuvotteluteitse, mutta mikäli riitaa ei saada ratkaistua, riita voidaan viedä sitovaan paneelimenettelyyn. Siltä osin kuin riitojenratkaisumenettelyssä käsiteltäisiin sellaisen määräyksen tulkintaa tai soveltamista, joka edellä esitetyn mukaisesti kuuluu Suomen toimivaltaan, on riitojenratkaisumääräyksillä merkitystä myös Suomen toimivallan kannalta.

Lainsäädännön alaan kuuluvat sopimusmääräykset

Perustuslain 94 § 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy muun muassa sellaiset valtion sopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan perustuslaissa tarkoitettu eduskunnan hyväksymistoimivalta kattaa kaikki aineelliselta luonteeltaan lain alaan kuuluvat kansainvälisen velvoitteen määräykset. Sopimuksen määräykset on luettava lainsäädännön alaan, 1) jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, 2) jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksia tai velvollisuuksien perusteita, 3) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla, taikka 4) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on voimassa lain säännöksiä tai 5) jos siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Kysymykseen ei vaikuta se, onko jokin määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomen lailla annetun säädöksen kanssa (PeVL 11, 12 ja 45/2000 vp).

Sopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa todetaan, että sopimuksen olennaisen osan muodostavat demokratian periaatteiden ja perusihmisoikeuksien sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, sellaisina kuin ne määritellään ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa. Perustuslakivaliokunta on katsonut (PeVL 45/2000 vp; PeVL 31/2001 vp), etteivät sellaiset yleispiirteiset ja julistuksenomaiset määräykset, joissa sopimuspuolet vahvistavat sitoumuksensa kunnioittaa ihmisoikeuksia, vaikuta Suomen kansainvälisten velvoitteiden sisältöön tai laajuuteen ihmisoikeuksien alalla. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin katsonut, että tällaisilla määräyksillä on aikaisempaan verrattuna uudentyyppistä sitovaa merkitystä sopimukseen sisältyvän sanktiomenettelyn vuoksi, ja tämän takia sopimuksen ihmisoikeusmääräysten on katsottava kuuluvan lainsäädännön alaan (ks. PeVL 31/2001 vp.)

Perustuslakivaliokunnan viimeksi mainitussa lausunnossa käsittelemän sopimuksen neuvottelu- ja sanktiomenettelyä koskevassa 96 artiklassa oli nimenomaisesti mainittu sopimuksen soveltamatta jättäminen viimeisenä keinona, jota voidaan käyttää tapauksessa, jossa toinen sopimuspuoli on rikkonut sopimuksen olennaiseksi osaksi määriteltyä ihmisoikeuksia sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatetta koskevaa sopimusmääräystä. Nyt kyseessä olevan sopimuksen velvollisuuksien täyttämistä koskevassa 355 artiklassa mainitaan sopimuksen soveltamisen keskeyttäminen viimeisenä keinona, johon voitaisiin ryhtyä, jos toinen sopimuspuoli rikkoo olennaisesti sopimusta. Tämän vuoksi valtioneuvosto katsoo, että sopimuksen 355 artiklan määräysten soveltaminen voi johtaa tilanteeseen, jossa sopimuksen olennaiseksi osaksi määritellyllä 1 artiklan 1 kohdalla on perustuslakivaliokunnan lausunnossaan (ks. PeVL 31/2001 vp) tarkoittamaa uudentyyppistä sitovaa merkitystä ja tämän vuoksi sopimuksen ihmisoikeusmääräysten on katsottava kuuluvan lainsäädännön alaan.

Myös joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevan 15 artikla on määritelty sopimuksen olennaiseksi osaksi. Kyseisen sopimusmääräyksen rikkomisessa on kyse sopimuksen olennaisen osan rikkomisesta, joka mahdollistaa 355 artiklan mukaisen neuvottelu- ja sanktiomenettelyn käytön. Näin ollen kyseisellä määräyksellä voidaan yllä selostettujen perusteluiden valossa arvioida olevan perustuslakivaliokunnan lausunnossa PeVL 31/2001 vp tarkoitettua sitovaa merkitystä, minkä vuoksi sen olisi katsottava kuuluvan lainsäädännön alaan.

Osapuolet velvoitetaan 15 artiklan 4 kohdan b alakohdassa myös ylläpitämään tehokasta kansallista vientivalvontajärjestelmää, mukaan lukien siihen sisältyvät rikosoikeudelliset seuraamukset. Yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista on perustuslain 80 §:n mukaan säädettävä lailla. Perustuslain 8 §:n mukaan rikoksena rangaistava teko ja siitä seuraava rangaistus tulee määritellä lain tasolla. Näin ollen kyseinen sopimusmääräys, joka velvoittaa tehokkaan kansallisen vientivalvontajärjestelmän ylläpitämiseen rikosoikeudellisine seurauksineen, kuuluu lainsäädännön alaan. Kyseinen sopimusmääräys ei kuitenkaan edellytä kansallisia lainsäädäntötoimia. Vientivalvonnasta on myös annettu laintasoista kansallista sääntelyä laissa kaksikäyttötuotteiden valvonnasta (562/1996) sekä laissa puolustustarvikkeiden viennistä (282/2012) .

Palvelukauppaa ja sijoittautumista käsittelevän III osaston määräysten kuljetuspalveluita koskevista osista säädetään Suomessa muun muassa laissa elinkeinon harjoittamisen oikeudesta, merilaissa, rautatielaissa, joukkoliikennelaissa, laissa kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä ja taksiliikennelaissa. Kyseiset määräykset kuuluvat näin ollen lainsäädännön alaan, mutta eivät kuitenkaan edellytä lainsäädännön muuttamista. Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaan VI osastoon sisältyvien määräysten kattamista asioista puolestaan säädetään Suomessa muun muassa tavaramerkkilaissa ja tekijänoikeuslaissa. Kyseiset määräykset kuuluvat näin ollen lainsäädännön alaan, mutta eivät kuitenkaan edellytä lainsäädännön muuttamista.

Muuttoliikettä ja turvapaikka-asioita koskevaa yhteistyötä käsittelevän 49 artiklan osalta lainsäädännön alaan kuuluu 4 kohdan a ja b alakohdat, joissa määrätään osapuolten velvollisuudesta ottaa takaisin laittomasti toiseen maahan pyrkivät kansalaisensa. Edellä mainitun 49 artiklan 4 kohdassa määrätään lisäksi osapuolten velvollisuudesta antaa kansalaisilleen asianmukaiset henkilöllisyysasiakirjat heidän takaisinottoaan varten. Perustuslain 9 §:n 3 momentin mukaan Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan. Matkustusoikeuden osoittamiseksi myönnettävistä asiakirjoista säädetään passilaissa (671/2006) . Kohta sisältää näin ollen lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Edellä mainitut kohdat eivät edellytä lainsäädäntömuutoksia.

Sopimuksen X osaston 3 luvussa määrätään sitovasta riitojenratkaisumenettelystä, joka on rajattu koskemaan sopimuksen IV osan tulkintaan tai soveltamiseen liittyviä riitoja. Unioni edustaa jäsenvaltioita paneelimenettelyssä. Sopimus sisältää verrattain vähäisenä pidettävän mahdollisuuden siihen, että paneelin päätökset koskettaisivat kysymyksiä, jotka unionin perustamissopimusten mukaan ovat jäsenvaltion toimivallassa ja Suomen perustuslain mukaisesti kuuluisivat lainsäädännön alaan. Koska paneelilla on kuitenkin osapuolia sitovaa päätösvaltaa, riitojenratkaisua koskevat määräykset edellyttävät eduskunnan suostumusta siltä osin kuin paneelin päätöksillä olisi vaikutusta Suomen toimivaltaan ja lainsäädännönalaan kuuluvien määräysten tulkinnassa (PeVL 31/2001 vp).

Hallituksen esityksen liitteeksi ei ole otettu lainkaan assosiaatiosopimuksen liitteitä I-IX ja XIII-XXI, joiden sisältöä on kuitenkin selostettu yksityiskohtaisissa perusteluissa. Vakiintuneen käytännön mukaan eduskunta hyväksyy kansainväliset sopimukset kokonaisuudessaan (ks. esim. PeVL 13/2008 vp, s.3/II ja PeVL 5/2007 vp, s.4-5), mikä vastaa perustuslain 94 §:n 1 momentin sanamuotoa. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin katsonut, että ei ole ehdotonta estettä sille, että eduskunnan hyväksyminen rajataan joissakin tilanteessa koskemaan vain eduskunnan hyväksymistä vaativia velvoitteen määräyksiä. Valiokunnan mielestä tällaisesta poikkeuksellisesta tilanteesta voi olla kyse ainoastaan, jos eduskunnan hyväksymistä vaativa velvoitteen osa muodostaa sen muista osista selvästi erillisen ja niistä niin teknisesti kuin asiallisesti riippumattoman kokonaisuuden. Eduskunnan hyväksymisen ulkopuolelle teknisesti rajattavissa oleviin velvoitteen osiin ei voi sisältyä lainsäädännön alaan kuuluvia - eikä niihin vaikuttavia - tai muutoin eduskunnan hyväksymistä vaativia määräyksiä (PeVL 18/2002 vp ja PeVL 16/2008 vp). Kyseessä olevat hallituksen esityksen ulkopuolelle jätetyt liitteet ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä. Liitteiden jättämistä hallituksen esityksen ulkopuolelle voidaan perustella myös sillä, että eduskunta hyväksyy sekasopimukset vakiintuneen käytännön mukaan vain niiltä osin kuin ne kuuluvat Suomen toimivaltaan. Koska nyt kyseessä olevat liitteet kuuluvat unionin toimivaltaan, eivät ne vaadi eduskunnan hyväksyntää. Edellä sanotun mukaisesti hallituksen käsityksen mukaan assosiaatiosopimuksen liitteet I-IX ja XIII-XXI muodostavat siten sellaisen edellä selostetun perustuslakivaliokunnan käytännön mukaisen teknisesti ja asiallisesti eriävän osion, joka ei sisällä lainsäädännön alaan kuuluvia - eikä niihin vaikuttavia - tai muutoin eduskunnan hyväksymistä vaativia määräyksiä, joka voidaan jättää hallituksen esityksen ulkopuolelle.

4.2Käsittelyjärjestys

Sopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 § 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Sopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että

eduskunta hyväksyisi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välillä Tegucigalpassa 29 päivänä kesäkuuta 2012 tehdyn assosiaatiosopimuksen siltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välillä Tegucigalpassa 29 päivänä kesäkuuta 2012 tehdyn assosiaatiosopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Sopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2014

Pääministeri JYRKI KATAINENUlkoasiainministeri Erkki Tuomioja