GP 39/2013

1Johdanto

Euroopan unionin nykyistä ulkosuhdepolitiikkaa linjaavat vuonna 2002 Euroopan unionin tuomioistuimen antamat ns. Open Skies –tuomiot (asiat C-466/98, C-467/98, C-468/98, C-469/98, C-471/98, C-472/98, C-475/98 ja C-476/98). Tuomiot velvoittivat muuttamaan jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliset kahdenväliset lentoliikennesopimukset unionin oikeuden mukaisiksi. Tuomiot merkitsivät myös lentoliikennesopimusten tekemistä yhä enenevässä määrin unionin ja kolmannen maan kesken.

Pöytäkirjalla muutetaan Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Amerikan yhdysvaltojen (Yhdysvallat) välistä lentoliikennesopimusta, joka tehtiin Open Skies –tuomioiden vaatimusten pohjalta. Sopimus allekirjoitettiin sopimuspuolten välillä Washingtonissa 30 päivänä huhtikuuta 2007 ja annettiin eduskunnan hyväksyttäväksi hallituksen esityksellä 21 päivänä joulukuuta 2007 ( HE 170/2007 ). Eduskunta hyväksyi sopimuksen 22 päivänä helmikuuta 2008. Sopimusta sovelletaan väliaikaisesti.

Sopimuksessa todettiin, että kyseessä on ensimmäisen vaiheen sopimus ja sopimuspuolten tavoitteeksi linjattiin neuvottelujen jatkaminen yhä kattavamman ja liberaalimman sopimuksen aikaansaamiseksi. Sopimuksella lisäksi vahvistettiin sopimuspuolten sitoutuminen toisen vaiheen neuvotteluihin.

EU:n ja sen jäsenvaltioita sekä Yhdysvaltoja edustavat valtuuskunnat kokoontuivat Brysselissä 23 -25 päivänä maaliskuuta 2010 saattaakseen päätökseen neuvottelut toisen vaiheen lentoliikennesopimuksesta. Pöytäkirja allekirjoitettiin 24 päivänä kesäkuuta 2010. Pöytäkirjan tarkoituksena on omalta osaltaan varsinaisen sopimuksen tavoin edistää yhtäläistä markkinoille pääsyä, tasapuolisia kilpailuedellytyksiä sekä sääntelyn lähentämisen tavoitteita.

2Nykytila

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Yhdysvaltojen välistä sopimusta alettiin soveltaa väliaikaisesti 30 päivästä maaliskuuta 2008 lukien (SopS 41/2008). Sopimus käsittää useita eri osa-alueita, joista taloudellisesti merkittävimmät liittyvät markkinoille pääsyyn. Sopimuksella poistettiin muun muassa liikenneoikeuksia, lentoreittejä ja lentojen hinnoitteluja koskevia rajoituksia. Ensimmäisen vaiheen sopimuksella korvattiin jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen väliset kahdenväliset lentoliikennesopimukset.

Kahdenvälisistä sopimuksista voimassa on kuitenkin marraskuussa 2000 lentoturvallisuuden edistämisestä Suomen ja Yhdysvaltojen välillä tehty sopimus (SopS 47/2001). Sopimuksessa ei sovita liikenneoikeuksista, vaan se sisältää määräyksiä lähinnä siviili-ilmailutuotteiden, huoltoyritysten sekä ilmailualan koulutusorganisaatioiden hyväksymiseen ja valvontaan liittyvien toimien vastavuoroisesta tunnustamisesta sopimuspuolten välillä.

Finnair lentää päivittäin Helsinki-Vantaan lentoasemalta New Yorkiin John F. Kennedyn lentoasemalle. Finnairin Oneworld-allianssin yhteistyökumppani American Airlines aloitti toukokuun alusta 2012 suorat päivittäiset lennot Chicagon O´Haren ja Helsinki-Vantaan lentoasemien välillä.

EU:n ja Yhdysvaltojen välillä on lisäksi voimassa kesäkuussa 2008 tehty lentoturvallisuussopimus (EUVL L 291, 9.11.2011 s. 3 sekä E 8/2004 vp). Sopimus tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2011. Sopimus ei automaattisesti korvannut EU:n jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen välillä tehtyjä kahdenvälisiä lentoturvallisuussopimuksia Yhdysvaltojen kanssa. Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA selvittää yhdessä jäsenvaltioiden kanssa Yhdysvaltojen kanssa tehtyjen kahdenvälisten sopimusten irtisanomisen tai lakkauttamisen tarpeellisuutta. Näin ollen on mahdollista, että tasavallan presidentin asetuksella vuonna 2001 voimaan saatettu Suomen ja Yhdysvaltojen välinen lentoturvallisuussopimus tulee myöhemmin kokonaan tai osittain irtisanottavaksi tai lakkautettavaksi.

Yhdysvaltojen lisäksi EU:lla on pääpiirteissään vastaavansisältöiset lentoturvallisuussopimukset Kanadan ja Brasilian kanssa. EU:n ja Kanadan välinen sopimus on tehty toukokuussa 2009 (EUVL L 153, 17.6.2009 s. 11 sekä E 20/2004 vp), ja se on tullut voimaan heinäkuussa 2011. EU:n ja Brasilian välinen sopimus on tehty heinäkuussa 2010 (EUVL L 273, 19.10.2011 s. 3 sekä E 110/2009 vp), mutta se ei vielä ole tullut kansainvälisesti voimaan.

EU:n ja kolmansien maiden väliset lentoturvallisuussopimukset ovat EU:n yksinomaisessa toimivallassa, eivätkä ne siten vaadi Suomessa kansallisia voimaansaattamistoimia eivätkä erillistä julkaisua.

3Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Pöytäkirjan tavoitteena on kehittää ensimmäisen vaiheen sopimuksen pohjalta entisestään yhtäläistä markkinoille pääsyä, avata lentoliikennemarkkinoita ja vahvistaa transatlanttista lentoliikennejärjestelmää, mistä kuluttajat, lentoyhtiöt, työllisyys ja muut toimijat Atlantin molemmilla puolilla hyötyvät.

Pöytäkirjalla parannetaan lentoyhtiöiden vaatimuksenmukaisuutta ja kansalaisuutta koskevien viranomaisselvitysten vastavuoroista tunnustamista. Melua koskevia toimintarajoituksia asettaessaan sopimuspuolen vastuuviranomaisten on annettava mahdollisuus asianomaisten osapuolten näkemysten huomioon ottamiseen päätöksentekoprosessissa sekä velvoitetaan ilmoittamaan rajoituksista 150 päivää ennen rajoituksen voimaantuloa. Sopimuksen sekakomitealle asetetaan velvoite tarkastella sopimuksen soveltamista kokonaisuutena ja kehittää sopimuksen puitteissa tapahtuvaa yhteistyötä.

Esityksen tavoitteena on hyväksyä pöytäkirja Suomen osalta ja saattaa voimaan sen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset siltä osin kuin ne ovat Suomen toimivallassa. Kansallinen hyväksyminen on edellytys pöytäkirjan kansainväliselle voimaantulolle. Pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ehdotetaan saatettavaksi voimaan blankettilailla, jonka voimaantulosta säädetään blankettiasetuksella.

4Esityksen vaikutukset

5Asian valmistelu

Eduskunnalle on annettu sopimusneuvotteluista selvitys alkuperäisen mandaattiehdotuksen pohjalta E-kirjelmällä (E 16/1996 vp). E-jatkokirjelmät annettiin ensimmäisen vaiheen sopimuksen mandaattiehdotusten yhteydessä vuonna 2003 sekä saavutetusta neuvottelutuloksesta vuonna 2007. Suuri valiokunta yhtyi kirjelmissä esitettyyn valtioneuvoston kantaan liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnon mukaisesti. Ensimmäisen vaiheen sopimuksen yhteydessä sopimuspuolet totesivat tavoitteekseen saada aikaan yhä kattavampi ja liberaalimpi sopimus ja se sisälsi pyrkimyksen toisen vaiheen sopimuksen neuvottelemisesta. Tasavallan presidentti myönsi pöytäkirjan allekirjoitusvaltuudet 11 päivänä kesäkuuta 2010.

Hallituksen esitys on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä yhteistyössä Liikenteen turvallisuusviraston kanssa. Esityksestä on pyydetty lausunnot ulkoasiainministeriöltä, oikeusministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, Liikenteen turvallisuusvirastolta, Matkailun edistämiskeskukselta, Keskuskauppakamarilta, Finavia Oyj:ltä sekä suomalaisilta lentoyhtiöiltä. Lausunnot saatiin ulkoasiainministeriöltä, oikeusministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, Liikenteen turvallisuusvirastolta, Keskuskauppakamarilta ja Rajavartiolaitokselta.

Esityksestä annetuissa lausunnoissa ulkoasiainministeriö ja oikeusministeriö esittävät lakiteknisiä huomioita mm. voimaansaattamislain 1 ja 2 pykälään ja esityksen nimeen ja ponteen sekä rinnakkaistekstin lisäämisestä esitykseen. Oikeusministeriö esitti tarkempaa kuvausta pöytäkirjan määräysten suhteesta Suomen lainsäädäntöön. Annetut lausunnot on otettu huomioon esityksen jatkovalmistelussa.

6Väliaikainen soveltaminen

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 5 kohdan (aiempi EY-sopimuksen 300 artiklan 2 kohta) mukaan neuvosto voi komission ehdotuksesta päättää unionin tekemän sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta ennen sen voimaantuloa.

Yhdysvaltojen ja EY:n välisen lentoliikennesopimuksen allekirjoittamista ja väliaikaista soveltamista koskevaan neuvoston päätökseen sisältyy määräys, jonka mukaan yhteisö ja sen jäsenvaltiot soveltavat pöytäkirjaa väliaikaisesti, siinä määrin kuin se on mahdollista kansallisen lainsäädännön mukaisesti 24 päivänä kesäkuuta 2010 alkaen sen voimaantuloon saakka. Tämä vahvistettiin allekirjoittamalla sopimus USA:n kanssa.

Suomen valtiosääntö ei sisällä nimenomaista säännöstä kansainvälisten sopimusten väliaikaisesta soveltamisesta. Jos sopimus sisältää esimerkiksi lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, on väliaikaisen soveltamisen katsottu edellyttävän eduskunnan hyväksymistä ja voimaansaattamissäädöstä. Koska EY:n ja USA:n välistä lentoliikennesopimusta muuttava pöytäkirja sisältää eräitä lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, vaatii pöytäkirja eduskunnan hyväksymisen. Pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset on yksilöity tarkemmin jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta käsittelevässä jaksossa.

1Sopimuksen sisältö ja sen suhde Suomen lainsäädäntöön

1 artikla.Määritelmät. Artiklan 1 kohdassa lisätään sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan jälkeen uusi kansalaisuuden selvittämisen määritelmää koskeva 2 a kohta. Kohdan mukaan kansalaisuuden selvittämisellä tarkoitetaan lentoyhtiön omistusta, tosiasiallista määräysvaltaa ja päätoimipaikkaa koskevien sopimuksen 4 artiklan mukaisten vaatimusten täyttymisen toteamista.

Artiklan 2 kohdassa lisätään sopimuksen 1 artiklan 3 kohdan jälkeen uusi vaatimustenmukaisuuden selvittämisen määritelmää koskeva 3 a kohta. Kohdan mukaan vaatimustenmukaisuuden selvittämisellä tarkoitetaan sen selvittämistä, että lentoyhtiö, joka on halukas sopimuksen nojalla tarjoamaan lentoliikennepalveluja, on riittävän vakavarainen ja omaa riittävästi johtamisosaamista sekä kyvyn noudattaa liikenteen harjoittamista koskevia vaatimuksia.

2 artikla . Lentoyhtiöiden vaatimustenmukaisuutta ja kansalaisuutta koskevien viranomaisselvitysten vastavuoroinen tunnustaminen. Artiklassa lisätään sopimuksen 6 artiklan jälkeen uusi lentoyhtiöiden vaatimustenmukaisuutta ja kansalaisuutta koskevien viranomaisselvitysten vastavuoroista tunnustamista koskeva 6 a artikla. Artiklan 1 kohdan mukaan sopimuspuolen ilmailuviranomaisten on tunnustettava toisen sopimuspuolen ilmailuviranomaisten kyseisestä lentoyhtiöstä tekemät vaatimustenmukaisuutta ja/tai kansalaisuutta koskevat selvitykset kuin ne olisivat niiden omien ilmailuviranomaisten tekemiä. Muiden kuin kohdan a alakohdassa määrättyjen lisäselvitysten tekeminen on kielletty. Kohdan a alakohdan mukaan jos vastaanottavan sopimuspuolen viranomaisella, vastaanottaessaan lentoyhtiöltä liikennöintilupaa koskevan hakemuksen, on erityinen syy epäillä toisen sopimuspuolen ilmailuviranomaisen tekemästä selvityksestä huolimatta, ettei lupien myöntämiselle asetettuja ehtoja ole noudatettu, on niiden viipymättä ilmoitettava toisen sopimuspuolen viranomaisille ja perusteltava epäilynsä. Kumpi tahansa sopimuspuoli voi tällaisella tilanteessa pyytää neuvotteluja ja tai pyytää epäilyn kannalta merkityksellisiä lisätietoja. Mikäli ratkaisua ei löydetä, voi kumpi tahansa sopimuspuoli antaa ongelman sekakomitean ratkaistavaksi. Kohdan b alakohdan mukaan artiklan määräykset eivät koske turvallisuustodistuksiin tai -lupiin, turvajärjestelyihin tai vakuutusturvaan liittyviä selvityksiä.

Lentoyhtiöiden vaatimuksenmukaisuudesta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1008/2008 lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä ( ns. lentoliikenneasetus ) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 785/2004 lentoliikenteen harjoittajia ja ilma-alusten käyttäjiä koskevista vakuutusvaatimuksista sekä ilmailulaissa (1194/2009) , Ilma-aluksen kansallisuudesta säädetään niin ikään ilmailulaissa.

Sopimuspuolen ilmailuviranomaisella tarkoitetaan EU:n toimivaltaan kuuluvissa asioissa Euroopan lentoturvallisuusvirastoa (EASA) ja jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvissa asioissa Liikenteen turvallisuusvirastoa sen mukaan kuin EASA - asetuksessa (EY) N:o 216/2008 ja ilmailulaissa (1194/2009) sekä laissa Liikenteen turvallisuusvirastosta (863/2009) säädetään. Pöytäkirjaa ei sovelleta sotilas- ja valtionilmailuun.

Artiklan 2 kohdassa määrätään sopimuspuolten velvollisuudesta ilmoittaa kaikista merkittävistä muutoksista perusteisiin, joita se soveltaa selvitysten tekemiseen. Lisäksi kohdassa määrätään että 1 kohdan soveltaminen voidaan lopettaa, jos vastaanottava sopimuspuoli katsoo neuvottelujen jälkeen, etteivät toisen sopimuspuolen tarkistetut perusteet ole riittäviä. Asiasta on ilmoitettava sekakomitealle.

3 artikla . Ympäristö. Artiklassa määrätään ympäristöasioita koskevan sopimuksen 15 artiklan poistamisesta kokonaisuudessaan. Poistettu artikla korvataan uudella ympäristöasioita koskevalla 15 artiklalla. Uusi artikla määrää aikaisempaa yksityiskohtaisemmin siitä, mitä periaatteita sopimuspuolten tulee noudattaa asetettaessa ympäristöperusteisia toimintarajoituksia lentoasemille.

Artiklan 1 kohdassa määrätään maailmanlaajuisten ratkaisujen löytämisen edistämisestä kansainvälisen ilmailupolitiikan ja ympäristön suojelun näkökulmasta. Kohdan mukaan sopimuspuolet aikovat toimia yhteistyössä rajoittaakseen tai vähentääkseen kansainvälisen ilmailun ympäristövaikutuksia taloudellisesti järkevällä tavalla.

Artiklan 2 kohdan mukaan, harkitessaan ehdotettuja ympäristötoimenpiteitä, sopimuspuolen olisi arvioitava niiden mahdollisia kielteisiä vaikutuksia sopimukseen sisältyvien oikeuksien käyttöön, ja jos tällaisia toimenpiteitä toteutetaan, kielteisiä vaikutuksia olisi pyrittävä lieventämään. Sopimuspuolten on pyydettäessä toimitettava toisilleen kuvaus tehdyistä arvioinneista ja lieventävistä toimista.

Artiklan 3 kohta ei ole muuttunut. Sen mukaan ympäristönsuojelutoimenpiteitä käyttöön otettaessa on noudatettava Chicagon yleissopimuksen (SopS 11/1949) liitteissä olevia ympäristömääräyksiä, ellei eroavuuksia ole ilmoitettu. Suomi ei ole näiden osalta ilmoittanut eroavuuksia, joten yleissopimuksen liitteiden määräykset sitovat jo nykyisin Suomea. Artiklan 4 kohdan mukaan sopimuspuolet vahvistavat sitoutuvansa tasapainotetun toimintamallin periaatteen soveltamiseen.

Artiklan 5 kohdassa asetetaan määräyksiä siitä, kuinka uusia pakollisia meluun perustuvia toimintarajoituksia voidaan asettaa yli 50 000 vuosittaista siviililentoa operoivilla lentoasemilla. Helsinki-Vantaan lentoasema ylittää ainoana Suomessa tämän rajan. A alakohdan mukaan asianomaisten osapuolten näkemykset tulee huomioida päätöksenteossa. B alakohdassa määrätään määräajasta ilmoitusvelvollisuudelle sekä raportointivelvollisuudesta. C alakohdassa määrätään toimintarajoituksia koskevista periaatteista.

Artiklan 6 kohdassa määrätään asiantuntijoiden välisestä tietojenvaihdosta kansainvälisen ilmailun aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin puuttumiseksi. Alakohdissa a - e mainitaan ilmailuteknologian tutkimus ja kehittäminen, ilmailupäästöjen vaikutusten tutkiminen, ilmaliikenteen hallinnan innovaatiot, vaihtoehtoisten polttoaineiden tutkimus ja kehittäminen sekä näkemysten vaihto ympäristövaikutuksista.

Artiklan 7 kohdan mukaan sekakomitean tulee laatia suosituksia kaksinkertaisten toimenpiteiden ja kustannusten sekä lentoyhtiöiden hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Suositusten täytäntöönpano edellyttää kansallista hyväksyntää.

Artiklan 8 kohdan mukaan sopimuspuoli voi pyytää sekakomitean koollekutsumista, jos katsoo, että ilmailualan ympäristönsuojeluun liittyvä asia vaikuttaa sopimuksen soveltamiseen tai täytäntöönpanoon.

Ympäristöasioista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/93/EY sekä ilmailulaissa.

4 artikla . Sosiaalinen ulottuvuus. Artiklassa lisätään sopimuksen 17 artiklan jälkeen uusi 17 a artikla. Artiklan 1 kohdan mukaan sopimuspuolet tunnustavat sosiaalisen ulottuvuuden tärkeyden ja sen, ettei sopimuksen tarkoituksena ole heikentää työntekoon liittyvien lakien, oikeuksien ja periaatteiden kunnioittamista. Artiklan 2 kohdan mukaan artiklassa määrättyjen periaatteiden tulee ohjata sopimuspuolia niiden pannessa sopimusta täytäntöön.

5 artikla . Sekakomitea. Artiklassa poistetaan sopimuksen 18 artiklan 3, 4 ja 5 kohta kokonaisuudessaan. Poistetut kohdat korvataan uusilla sekakomiteaa koskevilla 3, 4 ja 5 kohdilla. Artiklan 3 kohdassa määrätään sekakomitean velvollisuudesta tarvittaessa tarkastella sopimuksen täytäntöönpanoa kokonaisuutena. Lisäksi määrätään sekakomitean velvollisuudesta käsitellä sopimuspuolten esittämiä, sopimuksen nojalla harjoitettavaan liikenteeseen vaikuttavia, kysymyksiä ja ehdotuksia. Artiklan 4 kohdassa määrätään sekakomitean velvollisuudesta yhteistyön kehittämiseen a – l alakohtien mukaisesti suosittelemalla muutoksia sopimukseen, käsittelemällä täytäntöönpanosta aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia, ylläpitämällä luetteloa valtion avustuksista ja tuista, kehittämällä ja edistämällä yhteistyötä sopimukseen liittyviä viranomaisjärjestelyjä ja tekemällä yksimielisiä päätöksiä sopimuksessa määrätyistä asioista. Artiklan 5 kohdassa määrätään tavoitteesta ulottaa sopimus koskemaan kolmansia maita sekä sekakomitean velvollisuudesta edistää sopimukseen liittymisen edellytyksiä ja menettelyjä.

6 artikla . Mahdollisuuksien laajentaminen edelleen. Artiklassa poistetaan neuvotteluja toisen vaiheen sopimuksesta koskenut sopimuksen 21 artikla kokonaisuudessaan ja korvataan se uudella 21 artiklalla. Korvaavassa 21 artiklassa määrätään mahdollisuuksien edelleen laajentamisesta. Artiklan 1 kohdassa määrätään yhteiseksi tavoitteeksi markkinoille pääsyn esteiden poistaminen, muun muassa vahvistamalla transatlanttista lentoliikennejärjestelmää ja luomalla puitteet muiden maiden lentoliikennemarkkinoiden avaamiseen.

Artiklan 2 kohdan mukaan sekakomitealla on muiden sopimuksessa määrättyjen tehtäviensä lisäksi velvollisuus arvioida kehitystä 21 artiklassa tarkoitetun lainsäädännön osalta sekä velvollisuus kehittää tähän liittyvä yhteistyöprosessi suosituksien antamiseksi sopimuspuolille. EU ja sen jäsenvaltiot sallivat lentoyhtiöidensä määräysvallan olevan Yhdysvaltojen tai sen kansalaisten hallussa sen jälkeen kun sekakomitea on vahvistanut, että Yhdysvaltojen lait ja määräykset sallivat sen lentoyhtiöiden osake enemmistön ja tosiasiallisen määräysvallan olevan jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten hallussa. Lentoyhtiöiden omistusoikeutta ja määräysvaltaa koskevat rajoitukset ovat Yhdysvalloissa paljon tiukemmat kuin EU:ssa.

Näiden rajoitusten vähentäminen on ollut EU:n tavoitteena. Artiklan 3 kohdassa ja sen alakohdissa a - c määrätään toimenpiteistä, kun molempien vastavuoroinen toisen sopimuspuolen määräysvallan sallivuus on vahvistettu. A alakohdan mukaan sopimuksen 1 liitteen 3 jaksossa olevat Yhdysvaltojen rahtikuljetusoikeuksia koskevat rajoitukset lakkaavat olemasta voimassa. B alakohdan mukaan Yhdysvaltojen lentoyhtiöt saavat oikeuden harjoittaa matkustaja- ja yhdistelmäreittiliikennettä EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä viidessä maassa sijaisevien paikkojen välillä. C alakohdan mukaan sopimuksen 4 liitteen 2 artiklan teksti lakkaa olemasta ja sopimuksen 6 liitteen teksti koskien Yhdysvaltojen määräysvaltaa kolmansien maiden lentoyhtiöiden osalta tulee voimaan.

Artiklan 4 kohdassa määrätään EU:n komission oikeudesta arvioida meluun liittyvien toimintarajoitusten asettamisprosessi ja oikeudesta ryhtyä asianmukaisiin oikeudellisiin toimiin, mikäli meluun perustuvia toimintarajoituksia ei ole noudatettu. A alakohdan mukaan EU:n lentoyhtiöillä on oikeus harjoittaa matkustaja- ja yhdistelmäreittiliikennettä Yhdysvalloissa ja viidessä muussa maassa sijaitsevien paikkojen välillä kulkematta EU:n ja sen jäsenvaltioiden alueella olevan paikan kautta. B alakohdan mukaan sopimuksen 4 liitteen 2 artiklan teksti korvataan 6 liitteen tekstillä koskien jäsenvaltioiden määräysvallassa olevien kolmansien maiden lentoyhtiöitä.

Artiklan 5 kohdassa määrätään sopimuspuolten oikeudesta pyytää korkean tason neuvotteluja artiklan täytäntöönpanosta sekä oikeudesta tehdä päätös ettei yksikään toisen sopimuspuolen lentoyhtiö voi liikennöidä lisävuoroja tai tulla uusille markkinoille sopimuksen nojalla. Lisäksi määrätään edellisen voimaantulosta sekä päätöksen perumisesta.

7 artikla . Yhdysvaltojen hallituksen liikennealan hankintamenettelyt. Artiklassa poistetaan sopimuksen 3 liite kokonaisuudessaan ja korvataan uudella 3 liitteellä. Se mahdollistaa EU:n lentoyhtiöiden pääsyn kilpailemaan niistä matkoista, joita Yhdysvaltojen hallinto ja viranomaiset tekevät. Vapautus ei koske Yhdysvaltojen sisäisiä eikä puolustushallinnon lentoja.

8 artikla . Liitteet. Artiklassa määrätään että pöytäkirjan lisäyksen teksti liitetään sopimuksen liitteeksi 6.

9 artikla . Väliaikainen soveltaminen. Artiklassa määrätään pöytäkirjan väliaikaisesta soveltamisesta. Artiklan 1 kohdan mukaan sopimuspuolet soveltavat pöytäkirjaa väliaikaisesti, siinä määrin kuin se on mahdollista sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla, pöytäkirjan allekirjoituspäivästä sen voimaantuloon asti. Artiklan 2 kohdassa määrätään pöytäkirjan soveltamisen päättymisestä.

10 artikla . Voimaantulo. Artiklan mukaan pöytäkirja tulee voimaan joko sopimuksen voimaantulopäivänä tai kuukauden kuluttua viimeisimmän diplomaattinootin päiväyksestä, jona pöytäkirja edellyttämät tarvittavat menettelyt on saatu päätökseen, sen mukaan kumpi ajankohdista on myöhäisempi.

Pöytäkirjan lisäykset. Pöytäkirjassa on liitteenä lisäys ja julistus. Lisäys koskee kolmansien maiden lentoyhtiöiden omistusoikeuksia ja määräysvaltaa. Kolmansien maiden lentoyhtiöiden omistusoikeuksista säädetään ilmailulain 73 §:ssä, joka edellyttää lentoliikennesopimuksen tekemistä kolmansien valtioiden kanssa. Kolmansien valtioiden kanssa tehdyt lentoliikennesopimukset sisältävät tavanomaisesti omistusrajoituksia. Julistuksessa sovitaan sopimuspuolten välillä noudatettavasta menettelystä kieliversioiden saattamisesta todistuksenvoimaisiksi.

2Lakiehdotuksen perustelut

1 §. Pykälä sisältää tavanomaisen blankettilain säännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne pöytäkirjan määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä on selvitetty jäljempänä yksityiskohtaisten perustelujen eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta käsittelevässä jaksossa 4.1.

2 §. Pykälän mukaan pöytäkirjan muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti kuin pöytäkirja tulee Suomen osalta voimaan.

3Voimaantulo

Pöytäkirjan 10 artiklan mukaan pöytäkirja tulee kansainvälisesti voimaan joko sopimuksen voimaantulopäivänä tai kuukauden kuluttua viimeisimmän sellaisen diplomaattisen nootin päiväyksestä, jolla sopimuspuolet vahvistavat, että kaikki pöytäkirjan voimaantulon edellyttämät tarvittavat menettelyt on saatettu päätökseen. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin pöytäkirja tulee voimaan. Valtioneuvoston asetuksella voidaan kuitenkin säätää, että lakia sovelletaan väliaikaisesti ennen sopimuksen kansainvälistä voimaantuloa.

4Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys

Amerikan yhdysvaltojen sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden 25 ja 30 päivänä huhtikuuta 2007 allekirjoitetun lentoliikennesopimuksen muuttamista koskevan Luxemburgissa 24 päivänä kesäkuuta 2010 tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

Pöytäkirjan muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että tätä lakia sovelletaan ennen pöytäkirjan kansainvälistä voimaantuloa.