GP 138/2012

2.1Suomen suhteet Kroatiaan

Suomi tunnusti Kroatian 17 päivänä tammikuuta 1992 ja diplomaattisuhteet maiden välillä solmittiin 19 päivänä helmikuuta 1992. Suomen ja Kroatian kahdenväliset suhteet ovat hyvät ja ongelmattomat. Maiden välinen korkean tason vierailuvaihto on ollut tiivistä. Suomen julkisuuskuva Kroatiassa on myönteinen. Suomen ja Kroatian kaupallis- taloudellisissa suhteissa on kehittämisen varaa. Kroatiassa arvioidaan olevan edustettuina noin 30 suomalaista yritystä. Suomen vienti Kroatiaan oli vuonna 2011 noin 75 miljoonaa euroa ja tuonti Kroatiasta Suomeen lähes 24 miljoonaa euroa. Suomen tärkeimmät vientituotteet Kroatiaan ovat telekommunikaatiolaitteet, paperi sekä koneet ja laitteet. Suomalaisyritysten suorien investointien määrä Kroatiaan on tällä hetkellä melko vähäinen. Kroatian EU:hun liittymisen myötä suomalaisyrityksillä on mahdollista päästä mukaan energia- ja infrastruktuurihankkeisiin, joita unioni, Euroopan investointipankki ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki lähivuosina rahoittavat.

Suomi on tukenut Kroatian EU-lähentymistä ja -valmiuksia komission rahoittaman viranomaisten välisen Twinning-hankeyhteistyön avulla. Kroatia on Suomelle tärkeä Twinning-kumppanimaa, jonka kanssa yhteistyö on toiminut erinomaisesti. Suomella on ollut Kroatiassa yhteensä jo 14 Twinning-hanketta, erityisesti tilasto-, merenkulku- ja ympäristöaloilla. Alkamassa on 15 hanke, joka koskee viisumikysymyksiä. Kroatian EU-jäsenyys avaa Kroatialle mahdollisuuden toimia Suomen strategisena kumppanimaana muihin Länsi-Balkanin alueen maihin suuntautuvissa Twinning-hankkeissa.

Suomen ja Kroatian välisestä viisumivapaudesta sovittiin 19 päivänä helmikuuta 1992 ja sopimus tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1992 (SopS 23/1992). Sopimuksella taataan sekä Suomen että Kroatian kansalaisille esteetön saapuminen toiseen maahan minkä tahansa rajanylityspaikan kautta ja mahdollisuus oleskella maassa ilman viisumia enintään kolmen kuukauden ajan.

Sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Kroatian tasavallan hallituksen välillä sijoitusten vastavuoroisesta edistämisestä ja suojaamisesta tehtiin 1 päivänä kesäkuuta 1999 ja se tuli voimaan 1 päivänä marraskuuta 2002 (SopS 92/2002).

Suomen ja Kroatian välillä ovat voimassa myös sopimukset, jotka koskevat kansainvälistä maantieliikennettä (SopS 16 ja 17/2005) sekä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämistä (SopS 59/1987). Sopimukset jatkavat voimassaoloaan myös Kroatian liittymissopimuksen voimaantulon jälkeen.

3.1Tavaroiden vapaa liikkuvuus

Tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevissa neuvotteluissa keskityttiin SEUT 34-36 artiklan noudattamista koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon, minkä myötä Kroatia on poistanut kansallisesta lainsäädännöstään tavaroiden vapaan liikkuvuuden rajoituksia sisältävät säännökset sekä ottanut käyttöön vastavuoroisen tunnustamisen lausekkeen.

Kroatia on mukauttanut lainsäädäntönsä vastaamaan unionin harmonisoidun tuotelainsäädännön alaa. Lisäksi se on mukauttanut lainsäädäntönsä vastaamaan unionin horisontaalista lainsäädäntöä muun muassa standardisoinnin, vaatimustenmukaisuuden, akkreditoinnin, metrologian ja markkinoiden valvonnan sekä muiden hallinnollisten menettelyjen osalta.

Komission seurantakertomuksen (kevät 2012) mukaan Kroatia on pääosin saattanut tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevan säännöstönsä neuvotteluissa sovittujen vaatimusten mukaiseksi. Kroatian tulee kuitenkin edelleen tavaroiden vapaan liikkuvuuden osalta panna täytäntöön eräitä horisontaalisia toimenpiteitä lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi sekä uudistaa tuotelainsäädäntöään. Komissio vaatii Kroatiaa kiinnittämään erityistä huomiota öljyä koskevien tuontituotteiden välivarastoinnin lisäämiseksi.

Unioni on asettanut tiukat vaatimukset markkinoillaan myytäville lääkkeille. Unionin säännöksillä on yhdenmukaistettu lääkkeiden hyväksymistä myyntiin (lääkevalmisteiden ennakkovalvonta), lääketurvaa (jälkivalvonta) ja lääkeväärennöksiä koskevat unioniin ja Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvien valtioiden säännökset. Tärkeimmät ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevat säännökset ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisönsäännöistä (lääkedirektiivi) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 726/2004 ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta.

Kroatia on saattanut lääkedirektiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään. EU on kehottanut Kroatiaa varmistamaan, että lääkkeiden hinnoittelu- ja korvausjärjestelmän muutokset ovat neuvoston direktiivin 89/105/ETY ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden hintojen sääntelytoimenpiteiden avoimuudesta ja niiden soveltamisesta kansallisissa sairausvakuutusjärjestelmissä (transparenssidirektiivi) mukaisia ja on ilmoittanut seuraavansa tilannetta tältä osin.

Liittymissopimus sisältää lääkedirektiiviin liittyvän siirtymäjärjestelyn, joka koskee myyntilupien voimassaoloaikaa sekä myyntilupien vastavuoroista tunnustamista tiettyjen lääkkeiden osalta.

Vaikutukset Suomelle

Tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevilla määräyksillä ei arvioida olevan vaikutuksia Suomelle.

3.2Henkilöiden vapaa liikkuvuus

Henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta käsitteen laajassa merkityksessä määrätään SEU I osaston 3 artiklan 2 kohdassa sekä SEUT 20 artiklan 2 a kohdassa ja 21 artiklassa sekä 45 - 48 artiklassa. Kroatia sitoutuu liittymään Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen (ETA-sopimus). EU-sopimuksen mukainen liikkumisvapaus on laajennettu koskemaan myös Islannin, Liechtensteinin ja Norjan kansalaisia. Vapaata liikkuvuutta koskevien määräysten soveltamisalassa ei ole eroa unionin jäsenvaltioiden kansalaisten ja Euroopan talousalueen valtioiden kansalaisten välillä. EU:n ja Sveitsin välillä tehty sopimus henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2002, ja sen viimeisin Bulgariaa ja Romaniaa koskeva laajennus tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2009. Vastaava laajennus tehtäneen myös Kroatian osalta. EU:n ja Sveitsin välillä tehdyt sopimukset sisältävät joitain rajoituksia muun muassa työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen.

Työntekijöiden ja muidenkin henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta jäsenvaltioiden alueella säädetään tarkemmin:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 492/2011 työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella (työntekijöiden vapaan liikkuvuuden asetus);

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/38/EY Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella (vapaan liikkuvuuden direktiivi) sekä

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/71/EY palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen valtioon (lähetetyt työntekijät direktiivi).

Työvoiman vapaa liikkuvuus

Työvoiman vapaan liikkuvuuden osalta Kroatian liittymisneuvotteluissa päädyttiin liittymisasiakirjan liitteessä V kohta 2 kirjattuun ratkaisuun, jonka mukaan nykyiset jäsenvaltiot voivat soveltaa Kroatian kansalaisiin kansallisia tai kahdenvälisiä työmarkkinoille pääsyä koskevia säännöksiä kahden vuoden ajan liittymisajankohdasta lukien. Siirtymätoimenpiteiden soveltamista voidaan jatkaa kolmella vuodella. Tämän jälkeenkin siirtymätoimenpiteiden soveltamista voidaan jatkaa vielä kahdella vuodella edellyttäen, että jäsenvaltion työmarkkinoille aiheutuu tai uhkaa aiheutua vakavia häiriöitä työvoiman liikkuvuuden vapauttamisesta. Myös ne maat, jotka ovat jo avanneet työmarkkinansa, voivat tietyin edellytyksin liittymistä seuraavan seitsemännen vuoden päättymiseen saakka päättää soveltaa uudelleen kansallisia työmarkkinoille pääsyä koskevia säännöksiään, jos niiden alueella tai jossakin ammatissa syntyy elintasoa tai työllisyyttä uhkaava vakava häiriö. Kroatia voi soveltaa vastavuoroisesti siirtymätoimenpiteitä nykyisten jäsenvaltioiden kansalaisiin.

Kroatian liittymistä koskevissa neuvotteluissa ainoastaan Itävalta ja Saksa vaativat ja myös saivat mahdollisuuden soveltaa siirtymätoimenpiteitä tiettyjen tehtävien osalta palvelujen tarjontaan liittyvään työvoiman liikkuvuuteen.

Vaikutukset Suomelle

Suomella ei ollut henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevia erityisiä neuvottelutavoitteita.

Ottaen huomioon aiemmista liittymisistä saatu kokemus sekä se, että Kroatia on väkiluvultaan suhteellisen pieni ja Suomesta etäällä sijaitseva valtio, hallitus ei pidä tarpeellisena esittää työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevien siirtymäaikojen käyttöönottoa suhteessa Kroatiaan.

Suomi päätti soveltaa siirtymätoimenpiteitä työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen 1 päivänä toukokuuta 2004 unioniin liittyneisiin jäsenvaltioihin kahden vuoden ajan liittymisajankohdasta lukien, pois lukien Kypros ja Malta. Järjestely toteutettiin siirtymäaikalailla (309/2004) . Bulgarian ja Romanian liittyessä unioniin Suomi ei ottanut siirtymäjärjestelyjä käyttöön. Tällöin valtioneuvosto antoi eduskunnalle selonteon siirtymäaikalain vaikutuksista sekä työvoiman ja palvelujen vapaan liikkuvuuden vaikutuksista työmarkkinatilanteeseen eri aloilla (VNS 1/2006 vp). Valtioneuvosto katsoi, että Bulgarian ja Romanian kansalaisten pääsyä Suomen työmarkkinoille ei ollut tarpeen rajoittaa. Valtioneuvosto myös totesi, että siirtymäaikalain voimassaoloa ei ollut tarpeen jatkaa toukokuun 1 päivästä 2006.

Vuoden 2012 alussa siirtymäjärjestelyt Bulgarian ja Romanian osalta olivat käytössä yhdeksässä EU:n jäsenvaltiossa. Ainoastaan Itävalta ja Saksa soveltavat siirtymätoimenpiteitä tiettyjen tehtävien osalta palvelujen tarjontaan liittyvään työvoiman liikkuvuuteen.

Suomi ei ole vaatinut Kroatian liittymistä koskevissa neuvotteluissa mahdollisuutta soveltaa siirtymätoimenpiteitä myöskään työvoiman liikkuvuuteen palvelujen tarjonnan yhteydessä. Siten työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevat siirtymäjärjestelyt eivät voi pääsääntöisesti koskea henkilöitä, jotka siirtyvät Suomeen tilapäisesti työhön lähetettyinä työntekijöinä palvelujen tarjonnan puitteissa. Tosin EU-tuomioistuin katsoi vuoden 2003 liittymisasiakirjan osalta yhdistetyissä tapauksissa Vicopulus SC PUH (C-307/09), BAM Vermeer Contracting sp. zoo (C-308/09) ja Olbek Industrial Services, etteivät SEUT 56 ja 57 artikla olleet esteenä sille, että myös Alankomaat edellytti työluvan hankkimista Puolan kansalaisilta liittymissopimuksen tarkoittamana siirtymäkautena lähetettäessä kyseisen valtion alueelle työntekijöitä lähetetyt työntekijät direktiivin 1 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla, eli vuokratyöntekijöinä. Näin ollen se, että Alankomaat ei ole varannut mahdollisuutta soveltaa siirtymäjärjestelyjä palvelujen vapaan liikkuvuuden puitteissa tapahtuvan työvoiman liikkuvuuden osalta, ei estänyt siirtymäjärjestelyjen soveltamista vuokratyövoimaan työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevan siirtymäajan kuluessa.

Koska Suomi ei ole päättänyt ottaa käyttöön siirtymäjärjestelyjä, myös Suomen kansalaisille avautuu pääsy Kroatian työmarkkinoille Kroatian EU-jäsenyyden myötä.

Komission seurantakertomuksen (kevät 2012) mukaan Kroatia on edennyt henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevien toimien täytäntöönpanossa siten, että toimenpiteitä vaativia kohtia ei käytännössä enää ole.

Tutkintojen tunnustaminen

Unionin tutkintojen tunnustamislainsäädäntöä täydennetään lisäämällä tiedot Kroatian ammattipätevyyssääntelystä. Kyseisiä täydennyksiä ei mainita erikseen liittymisasiakirjassa tai sen liitteissä, joten muutokset toteutetaan liittymisasiakirjan 50 artiklassa olevan yleisvaltuutuslausekkeen nojalla.

Vaikutukset Suomelle

Kroatian kansalaisten suorittamat tutkinnot tunnustetaan unionin lainsäädännön mukaisesti Suomessa ja vastaavasti suomalaisten suorittamat tutkinnot Kroatiassa.

Sosiaaliturva

SEUT 48 artiklan mukaan unionin tulee turvata liikkumisvapauttaan käyttävän työntekijän ja hänen perheenjäsenensä sosiaaliturvan säilyminen ja sosiaaliturvaetuuksien maksaminen asuinvaltiosta riippumatta. Sosiaaliturvasta säädetään seuraavissa asetuksissa:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 883/2004 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta;

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 988/2009 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 muuttamisesta;

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 987/2009 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä (toimeenpanoasetus) sekä

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1231/2010 asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 987/2009 ulottamisesta koskemaan niitä kolmansien maiden kansalaisia, joita nämä asetukset eivät yksinomaan heidän kansalaisuutensa vuoksi vielä koske. Asetukset koskevat sekä työntekijöitä, itsenäisiä ammatinharjoittajia että ei-aktiivisia henkilöitä, joilla tarkoitetaan ei-työssä olevia henkilöitä. Olennaista on jäsenvaltioiden kansalaisten yhdenvertainen kohtelu.

Oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen käyttävä henkilö saa liittymissopimuksen voimaantulosta alkaen unionin lainsäädännön mukaiset oikeudet sosiaaliturvaan.

Vaikutukset Suomelle

Sosiaaliturvan koordinaatiojärjestelmä laajenee koskemaan Suomen ja Kroatian välillä liikkuvia henkilöitä. Se takaa henkilöiden yhdenvertaisen kohtelun ja mahdollistaa muun muassa eläkkeiden ja muiden sosiaaliturvaetuuksien maksamisen jäsenvaltiosta toiseen. Järjestelyillä ei ole merkittäviä vaikutuksia Suomelle.

3.3Sijoittautumisoikeus ja palvelujen tarjoamisen vapaus

Palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevassa neuvotteluluvussa käsiteltiin sijoittautumisoikeutta, palveludirektiiviin sekä sektorikohtaisiin palveluita koskeviin direktiiveihin liittyviä kysymyksiä, kuten postipalveluita sekä vapaiden ammattien harjoittamiseen ja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä. SEUT 49 artiklassa on perussäännös sijoittautumisoikeudesta. Palvelujen vapaasta liikkuvuudesta määrätään puolestaan SEUT 56 artiklassa. SEUT 49 ja 56 artiklassa johtuvien oikeuksien vahvistamiseksi annettiin joulukuussa 2006 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY palveluista sisämarkkinoilla (palveludirektiivi).

Sijoittautumisoikeutta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevissa neuvotteluissa olivat esillä muun ohella EU:n alueelle sijoittautuneita elinkeinonharjoittajia koskevien lupavaatimusten sekä kielitaito- että kansalaisuusvaatimusten ja sivuliikkeen perustamista koskevan vaatimuksen poistaminen.

Komission seurantakertomuksen (kevät 2012) mukaan Kroatia on edennyt sijoittautumisoikeutta ja palvelujen tarjoamisen vapautta koskevien toimien täytäntöönpanossa pääasiallisesti ajallaan, mutta palveludirektiivin täytäntöönpano on yhä kesken.

Postipalvelut

EU pyrkii postipalveluiden alalla SEUT 114 artiklan nojalla sisämarkkinoiden toteuttamiseen sekä toimiin jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämiseksi. Postipalvelujen sääntely unionissa perustuu:

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 97/67/EY yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista sisämarkkinoilla koskevista säännöistä ( postidirektiivi);

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2002/39/EY, direktiivin 97/67/EY muuttamisesta yhteisön postipalvelujen kilpailulle avaamisen jatkamisesta (toinen postidirektiivi) sekä

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2008/6/EY, direktiivin 97/67/EY muuttamisesta yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden täysimääräisen toteuttamisen osalta (kolmas postidirektiivi).

Edellä mainituilla direktiiveillä on asteittain pyritty avaamaan postitoimintaa kilpailulle. Kolmannen postidirektiivin päätarkoituksena on postimarkkinoiden avaaminen kilpailulle kokonaan. Kroatia on pannut täytäntöön ensimmäisen ja toisen postidirektiivin postilain muutoksella, joka tuli voimaan vuoden 2010 alussa. Kroatia on ilmoittanut, että se saattaa kolmannen postidirektiivin kansallisesti voimaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Kroatia on näin ollen sitoutunut noudattamaan EU:n postilainsäädännön tavoitteita.

Ammattipätevyyden tunnustaminen

Sijoittautumisvapaus (SEUT 49-55 artikla) ja palvelujen tarjoamisen vapaus (SEUT 56-62 artikla) ovat EU:n keskeisiä periaatteita palvelujen sisämarkkinoilla. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EU ammattipätevyyden tunnustamisesta (ammattipätevyysdirektiivi) on annettu SEUT 53 artiklan nojalla. Direktiivillä säännellään tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroista tunnustamista sekä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ryhtymistä ja toimintaa itsenäisenä ammatinharjoittajana koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamista.

Direktiivin mukaan yhdessä jäsenvaltiossa ammattipätevyytensä hankkineet henkilöt voivat ryhtyä harjoittamaan samaa ammattia toisessa jäsenvaltiossa samoin oikeuksin kuin kyseisen valtion kansalaiset. Palvelujen tarjoamisen edistämisessä on otettava tarkasti huomioon kansanterveys ja yleinen turvallisuus sekä kuluttajansuoja. Tästä syystä direktiivissä on erityisiä säännöksiä sellaisista säännellyistä ammateista, joilla on kansanterveyteen tai yleiseen turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia ja joiden harjoittajat tarjoavat rajat ylittäviä palveluja väliaikaisesti tai satunnaisesti.

Kroatia on hyväksynyt säänneltyjen ammattien harjoittamista koskevan säädöksen lokakuussa 2009. EU on katsonut, että Kroatian lainsäädäntö täyttää täten ammattipätevyysdirektiivissä asetetut vaatimukset.

Liittymissopimus sisältää palvelujen tarjoamisen vapauteen liittyviä poikkeusjärjestelyjä, jotka koskevat ammattipätevyysdirektiiviä. Direktiivillä asetettuihin vaatimuksiin, jotka koskevat oikeutta ryhtyä harjoittamaan ammattitoimintaa lääkärinä, erikoislääkärinä, yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana, hammaslääkärinä, erikoishammaslääkärinä, eläinlääkärinä, kätilönä, proviisorina tai arkkitehtinä, on tehty Kroatiaa koskevia poikkeuksia.

Ensimmäisen poikkeuksen mukaan kaikkien jäsenvaltioiden on tunnustettava entisessä Jugoslavian tasavallassa jäsenvaltioiden kansalaisille annetut muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka antavat oikeuden poikkeuksessa mainittujen ammattien harjoittamiseen. Jäsenvaltioiden on tunnustettava nämä muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat tietyin poikkeussäännöksessä mainituin edellytyksin myös silloin, kun asianomainen koulutus on alkanut Slovenian osalta ennen 25 päivää kesäkuuta 1991 ja Kroatian osalta ennen 8 päivää lokakuuta 1991.

Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutuksen suorittaneisiin henkilöihin sovelletaan ammattipätevyysdirektiivin 23 artiklan 1 kohdassa ja 33 artiklan 1 kohdassa säädettyjä saavutettuja oikeuksia koskevia säännöksiä. Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutus on vuodesta 2010 saatettu täysin direktiivin mukaiseksi. Kroatia aikoo lisäksi säätää uudesta ammattinimikkeestä, jonka avulla uuden direktiivin mukaisen keskiasteen koulutuksen saaneet sairaanhoitajat voidaan pitää erillään aikaisemman järjestelmän keskiasteen koulutuksen saaneista sairaanhoitajista.

Toisen poikkeuksen mukaan kätilöitä koskevia saavutettuja oikeuksia ei sovelleta tiettyihin poikkeussäädöksessä listattuihin ammattinimikkeisiin.

Vaikutukset Suomelle

Sijoittautumisoikeutta ja palvelujen tarjoamisen vapautta koskevilla määräyksillä ei arvioida olevan vaikutuksia Suomelle. EU:n laajentuminen Länsi-Balkanille takaa paremmin ennustettavan toimintaympäristön suomalaisille yrityksille ja itsenäisille ammatinharjoittajille.

3.4Pääomien vapaa liikkuvuus

Pääomien vapaata liikkuvuutta koskeva sääntely unionissa perustuu pääomia ja maksuja koskeviin SEUT 63-66 artiklaan. Uusien jäsenvaltioiden täytyy tietyin poikkeuksin poistaa kaikki pääomanliikkeiden rajoitukset sekä EU-maiden väliltä että suhteessa kolmansiin maihin. Pääomanliikkeitä koskevassa neuvotteluluvussa käsiteltiin myös rajat ylittäviä maksuja ja arvopapereiden siirtoja koskevia säännöksiä sekä rahanpesua ja terrorismin rahoituksen ehkäisemistä koskevia säännöksiä.

Kroatia on sitoutunut saattamaan pääomien vapaata liikkuvuutta koskevan lainsäädäntönsä unioninlainsäädännön mukaiseksi liittymiseen mennessä. Laajentumisneuvotteluihin liittyvä uudistusprosessi on kehittänyt Kroatian liiketoimintaympäristöä suotuisampaan suuntaan ja vaikuttanut siten suorien sijoitusten ohjautumiseen maahan.

Pääomien vapaata liikkuvuutta koskevissa neuvotteluissa nousivat esiin keskeisesti Kroatian siirtymäaikapyyntö tiettyjen maatalousmaan hankintaa koskevien rajoitusten hyväksymisestä sekä esitys kiinteistöjen hankintaa koskevan rajoituksen säilyttämiseksi. Maatalousmaan ja luonnonsuojelualueiden hankintaa koskeva siirtymäaika on seitsemän vuotta liittymisestä eli sama kuin esimerkiksi Romanialle ja Bulgarialle myönnetty siirtymäaika. Tätä määräaikaa voidaan jatkaa kolmella vuodella. Kroatia voi myös pitää voimassa kolmansiin maihin kohdistuvan kiinteistöjen hankintaa koskevan rajoituksen, joka oli voimassa 31 päivään joulukuuta 2002. Kolmansia maita koskeva poikkeus perustuu SEUT 64 artiklan 1 kohtaan, jonka mukaan jäsenvaltiot saavat soveltaa kolmansiin maihin rajoituksia, jotka olivat voimassa 31 päivänä joulukuuta 1993. Bulgarian, Viron ja Unkarin osalta tämä päivä oli 31 päivänä joulukuuta 1999. Kroatian osalta päivämäärä oli 31 päivänä joulukuuta 2002.

Komission seurantakertomuksen (kevät 2012) mukaan pääoman vapaata liikkuvuutta koskevan neuvotteluluvun osalta tulee kiinnittää lisähuomiota INA öljy-yhtiön yksityistämistä ja Kroatian teleyhtiön yksityistämistä koskeviin lainmuutoksiin. Lisäksi tulee jatkaa rahanpesun torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa.

Vaikutukset Suomelle

Rajoitusten poistaminen lisää suomalaisten yritysten investointimahdollisuuksia Kroatiaan. Suomen investoinnit Kroatiaan vuonna 2011 olivat vajaat 40 miljoonaa euroa. Suomen kannalta Kroatian maatalousmaan tai kiinteistöjen hankintaa koskevilla siirtymäajoilla ei ole merkitystä.

3.5Julkiset hankinnat

EU:ssa jäsenvaltioiden julkisyhteisöjen hankinnoista on säädetty SEUT 53 artiklan 1 kohdassa sekä 62 ja 114 artiklassa. Lisäksi julkisista hankinnoista on säädetty seuraavissa direktiiveissä:

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/18/EY julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta (klassisen sektorin hankintadirektiivi);

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/17/EY vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta (erityisalojen hankintadirektiivi);

Neuvoston direktiivissä 89/665/ETY julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (niin sanottu ensimmäinen valvontadirektiivi);

Neuvoston direktiivissä 92/13/ETY vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjä koskevien yhteisön sääntöjen soveltamiseen liittyvien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (niin sanottu toinen valvontadirektiivi) sekä

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/66/EY, neuvoston direktiivien 89/665/ETY ja 92/13/ETY muuttamisesta julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen tehokkuuden parantamiseksi.

Direktiivien päätavoitteena on taata avoimet ja syrjimättömät menettelyt ja siten varmistaa, että markkinatoimijat hyötyvät sisämarkkinoilla täysimääräisesti perusvapauksista kilpailtaessa julkisista hankintasopimuksista. Pohjimmiltaan on kyse palvelujen ja tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta. Direktiivit velvoittavat viranomaiset ja muut direktiiveissä hankintayksiköiksi määritellyt tahot kilpailuttamaan hankintansa avoimesti ja syrjimättömästi. Tähän sisältyy muun muassa velvollisuus ilmoittaa tietyn euromääräisen arvon ylittävät hankinnat EU:n laajuisesti. Direktiivit sisältävät yksityiskohtaiset säännökset kilpailuttamismenettelyistä ja oikeussuojakeinoista.

Julkiset hankinnat muodostavat merkittävän osan unionin sisämarkkinoista. ja niiden taloudellinen merkitys on suuri. EU:n tilastolähteiden mukaan Suomen julkisten hankintojen arvo oli 34,9 miljardia euroa vuonna 2010. Luku perustuu jäsenvaltioiden tilastoviranomaisten kansantalouden tilinpidosta saataviin tietoihin ja tähän lukuun sisältyvät kaikki julkisen sektorin hankinnat riippumatta siitä, onko hankinnat kilpailutettava direktiiveihin pohjautuvan hankintalainsäädännön mukaisesti. On arvioitavissa, että kokonaisarvosta vajaa puolet kuuluu hankintalainsäädännön soveltamisen piiriin.

Komission seurantakertomuksen (kevät 2012) mukaan Kroatia on edistynyt julkisia hankintoja koskevissa lainsäädäntötoimien täytäntöönpanossa yleisesti ottaen hyvin, mutta erityisesti puolustustarvikkeiden hankintaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanossa on yhä parantamisen varaa. Lisäksi Kroatian tulee kiinnittää huomiota uuteen hankintoja koskevaan lainsäädäntöön ja sen tehokkaaseen täytäntöönpanoon. Tässä tulee huomioida muun muassa tuleva rakennerahastohallinto.

Vaikutukset Suomelle

Julkisten hankintojen osalta Kroatian liittymisellä ei ole Suomelle suurta merkitystä. Sekä suomalaiset että kroatialaiset yritykset pääsevät osallistumaan tarjoajina toistensa julkisten hankintojen markkinoille.

3.6Yhtiöoikeus

Yhtiöoikeudesta on säädetty SEUT 49 ja 63 artiklassa. Yhtiöoikeuden neuvottelulukuun on sisällytetty säädöksiä kolmelta eri oikeuden alalta. Näitä ovat eri yhtiömuotoja sääntelevä varsinainen yhtiöoikeus, tilinpäätössäädökset sekä teollis- ja tekijänoikeudet.

Yhtiöoikeus ja tilinpäätössäännöt

Laajentuminen aiheuttaa muutostarpeen useisiin yhtiöoikeudellisiin säädöksiin, joiden tarkoituksena on lähentää jäsenvaltioiden yhtiö- ja tilinpäätöslainsäädäntöä. Säädösten kansallisen soveltamisalan täsmentämiseksi niissä määritellään yhtiömuodot, joihin säädöksiä sovelletaan, ja yhtiömuodot luetellaan jäsenvaltion virallisella kielellä.

Yhtiöoikeudellisten direktiivien rakenteen vuoksi niihin on unionin laajentuessa lisättävä Kroatiaan sovellettavien yhtiömuotojen määritelmä. Muutostarve kohdistuu seuraaviin direktiiveihin sekä asetukseen:

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2009/101/EY niiden takeiden yhteensovittamisesta samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan perustamissopimuksen 48 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi;

ensimmäiseen neuvoston direktiiviin 68/151/ETY niiden takeiden yhteensovittamisesta samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan perustamissopimuksen 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi (julkistamisdirektiivi);

toiseen neuvoston direktiiviin 77/91/ETY niiden takeiden yhteensovittamisesta samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan perustamissopimuksen 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi osakeyhtiöitä perustettaessa sekä niiden pääomaa säilytettäessä ja muutettaessa (pääomadirektiivi);

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2011/35/EU osakeyhtiöiden sulautumisesta;

kolmas neuvoston direktiivi 78/855/ETY perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla osakeyhtiöiden sulautumisesta (sulautumisdirektiivi);

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2009/102/EY, yhtiöoikeuden alalla yhdenmiehen rajavastuuyhtiöistä:

kahdeksanteentoista neuvoston direktiiviin 89/667/ETY yhtiöoikeuden alalla yhdenmiehen rajavastuuyhtiöistä;

neljäs neuvoston direktiivi 78/660/ETY perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla, yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä;

seitsemänteen neuvoston direktiiviin 83/349/ETY perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla, konsolidoiduista tilinpäätöksistä (konsernitilinpäätösdirektiivi) sekä

neuvoston asetukseen (EY) N:o 2157/2001 eurooppayhtiön (SE) säännöistä (eurooppayhtiöasetus).

Vaikutukset Suomelle

Yhtiöoikeutta koskevilla määräyksillä ei arvioida olevan vaikutuksia Suomelle. Kroatialle ei ole myönnetty siirtymäaikoja yhtiöoikeuden osalta.

3.7Teollis- ja tekijänoikeudet

Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön harmonisoinnin tavoitteena on muun muassa sisämarkkinoiden toiminnan tehostaminen, joka perustuu SEUT 114 artiklaan. Lissabonin sopimuksella eurooppalaisen teollis- ja tekijänoikeuksien suojan luomiseksi EUT-sopimukseen sisällytettiin uusi niitä koskeva oikeusperusta SEUT 118 artikla. Alla mainitut yhtenäiset eurooppalaiset suojamuodot säädettiin kuitenkin aikanaan Euroopan yhteisön (EY) perustamissopimuksen 308 artiklan nojalla (nykyisin SEUT 352 artikla). Tämä artikla voi toimia oikeusperustana silloin, kuin toimi on tarpeen EUT-sopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi, mutta mikään sopimuksen artikla ei anna toimielimille sen toteuttamiseksi tarvittavaa toimivaltaa.

Kroatia on liittymisneuvottelujen kuluessa yhdenmukaistanut lainsäädäntönsä unionin lainsäädännön vaatimalla tavalla ja pannut kansallisesti täytäntöön voimassa olevat tekijänoikeuksia ja lähioikeuksia, teollisoikeuksia sekä teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen valvontaa koskevat unionin säädökset.

Unionin teollisoikeudellinen lainsäädäntö koskee unionin tavaramerkkiä, lääkkeiden ja kasvinsuojeluaineiden lisäsuojatodistuksia sekä yhteisömallia.

Neuvoston asetusta (EY) N:o 207/2009 yhteisön tavaramerkistä ja neuvoston asetusta (EY) N:o 6/2002 yhteisömallista on mukautettu siten, että ennen liittymispäivää rekisteröity tai haettu unionin tavaramerkki tai yhteisömalli laajennetaan koskemaan Kroatiaa. Lääkeaineiden ja kasvinsuojeluaineiden lisäsuojatodistuksia koskevia asetuksia on mukautettu siten, että myös Kroatialta edellytetään lisäsuojatodistusten myöntämistä silloin, kun lisäsuojatodistusta koskeva hakemus on tehty määräajassa eli kuuden kuukauden kuluessa liittymispäivästä.

Liittymisneuvotteluissa sovittiin erityisjärjestelyistä lääkkeiden vapaan liikkuvuuden osalta. Erityisjärjestelyn mukaan nykyisessä jäsenvaltiossa patentoidun tai lisäsuojatodistuksen alaisen tuotteen haltija voi tietyin edellytyksin estää tällaisen tuotteen maahantuonnin tai markkinoille saattamisen nykyisessä jäsenvaltiossa, jossa tuote on patentilla tai lisäsuojatodistuksella suojattu. Tätä järjestelyä sovelletaan, vaikka tuote olisi saatettu markkinoille Kroatiassa ensimmäistä kertaa haltijan toimesta tai hänen suostumuksellaan.

Komission seurantakertomuksen (kevät 2012) mukaan Kroatia on edennyt teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien unionin säännösten täytäntöönpanossa siten, että toimenpiteitä vaativia kohtia ei käytännössä enää ole.

Vaikutukset Suomelle

Unionin säädösten ulottaminen koskemaan myös Kroatiaa parantaa oikeudenhaltijoiden asemaa laajentuneella markkina-alueella. Unionin tavaramerkin ja yhteisömallin hakemismenettelyyn liittyvät kustannukset laskevat, kun hakemuksia ei enää tarvitse tehdä erikseen Kroatian osalta. Merkittävää on myös patentinhaltijoiden mahdollisuus hakea lisäsuojatodistusta lääkkeille ja kasvinsuojeluaineille Kroatiassa.

3.8Kilpailupolitiikka

Unionin kilpailusäännökset perustuvat SEUT 101 ja 102 artiklaan. Liittymissopimukseen ei sisälly kilpailusäännöksiä koskevia siirtymäaikoja.

SEUT 107 ja 109 artikla määrittelevät EU:n valtiontukisääntöjä koskevat periaatteet. Liittymissopimukseen ei sisälly siirtymäsäännöksiä myöskään näiden osalta.

Kroatia on sopeuttanut merkittävän osan kansallista lainsäädäntöään EU:n valtiontukisäännösten mukaisiksi. Tämän vuoksi monet jo ennen liittymispäivää voimassa olleet tuet ja tukiohjelmat voidaan katsoa liittymispäivästä lähtien yhteismarkkinoille soveltuviksi. Tämä koskee myös tukia, joita Kroatian valtiontuen valvontaviranomainen on arvioinut ennen liittymispäivää ja jotka on todettu EU:n valtiontukisäännösten mukaisiksi.

Komissio seuraa Kroatian liittymisvalmisteluja varmistaakseen, että unionin lainsäädäntö saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ja että sen täytäntöönpanemiseksi on olemassa riittävät valmiudet. Näihin liittymisvalmisteluihin kuuluvat tärkeänä osana Kroatian laivanrakennusalan ja terästeollisuuden rakenneuudistusohjelmien täytäntöönpano. Kroatian liittyessä komissio määrää Kroatian perimään takaisin kaikki liittymissopimuksen vastaisesti määrätyt pelastamis- ja rakenneuudistustuet.

Komission seurantakertomuksen (kevät 2012) mukaan Kroatia on edennyt hyvin kartellia, fuusioita ja valtiontukiasioita koskevassa lainsäädännössä. Kroatian kilpailuviranomainen on myös todettu toimintakykyiseksi ja EU-lainsäädäntöä vastaavaksi. Seurantakertomuksessa komissio kehottaa Kroatiaa kiirehtimään telakkateollisuuden rakennesopeutusta viemällä päätökseen Brodosplitin telakan yksityistämisestä tehdyn sopimuksen mukaiset toimenpiteet sekä etsimään uuden sijoittajan 3. Maj ja Brodotrogir -telakoiden uudelleenjärjestelylle.

Vaikutukset Suomelle

Koska kilpailupolitiikkaan ei liity siirtymäaikoja, Kroatian liittymissopimuksella ei kilpailupolitiikan osalta arvioida olevan suoraa vaikutusta suomalaisten yritysten kilpailutilanteeseen.

3.9Rahoituspalvelut

Rahoituspalveluita koskevassa neuvotteluluvussa käsiteltiin rahoitusmarkkinoihin liittyviä pankki-, vakuutus- ja arvopaperimarkkinoita koskevia direktiivejä. Rahoituspalvelujen sääntely unionissa perustuu palveluja koskeviin SEUT 56-62 artiklaan. Yhteisten rahoitusmarkkinoiden hyvä ja häiriötön toiminta on sisämarkkinoiden toiminnan sekä talouskasvun oleellinen edellytys. Kroatian rahoitusmarkkinat ovat jo pitkälti integroituneet EU:n rahoitusmarkkinoihin. Pankkijärjestelmä on lähes kokonaan ulkomaisessa, pääasiassa EU-valtioiden pankkien, omistuksessa. Kroatian pankeista ulkomaisessa omistuksessa on noin 90,5 prosenttia. Ulkomainen omistus ja sitoutuminen vahvistavat pankkeja ja pankkijärjestelmiä ja näkyvät rahoitusteknisen osaamisen kehittymisenä, riskienhallinnan parantumisena ja panostuksina informaatioteknologiaan. Kroatian arvopaperimarkkinat ovat vielä suppeat.

EU:n nopeasti yhtenäistyvillä rahoitusmarkkinoilla häiriöt yksittäisen jäsenvaltion markkinoiden tai laitosten toiminnassa saattavat heijastua entistä helpommin ja nopeammin myös muiden jäsenvaltioiden rahoitusmarkkinoille. Liittymisneuvotteluiden lähtökohtana oli, että liittyvän maan rahoitusmarkkinasääntelyn ja sen toimeenpanon on oltava tehokasta ja valvonnan riittävää liittymispäivään mennessä. Komission seurantakertomuksen (kevät 2012) mukaan Kroatia pystyy täyttämään nämä vaatimukset liittymiseen mennessä. Mahdollisiin häiriöihin voidaan puuttua sisämarkkinoita koskevan suojalausekkeen perusteella, jota on selostettu tarkemmin yksityiskohtaisten perusteluiden 38 artiklassa.

Vakuutuspalvelut, vapaiden ammattien harjoittaminen ja tietosuoja

Vakuutustoimintaa koskeva lainsäädäntö on Kroatiassa jo pitkälle harmonisoitu vastaamaan EU:n lainsäädäntöä. Laajentuminen avaa Kroatian vakuutusyrityksille mahdollisuuden harjoittaa vakuutustoimintaa samoilla edellytyksillä kaikissa unionin jäsenvaltioissa.

Vaikutukset Suomelle

Rahoituspalveluiden osalta ei ole odotettavissa, että Kroatian pankit tai niiden emoyhtiöt Kroatian kautta ryhtyisivät juurikaan tarjoamaan palveluita Suomen markkinoille. Ei myöskään ole todennäköistä, että suomalaiset ryhtyisivät suuressa määrin käyttämään Kroatian pankkien palveluita.

Vallitsevaan tilanteeseen nähden muutos ei vakuutuspalveluiden osalta ole Suomen kannalta merkittävä. Voimassa olevan kansallisen lainsäädäntömme mukaan vakuutuspalveluiden tarjoaminen on laajalti mahdollista myös vakuutusyrityksille, joiden kotipaikka on EU:n ulkopuolisessa maassa.

3.1Tietoyhteiskunta ja tiedotusvälineet

Unionin säännöstö sisältää sähköiseen viestintään, tietoyhteiskunnan palveluihin, erityisesti sähköiseen kaupankäyntiin ja ehdollisen pääsyn palveluihin sekä audiovisuaalisiin palveluihin liittyvää erityissääntelyä. EU pyrkii SEUT 114 artiklan nojalla sähköisen viestinnän ja tietoyhteiskunnan palveluiden sekä audiovisuaalipolitiikan alalla sisämarkkinoiden toteuttamiseen sekä toimiin jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämiseksi.

Komission seurantakertomuksessa (kevät 2012) todetaan, että jäsenyysvaatimusten toteuttaminen tietoyhteiskunnan ja median alalla on edennyt hyvin. Kroatian tulee kuitenkin vielä poistaa käytöstä tammikuussa 2012 käyttöönottamansa mobiilipalveluvero, joka myös Suomen näkemyksen mukaan hidastaa sähköisten palveluiden kehitystä ja vaikeuttaa alan yritysten toimintaa.

Sähköinen viestintä ja tietoyhteiskunnan palvelut

EU:n sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa, että tarjolla olevat sähköisen viestinnän palvelut ovat teknisesti kehittyneitä, turvallisia, helppokäyttöisiä ja kohtuuhintaisia. Lainsäädännön avulla pyritään lisäksi turvaamaan näiden palveluiden saatavuus kaikkialla. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kilpailua ja edistää sisämarkkinoita helpottamalla uusien tulokkaiden saapumista markkinoille sekä piristää sektorin investointeja.

Sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän muodostaa helmikuussa 2002 hyväksytty sähköisen viestinnän sääntelypaketti, joka koostuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2002/21/EY, sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä (puitedirektiivi) sekä neljästä erityisdirektiivistä. Näitä sähköisen viestinnän direktiivejä on sittemmin ajanmukaistettu ja muutettu kahdella eri direktiivillä;

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/140/EYsähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun direktiivin 2002/21/EY, sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä annetun direktiivin 2002/19/EY sekä sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista annetun direktiivin 2002/20/EY muuttamisesta;

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/136/EY yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla annetun direktiivin 2002/22/EY, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla annetun direktiivin 2002/58/EY ja kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä annetun asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta.

Kroatia hyväksyy liittymisestään lähtien unionin sähköisen viestinnän alan säännöstön kokonaisuudessaan.

EU:n tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteena on vahvistaa sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta unionissa, ja sen myötä edistää kasvua ja työllisyyttä kestävän kehityksen mukaisella tavalla. Keskeisin unionin tietoyhteiskuntakehitystä ohjaava strategia on Euroopan komission 19 päivänä toukokuuta 2010 julkaisema laaja-alainen digitaalistrategia. Digitaalistrategialla tarkoitetaan Eurooppa 2020 -strategian puitteissa annettuja viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikan linjauksia, lainsäädäntötoimia ja ohjelmia, joiden avulla varmistetaan tieto- ja viestintäteknologioihin perustuvan talouden kasvuedellytykset unionin alueella.

Kroatia sitoutuu soveltamaan yhteistä tietoyhteiskuntapolitiikkaa ja sen tavoitteita kansallisessa viestintäpolitiikassaan, ja varmistaa kykynsä osallistua unionin ohjelmiin tällä alalla.

Yleisradiotoiminta

Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan sääntely on jätetty pitkälti kansallisten sääntelyviranomaisten omaan harkintaan. Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan sääntely nojaa EUT-sopimukseen sisältyviin kilpailu- ja valtiontukisäännöksiin, joista keskeisiä ovat erityisesti valtiontukia koskevat SEUT 107-109 artiklat, sekä perussopimuksiin liitettyyn pöytäkirjaan (nro 29) jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta.

Audiovisuaalipolitiikka

EU:n audiovisuaalipolitiikan tavoitteena on edistää alan kehitystä erityisesti edistämällä alan sisämarkkinoita sekä edesauttamalla eurooppalaisen tuotannon syntyä. Unionin audiovisuaalipolitiikalla pyritään tukemaan ensiarvoisen tärkeitä yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta, alaikäisten ja ihmisarvon suojelua sekä kuluttajansuojaa.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi EU käyttää toisiaan täydentäviä sekä toisiinsa liittyviä alan toiminnalle luonteenomaisia sääntelytoimenpiteitä. EU:n audiovisuaalipolitiikan keskeisimmät säännökset ovat audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi 2010/13/EU ja Media-ohjelma. Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä säädetään niistä audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista ja jakelua koskevista laeista, asetuksista ja hallinnollisista määräyksistä, joiden tavoitteena on luoda kehykset rajat ylittäville audiovisuaalisille mediapalveluille yhteisten ohjelmatuotanto- ja jakelumarkkinoiden vahvistamiseksi ja edellytysten luomiseksi terveelle kilpailulle. Media-ohjelmalla tuetaan laadukkaiden eurooppalaisten elokuvien ja televisio-ohjelmien tuotantoa, edistetään niiden levitystä Euroopassa ja sen ulkopuolella sekä edistetään paikallisten tekijöiden kansainvälistä kilpailukykyä. Nykyinen Media-ohjelma kattaa vuodet 2007-2013.

Kroatia yhdenmukaistaa kansallisen audiovisuaalialan lainsäädäntönsä kokonaisuudessaan unionin lainsäädäntöön liittymispäivään mennessä ja valmistautuu osallistumaan täysimääräisesti alan tukiohjelmiin.

Vaikutukset Suomelle

Liittymissopimuksen viestintäpolitiikan alaan kuuluvilla määräyksillä ei arvioida olevan vaikutuksia Suomelle. Kroatian liittymisellä unioniin ei ole vaikutusta Suomen julkisen palvelun yleisradiotoiminnan järjestämiseen. EU:n laajentuminen ja kilpailun edistäminen sisämarkkinoilla tarjoavat yleisesti myös Suomelle kaupallisia etuja tietoyhteiskuntakehityksen, sähköisen viestinnän ja audiovisuaalipolitiikan aloilla. Yhteistyö ja kanssakäyminen Kroatian kanssa parantavat suomalaisten yritysten ja ammattilaisten mahdollisuuksia palveluiden ja tuotantojen laajempaan levittämiseen rajallisten kotimarkkinoiden ulkopuolelle.

3.11Maatalous ja maaseudun kehittäminen

Yhteistä maatalouspolitiikkaa koskeva sääntely perustuu yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan tavoitteiden toteuttamista koskevaan SEUT 43 artiklaan. Kroatian liittymisellä unioniin ei ole merkittäviä vaikutuksia yhteisen maatalouspolitiikan kannalta. Unionin maatalousmaa lisääntyy Kroatian jäsenyyden myötä noin 1,2 miljoonalla hehtaarilla, mikä on noin 0,8 prosenttia EU27-alueen maatalousmaasta. Erityishaaste Kroatialle on miinoitetun maan ottaminen takaisin tuotantoon, mihin tarkoitukseen liittymissopimuksessa on vahvistettu erityisen miinanraivausvarannon perustaminen.

Yhteinen maatalouspolitiikka edellyttää maiden soveltavan suoraan suurta määrää sitovia säännöksiä. Sääntöjen soveltaminen ja tehokas valvonta edellyttävät toimivaa hallintoa. Kroatiassa hallinnolle asettaa haasteita myös maatalouden hyvin pientilavaltainen rakenne ja peltojen pieni lohkokoko.

Kroatia sai joitakin siirtymäaikoja ja mahdollisuuden maksaa täydentäviä kansallisia tukia, sekä tuotantoon sidottuja tukia. Maataloustuotteille on määritelty viitemääriä ja varantoja. Myös maaseudun kehittämiseen on suunnattu väliaikaisia lisätoimenpiteitä.

Komission seurantakertomuksessa (kevät 2012) Kroatiaa muistutetaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla edelleen lainsäädännön mukauttamisesta. Samoin muistutetaan hallinnon voimavarojen vahvistamisesta suoriin tukiin ja maaseudun kehittämiseen liittyen.

Vaikutukset Suomelle

Kroatian liittymissopimuksen maaseudun kehittämistä koskevilla määräyksillä ei arvioida olevan vaikutuksia Suomelle. Liittymissopimuksessa todetaan, että neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta ja kuultuaan Euroopan parlamenttia tehdä liittymissopimuksen yhteistä maatalouspolitiikkaa koskeviin määräyksiin mukautukset, jotka voivat osoittautua unionin säännöstön muutosten vuoksi tarpeellisiksi. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus vuodesta 2014 alkaen saattaa aiheuttaa muutoksia myös Kroatian osalta liittymissopimuksessa sovittuihin järjestelyihin.

Maataloustuotteiden yhteismarkkinat toteutuvat liittymispäivänä. Tämän yhteismarkkinoiden laajentumisen välittömät vaikutukset Suomeen jäävät vähäisiksi. Koska unionin yhteinen maatalouspolitiikka jää ennalleen Kroatian liittymisestä huolimatta, laajenemisen välittömät vaikutukset Suomen maatalouteen jäävät vähäisiksi. Merkittävämpää on, tullaanko Kroatian liittymisestä aiheutuvat maatalousmenot sisällyttämään maatalousmenojen nykyisen ylärajan piiriin vai nostetaanko maatalouden ja maaseudun kehittämisen määrärahoja Kroatian liittymistä vastaavilla summilla, mikä on normaali menettely. Menojen sisällyttäminen ylärajan piiriin vähentäisi muiden maiden käytössä olevia määrärahoja ja vaikuttaisi siten myös Suomeen. Tästä päätetään, kun rahoituskehyksistä vuosille 2014-2020 tehdään päätös.

3.12Elintarviketurvallisuus, eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikka

Elintarviketurvallisuutta, eläinlääkintää ja kasvinsuojelua koskeva lainsäädäntö perustuu joko maataloutta koskevaan SEUT 43 artiklan 2 kohtaan, tai jos toimenpiteiden tarkoituksena on kansanterveyden suojeleminen, kansanterveyttä koskevaan SEUT 168 artiklan 4 kohdan b alakohtaan.

EU:n elintarviketurvallisuutta, eläinlääkintää ja kasvinsuojelua koskevan lainsäädännön täytäntöönpanossa on Kroatiassa tapahtunut suurta edistystä ja täytäntöönpano on jo monilta osiltaan toteutettu. Täytäntöönpano on kuitenkin kesken elintarvikkeita käsittelevien laitosten rakenteellisten vaatimusten ja valvonnan, rajatarkastusasemien rakentamisen ja eläimistä saatavien sivutuotteiden valvonnan osalta. Lisäksi toimenpiteitä tarvitaan hallinnon ja valvonnan resurssien varmistamiseksi.

Elintarviketurvallisuuteen, eläinlääkintään ja kasvinsuojeluun luetaan kuuluvaksi muun muassa elintarvikkeita ja niiden hygieniaa, eläinten terveyttä ja hyvinvointia, eläinlääkinnällistä rajatarkastusta, eläinten ja eläimistä saatavien tuotteiden sisämarkkinakauppaa ja tuontia, kasvinterveyttä, lannoitteita, rehuja, siemeniä ja lisäysaineistoja sekä torjunta-aineita koskevat säädökset.

Kroatialle myönnettiin joitakin elintarviketurvallisuuteen, eläinlääkintään ja kasvinsuojeluun liittyviä siirtymäaikoja. Siirtymäjärjestelyjen tiukoilla ehdoilla varmistetaan se, että elintarviketurvallisuuden, eläinlääkinnän ja kasvinsuojelun korkea taso säilyy sisämarkkinoilla. Lisäksi komissiolle annettiin mahdollisuus tarvittaessa hyväksyä liittymistä seuraavan kolmen vuoden ajaksi muitakin elintarviketurvallisuuteen, eläinlääkintään ja kasvinsuojeluun liittyviä siirtymätoimenpiteitä.

Komission seurantakertomuksessa (kevät 2012) Kroatiaa kehotetaan kiinnittämään huomiota rajatarkastusasemien rakentamiseen ja varustamiseen ajoissa sekä maitoa, lihaa, kalaa ja eläinten sivutuotteita käsittelevien laitosten tason parantamiseen. Myös hallinnon voimavaroja tulee edelleen vahvistaa.

Vaikutukset Suomelle

Liittymissopimuksen elintarviketurvallisuutta, eläinlääkintää ja kasvisuojelua koskevilla määräyksillä ei ole vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön.

3.13Kalastus

Yhteistä kalastuspolitiikkaa koskeva sääntely perustuu SEUT 3 artiklaan sekä yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan tavoitteiden toteuttamista koskevaan SEUT 43 artiklaan. Kroatian jäsenyys ei unionin yhteisen kalastuspolitiikan kannalta ole merkittävä asia. Kroatia harjoittaa kaupallista kalastusta Välimerellä, lähinnä Adrianmeren alueella.

Yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 liitettä I mukautetaan lisäyksellä, jossa määritellään vastavuoroinen pääsy rannikon kalavesille ja kalavaroille Kroatian tasavallan ja Slovenian tasavallan kesken (liittymissopimuksen liite III).

Euroopan kalatalousrahastosta Kroatialle osoitetaan maksusitoumusmäärärahoina vuonna 2013 kokonaismäärä, jonka suuruus on 8,7 miljoonaa euroa (käypinä hintoina). Artikla sisältää määräyksen ennakkomaksun suuruudesta sekä seuraavan rahoituskehyksen soveltamiskauden maksusitoumusmäärärahojen määristä.

Neuvoston asetukseen (EY) N:o 1198/2006 Euroopan kalatalousrahastosta 27 artiklaan tehdään lisäys, joka mahdollistaa tuen maksamisen kalastajille vesialueille pääsyä koskevasta järjestelystä vuosina 2014-2015 tai, jos tämä on aikaisempi ajankohta, siihen saakka kun Slovenian tasavallan hallituksen ja Kroatian tasavallan hallituksen välillä 4 päivänä marraskuuta 2009 allekirjoitetun välityssopimuksen johdosta annettu välitystuomio on pantu täysimääräisesti täytäntöön (liittymissopimuksen liite III).

Kalatalousrahastoasetuksen säännöksiä muutetaan siten, että eräillä syrjäisillä alueilla kaikki pienimuotoisen rannikkokalastuksen yritykset ovat tukikelpoisia ja tuen enimmäismäärää korotetaan enintään 10 prosenttiyksiköllä lähentymistavoitealueilla ja enintään 35 prosenttiyksiköllä muilla kuin lähentymistavoitealueilla (liittymissopimuksen liite III).

EUT-sopimuksen kilpailusääntöjä (sopimuksen kolmas osa, VII osasto, 1. luku) ei sovelleta kalastustuotteisiin eikä niistä johdettuihin tuotteisiin (liittymissopimuksen liite IV).

Kroatialle myönnetään alueellinen poikkeus 30 päivään kesäkuuta 2014 saakka neuvoston asetukseen (EY) N:o 1967/2006 kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä pohjatroolausta koskevista määräyksistä, ja joulukuun 31 päivään 2014 saakka verkkojen yhteispituutta koskevasta määräyksestä silloin, kun alukset kuuluvat ei-kaupallisen kalastuksen erityisluokkaan "pienimuotoinen kotitarvekalastus" (liittymissopimuksen liite V). Muilta osin Kroatia soveltaa unionin yhteistä kalastuspolitiikkaa.

Komission seurantakertomuksessa (kevät 2012) Kroatiaa kehotetaan kiinnittämään huomiota lainsäädännön mukauttamiseen ja toimeenpanoon useilla yhteisen kalastuspolitiikan osa-alueilla. Myös hallinnon voimavarojen vahvistamiseen, erityisesti kalastuksenvalvojien rekrytoinneissa ja kouluttamisessa, tulee kiinnittää jatkuvaa huomiota.

Vaikutukset Suomelle

Liittymissopimuksen kalastusta koskevilla määräyksillä ei arvioida olevan vaikutuksia Suomelle.

3.14Liikennepolitiikka

Jäsenvaltioiden yhteisestä liikennepolitiikasta säädetään SEUT 90-100 artiklassa ja Euroopan laajuisista TEN-liikenneverkoista 170-172 artiklassa. TEN-liikenneverkot käsitellään tarkemmin hallituksen esityksen kohdassa 3.21 Euroopan laajuiset verkot.

Unionin liikennepolitiikan keskeiset tavoitteet ovat kilpailukykyisten ja tehokkaiden liikenne- ja kuljetussisämarkkinoiden saavuttaminen. Samalla pyritään kestävään liikenteeseen tavoitteena liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 60 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Unionin liikennepolitiikan pitkän aikavälin tavoitteet on määritelty komission maaliskuussa 2011 julkaistussa liikennepolitiikan valkoisessa kirjassa "Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma - Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää". Kroatia hyväksyy liittymisestään lähtien unionin liikennealan säännöstön kokonaisuudessaan tiettyjä siirtymäjärjestelyjä lukuun ottamatta.

Liikennealan siirtymäjärjestelyt koskevat meri- ja maantieliikenteen kabotaasia. Liittymisasiakirjan liitteessä V kohta 7 määritellään yksityiskohtaisemmin Kroatialle hyväksytyt siirtymäaikajärjestelyt. Meriliikenteen kabotaasia koskeva siirtymäjärjestely koskee ennen liittymishetkeä tehtyjä julkisen palvelun sopimuksia sekä alle 650 bruttotonnin risteilyaluksia. Kroatian sisäistä maanteiden tavaraliikennettä eli kabotaasiliikennettä koskeva siirtymäjärjestely on enintään neljän vuoden pituinen. Siirtymäaikajärjestelyjä käsitellään tarkemmin hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa sivulla 79-80.

Liittymisneuvotteluissa kiinnitettiin huomiota myös Kroatian hallinnollisen valmiuden ja tehokkuuden parantamiseen. Liikennealalla tämä tarkoittaa muun muassa liikennesäännöstön tehokasta täytäntöönpanoa ja valvontaa sekä hallintohenkilöstön koulutusta. Komission seurantakertomuksessa (kevät 2012) todetaan, että liikennepolitiikan alalla huomiota tulee vielä kiinnittää yhdistettyjä kuljetuksia koskevan lainsäädännön yhtenäistämiseen sekä hallinnollisen kapasiteetin parantamiseen, erityisesti rautatieturvallisuutta hoitavan viraston osalta.

Vaikutukset Suomelle

Kroatialle myönnetyillä liikennepolitiikkaa koskevilla siirtymäaikajärjestelyillä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Suomelle.

Kroatian verotukselliset sekä palkka- ja muut sosiaaliset erot saattavat erityisesti lyhyellä aikavälillä aiheuttaa häiriöitä liikennemarkkinoiden toiminnassa, sen naapurimaissa. Kabotaasiliikenteen osalta sovitut siirtymäjärjestelyt vähentävät näitä uhkia. Kroatian liittyminen ei vaikuta oleellisesti Suomen kuljetusalaan.

Laajentuminen merkitsee Kroatian liikenneverkoston liittämistä unionin TEN-liikenneverkkoon. Jäsenvaltioiden liikennemarkkinoiden ja liikenneverkoston yhdentymisellä luodaan edellytyksiä kestäviin ja tehokkaisiin logistisiin kokonaisratkaisuihin. Se avaa suomalaisille yrityksille uusia liikennekäytäviä Keski- ja Etelä-Euroopan markkina-alueille. Merkittävin haaste Kroatian liikenneverkoston parantamisessa on rahoituksen puute. Lisäksi hallinnollisessa suorituskyvyssä on vahvistamistarvetta. Unionissa on viime vuosien aikana annettu huomattava määrä liikenteen turvallisuuteen, liikenteen sisämarkkinoiden luomiseen ja liikenteen ympäristösuoritteen parantamiseen liittyvää lainsäädäntöä. Kroatian jäsenyys mahdollistaa entistä laajemmat ja ympäristöystävällisemmät liikenteen sisämarkkinat.

3.15Energia

EU:n energiapolitiikan perusperiaatteet ovat kestävyys, kilpailukyky ja toimitusvarmuus. Energiaa koskeva unionin lainsäädäntö SEUT 194 artikla sisältää erityisesti energiamarkkinoiden toimivuuteen, energian toimitusvarmuuteen, energiatehokkuuteen, uusiin ja uusiutuviin energialähteisiin, energiaverkkojen yhteenliittämiseen sekä ydinenergiaan, ydinturvallisuuteen ja säteilysuojeluun liittyviä sääntöjä ja toimenpiteitä. Liittymissopimuksen mukaan Kroatia soveltaa energiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä liittymispäivästä lähtien.

Komission seurantakertomuksen (kevät 2012) mukaan Kroatia on edennyt energiapolitiikkaa koskevien unionin säännösten täytäntöönpanossa pääasiassa hyvin, mutta energian sisämarkkinoiden täytäntöönpanossa tulee yhä tehdä työtä ja jatkaa sähkö- ja kaasumarkkinoiden liberalisointia.

Vaikutukset Suomelle

Energiakysymyksiä koskevilla määräyksillä ei arvioida olevan vaikutuksia Suomelle.

3.16Verotus

Kroatia täytäntöönpanee ja ryhtyy soveltamaan verotusta koskevaa unioninsäännöstöä liittymisajankohdastaan lukien. Kroatia esitti neuvotteluissa joitakin siirtymäaika- ja poikkeuspyyntöjä EU:n verotusta koskevaan säännöstöön. Kroatialle myönnetyt siirtymäajat ja poikkeukset vastaavat pitkälti nykyisissä jäsenvaltioissa sovellettavia EU:n lainsäädännön sallimia menettelyjä sekä nykyisille jäsenmaille myönnettyjä siirtymäaikoja, joten niiden käytännön vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi.

3.17Talous- ja rahapolitiikka

EU:n talous- ja rahapolitiikasta on säädetty SEUT 119-144 artiklassa. Kroatia osallistuu liittymishetkestään lähtien talous- ja rahaliittoon, mutta ei ota välittömästi euroa käyttöön. Euron käyttöönottamisen edellytyksenä Kroatian tulee täyttää SEUT 140 artiklan ja perussopimuksiin liitetyn, lähentymisperusteita koskevan pöytäkirjan N:o 13. mukaiset talous- ja rahaliiton toteuttamiseen liittyvät velvollisuudet ja saavuttaa kestävän lähentymisen korkea taso.

Taloudellisen lähentymisen tasoa arvioidaan lähentymiskriteereillä, jotka liittyvät inflaatioon, julkisen sektorin alijäämään ja velkaan, korkotasoon sekä valuuttakurssin vakauteen. Jäsenvaltion tulee myös huolehtia valuuttakurssistaan yhteisen edun mukaisesti. SEUT 140 artiklassa määrätään näistä talouspolitiikan arviointiperusteista. Ennen rahaliiton jäseneksi tuloa jäsenvaltion tulee osallistua valuuttakurssijärjestelmään (ERM II) vähintään kahden vuoden ajan. Komissio ja Euroopan keskuspankki arvioivat yhteiseen rahaan siirtymisen edellytysten täyttymistä. Maan siirtymisestä talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen, rahaliittoon, päättää neuvosto Eurooppa-neuvostossa käytyjen keskustelujen jälkeen.

Kroatian on lainsäädännössään turvattava keskuspankin itsenäisyys, kiellettävä julkisen sektorin keskuspankkirahoitus sekä julkisen sektorin erityisasema rahoituslaitoksissa. Jäsenvaltioiden odotetaan koordinoivan talouspolitiikkaansa, ja olevan EU:n finanssi- ja laajemmin talous- ja rahapolitiikan valvonnan alaisia.

Kroatia hyväksyy ja toimeenpanee edellä mainitun säännöstön liittymispäivästään alkaen. Kroatia osallistuu jäsenyytensä alkuun asti talous- ja rahaliittoon SEUT 139 artiklassa määrätyn poikkeuksen mukaisesti.

Kroatialla ei ollut merkittäviä ongelmia talous- ja rahapolitiikka neuvotteluluvun suhteen ja komission seurantakertomuksen (kevät 2012) mukaan Kroatia etenee suunnitelmien mukaisesti luvun vaatimusten täyttämisessä. Unionin nykyistä säännöstöä koskevia poikkeuksia tai siirtymäaikoja ei pyydetty.

Euroalueeseen kuuluvat EU:n jäsenvaltiot tekivät 2 päivänä helmikuuta 2012 sopimuksen Euroopan vakausmekanismiin (EVM) perustamisesta. EVM:n tehtävänä on tiukkoja ehtoja noudattaen antaa vakaustukea niille EVM:n jäsenille, joilla on tai joille uhkaa tulla vakavia rahoitusongelmia ja jos tuki on välttämätöntä koko euroalueen ja sen jäsenvaltioiden rahoitusvakauden turvaamiseksi. Sopimuksen mukaan unionin jäsenvaltion liittyessä euroalueeseen siitä olisi tultava EVM:n jäsen täysin oikeuksin ja velvoittein. Kroatian odotetaan siten hakevan EVM:n jäsenyyttä silloin, kun se unionin jäsenvaltiona on liittymässä euroalueeseen.

EU:n jäsenvaltiot tekivät Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Tsekin tasavaltaa lukuun ottamatta 2 päivänä maaliskuuta 2012 jäsenvaltioiden budjettikuria koskevan sopimuksen (sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta). Sopimukseen liittyminen on EU:n vanhoille ja uusille jäsenvaltiolle vapaaehtoista. Sopimuksen ratifiointi on kuitenkin edellytyksenä EVM:sta myönnettävälle uudelle rahoitustuelle 1 päivänä maaliskuuta 2013 lukien.

Komission kevätennusteen (2012) mukaan Kroatian talouskasvun oletetaan olevan negatiivista vuonna 2012 (-1,2 prosenttia) kääntyen hienoiseen kasvuun vuonna 2013 (0,8 prosenttia). Työttömyysaste säilyy verrattain korkeana (13,4 prosentissa). Inflaation arvioidaan pysyvän matalana ja ulkoisen tasapainon vakaana. Julkinen talous on noin 5 prosenttia alijäämäinen ja julkinen velka noin 50 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT) joskin kehityssuunta on ollut huolestuttava. Velkasuhde on kohonnut muutamassa vuodessa 30 prosentista 50 prosenttiin. Taloustilanteeseen sisältyy riskejä, jotka koskevat kotitalouksien ja yritysten velkaantumista sekä pankkisektoriin kohdistuvaa epävakautta. Euroalueen taloustilanteen kehitys vaikuttaa luonnollisesti myös Kroatiaan.

Vaikutukset Suomelle

Laajentumisen kokonaistaloudellisia vaikutuksia käsitellään jäljempänä kappaleessa 4.1.1

3.18Tilastot

Tilastoja koskeva sääntely perustuu unionissa SEUT 338 artiklaan. EU:n tilastoasetuksen periaatteiden toteuttamisen varmistamiseksi Komissio ja Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet Euroopan tilastojen käytännesäännöt vuonna 2005. Käytännesäännöt perustuvat 15 periaatteeseen, joissa määritellään periaatteet tilastotoimelle, tilastojen kehittämiselle, tuottamiselle ja jakelulle. Käytännesääntöjen toteutumista jäsenvaltioiden tilastotoimessa seurataan määräajoin.

Käytännesäännöissä määritellään periaatteet, jotka koskevat tilastovirastojen institutionaalista asemaa, työskentelytapaa ja tulosten laatua. Tilastovirastojen institutionaalisen aseman kannalta keskeisiksi tekijöiksi käytännesäännöissä määritellään ammatillinen riippumattomuus, valtuudet tiedonkeruuseen, resurssien riittävyys, sitoutuminen laatuun, tilastosalaisuuden varmistaminen sekä puolueettomuus ja objektiivisuus. Virallisen tilaston prosessien tulee perustua asianmukaisiin tilastollisiin menettelyihin, luokituksiin ja päteviin tiedonkeruun menetelmiin kaikissa alakohtaisissa tilastoissa. Tilastotuotteiden laadun ulottuvuuksiksi määritellään relevanssi, tarkkuus ja luotettavuus, ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus, yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus sekä tietojen saatavuus ja selkeys.

Tilastoja koskevan unionin säännöstön ja yllä mainittujen Euroopan tilastoasetuksen periaatteiden toteuttamisen osalta Kroatialle ei ole myönnetty poikkeuksia tai siirtymäaikoja.

Tilastotoimen infrastruktuurin kehittämisessä Kroatia on edistynyt hyvin. Osana tilastotoimen infrastruktuurin kehittämistä Kroatian tilastokeskus (The Central Bureau of Statistics, CBS) on sijoitettu organisatorisesti suoraan pääministerin alaisuuteen, mikä vahvistaa Kroatian tilastokeskuksen koordinoivaa roolia tilastotoimen uudistamisessa ja myös suhteessa muihin tilastoviranomaisiin tai alueyksiköihin. Myös Kroatian tilastokeskuksen resursseja on merkittävästi lisätty.

Tilastoluokitusten ja rekistereiden kehittämistyössä on edistytty, vaikka työtä haittasi varsinkin alkuvaiheessa IT-henkilökunnan puute. Parhaillaan kehittämistyössä panostetaan yritysrekisterin laadun parantamiseen.

Alakohtaisissa tilastoissa on edistytty hyvin. Väestönlaskenta toteutettiin vuonna 2011 kansainvälisten standardien mukaisesti. Sosiaalitilastojen alueella on toteutettu tulo- ja elinolotutkimus. Yritystilastojen kehittämistyötä jatketaan edelleen EU-vaatimusten mukaisesti. Maataloustilastointiin liittyvät ongelmat ovat lieventyneet ja maataloustilastoinnissa on selvästi edistytty, erityisesti maatilarekistereissä, kalastustilastoissa ja maatalouden tilinpidossa. Myös tiede- ja teknologiatilastoissa on edistytty EU-vaatimusten suuntaisesti.

Kroatia on edistynyt merkittävästi tilastotoimensa kehittämisessä EU-vaatimusten suuntaisesti. Kroatian tulee kuitenkin edelleen jatkaa kehittämistoimia ja yhdenmukaistamista kaikilla tilastotoimen lohkoilla EU-vaatimusten mukaiseksi. Komission seurantakertomuksen (kevät 2012) mukaan valmistelut tilastotoimen osalta ovat lähes valmiit.

Vaikutukset Suomelle

Tilastoja koskevilla määräyksillä ei arvioida olevan vaikutuksia Suomelle.

3.19Sosiaalipolitiikka ja työllisyys

Työterveys ja työturvallisuus

Työterveyden suojelu ja työturvallisuutta koskeva sääntely unionissa perustuu nykyisin SEUT 153 ja 155 artiklaan. EU:ssa ja sitä edeltävissä yhteisöissä työsuojelua koskevia vähimmäisvaatimusdirektiivejä on 1970-luvulta alkaen annettu yli 30. Vuonna 1989 annettiin muun muassa neuvoston direktiivi 89/391/ETY toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (työsuojelun puitedirektiivi), jossa määritellään työpaikkojen työsuojelun yleiset menettelytavat ja toimenpiteet. Työsuojelun erityisdirektiivejä on annettu muun muassa työpaikkojen työturvallisuudesta, työvälineiden turvallisesta käytöstä, näyttöpäätetyöstä, nuorten työntekijöiden suojelusta, raskaiden taakkojen käsittelystä, henkilönsuojainten käytöstä, syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista aineista, rakennustyön turvallisuudesta sekä vaaraa aiheuttavilta biologisilta, kemikaalisilta sekä fysikaalisilta tekijöiltä suojautumisesta.

Lainsäädäntötyön ohella EU:n jäsenvaltiot pyrkivät edistämään työsuojelutavoitteitaan EU:n työsuojeluorganisaatioiden ja -komiteoiden puitteissa. EU:n työsuojelupolitiikan ja työsuojelulainsäädännön tavoitteiden toteutumisen kannalta keskeistä on jäsenvaltioiden työsuojelun valvontaorganisaatioiden toimivuus, riittävä tehokkuus ja työpaikkojen toimivat työnantaja-työntekijäsuhteet.

Kroatia on jäsenyysneuvottelujen aikana muuttanut kansallista työterveys- ja työturvallisuuslakiaan säätämällä useita uusia työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyviä lainsäädöksiä. Komissio on korostanut tarvetta varata riittävät määrärahat suunniteltujen toimien toteuttamiselle myös jatkossa. Joulukuussa 2008 Kroatia hyväksyi kansallisen työterveys- ja työturvallisuusohjelman vuosiksi 2009-2013. Kroatia on myös perustanut uuden ennaltaehkäisevänä ja neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä toimivan työterveys- ja työturvallisuuslaitoksen sekä lujittanut kansallisen sairausvakuutuslaitoksensa valmiuksia. Näillä perusteilla komissio on katsonut Kroatian edistyneen tyydyttävästi riittävien hallinnollisten rakenteiden ja valmiuksien luomisessa työterveyden ja työturvallisuuden aloilla.

Sosiaalinen osallisuus

Sosiaalista osallisuutta koskeva sääntely unionissa perustuu työllisyyssuuntaviivoja ja näihin liittyviä sosiaalisen suojelun kysymyksiä koskevaan SEUT 148 artiklaan sekä jäsenvaltioiden yhteistyötä sosiaalipolitiikan alalla koskevaan SEUT 156 artiklaan.

Sosiaalisen syrjäytymisen torjunta on edennyt Kroatiassa samoin kuin muissa unionin jäsenvaltioissa. Kroatiassa heikoimmassa asemassa ovat yhden henkilön taloudet sekä vanhukset. Maaseudulla köyhyysluvut ovat kolme kertaa korkeammat kuin kaupungeissa. Alhainen työhön osallistumisen aste, muun muassa naisten osalta vaikuttaa siihen, että epävirallinen talous on edelleen varsin suuri. Maaseudulla asuu myös nuorempaa väestöä, jolla on alhainen koulutustaso.

Kroatia on jäsenyysneuvottelujen aikana uudistanut sosiaalietuusjärjestelmäänsä ja hyväksynyt sosiaalista osallisuutta koskevan kansallisen toimintasuunnitelman. Komissio on katsonut Kroatian edistyneen tiettyjen kohderyhmien, kuten vanhusten laitoshoidon vähentämisessä. Vanhusväestön tilannetta heikentävät kuitenkin sekä terveydenhoidon että toimeentuloturvan puutteet. Sen sijaan lasten ja nuorten laitoshoidossa ei ole tapahtunut riittävän ripeää kehitystä. Komissio on pahoitellut Kroatian vähäistä edistymistä lasten ja vammaisten lasten laitoshoidon osalta sekä sitä, ettei hallinnon ja julkisten varojen hajauttamisessa ole sosiaalipalveluiden alalla edistytty juurikaan.

Kroatia on hyväksynyt vammaispolitiikkaa koskevan kansallisen strategian vuosille 2007-2015, perustanut vammaisasiain valtuutetun viran sekä ratifioinut 15 päivänä elokuuta 2007 Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Komissio on muistuttanut Kroatiaa tarpeesta vauhdittaa edelleen vammaispolitiikan täytäntöönpanoa sekä varata riittävät määrärahat suunniteltujen toimien toteuttamista varten.

Romaniväestön keskuudessa köyhyyttä kuvaavat luvut ovat huomattavasti korkeammat kuin yhteiskunnassa yleensä. Kroatian jäsenyysneuvotteluiden aikana vähemmistöjen oikeuksien riittävä suojaaminen on ollut oikeusjärjestystä ja perusoikeuksia koskevan neuvotteluluvun sulkemisen edellytys. Kroatian liittymissopimuksen mainittuun lukuun sisältyy jäsenyysvelvoitteiden seurantamekanismi, joka mahdollistaa myös romanien oikeuksia koskevien velvoitteiden valvonnan liittymiseen saakka.

Romanivähemmistön syrjimättömyyden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi Kroatia on valmistellut kansallisen romanistrategian Komission tiedonannon ja sitä koskevien neuvoston päätelmien mukaisesti.

Komissio on seurantakertomuksessaan (kevät 2012) kehottanut Kroatiaa tehostamaan edelleen vähemmistöjen, erityisesti serbien ja romanien, suojelemiseksi tarkoitettuja toimenpiteitä. Komissio on huomioinut erityisesti romanivähemmistön elinolosuhteiden olevan hankalia ja pitänyt ennen kaikkea romanien koulutukseen, sosiaaliseen suojeluun, terveydenhuoltoon, työllisyyteen ja henkilökohtaisten asiakirjojen saatavuuteen liittyviä seikkoja ongelmallisina. Komissio on kuitenkin katsonut Kroatian kyenneen toistaiseksi täyttämään jäsenyydestä johtuvat, vähemmistöjen sosiaaliseen osallisuuteen liittyvät velvoitteensa odotetusti ja aikataulun mukaisesti. Komissio on kehottanut Kroatiaa arvioimaan kansalliseen romaniohjelmaan liittyvien toimenpiteiden onnistuneisuutta. Kroatia tulee hyväksymään uuden kansallisen romanistrategian syksyllä 2012.

Sosiaalinen suojelu

Myös sosiaalista suojelua koskeva unionin sääntely perustuu SEUT 148 ja 156 artiklaan.

Sosiaalimenojen osuus Kroatian bruttokansantuotteesta on korkeampi kuin unionissa keskimäärin. Kroatia on uudistanut terveydenhuolto- ja eläkejärjestelmiään ja terveydenhuollon kestävyys ja palveluiden laatu ovat tämän vuoksi parantuneet. Lisävakuutusta on laajennettu ja terveydenhuollon tarjoajien velkaantuneisuus on vähentynyt. Jäsenyysneuvottelujen aikana eläkkeelle siirtyvien määrä on vähentynyt, työurien tosiasiallinen kesto pidentynyt ja eläkemaksujen osuus bruttokansantuotteesta vähentynyt. Komissio on korostanut tarvetta taata pakolliseen eläkejärjestelmään kuuluvien eläkkeiden yleinen kattavuus ja eläkkeiden määrärahojen riittävyys. Lisäksi Kroatian tulee seurata ikääntyneiden henkilöiden ja erityisesti ikääntyneiden naisten köyhyyttä eläketurvan riittävyyden varmistamiseksi.

Syrjinnän vastaiset toimet ja yhtäläiset mahdollisuudet

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on yksi EU:n perusperiaatteista. Sekä EUT-sopimus että EU- sopimus sisältävät useita sukupuolten tasa-arvoa koskevia artikloja. Tasa-arvo on muun muassa yksi viidestä unionin perustana olevasta arvosta, ja arvojen kunnioittaminen on asetettu ehdoksi unioniin liittymiselle. Perussopimuksissa on säännökset syrjinnän torjumisesta sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä, ja unioni pyrkii kaikissa toimissaan poistamaan eriarvoisuutta ja edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Myös EU:n perusoikeuskirja sisältää tasa-arvoa koskevia määräyksiä. Perustamissopimuksiin on alusta lähtien sisältynyt sukupuolten palkkatasa-arvoa koskeva artikla, nykyisin SEUT 157 artikla. EU:ssa on hyväksytty useita tasa-arvodirektiivejä erityisesti työelämään liittyen.

Kroatia hyväksyi uuden syrjinnän vastaisen lain heinäkuussa 2008. Lain mukaan unionin säännöstön edellyttämänä tasa-arvoelimenä toimii oikeusasiamies. Lisäksi Kroatia on jäsenneuvottelujen kuluessa hyväksynyt ihmisoikeuksien suojelua ja edistämistä koskevan kansallisen ohjelman sekä kansallisen syrjinnän vastaisen suunnitelman. Komissio on muistuttanut Kroatiaa tarpeesta varata riittävät määrärahat suunniteltujen toimien toteuttamista varten.

Yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi Kroatia on liittymisneuvottelujen aikana hyväksynyt sukupuolten tasa-arvoa edistävän kansallisen politiikan vuosille 2006-2010 sekä uuden sukupuolten tasa-arvoa edistävän lain. Tasa-arvovaltuutettu toimii Kroatiassa unionin säännöstön edellyttämänä tasa-arvoelimenä. Lisäksi Kroatia on hyväksynyt toimintasuunnitelman lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi ja unionin säännöstön täytäntöönpanossa ja sen noudattamisen valvonnassa tarvittavien voimavarojen kehittämiseksi.

Työoikeus

Työoikeuden osalta Kroatia on sitoutunut unioninsäännöstön noudattamiseen liittymisajankohdastaan lukien.

Työllisyys

Kroatia tulee mukaan heti liittymisajankohdastaan lukien kaikilta osin EU:n työllisyysstrategiaa koskevaan EUT-sopimuksen IX osaston mukaiseen yhteistyöhön. Sen tulee työllisyyspolitiikassaan noudattaa jäsenvaltioille vahvistettuja työllisyyspolitiikan suuntaviivoja sekä maakohtaisia työllisyyssuosituksia sekä pyrkiä Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä yhteisesti sovittujen työllisyysastetavoitteiden täyttämiseen.

Sosiaalinen vuoropuhelu

EU:n sosiaaliseen vuoropuheluun kuuluu muun muassa SEUT 154 ja 155 artiklaan kirjattu Euroopan tason työmarkkinajärjestöjen kuuleminen valmisteilla olevasta lainsäädännöstä sekä toiminta EU:n työ- ja sosiaalilainsäädännön kehittämiseksi järjestöjen välisin Euroopan-tason sopimuksin. Laajentumisen myötä myös Kroatian työmarkkinajärjestöt voivat osallistua EUT-sopimuksessa tarkoitettujen sopimusten valmisteluun.

Komission seurantakertomuksen (kevät 2012) mukaan Kroatia on edennyt työllisyyttä ja sosiaalipolitiikkaa koskevien toimien täytäntöönpanossa pääasiallisesti hyvin. Syrjinnän torjuntaa ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan lainsäädännön toimeenpano edellyttää edelleen lainsäädäntötoimia. Myös työmarkkinoiden rakenteelliset heikkoudet, työmarkkinajärjestöjen vahvistaminen sekä ylipäänsä hallinnollisen toimintakyvyn edistäminen työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla edellyttävät lisätoimia.

Vaikutukset Suomelle

Liittymissopimuksen sosiaalipolitiikkaa ja työllisyyttä koskevilla määräyksillä ei ole nähtävissä olevia vaikutuksia Suomelle.

Työllisyysstrategiaan osallistumisen myötä aktiivisen työllisyyspolitiikan soveltaminen myös Kroatiassa vähentää osaltaan vakavien työmarkkinahäiriöiden syntymisriskiä EU:n sisällä sekä vakauttaa siten työmarkkinoita koko EU:n laajuisesti.

Myös EU:n työlainsäädännön noudattaminen Kroatiassa sen liittymisestä alkaen tasoittaa EU:n ja Kroatian välisiä työvoimakustannusten eroja. Liittymissopimus ei aiheuta muutoksia Suomen lainsäädäntöön työoikeuden alalla.

Kroatian liittymisellä on myös taloudellisia vaikutuksia Suomelle EU:n rahoituskehysten ulkopuolisten instrumenttien hyödyntämisen näkökulmasta. Nämä koskevat esimerkiksi Euroopan globalisaatiorahastosta maksettavaa tukea.

3.2Yritys- ja teollisuuspolitiikka

EU:n yritys- ja teollisuuspolitiikasta on säädetty SEUT 173 artiklassa. EU:n teollisuuspolitiikka on luonteeltaan horisontaalista ja sen tavoitteena on teollisuuden kilpailukyvyn kehittäminen takaamalla teollisuudelle mahdollisimman hyvä toimintaympäristö. Teollisuuspolitiikan välineistö on pääosin yrityspoliittinen. Yrityspolitiikalla pyritään luomaan ja kehittämään toimintaympäristö, missä yritystoiminta ja elinkeinoelämä voivat toimia aloitteellisesti, hyödyntää ideoitaan ja käyttää mahdollisuuksiaan tuottavasti. Eri teollisuudenaloilla on erilaisia mahdollisuuksia ja erityistarpeita, jotka teollisuuspolitiikassa otetaan myös erikseen huomioon. Teollisuuspolitiikka on näin ollen toisaalta horisontaalista, mutta myös alakohtaisesti eriytyvää.

Pienet ja keskisuuret yritykset

Kroatia hyväksyy unionin pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan unionin säännöstön ja panee sen täytäntöön liittymishetkestä alkaen.

Komission seurantakertomuksen (kevät 2012) mukaan Kroatia on edennyt yritys- ja teollisuuspolitiikkaa koskevien toimien täytäntöönpanossa pääasiallisesti hyvin, mutta elinkeinoympäristön osalta tulee yhä tehdä tarpeellisia uudistustoimenpiteitä.

Vaikutukset Suomelle

Kroatian teollisuustuotteet ovat pääosin jo pitkään päässeet vapaasti EU:n markkinoille. Yritys- ja teollisuuspolitiikkaa koskevilla määräyksillä ei arvioida olevan vaikutuksia Suomelle.

3.21Euroopan laajuiset verkot

Euroopan laajuisten verkkojen kehittämisellä ja kansallisten verkkojen yhteentoimivuuden edistämisellä pyritään sisämarkkinoiden täysimääräiseen hyödyntämiseen ja sen myötä talouskasvun ja työllisyyden lisäämiseen unionin alueella. Euroopan laajuisiin verkkoihin luetaan Euroopan laajuiset liikenneverkot (TEN-T), energiaverkot (TEN-E) sekä televiestintäverkot. Verkkojen perustamisesta ja kehittämisestä on määrätty SEUT 170-172 artiklassa.

Komissio valmistelee mittavia muutoksia, jotka tulevat koskemaan kaikkia Euroopan laajuisten verkkojen eri muotoja. Muutokset tulevat koskemaan niin suuntaviivoja kuin rahoitusvälineitä. Tavoitteena on saattaa uudistukset voimaan vuoden 2013 jälkeen.

Euroopan laajuiset liikenneverkot (TEN-T)

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät vuonna 1996 ensimmäiset suuntaviivat, joissa määriteltiin TEN-T-politiikka. Suuntaviivoja tarkistettiin vuonna 2004 EU:n laajentumisen myötä. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 661/2010/EU säädetään unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi. TEN-T-verkkoa on rahoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 680/2007, yleisistä säännöistä unionin rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla (TEN-rahoitusasetus) mukaisesti sekä muun muassa koheesiorahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).

Euroopan laajuisten liikenneverkkojen ja siihen liittyvän politiikan tavoitteena on kestävän ja multimodaalisen liikenteen edistäminen sekä liikenteen pullonkaulojen poistaminen. Euroopan laajuisten liikenneverkkojen tarkoitus on turvata Euroopan kestävä liikenne, kilpailukyky ja sen kansalaisten hyvinvointi, sekä taata tavaroiden ja matkustajien liikkuvuus. Eurooppalaisen liikenneverkon TEN-T avulla edistetään Liikenteen valkoisen kirjan 2011 tavoitteita kestävästä liikenteestä ja liikenteen 60 prosentin päästövähennystavoitteesta vuoteen 2050 mennessä. Liittymissopimuksen mukaan Kroatia soveltaa Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevaa lainsäädäntöä kokonaisuudessaan liittymispäivästään lähtien.

Euroopan laajuiset energiaverkot (TEN-E)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1364/2006/EY, Euroopan laajuisia energiaverkostoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta sekä päätöksen 96/391/EY ja päätöksen N:o 1229/2003/EY kumoamisesta luetellaan ja asetetaan tärkeysjärjestykseen tavoitteiden ja ensisijaisten kohteiden perusteella hankkeet, joille voidaan myöntää unionin tukea. Euroopan laajuisten sähkö- ja kaasuverkkojen yhteenliittäminen ja -toimivuus sekä kehittäminen on välttämätöntä sekä energian sisämarkkinoiden että EU:n sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta. Kuluttajille tarjotaan laadukkaampia palveluita ja laajempi valikoima energianlähteitä kilpailukykyisempään hintaan. Siksi onkin luotava tiiviimpiä yhteyksiä kaikkien jäsenvaltioiden kansallisten markkinoiden välille. Euroopan laajuiset energiaverkot ovat tärkeitä unionin energiansaannin turvaamisessa ja monipuolistamisessa. Energian sisämarkkinat kehittyvät entisestään, koska yhteenliitännät paranevat ja verkon pullonkauloja poistetaan. Tämä parantaa toimitusvarmuutta ja mahdollistaa uusiutuvan energian siirron kustannustehokkaalla tavalla EU:ssa.

Liittymissopimuksen mukaan Kroatia soveltaa energiaverkkoja koskevaa unionin lainsäädäntöä liittymispäivästään lähtien.

Euroopan laajuiset televiestintäverkot (eTen)

Euroopan laajuisia televiestintäverkkoja (eTen) koskeva tukiohjelma on muiden pienempien tuottavuuden, innovointivalmiuksien ja kestävän kasvun edistämiseen tarkoitettujen ohjelmien ohella yhdistetty EU:n kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan (Competitiveness and Innovation Framework Programme, CIP). CIP-ohjelma hyväksyttiin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1639/2006/EYkilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007-2013) perustamisesta.

Puiteohjelma muodostuu kolmesta erityisohjelmasta, joista yksi on tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma (ICT Policy Support Programme). Kyseisen erityisohjelman tavoitteena on vahvistaa tietotuotteiden ja - palvelujen sisämarkkinoita, edistää innovointia laajentamalla tieto- ja viestintätekniikoiden käyttöä ja investoimalla niihin, kehittää osallisuutta edistävää tietoyhteiskuntaa sekä parantaa palvelujen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Ohjelmasta tuetaan täytäntöönpano- ja kokeiluhankkeita sekä markkinoille saattamista koskevia hankkeita, parhaita toimintatapoja koskevia toimia sekä aihekohtaisia verkostoja.

Liittymissopimuksen mukaan Kroatia soveltaa CIP-ohjelmaa koskevaa lainsäädäntöä liittymispäivästään lähtien.

Vaikutukset Suomelle

Euroopan laajuisia verkkoja koskevilla liittymissopimuksen määräyksillä ei arvioida olevan vaikutuksia Suomelle.

Jäsenvaltioiden liikennemarkkinoiden ja liikenneverkoston yhdentymisellä luodaan edellytyksiä kestäviin ja tehokkaisiin logistisiin kokonaisratkaisuihin. Kroatian liittyminen avaa suomalaisille yrityksille uusia liikennekäytäviä Keski- ja Etelä-Euroopan markkina-alueille.

Kroatian energiaverkolla on jo hyvät liitännät sen naapurimaiden kanssa, ja Kroatian energiaverkko on kuulunut jo ennestään niiden maiden joukkoon, joiden verkostoyhteyksien kehittämisen on katsottu parantavan osaltaan sähköverkkojen yhteentoimivuutta, luotettavuutta, varmuutta ja Euroopan unionin sähkönsaantimahdollisuuksia.

Kroatian tietoyhteiskuntakehityksen ja eurooppalaisten sisämarkkinoiden edistämisellä luodaan todennäköisesti kaupallisia etuja myös suomalaisille tieto- ja viestintäalan yrityksille ja kuluttajille sekä parannetaan koko unionin kilpailukykyä.

3.22Aluepolitiikka ja rakennepolitiikan välineiden yhteensovittaminen

EU:n koheesiopolitiikka perustuu SEUT 177 artiklaan. Kroatia saa rakennepoliittisiin toimiin maksusitoumusmäärärahoina vuonna 2013 449,4 miljoonaa euroa käypinä hintoina, josta koheesiorahastoa varten on varattava kolmannes. Maksusitoumusmäärärahojen määrää kasvatetaan vuosittain siltä osin kuin unionin säännösten mukaan on mahdollista. Vuonna 2014 Kroatialle osoitettavat varat kasvavat 2,33-kertaisiksi vuoden 2013 määrään ja vuonna 2015 3-kertaisiksi vuoden 2013 määrään verrattuna.

Kroatia on saanut vuodesta 2007 lähtien EU-avustusta IPA-välineen (liittymistä valmisteleva tukiväline) kautta. Tuki jaetaan Kroatialle viiden hajautetusti hallinnoidun IPA-komponentin kautta, jotka liittyvät siirtymätukeen ja instituutioiden perustamiseen (IPA I), rajat ylittävään yhteistyöhön (IPA II), aluekehittämiseen (IPA III), inhimillisten resurssien kehittämiseen (IPA IV) sekä maaseudun kehittämiseen (IPA V). Kyseisten komponenttien mukaisten toimenpideohjelmien toteutusaikaa 2007 - 2009 jatkettiin vuoden 2011 loppuun saakka. Kroatia on hakenut toteutusajan jatkamista vuoden 2013 kesäkuun loppuun asti. Rahoituksen kokonaisallokaatio näihin ohjelmiin on 1 071 150 euroa, josta arviolta 15 prosenttia on Kroatian kansallista rahoitusosuutta. Rahoitusta voidaan käyttää vuoden 2016 loppuun saakka.

Kroatia hyödynsi ennen vuotta 2007 liittymistä edeltävässä valmistelussa maatalouden ja maaseudun kehittämisvälinettä (Sapard), Kaakkois-Euroopan maille suunnattua unionin tukiohjelmaa (CARDS) sekä Keski- ja Itä-Euroopan jäsenyyshakijamaille suunnattua rahoitusvälinettä (Phare).

Komission seurantakertomuksen (kevät 2012) mukaan Kroatia on edennyt alue- ja rakennepolitiikkaa koskevien toimien täytäntöönpanossa pääasiallisesti hyvin, mutta Kroatian tulee yhä jatkaa hallinnollisen kapasiteetin kasvattamista koskien tulevaa koheesiopolitiikan täytäntöönpanoa ja projektihallintaa.

Vaikutukset Suomelle

Liittymisellä on vaikutusta koheesiopolitiikan toteutukseen unionin tasolla, koska jäsenvaltioiden lukumäärä kasvaa. Kroatian liittyminen ei kuitenkaan vaikuta olennaisesti Suomen asemaan tulevissa neuvotteluissa, jotka koskevat koheesiopolitiikan rahoituksen jakautumista. Liittymisellä ei tällä alalla arvioida olevan vaikutuksia Suomelle.

3.23Oikeuslaitos- ja perusoikeudet

Unionin perustana olevat jäsenvaltioille yhteiset arvot on lueteltu SEU 2 artiklassa. Näitä arvoja ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mukaan luettuina vähemmistöihin kuuluvien oikeudet. Kyseisiä arvoja toteutetaan yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.

SEU 49 artiklan mukaan edellä mainittujen arvojen kunnioittaminen ja sitoutuminen niiden edistämiseen on edellytys unionin jäsenyyden hakemiselle. EU:n aiemmilta laajentumiskierroksilta saadun kokemuksen perusteella tämän edellytyksen täyttymistä seurattiin Kroatian liittymisneuvotteluissa ensimmäisen kerran erillisessä neuvotteluluvussa. Liittymisneuvotteluissa luvulle asetettiin uusien neuvottelumenettelyjen mukaisesti useita avaamis- ja sulkemisehtoja eli vaatimuksia riittävän konkreettisten toimenpiteiden toteuttamisesta määritellyissä asioissa.

Suomen kantana liittymisneuvottelujen alkaessa oli, että Kroatian tulee kiinnittää erityistä huomiota pakolaisten paluuseen, vähemmistöjen asemaan, oikeuslaitoksen uudistamiseen, yhteistyöhön entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen sotarikostuomioistuimen (ICTY) kanssa ja alueelliseen yhteistyöhön.

Oikeuslaitosta ja perusoikeuksia koskeva neuvotteluluku osoittautui yhdeksi neuvottelujen vaativimmista. Neuvotteluluku avattiin 30 päivänä kesäkuuta 2010 ja sille asetettiin kymmenen sulkemisehtoa neljällä eri sektorilla: 1) oikeuslaitos; 2) korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta; 3) perusoikeudet; 4) Kroatian yhteistyö entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen sotarikostuomioistuimen (ICTY) kanssa. Kroatialta edellytettiin lainsäädäntömuutosten lisäksi näyttöä oikeussektorin uudistusten toimeenpanosta ja instituutioiden toiminnan parantumisesta kaikilla luvun osa-alueilla. Neuvotteluluku liittyy kiinteästi EU:n vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen, mutta suoraan velvoittavaa EU-lainsäädäntöä luku sisältää melko vähän.

Komissio on seurannut Kroatian edistymistä oikeuslaitosta ja perusoikeuksia koskevan neuvotteluluvun sulkemisehtojen täyttämisessä tehostetusti puolen vuoden välein.

Komissio arvioi kesäkuussa 2011 antamassaan edistymisraportissa Kroatian täyttävän viisi sulkemisehtoa täysin ja viisi sulkemisehtoa riittävästi, mutta katsoi Kroatian voivan täyttää nämäkin ehdot täysin liittymiseen mennessä. Komissio totesi, että arvio, jonka mukaan sulkemisehdot ovat täyttyneet, täysin perustuu siihen, että lainsäädäntö ja sen toimeenpano, instituutiot ja näyttö uudistusten toteutuksesta ovat kohdallaan. Sen sijaan täyttyneet riittävästi merkitsee sitä, että lainsäädäntö ja instituutiot ovat kohdallaan, mutta näyttö uudistusten toteutuksesta ei ole toistaiseksi riittävää ja ponnisteluja tulee jatkaa liittymiseen saakka. Viisi sulkemisehtoa, jotka Kroatia komission arvion mukaan ovat täyttyneet vain riittävästi, olivat oikeuslaitoksen itsenäisyys ja riippumattomuus, oikeuslaitoksen tehokkuus, sotarikosasioiden käsittely, pakolaisten paluu ja korruption estäminen. Komissio edellytti, että Kroatian tuli jatkaa ponnisteluja liittymiseensä saakka. Neuvosto yhtyi komission arvioon ehtojen täyttymisestä liittymiseen mennessä ja neuvotteluluku suljettiin 30 päivänä kesäkuuta 2011.

Liittymissopimuksen 36 artiklan mukaan komissio seuraa tiiviisti kaikkia Kroatian neuvotteluissa antamia sitoumuksia. Seurannassa keskitytään erityisesti Kroatian antamiin sitoumuksiin oikeuslaitoksen ja perusoikeuksien alalla. Sitoumusten seurantaa on käsitelty tarkemmin jäljempänä jaksossa 3.35.4 (Kroatian liittymisneuvotteluissa antamat sitoumukset ja suojalausekkeet).

Komissio arvioi seurantakertomuksessaan (kevät 2012), että Kroatia on edistynyt ehtojen ja sitoumusten täyttämisessä oikeuslaitoksen ja perusoikeuksien alalla, mutta että Kroatian on jatkettava sovittujen uudistusten toteuttamista. Neuvosto yhtyi tähän komission arvioon ja korosti liittymissopimuksen 36 artiklan mukaisen komission seurannan jatkamisen merkitystä.

Oikeuslaitos

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan ja EU:n perusoikeuskirjan 47 artiklan perusteella oikeuslaitoksen riippumattomuus ja puolueettomuus on oikeusvaltiollisuuden toteutumisen keskeinen edellytys. Tämän osa-alueen keskeisiin kysymyksiin liittymisneuvotteluissa sisältyi oikeuslaitoksen itsenäisyyden, puolueettomuuden, vastuullisuuden ja ammattitaidon parantaminen, erityisesti tuomareiden ja syyttäjien koulutusta, nimityskäytäntöjä, urasuunnittelua sekä kurinpitomenettelyjä uudistamalla. Myös oikeuslaitoksen tehokkuuden lisäämiseen, erityisesti käsittelyaikojen lyhentämiseen ja tuomioistuinten jutturuuhkan purkamiseen liittyvät kysymykset olivat keskeisessä asemassa. Liittymisneuvotteluissa oli lisäksi keskeisesti esillä tuomioistuinlaitoksen organisaation uudistaminen, mukaan lukien tuomioistuinten määrän karsiminen.

Kroatia on toinen liittymisneuvotteluja käynyt valtio, joka oli osallisena Jugoslavian hajoamissodissa. Oikeuslaitos ja perusoikeudet -neuvotteluluvussa seurattaviin asioihin kuuluivat siten myös Jugoslavian hajoamissotien aikaisten sotarikosten tutkinta, niiden puolueeton käsittely kansallisissa tuomioistuimissa sekä yhteistyö entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen sotarikostuomioistuimen (ICTY) kanssa. Neuvotteluissa esille nousseita erityiskysymyksiä olivat muun muassa sotarikoksia koskevan rankaisemattomuuden kulttuurin muuttaminen, neljän sotarikoksia koskevan erityistuomioistuimen parempi hyödyntäminen sekä 1990-luvulla poissaoleville vastaajille annettujen tuomioiden uudelleenkäsittely (niin sanotut in-absentia oikeustapaukset, joissa Kroatian tuomioistuimet antoivat tuomion ilman vastaajan mahdollisuutta osallistua käsittelyyn).

Kroatia edistyi liittymisneuvottelujen aikana oikeuslaitosuudistuksen toimeenpanossa ja lainsäädännön uudistamisessa. Liittymissopimukseen sisältyvän määräyksen mukaisesti Kroatia sitoutui jatkamaan oikeuslaitoksen uudistamista koskevan strategian ja toimintasuunnitelman tosiasiallista täytäntöönpanoa, oikeuslaitoksen riippumattomuuden, tehokkuuden, vastuullisuuden, puolueettomuuden ja ammattimaisuuden vahvistamista, sekä jatkamaan yhteistyötä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen sotarikostuomioistuimen (ICTY) kanssa liittymiseensä asti.

Komission seurantakertomuksen (kevät 2012) mukaan Kroatia on edistynyt oikeuslaitosuudistuksessa hyvin. Kroatian täytyy kuitenkin edelleen edistyä erityisesti täytäntöönpanojärjestelmän uudistamisessa, parantaa henkilöstösuunnittelua tuomioistuinlaitoksessa ja täytäntöönpanoviranomaisessa sekä tehostaa tuomioistuinasioiden käsittelyä. Komissio myös totesi, että Kroatia jatkaa kansallisten sotarikosasioiden käsittelyn parantamista ja toimii yhteistyössä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen sotarikostuomioistuimen (ICTY) kanssa.

Korruption estäminen

SEU 3 artiklan mukaan unioni tarjoaa kansalaisilleen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla ei ole sisärajoja ja jolla taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus toteuttaen samalla ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia, turvapaikkaa, maahanmuuttoa sekä rikollisuuden ehkäisyä ja torjuntaa koskevat aiheelliset toimenpiteet. Korruption estäminen vaikuttaa oleellisesti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteutumiseen. Liittymisneuvotteluissa käsiteltiin erityisesti Kroatian kansallista korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaista politiikkaa ja instituutioita sekä korruption ja intressiristiriitojen ehkäisemistä käytännössä. Kroatialta edellytettiin vahvaa poliittista sitoutumista korruption estämiseen, lainsäädännön ajanmukaistamista, tutkintamenetelmien parantamista, henkilöresurssien lisäämistä korruption vastaiseen työhön, konkreettisten tulosten saavuttamista myös korkean tason korruption torjunnassa sekä kansainvälisiin korruption vastaisiin järjestelyihin osallistumista.

Kroatia saavutti hyviä tuloksia erityisesti lainvalvontaviranomaisten korruptionvastaisissa toimissa. Liittymissopimukseen sisältyy Kroatian sitoumus lisätuloksiin järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption tehokkaan torjunnan järjestämisessä, erityisesti liittyen korkean tason korruption, paikallistason korruption ja oikeusviranomaisiin liittyvän korruption torjunnassa, sekä uuden korruptionvastaisen lainsäädännön tehokkaassa täytäntöönpanossa. Kroatia sitoutui parantamaan edelleen tuloksiaan korruption ja eturistiriitojen torjuntaa koskevissa tehostetuissa ennalta ehkäisevissä toimenpiteissä.

Komission seurantakertomuksen (kevät 2012) mukaan Kroatia on luonut asianmukaisen oikeudellisen ja institutionaalisen kehyksen korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi maassa. Kroatian on kuitenkin edelleen erityisesti kiinnitettävä huomiota piilevään korkean tason korruptioon, paikallistason korruptioon, erityisesti julkisiin hankintoihin ja oikeusviranomaisiin liittyen, sekä syyttämättäjättämispäätösten valvontajärjestelmään. Lisäksi Kroatian on kehitettävä varojen jäädyttämistä ja menettämisseuraamusta koskevan lainsäädännön toimeenpanoa. Komissio myös totesi, että Kroatian on edistyttävä intressiristiriitoja koskevan lainsäädännön toimeenpanossa sekä kehitettävä yleistä nollatoleranssin konseptia ja korruption ennalta ehkäisemistä valtio-omisteisissa yrityksissä.

Perus- ja ihmisoikeudet

SEU 6 artiklan mukaan unioni tunnustaa unionin perusoikeuskirjasta ilmi käyvät vapaudet ja periaatteet. Artiklassa todetaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa taattujen ja jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuvien perusoikeuksien olevan yleisinä periaatteina osa unionin oikeutta.

Kroatian liittymisneuvotteluissa korostuivat erityisesti perusoikeuksien piiriin kuuluvat oikeus elämään, kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun kielto, uskonnon-, sanan- ja kokoontumisvapaus sekä vähemmistöjen suojelu. Keskeisiä tavoitteita olivat myös tasa-arvon ja syrjinnän kieltämisen toteutuminen.

Liittymisneuvotteluissa käsiteltiin erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista rikosoikeusprosessissa ja tuomioistuinpäätösten täytäntöönpanossa sekä syrjintä- ja viharikoksia koskevan lainsäädännön toimeenpanoa. Lisäksi erityiskysymyksenä käsiteltiin pakolaisten paluuseen liittyviä kysymyksiä, erityisesti entisen Jugoslavian aikaisten asumisoikeuksien haltijoita koskevan asunto-ohjelman tavoitteiden täyttämistä. Liittymissopimukseen sisältyy sitoumuksia vähemmistöpolitiikan kehittämiseen erityisesti julkista sektoria koskevissa työllistämiskysymyksissä, sekä oikeusapulain tehokkaaseen toimeenpanoon.

Kroatia on lisännyt viranomaistoiminnan, erityisesti lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten toiminnan avoimuutta, ja parantanut ihmisoikeuksien suojelua. Komissio arvion mukaan Kroatian tulee edelleen kehittää ja saada todellisia tuloksia syrjinnänvastaisessa työssä, erityisesti koskien vähemmistöihin kuuluvien kansalaisten työllistymistä. Liittymissopimukseen sisältyykin Kroatian sitoumuksia jatkaa ihmisoikeuksien suojelun parantamista, pakolaisten paluuta koskevien kysymysten käsittelyä sekä vähemmistöjen suojelun tehostamista. Toimilla pyritään muun muassa parantamaan oikeussuojan saatavuutta sekä kehittämään naisten ja lasten oikeuksien suojelua.

Kevään 2012 seurantakertomuksessa komissio kiinnitti huomiota vähemmistöjen suojelun parantamiseen Kroatiassa, mutta samalla lisätarpeeseen jatkaa suojelun kehittämistä. Kroatian on edelleen parannettava erityisesti vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden työmahdollisuuksia sekä yleistä syrjinnänvastaista työtä koskien erityisesti serbivähemmistöä.

Unionin kansalaisten oikeudet

Tämän osa-alueen piiriin kuuluvat unionin kansalaisten oikeus äänestää, asettua ehdokkaaksi sekä paikallisvaaleissa että Euroopan parlamentin vaaleissa, oikeus muuttaa ja asua vapaasti unionin alueella sekä konsuliapu. Kroatia saavutti hyviä tuloksia kansalaisten kansalais- ja poliittisten oikeuksien toteutumisessa, eikä liittymissopimukseen liity sitoumuksia tältä osin. Komissio kuitenkin kiinnitti keväällä 2012 huomiota siihen, että Kroatian tulee jatkaa syrjinnänvastaisen lainsäädännön ja viharikoksia koskevan lain tehokasta toimeenpanoa, liittyen muun muassa seksuaalivähemmistöasioihin.

Vaikutukset Suomelle

Unioniin liittymisen jälkeen Kroatia soveltaa oikeuslaitoksen ja perusoikeuksien alalla unionin lainsäädäntöä kokonaisuudessaan. Liittymissopimus ei aiheuta tarvetta muuttaa Suomen voimassa olevaa kansallista lainsäädäntöä tällä alalla. Kroatian oikeuslaitoksessa ja perusoikeuksien alalla unionin jäsenyyden johdosta toteutettavat uudistukset vahvistavat osaltaan kaikille jäsenvaltioille yhteisten arvojen toteutumista unionin alueella.

3.24Vapaus, turvallisuus ja oikeus

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueesta määrätään SEUT 67−89 artiklassa. Alue muodostuu viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikasta sekä muusta henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvästä politiikasta, oikeudellisesta yhteistyöstä siviili- ja rikosoikeuden aloilla sekä poliisiyhteistyöstä.

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella sovittiin siirtymäsäännöksestä ainoastaan koskien jaettuja rajanylityspaikkoja Kroatian ja Bosnia-Hertsegovinan rajalla. Kroatian on siten pantava vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen kuuluvat säännökset täytäntöön liittymishetkestä lukien Schengenin säännöstön tiettyjä osia lukuun ottamatta. Kroatia sitoutuu myös liittymään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan ja 34 artiklan perusteella tehtyihin, keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskeviin jäsenvaltioiden välisiin yleissopimuksiin ja pöytäkirjoihin. Kyseiset yleissopimukset ja pöytäkirjat on lueteltu liittymisasiakirjan I liitteessä.

Osaksi unionioikeutta sisällytetyn Schengenin säännöstön määräykset ja Schengenin säännöstöön perustuvat tai muutoin siihen liittyvät säädökset sekä muut ennen liittymispäivää annetut tällaiset säädökset ovat Kroatiaa sitovia liittymispäivästä alkaen. Liittymisasiakirjan 4 artiklaan liittyvässä liitteessä II on luettelo Schengenin säännöstöstä, jota sovelletaan heti liittymishetkestä lähtien. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että Kroatia tulisi automaattisesti osaksi Schengen-aluetta (alue ilman sisärajatarkastuksia). Schengen-järjestelmän soveltamisen aloittaminen tapahtuu kaksivaiheisesti siten, että järjestelmään liittymistä edeltää valmistelu- ja arviointivaihe, minkä päätyttyä neuvosto päättää säännöstön täysimääräisestä soveltamisesta Kroatiaan, mukaan lukien sisärajatarkastusten poistamisen ajankohdasta. Liittymisneuvotteluissa ei sovittu aikataulua sisärajatarkastusten poistamista koskevalle neuvoston päätökselle.

Keskeinen edellytys sisärajatarkastusten poistamiselle on Schengenin säännöstöön kuuluvien niin sanottujen korvaavien toimenpiteiden tehokas soveltaminen, erityisesti ulkorajavalvonta, poliisiyhteistyö, oikeudellinen yhteistyö sekä Schengenin tietojärjestelmä. Muutoksena aiempiin esimerkiksi Bulgariaa ja Romaniaa koskeviin liittymäsopimuksiin verrattuna komissio antaa neuvostolle kertomuksen, jossa vahvistetaan, että Kroatia täyttää liittymisneuvottelujensa aikana antamansa sitoumukset, joilla on merkitystä Schengenin säännöstön kannalta. Tämä tarkoittaa erityisesti liittymisasiakirjan 36 artiklassa ja liitteessä VII lueteltujen, Schengen-jäsenyyden kannalta relevanttien, (muun muassa korruption vastaista toimintaa ja oikeuslaitosuudistuksia koskevien) Kroatian antamien sitoumusten toimeenpanoa. Neuvosto huomioi komission kertomuksen päätöksessään. Liittymisasiakirjan 31 artiklassa on luotu väliaikainen rahoitusinstrumentti, jolla Kroatiaa tuetaan liittymishetkestä vuoden 2014 loppuun saakka ulkorajavalvonnan kehittämisessä ja Schengenin säännöstön täysimääräiseen soveltamiseen tähtäävissä valmisteluissa.

Kansainvälinen oikeudellinen yhteistyö siviiliasioissa tehostuu kun jäsenvaltioiden tuomioistuinten päätösten vastavuoroinen tunnustaminen ja täytäntöönpano jäsenyyden myötä tulevat mahdollisiksi, samoin kuin asiakirjojen tiedoksiantaminen ja todisteiden vastaanottaminen siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Myös rikosoikeuden alalla EU:ssa käyttöönotettaviksi sovitut oikeudelliset instrumentit saadaan kaikilta osin käyttöön myös Kroatiassa.

Euroopan poliisivirasto (Europol) ja Kroatia puolestaan vaihtavat jo nyt tietoja vakavasta rikollisuudesta. Lisäksi Kroatia osallistuu muuhunkin Europolin toimintaan. Liittymisneuvotteluissa Kroatialta edellytettiin yhteistyön kehittämistä EU:n oikeudellisen yhteistyön yksikön (Eurojust) kanssa. Kroatia onkin solminut Eurojustin kanssa sopimuksen 9 päivänä marraskuuta 2007. Liittymisestään lähtien Kroatia tulee mukaan myös EU:n rajaturvallisuusviraston (Frontex) koordinoimaan ulkorajavalvontayhteistyöhön. Kroatialla tulee olemaan valvottavanaan EU:n toiseksi pisin maaulkoraja, 1377 kilometriä ja lisäksi 875 kilometriä kansainväliseen vesialueeseen rajoittuvaa meriulkorajaa. Tulevalla ulkorajalla on lähes sata rajanylityspaikkaa, joista noin kaksi kolmasosaa on kansainvälisiä ja kolmannes paikallisen rajaliikenteen rajanylityspaikkoja. Kroatian EU-jäsenyyden myötä tämä yhteistoiminta eurooppalaisten virastojen kanssa vakiintuu entisestään, millä voidaan katsoa olevan positiivisia vaikutuksia unionin sisäiseen turvallisuuteen.

Kun Kroatia alkaa soveltaa Schengenin säännöstöä täysimääräisesti, Schengeniin kuuluvien korvaavien toimenpiteiden soveltaminen tehostuu. Käytössä ovat tuolloin Schengenin tietojärjestelmä sekä muut Schengen-yhteistyön muodot, jotka kompensoivat sisärajatarkastusten poistamisesta mahdollisesti aiheutuvaa turvallisuusvajetta. Sisärajatarkastusten poistamiseen saakka Kroatian myöntämät viisumit ovat kansallisia viisumeita, jotka eivät ole voimassa Schengen-alueella.

Kroatian kansalaisten asettaminen Schengenin yleissopimuksen 96 artiklan mukaiseen maahantulokieltoon ei ole enää jäsenyyden toteutuessa mahdollista. Tämä johtaa siihen, että jo nyt Schengenin tietojärjestelmässä olevat Kroatian kansalaisia koskevat 96 artiklan mukaiset kuulutukset poistetaan yhteisestä rekisteristä ja siirretään kansallisiin rekistereihin. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2725/2000 Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi (Eurodac-asetus) nojalla unionin kansalaisten sormenjälkiä ei tallenneta Eurodac-järjestelmään. Asetus velvoittaa poistamaan jäsenvaltioiden kansalaisuuden saaneiden henkilöiden tiedot järjestelmästä, joten jäsenvaltioiden tulee siten poistaa Eurodac-keskustietokannasta sinne Kroatian kansalaisista tallentamansa tiedot.

Koska tavaraliikenne vapautuu ja tullitarkastukset sisärajoilla lopetetaan heti liittymisen jälkeen, on tärkeää, että Kroatia liittyy tulliyhteistyön yleissopimuksiin viiveettä. Tämä mahdollistaa täysipainoisen osallistumisen sisärajatarkastuksia korvaaviin yhteistyömenetelmiin eli yhteisen rekisterin hyödyntämiseen (yleissopimus tullitietojärjestelmästä) ja operationaaliseen yhteistyöhön (Napoli II yleissopimus).

Liittymissopimuksen 39 artikla sisältää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alaa koskevan suojalausekkeen, jota sovelletaan Kroatiaan. Suojalauseketta voidaan soveltaa, jos näillä aloilla annettujen säädösten tai sitoumusten, täytäntöönpanossa tai soveltamisessa on vakavia puutteita tai välitön riski tällaisten puutteiden syntymisestä. Suojalauseketta ja sen merkitystä on selostettu tarkemmin jäljempänä jaksossa 3.35.4 (Kroatian liittymisneuvotteluissa antamat sitoumukset ja suojalausekkeet) ja 39 artiklaa koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa.

Komissio arvioi seurantakertomuksessaan (kevät 2012), että Kroatian tulisi jatkaa kansainvälistä oikeudellista yhteistyötä koskevan lainsäädännön ja instituutioiden kehittämistä sekä yhteistoiminnan kehittämistä oikeudelliseen yhteistyöhön osallistuvien viranomaisten välillä. Komissio totesi lisäksi, että Kroatia on yleisesti ottaen edistynyt hyvin maahanmuuttoa, kansainvälistä suojelua, viisumiasioita, oikeudellista yhteistyötä, huumausaineiden kauppaa ja tulliyhteistyötä koskevien toimien osalta. Komission mukaan toimenpiteitä vaativia kohtia sisältyy kuitenkin myös edellä mainittuihin asioihin ja se totesi erikseen, että Kroatian tulisi vielä tehostaa yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevan toimintaohjelman toimeenpanoa. Lisäksi Kroatian tulisi jatkaa työtään lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi unionin lainsäädännön kanssa, muun muassa naapurimaiden kanssa tehtyjen kahdenvälisten sopimusten sisältämien määräysten osalta sekä jatkaa toimiaan järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa työssä. Teknisten seurantataulukoiden lisäksi komissio julkaisi myös erillisen arvion jäsenyyskriteerien täyttämisestä oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alueella.

Vaikutukset Suomelle

Unioniin liittymisensä jälkeen Kroatia soveltaa oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alalla unionin lainsäädäntöä, lukuun ottamatta Schengenin säännöstön tiettyjä osia. Kroatian liittymisestä unioniin ei aiheudu tarvetta muuttaa Suomessa voimassa olevaa kansallista lainsäädäntöä oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alueella. EU-maiden kansalaiset voivat toiseen EU-maahan matkustaessaan käyttää matkustusasiakirjana passin sijasta henkilökorttia. Kroatian liittymisestä lähtien maan kansalaisilleen myöntämät henkilökortit hyväksytään matkustusasiakirjana Suomeen saavuttaessa ja lisäksi Suomen kansalainen voi matkustaa Kroatiaan käyttäen matkustusasiakirjana passin sijasta henkilökorttia. Tämä edellyttää muutosta valtioneuvoston asetukseen matkustusoikeuden osoittamisesta eräissä tapauksissa (1244/2006) .

Liittymisestään lähtien Kroatia tulee mukaan eurooppalaiseen poliisi- ja tullirikosyhteistyöhön sekä oikeudelliseen yhteistyöhön sen kaikilla osa-alueilla, minkä seurauksena tiedonvaihto unionin muiden jäsenvaltioiden ja Kroatian välillä tehostuu. Erityisesti pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Kroatian jäsenyydellä voidaan odottaa olevan positiivisia vaikutuksia rikostorjuntaan sekä oikeudelliseen yhteistyöhön.

Suomen ja Kroatian välillä on suoraa lentoliikennettä lähinnä kesäaikana Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Kroatian rannikon turistikohteiden lentoasemien välillä. Unioniin liittymisen jälkeenkin kyseiset lennot ovat Schengenin säännöstön mukaista ulkorajaliikennettä, jossa matkustajille suoritetaan rajatarkastus maahan saavuttaessa ja poistuttaessa. Kroatian ryhtyessä soveltamaan Schengenin säännöstöä täysimääräisesti lennot muuttuvat sisärajaliikenteeksi. Lentojen ja niissä matkustavien henkilöiden määrä on vähäinen suhteutettuna Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkorajaliikenteen kokonaismäärään.

3.25Tiede ja tutkimus

SEUT 179 artiklan mukaan EU pyrkii toiminnallaan lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa, toteuttamaan eurooppalaisen tutkimusalueen, tukemaan unionin ja sen teollisuuden kilpailukykyä sekä tukemaan kaikkea tutkimustoimintaa, jota pidetään perussopimuksen muiden lukujen perusteella tarpeellisena. Unionin toimilla täydennetään jäsenvaltioissa harjoitettua toimintaa. Lissabonin sopimuksen myötä unioni sai toimivaltaa myös avaruuden alalla SEUT 189 artiklan perusteella. EUT-sopimuksen mukaan unioni kehittää eurooppalaisen avaruuspolitiikan edistääkseen tieteellistä ja teknistä kehitystä, teollisuuden kilpailukykyä ja politiikkojensa toteuttamista.

Tutkimuspolitiikan toteuttamista ohjataan tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmaa koskevilla säädöksillä. Puiteohjelma muodostuu kahdesta erillisestä ohjelmasta: EUT-sopimukseen perustuvasta puiteohjelmasta ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perussopimukseen perustuvasta tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta. Näiden lisäksi unioni voi sopia tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevasta yhteistyöstä kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa. Puiteohjelman toteuttamista voidaan täydentää myös muilla perussopimuksen mukaisilla järjestelyillä.

Kroatia on hyväksynyt tiedettä ja tutkimusta koskevan unionin säännöstön ja sitoutunut kirjattuihin periaatteisiin. Kroatia on liittynyt EU:n tutkimuksen puiteohjelmaan jo kuudennesta tutkimuksen puiteohjelmasta (2002-2006) alkaen ja Euratomin puiteohjelmaan seitsemännestä puiteohjelmasta (2007-2013) alkaen. Kroatia osallistuu puiteohjelmaan samoin ehdoin kuin muut jäsenvaltiot.

Komission kevään 2012 seurantakertomuksen mukaan Kroatia on edennyt tiedettä ja tutkimusta koskevien toimien täytäntöönpanossa siten, että toimenpiteitä vaativia kohtia ei käytännössä enää ole.

Vaikutukset Suomelle

Liittymissopimuksella ei arvioida tällä alalla olevan vaikutuksia Suomelle.

3.26Koulutus ja kulttuuri

Unionin toimista koulutuksen ja kulttuurin aloilla määrätään SEUT 165 - 167 artiklassa ja ne ovat jäsenvaltioiden toimia täydentäviä ja tukevia. Koulutuksen ja kulttuurin alueella voidaan vahvistaa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä sellaisia edistämistoimia, jotka eivät merkitse jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista. Jäsenvaltioilla on vastuu kansallisesta koulutusjärjestelmästä ja opetuksen sisällöstä.

Kroatia on hyväksynyt koulutusta ja ammatillista koulutusta koskevan unionin säännöstön sekä sitoutunut siinä kirjattuihin periaatteisiin. Koulutus- ja kulttuuripolitiikan toteuttamista ohjataan unionin ohjelmilla. Kroatia on kuluvalla ohjelmakaudella osallistunut täysipainoisesti unionin tärkeimpien koulutus- ja kulttuuriohjelmien toteuttamiseen. Kroatian liittymisellä unioniin ei ole vaikutusta ohjelmien toimintaan.

Vaikutukset Suomelle

Kroatian liittymisellä unioniin ei ole suoria vaikutuksia Suomessa harjoitettavaan koulutus- ja kulttuuripolitiikkaan. Mahdollisuudet edistää koulutus- ja kulttuurialan kansainvälistä yhteistyötä ja liikkuvuutta laajenevat.

3.27Ympäristö

Ympäristöä koskeva sääntely unionissa perustuu unionin ympäristöpolitiikan tavoitteita ja periaatteita koskevaan SEUT 191 artiklaan. EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpano edellyttää Kroatialta merkittäviä sijoituksia infrastruktuuriin ja teknologiaan. Kroatialle on ympäristönsuojelun alalla myönnetty joitakin siirtymäaikoja horisontaalista lainsäädäntöä, ilmastonmuutosta, ilman- ja vedenlaatua, jätehuoltoa, teollisuuden aiheuttaman pilaantumisen valvontaa ja riskinhallintaa sekä kemikaaleja koskevien unionin säädösten soveltamisessa.

Siirtymäaikoja myönnettäessä arvioitiin, ettei niillä ole sellaisia vaikutuksia, jotka heikentäisivät ympäristön tilaa unionin nykyisten jäsenvaltioiden alueella tai jotka aiheuttaisivat kilpailun vääristymiä sisämarkkinoilla. Siirtymäaikojen soveltamisalaa on mahdollisuuksien mukaan täsmennetty yksittäisten laitosten listoilla. Siirtymäaikoihin sisältyy oikeudellisesti velvoittavia välitavoitteita, joilla taataan asteittainen ja johdonmukainen siirtyminen säädösten täysimääräiseen soveltamiseen. Välitavoitteet on kirjattu liittymissopimukseen. Komissio valvoo tätä kehitystä ja voi puuttua tilanteeseen, jos ongelmia ilmenee. Komission seurantakertomuksen (kevät 2012) mukaan Kroatian on kiinnitettävä huomiota lainsäädännön yhdenmukaistamiseen ja täytäntöönpanoon horisontaalisen lainsäädännön ja ilmastonmuutoksen alalla. Kroatian on kiinnitettävä erityistä huomiota yleisön osallistumisoikeuden, muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden turvaamiseen ympäristöasioissa sekä EU:n päästökauppalainsäädännön täytäntöönpanon varmistamiseen.

Suomen kantana Kroatian jäsenyysneuvotteluiden aikana oli, että Kroatialle ympäristönsuojelun alalla myönnettävien siirtymäaikojen tuli olla johdonmukaisessa suhteessa EU:n edellisen laajentumisen yhteydessä uusille jäsenvaltioille myönnettyihin siirtymäaikoihin, Kroatian lähtökohdat huomioon ottaen. Tämän tavoitteen voidaan katsoa toteutuneen hyvin jäsenyysneuvotteluissa.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (päästökauppadirektiivi), soveltamisessa Kroatialla on lyhyt siirtymäaika. Lentoliikenteen päästökauppa alkaa Kroatiassa 1 päivänä tammikuuta 2014 eli kaksi vuotta myöhemmin kuin nykyisissä jäsenvaltioissa. Kaikki Kroatian sisäiset lennot, ETA:n ja Kroatian väliset lennot sekä kaikkien Kroatian alueella sijaitsevan lentopaikkojen ja ETA-alueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevan lentopaikan väliset lennot tulevat olemaan päästökaupan piirissä.

Kroatialle on myönnetty lyhyehkö siirtymäaika Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2008/50/EY ilmanlaadusta ja sen parantamisesta (ilmanlaatudirektiivi). Kroatian on asetettava kansallinen vähennystavoite sekä keskimääräisen altistumisen indikaattori PM2,5-hiukkasille. Vähennystavoitetta laskettaessa viitevuotena käytetään Kroatian liittymisvuoden päättymistä seuraavaa toista vuotta eli vuotta 2015.

Neuvoston direktiivin 1999/31/EY kaatopaikoista (kaatopaikkadirektiivi) soveltamisessa Kroatialla on vuoden 2018 loppuun asti ulottuva siirtymäaika saattaa kaatopaikkansa vastaamaan direktiivin vaatimuksia. Kroatian on varmistettava, että käytössä oleville vaatimukset täyttämättömille kaatopaikoille sijoitettavien jätteiden määrää vähennetään asteittain. Kroatialla on siirtymäaika myös kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan yhdyskuntajätteen määrän vähentämistä koskeviin direktiivissä säädettyihin tiettyihin määräaikoihin. Kroatian on varmistettava kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan yhdyskuntajätteen määrän asteittainen vähentäminen 35 prosenttiin vuonna 1997 tuotetun biohajoavan yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä vuoden 2020 loppuun mennessä. Nykyisten jäsenvaltioiden on saavutettava vastaava vähentämistavoite vuoteen 2016 mennessä. Molempiin poikkeuksiin sisältyy välitavoitteita, jotka Kroatian on saavutettava siirtymämääräyksessä määrättyjen vuotuisten enimmäismäärien mukaisesti.

Neuvoston direktiivin 91/271/ETY yhdyskuntajätevesien käsittelystä (yhdyskuntajätevesidirektiivi) soveltamisessa Kroatialla on vuoden 2023 loppuun asti ulottuva siirtymäaika. Kroatian on siirtymäajan puitteissa välitavoitteita noudattaen saatettava yhdyskuntajätevesien keräysjärjestelmänsä direktiivin vaatimusten mukaiseksi. Siirtymäaikoihin sisältyvissä välitavoitteissa ensisijainen huomio on kiinnitetty direktiivin täytäntöönpanoon suurempien taajamien osalta.

Kroatialle on myönnetty myös toinen siirtymäaika unionin säädösten osalta neuvoston direktiiviin 98/83/EY, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (juomavesidirektiivi). Tietyillä vedenjakoalueilla tiettyjä ainepitoisuuksia ja veden ominaisuuksia koskevia raja-arvoja sovelletaan Kroatiassa vuoden 2019 alusta lähtien.

Yhtenäistettyä ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja valvontaa (IPPC) koskevien unionin säädösten osalta Kroatialla on siirtymäaika neuvoston direktiiviin 1999/13EY orgaanisten liuottimien käytöstä tietyistä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta (VOC-direktiivi). Kroatian on vähennettävä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä siirtymämääräyksessä lueteltujen tiettyjen laitosten osalta vuoden 2016 alkuun mennessä niin, että ne vastaavat direktiivissä määriteltyjä raja-arvoja. Toiminnanharjoittajalla on velvollisuus osoittaa vuoden 2016 alusta lukien, että tietyissä laitoksissa käytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa laivanrakennusten pinnoitusprosesseissa.

Toiseksi Kroatialle on myönnetty siirtymäaika Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2001/80/EY tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan johtuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta (LCP-direktiivi). Kaikkiaan kymmenelle laitokselle annettiin vuoden 2018 alkuun asti aikaa vähentää päästöjään direktiivissä määritellylle tasolle.

Kolmanneksi Kroatialla on vuoden 2018 alkuun asti ulottuva kaikkiaan 67 laitosta koskeva siirtymäaika Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/1/EY ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä, (IPPC-direktiivi), soveltamisessa. Siirtymäaika sisältää välitavoitteita ja se koskee olemassa oleville laitoksille myönnettävien lupien vaatimuksia käyttää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa päästöjen estämiseksi tai rajoittamiseksi.

Kroatia on saattanut SEUT 114 artiklan nojalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY biosidituotteiden markkinoille saattamisesta (biosididirektiivi) osaksi kansallista lainsäädäntöään. Lisäksi se on kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyn Rotterdamin yleissopimuksen osapuoli. SEUT 114 artiklan nojalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) astuu Kroatiassa voimaan liittymisen yhteydessä.

Liittymisneuvotteluiden aikana Kroatia on hyväksynyt kansallisen kemikaalistrategian ja kansallisen kemikaaliturvallisuusstrategian. EU on ympäristöä koskevaa neuvottelulukua suljettaessa kiinnittänyt huomiota tarpeeseen lujittaa edelleen erityisesti Kroatian toksikologiainstituutin ja terveystarkastusviranomaisten hallinnollisia valmiuksia.

Liittymissopimus sisältää joukon siirtymäjärjestelyjä, jotka koskevat REACH-asetusta. Järjestelyiden tarkoituksena on varata riittävästi aikaa rekisteröintiasiakirjojen ja lupahakemusten valmistelulle Kroatiassa.

Kroatiaan sijoittautuneille aineiden valmistajille ja maahantuojille ja esineiden tuottajille on myönnetty kuuden kuukauden sopeutumisaika REACH-asetuksen mukaisiin rekisteröinti- ja ilmoitusmenettelyihin.

REACH-asetuksen liitteeseen XIV sisältyvien aineiden osalta Kroatiaan sijoittautuneille hakijoille on myönnetty liittymispäivästä alkava kuuden kuukauden sopeutumisaika. Lupahakemukset on toimitettava komissiolle sopeutumisajan loppuun mennessä, jos viimeisin hakemuspäivämäärä on ennen liittymispäivää tai alle kuusi kuukautta sen jälkeen.

Kroatian liittymisestä EU:hun seuraa unionin ympäristölainsäädäntöön eräitä mukautuksia. Päästökauppadirektiiviä mukautetaan siten, että unionin päästöoikeuksien koko lukumäärää korotetaan Kroatian liittymisen johdosta. Lisäksi Kroatialle määritellään sellainen huutokaupattavien päästöoikeuksien prosenttiosuuden korotus, jonka tarkoituksena on yhteisvastuullisuuden ja kasvun edistäminen unionissa, päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseksi. Kroatian prosenttiosuus on 26.

Myös Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EY) N:o 406/2009/EY (EU:n taakanjakopäätös) jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä mukautetaan määrittelemällä Kroatialle prosenttimäärä, joka sen on kasvihuonekaasupäästöjään vähintään rajoitettava vuoteen 2020 mennessä suhteessa sen päästöihin vuonna 2005. Kroatian prosenttimäärä on 11.

Kroatian liittymissopimuksessa on liitteenä pöytäkirja tietyistä järjestelyistä, jotka koskevat ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirja (SopS 13/2005) nojalla liikkeelle laskettujen sallittujen päästömääräyksiköiden mahdollista kertaluonteista siirtämistä Kroatian tasavallalle sekä siihen liittyviä korvauksia. Kaikille Kioton pöytäkirjan allekirjoittajavaltioille on myönnetty tietty määrä sallittuja päästömääräyksiköitä. EU on luvannut siirtää kertaluontoisesti Kroatialle tietyn määrän sallittuja päästömääräyksiköitä tietyin ehdoin. Siirtoa ei toteuteta, ellei Kroatia ole kaikin kohtuullisin toimin pyrkinyt täyttämään Kioton pöytäkirjan 3 artiklan mukaiset sitoumuksensa. Siirto ei saa ylittää 7 000 000 sallitun päästömääräyksikön kokonaismäärää ja Kroatian on korvattava kaikki sille siirretyt sallitut päästömääräyksiköt mukauttamalla sille EU:n taakanjakopäätöksen nojalla kuuluvia velvoitteita. Kroatia on täyttänyt vaaditut ehdot.

Vaikutukset Suomelle

Kroatian liittymisen johdosta EU:n ympäristölainsäädäntöön tehtävistä mukautuksista ei seuraa muutostarvetta Suomen lainsäädäntöön, eikä niillä ole vaikutuksia Suomelle. Maan liittyminen voi periaatteessa vaikuttaa päästöoikeuksien hintaan kysynnän ja tarjonnan tasapainon muuttuessa, mutta Kroatian osuus uuden EU-28:n päästöistä on vain noin 0,6 prosenttia (v. 2009 päästöt), joten tällainen vaikutus on kaikella todennäköisyydellä häviävän pieni. Liittymissopimuksen liitteenä olevan pöytäkirjan mukaan EU siirtää Kroatialle kertaluontoisesti päästömääräyksiköitä. Tämä siirto ei muuta Suomen päästömääräyksiköiden määrää, eikä sillä siten ole vaikutuksia Suomelle.

Kroatialle ympäristöalalla myönnetyillä siirtymäajoilla ei myöskään ole merkittäviä vaikutuksia Suomelle. Laajentumisen johdosta EU:n ympäristölainsäädäntöön tehtävistä mukautuksista ei seuraa muutostarvetta Suomen lainsäädäntöön.

3.28Kuluttajansuoja ja terveyden suojelu

Kroatia soveltaa uutena jäsenvaltiona tämän luvun alaan kuuluvaa EU:n lainsäädäntöä liittymisajankohdastaan lukien.

Kuluttajansuoja

Liittymissopimukseen ei sisälly siirtymäaikoja, jotka koskevat SEUT 169 artiklaan perustuvia EU:n kuluttajansuojasääntöjä.

Vaikutukset Suomelle

Liittymissopimuksella ei ole vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön kuluttajansuojan osalta.

Terveyden suojelu

Tupakka

Tupakkaa koskeva sääntely unionissa perustuu pääosin SEUT 114 artiklaan. Unionin tupakkaa koskeva sääntely koostuu kahdesta direktiivistä: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2001/37/EY tupakkatuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (tupakkatuotedirektiivi) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2003/33/EY tupakkatuotteiden mainontaa ja sponsorointia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (tupakkamainontadirektiivi). Tupakkatuotedirektiivin uudistus on vireillä. Uusi direktiiviehdotus tehtäneen vuoden 2012 aikana.

Kroatia on muuttanut lainsäädäntöään tupakkatuote - ja tupakkamainontadirektiivien mukaiseksi säätämällä muun muassa tupakkatuotteiden käytön rajoittamisesta annetun lain. Kroatia on ratifioinut tupakoinnin torjuntaa koskevan WHO:n puitesopimuksen maaliskuussa 2008.

Komissio on seurantakertomuksessaan (kevät 2012) kehottanut Kroatiaa ryhtymään lisätoimenpiteisiin henkilöiden suojaamiseksi tupakansavulta työpaikoilla ja julkisilla paikoilla.

Tartuntataudit

Terveydenhuolto kuuluu EU:ssa pääosin jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan. Lissabonin sopimuksessa EU:n toimivaltaa laajennettiin kattamaan rajat ylittävien tartuntatautien torjunta. Unionin tartuntatauteja koskeva sääntely perustuu SEUT 168 artiklaan. Komissio oli mukana Maailman terveysjärjestön (World Health Organization, WHO) kansainvälisen terveyssäännöstön (2005) uudistamista edeltävissä neuvotteluissa, ja on sen myös osaltaan ratifioinut. Siten säännöstö on EU:n tartuntatautityön pohja.

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 2119/98/EY, tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan verkoston perustamisesta yhteisöön on pohjana tartuntatautien ilmoittamiselle. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 851/2004 tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen perustamisesta edellyttää jäsenvaltioilta yhteistyötä komission ja muiden jäsenvaltioiden kanssa tartuntatautien torjunnassa. Keskus tekee riskinarviointia ja voi antaa asiantuntija-arvioita parhaista käytännöistä sekä tukee niiden omaksumista jäsenvaltioissa. Jäsenvaltiot päättävät kuitenkin itse toimistaan.

Kroatia on jäsenyysneuvottelujen aikana parantanut tartuntatautien valvontajärjestelmäänsä, mistä johtuen EU on katsonut Kroatian lainsäädännön olevan unionin lainsäädännön mukainen.

Ihmisveri, -kudokset, - solut, ja elimet

Terveydenhuolto kuuluu EU:ssa pääosin jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan. Lissabonin sopimuksen 168 artiklan 4 kohdan mukaan EU voi toteuttaa toimenpiteitä, joilla asetetaan ihmisestä peräisin oleville elimille ja aineille sekä verelle ja verituotteille korkeat laatu- ja turvallisuusvaatimukset. EU-tasolla keskeiset verta, kudoksia ja soluja koskevat säädökset ovat:

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/98/EY, laatu- ja turvallisuusvaatimusten asettamisesta ihmisveren ja veren komponenttien keräämistä, tutkimista, käsittelyä, säilytystä ja jakelua varten sekä direktiivin 2001/83/EY muuttamisesta (veridirektiivi);

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/23/EY ihmiskudosten ja -solujen luovuttamista, hankintaa, testausta, käsittelyä, säilömistä, säilytystä ja jakelua koskevien laatu- ja turvallisuusvaatimusten vahvistamisesta (kudosdirektiivi) sekä

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/53/EU elinsiirtoa varten tarkoitettujen ihmiselinten laatu- ja turvallisuusvaatimuksista (elindirektiivi).

Komissio on katsonut Kroatian saattaneen kansallisen verta ja veren komponentteja sekä ihmiskudosta ja -soluja koskevan lainsäädännön unionin lainsäädännön mukaiseksi. Kroatia on antanut kolme säädöstä, jotka koskevat veren ja veren komponenttien teknisiä vaatimuksia, jäljitettävyyttä ja laadunvarmistusta. Kroatia on myös hyväksynyt lääketieteellisesti avustettua lisääntymistä koskevan lain sekä muuttanut ihmisruumiin osien käyttöä ja kudoksensiirtojen lääkinnällisiin tarkoituksiin koskevaa lakia.

Komissio on katsonut Kroatian osoittaneen asianmukaiset hallinnolliset valmiudet veri-, kudos- ja solualan lainsäädännön panemiseksi asianmukaisesti täytäntöön sekä sen noudattamisen valvomiseksi. Komissio on kuitenkin kehottanut Kroatiaa kiinnittämään edelleen huomiota veren, veren komponenttien, kudosten ja solujen käsittelylaitosten parantamiseen ja uudelleenjärjestämiseen, jotta nämä laitokset täyttäisivät EU:n asettamat tekniset vaatimukset.

Mielenterveys

Päävastuu mielenterveysalan toimista on jäsenmailla. Kansanterveyttä koskevassa SEUT 168 artiklassa todetaan, että kansallista politiikkaa täydentävä unionin toiminta suuntautuu kansanterveyden parantamiseen, ihmisten sairauksien ja tautien ehkäisemiseen sekä fyysistä ja mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden torjuntaan.

EU:n politiikoilla autetaan mielenterveyden suojelemisessa ja edistämisessä. Niillä on parannettu tietoisuutta mielenterveyskysymyksistä ja luotu yleiseurooppalainen kehys yhteistyölle ja hyvien toimintatapojen vaihdolle viranomaisten ja mielenterveysalan toimijoiden välillä. EU on pyrkinyt yhdistämään politiikkoja käytännön toimintaan ja tutkimukseen.

Komissio on liittymisneuvottelujen aikana pyytänyt Kroatiaa kiinnittämään asianmukaista huomiota riittävien taloudellisten voimavarojen osoittamiselle mielenterveyspalveluja varten sekä yhteisöllisyyteen perustuvien palveluiden perustamiseen vaihtoehdoksi laitoshoidolle.

Komissio on seurantakertomuksessaan (kevät 2012) kehottanut Kroatiaa ryhtymään lisätoimenpiteisiin lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi sekä hallinnonalojen välisen yhteistyön lisäämiseksi kyseisellä alalla. Kroatian tulisi näin voida paremmin puuttua haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden mielenterveysongelmiin sekä ehkäistä köyhyyteen liittyvien mielenterveysongelmien syntyä. Mielenterveysongelmista kärsiville tulisi myöntää yhteiskunnallisia perusetuuksia samoin perustein kuin muille niitä hakeville henkilöille.

Huumausaineiden väärinkäytön ehkäiseminen, ravitsemus, alkoholi, terveyteen liittyvä eriarvoisuus, syöpäseulonta

Ravitsemusta koskevaa sääntelyä sisältyy muun muassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1169/2011 elintarviketietojen antamisesta kuluttajille (kuluttajainformaatioasetus), joka koskee muun muassa ravintoarvoja koskevia merkintöjä, terveysväittämiä ja toleransseja. Kuluttajainformaatioasetus edellyttää lisäksi muun muassa väestön terveyden seurantaa ja ravitsemustilaa koskevien kansallisten tietopankkien ylläpitämistä.

EU:n huumausainepolitiikka perustuu neuvoston hyväksymään huumausainestrategiaan vuosille 2005-2012. Tärkeimmät unionin säännökset koskevat huumausaineiden lähtöaineiden valvontaa. EU ei ole antanut alkoholipolitiikkaa koskevia säännöksiä.

Kroatia on toteuttanut lukuisia toimenpiteitä huumausaineiden väärinkäytön ehkäisemisen, ravitsemuksen, alkoholin, terveyteen liittyvän eriarvoisuuden ja syöpäseulonnan aloilla saattaakseen kansallisen lainsäädännön unionin säännöstön mukaiseksi.

Vaikutukset Suomelle

Liittymissopimuksen terveyden suojelua koskevilla määräyksillä ei ole nähtävissä olevia vaikutuksia Suomelle.

3.29Tulliliitto

EU:ssa tavaroiden ulkomaankaupan ja sisämarkkinoiden perustana on tulliliitto, jossa kolmansien maiden kanssa käytävään kauppaan sovelletaan yhteistä tullitariffia. Neuvosto vahvistaa yhteisen tullitariffin tullit SEUT 31 artiklan mukaisesti. Tulliliittoon kuuluvien jäsenvaltioiden välisessä kaupassa tavarat liikkuvat unionin sisämarkkinoilla vapaasti, joten vienti- ja tuontitullit sekä kaikki vaikutuksiltaan vastaavat maksut ja muut rajoitukset tulliliiton sisällä ovat SEUT 30 artiklan mukaisesti kiellettyjä. Liittyessään EU:n jäseneksi Kroatia alkaa soveltaa EU:n yhteisen kauppapolitiikan täytäntöön panemiseksi EU:n tullilainsäädäntöä. Keskeisimmät säädökset ovat neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87 tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista sekä neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92 yhteisön tullikoodeksista ja komission asetus (ETY) N:o 2454/93 tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä.

Liittymisasiakirjaan on kirjattu tekniset siirtymäjärjestelyt, jotka koskevat Kroatian tullialueen yhdistämistä EU:n tullialueeseen. Ne liittyvät muun muassa tavaran tullikohteluun tilanteissa, joissa kolmannen maan alkuperää oleva tavara muuttuu yhteisötavaraksi tullialueen laajentumisen takia, tullimenettelyjen päättämiseen ja tullivelan määräytymisen ajankohtana sovellettaviin säännöksiin sekä ennen jäsenyyttä myönnettyjen tullimenettelyihin liittyvien lupien voimassaoloaikaan. Muita EU:n tullilainsäädännön soveltamiseen liittyviä siirtymäaikoja Kroatialle ei myönnetty.

Komission seurantakertomuksen (kevät 2012) mukaan Kroatia on edistynyt hyvin tulliliittoa koskevissa jäsenyysvalmisteluissa ja vielä kesken olevien valmisteluidenkin osalta Kroatia on kuitenkin edennyt aikataulun mukaisesti. Tarvittavien tietojärjestelmien toteuttaminen ja yhteensovittaminen EU:n tietojärjestelmien kanssa tulee loppuunsaattaa vielä ennen jäsenyyden alkamista.

Vaikutukset Suomelle

Kroatian kanssa sovitut tekniset siirtymäjärjestelyt koskevat enimmäkseen tullimenettelyjä, minkä lisäksi liittymisasiakirjaan sisältyy tullivelkaa, tullinpalautusta ja -peruutusta koskevia määräyksiä.

Kroatian liittymisen vaikutus tulliliiton ja sitä kautta sisämarkkinoiden toimivuuteen riippuu pitkälti Kroatian tullivalvonnan tasosta ja kyvystä soveltaa EU:n tullilainsäädäntöä. Kroatian on heti jäsenyyden alusta alkaen sovellettava EU:n tullilainsäädäntöä kolmansien maiden kanssa käytävään tavarakauppaan liittyvään tuontiin ja vientiin. Kolmansista maista tuotavat tavarat tulliselvitetään siinä jäsenvaltiossa, johon ne tuodaan, tai ne voidaan passittaa edelleen toiseen jäsenvaltioon. Jos Kroatian tullivalvonnassa on puutteita tai se ei kykene kaikilta osin soveltamaan moitteettomasti EU:n tullilainsäädäntöä, voi siitä aiheutua häiriöitä sisämarkkinoille verottamattoman tavaran päästessä EU:n tullialueelle.

3.3Ulkosuhteet

EU:n ulkosuhteista on säädetty SEU 21-22 artiklassa. EU on merkittävä kansainvälinen toimija. Unioni ja sen jäsenvaltiot toimivat aktiivisesti kansainvälisissä järjestöissä, joissa EU:ta edustaa lähtökohtaisesti unionin ulkosuhdehallinto.

Unionin ulkosuhteet koostuvat eri politiikkalohkoista, kuten kauppapolitiikasta, kehitysyhteistyöstä ja humanitaarisesta avustustoiminnasta sekä yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Unionilla on merkittävää ulkosuhdetoimintaa myös monilla muilla sektoreilla, kuten oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alalla sekä ympäristöpolitiikassa. Unionilla on laajat ja monipuoliset suhteet ja kattava sopimusverkosto kolmansien maiden ja alueellisten maaryhmien kanssa. Unioni on tehnyt useita kahden- ja monenvälisiä kauppa- ja yhteistyösopimuksia kolmansien maiden kanssa ja myöntänyt yksipuolisia etuuksia. Kauppasopimuksiin ja suosituimmuusjärjestelyihin pohjautuva unionin säännöstö ei edellytä muutoksia Kroatian kansalliseen lainsäädäntöön, vaan EU:n ja kolmansien maiden välillä tehdyt sopimusmääräykset sitovat Kroatiaa suoraan. Kroatian tulee mukautua unionin kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua koskevaan säännöstöön ja sillä tulee olla riittävät voimavarat osallistua unionin politiikkaan näillä toimialoilla. Kroatian edellytetään yhdenmukaistavan kolmansia maita ja kansainvälisiä järjestöjä koskevat politiikkansa asteittain ja mahdollisimman nopeasti unionin politiikan kanssa.

Kroatia hyväksyy EU:hun liittyessään unionin ulkosuhteita koskevan säännöstön sellaisenaan ja alkaa soveltaa sitä täysimääräisesti liittymisajankohtaan mennessä. Kroatia liittyy liittymisasiakirjan 6 artiklassa määrätyllä menettelyllä ulkosuhdesopimuksiin, jotka nykyiset jäsenvaltiot sekä unioni ovat tehneet tai allekirjoittaneet yhdessä yhden tai useamman kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön kanssa.Liittymisen myötä Kroatiasta tulee osa EU:n tulliliittoa, jolla on yhteinen tullitariffi ja ulkoraja. Kroatian painopisteet unionin ulkosuhdetoiminnassa ovat unionin vaikutuksen vahvistamisessa Kaakkois-Euroopassa sekä transatlanttisten suhteiden vahvistamisessa. Joissakin globaalikysymyksissä, kuten kehitysyhteistyössä, Kroatialla on vähemmän kokemusta.

Komission seurantakertomuksen (kevät 2012) mukaan Kroatia täyttää pääpiirteissään unionin ulkosuhdepolitiikan vaatimukset, mutta sen tulee vielä yhdenmukaistaa loputkin kahdenväliset kauppasopimuksensa unionin säännöstön mukaisiksi ja lisätä hallinnollisia resurssejaan voidakseen osallistua täysimääräisesti unionin yhteiseen kauppapolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön.

Vaikutukset Suomelle

Kroatian liittyminen nykyisten jäsenvaltioiden ja unionin tekemiin tai allekirjoittamiin ulkosuhdesopimuksiin merkitsee Suomen näkökulmasta, että Kroatia on velvollinen täytäntöönpanemaan kyseisten sopimusten määräyksiä osana unionia muiden EU:n jäsenvaltioiden rinnalla. Kansainvälisissä järjestöissä ja sopimusneuvotteluissa Kroatia edustautuu EU:n ja jäsenvaltioiden kanssa siten kuin edustautumisesta kyseessä olevassa järjestössä tai neuvotteluissa on unionin sisällä sovittu. EU:n laajentuminen vahvistaa unionin asemaa kansainvälisen politiikan ja globaalitalouden toimijana, mikä vahvistaa siten myös Suomen vaikutusmahdollisuuksia ja asemaa.

3.31Ulko- ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

EU:n yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta säädetään SEU 23-46 artiklassa. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) on keskeinen osa unionin ulkoista toimintaa, ja sen tavoitteita ovat unionin yhteisten arvojen turvaaminen, rauhan säilyttäminen, demokratian ja ihmisoikeuksien lujittaminen sekä unionin sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vahvistaminen. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP) on osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Lissabonin sopimuksen tavoitteena oli unionin kansainvälisen aseman vahvistaminen. Sillä luotiin sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan virka että perustettiin EU:n ulkosuhdehallinto, joka aloitti toimintansa tammikuussa 2011. Kroatian on oltava liittymishetkestään lähtien valmis osallistumaan aktiivisesti ja täysimääräisesti yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja varmistaa, että sen hallintorakenteet ovat jäsenyyden edellyttämällä tasolla.

Kroatia hyväksyi liittymisneuvotteluissa yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevan unionin säännöstön sellaisenaan ja on sitoutunut soveltamaan niitä täysimääräisesti liittymisajankohtaansa mennessä. Kroatian liityttyä unioniin sille avautuu samat mahdollisuudet kuin nykyisillekin jäsenvaltioille osallistua YTPP:n kehittämiseen ja toimeenpanoon ja Euroopan puolustusviraston toimintaan. Euroopan puolustusviraston toimintaan voivat osallistua kaikki halukkaat jäsenvaltiot. Virasto vastaa puolustusvoimavarojen kehittämisestä, tutkimuksesta ja hankinnasta sekä puolustusmateriaalista.

Komission seurantakertomuksen (kevät 2012) mukaan Kroatia on edistynyt pääpiirteissään hyvin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkansa mukauttamisessa unioninsäännöstöön. Kroatia käy naapurimaidensa kanssa aktiivisesti poliittista dialogia, jolla pyritään avoimien kahdenvälisten kysymysten, erityisesti rajakysymysten, ratkaisemiseen. Lisäksi Kroatia on komission arvion mukaan osoittanut pyrkivänsä eurooppalaisten arvojen edistämiseen Kaakkois-Euroopassa. Kroatia on myös sitoutunut yhteistyöhön kansainvälisen rikostuomioistuimen (International Criminal Court, ICC) kanssa.

Kroatia osallistuu jo nyt EU:n yhteisiin konfliktinestohankkeisiin kahdessa siviilikriisinhallinta- ja yhdessä sotilasoperaatiossa. Kroatian osallistuminen tuo EU:n kriisinhallintatyöhön erityisosaamista erityisesti miinanraivauksessa.

Kroatia on yhdenmukaistanut aseiden ja kaksikäyttötuotteiden kauppaa koskevan kansallisen säännöstönsä unionin säännöstön mukaiseksi. Kroatian sisäministeriö jatkaa edelleen työtä kaikkien maassa olevien laittomien tuliaseiden keräämiseksi ja tuhoamiseksi.

Vaikutukset Suomelle

Kroatian jäsenyyden myötä unioni laajenee Länsi-Balkanin alueelle. Suomen lähtökohta on, että EU:n laajentuminen lisää Euroopan vakautta. Kroatian jäsenyyden myötä Länsi-Balkanin alueen laajemmalla kehityksellä on entistä suorempi vaikutus unioniin ja sen intresseihin.

3.32Varainhoidon valvonta

SEUT 322 artiklan mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat asetuksilla tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja tilintarkastustuomioistuinta kuultuaan varainhoitosäännöt, joissa vahvistetaan varsinkin talousarvion laatimista ja toteuttamista sekä tilinpäätöksen esittämistä ja tilintarkastusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä säännöt, joilla järjestetään taloushallinnon henkilöstön ja erityisesti tulojen ja menojen hyväksyjien ja tilinpitäjien toiminnan valvonta. SEUT 317 artiklan mukaan komissio vastaa EU:n talousarvion toteuttamisesta. Jäsenvaltiot ovat yhteistyössä komission kanssa varmistaakseen, että varat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan jäsenvaltioiden valvonta- ja tilintarkastusvelvoitteet talousarvion toteuttamisessa sekä niistä johtuvat tehtävät. Siinä vahvistetaan myös kunkin toimielimen tehtävät sekä erityissäännöt, joiden mukaisesti ne osallistuvat omien menojensa toteuttamiseen. Käytännössä noin 80 prosenttia EU:n talousarvion määrärahoista toimeenpannaan jäsenvaltioiden viranomaisissa ja yksityisoikeudellisissa toimijoissa.

Kroatialle ei myönnetty siirtymäaikoja tai poikkeuksia varainhoidon valvontaa koskevasta unionin säännöstöstä, vaan sen on liittymispäiväänsä mennessä oltava valmis täyttämään unionin säännöstö täysimääräisesti. Ensinnäkin varainhoidon valvonta edellyttää, että hakijamaan on tarpeellista luoda unionin säännösten mukaiset puitteet (periaatteet, standardit ja metodit) varainhoidon valvonnalle, ja niiden tulee kattaa koko julkisen sektorin sisäisen valvonnan järjestelmät. Kyseisen säännöstön tarkoituksena on varmistaa EU:n varojen moitteeton varainhoito ja asianmukainen varainkäytön valvonta sekä suojata unionin taloudelliset edut. Näihin sisältyvät myös EU:n varoihin liittyvä petostentorjunta ja euron väärentämisen vastaiset toimet. Hakijamaan on täten tarpeellista luoda lainsäädäntöpuitteet, jotka vastaavat unionin säännöksiä ja takaavat tehokkaan ja läpinäkyvän varainhoidon sekä kontrollijärjestelmät. Myös riippumaton sisäinen ja ulkoinen tarkastus tulisi varmistaa.

Komission seurantakertomuksen (kevät 2012) mukaan lisätoimet ovat tarpeen sekä keskushallinnossa että paikallistasolla sisäisen valvonnan ja ulkoisen tarkastuksen parantamiseksi. Kroatia on kuitenkin edistynyt kokonaisuudessaan hyvin varainhoidon valvonnan parantamisessa. Suurimmat kehitystarpeet liittyvät tällä hetkellä kansallisen tarkastusviranomaisen tekemien raporttien seurantaan.

Vaikutukset Suomelle

Varainhoitoa koskevilla määräyksillä ei arvioida olevan välittömiä vaikutuksia Suomelle.

3.33Varainhoito- ja talousarviosäännökset

Unionin varainhoitoa koskevat määräykset perustuvat SEUT 310 artiklaan, unionin omia varoja koskevaan SEUT 311 artiklaan, monivuotista rahoituskehystä koskevaan SEUT 312 artiklaan, unionin vuotuista talousarviota koskeviin SEUT 313-316 artiklaan sekä yhteisiä määräyksiä koskeviin SEUT 320-324 artiklaan. Kroatia on hyväksynyt rahoitukseen ja talousarvioon liittyvät unionin säännökset, mikä tarkoittaa täyttä osallistumista EU:n talousarvion rahoitukseen heti liittymisestä lähtien. Kroatian kanssa sovittiin seuraavista erityisjärjestelyistä.

Kroatia maksaa liittymispäivästä alkaen määrän, joka vastaa sen osuutta Euroopan investointipankin pääomaa varten maksetusta pääomasta (42,7 miljoonaa euroa). Lisäksi Kroatia maksaa 494 000 euroa hiili- ja terästutkimusrahastoon.

EU:n budjetin tulot määrittelevän omien varojen järjestelmän osalta liittymissopimukseen on sisällytetty tekniset edellytykset, joilla Kroatian ensimmäisen jäsenyysvuoden maksut EU:n budjettiin mukautetaan vastaamaan maan liittymispäivämäärää.

Unioni antaa ensimmäisenä liittymisen jälkeisenä vuonna Kroatialle väliaikaista taloudellista tukea sen hallinnollisten ja oikeudellisten valmiuksien kehittämiseen sellaisiin toimiin, joita ei voida rahoittaa rakennerahastoista tai maaseudun kehittämisrahastoista. Tilapäisenä välineenä otetaan käyttöön kassavirtajärjestely liittymispäivän ja vuoden 2014 lopun välisenä aikana parantamaan kansallisen talousarvion kassavirtaa. Lisäksi unioni rahoittaa tilapäisenä välineenä Schengen-järjestelyä rahoittamaan Schengenin säännöstön ja ulkorajojen valvonnan täytäntöönpanoa. Maksettavat summat vuosille 2013-2014 ovat seuraavat:

Rakennerahastojen ja koheesiorahaston puitteissa varataan Kroatialle maksusitoumusmäärärahoina vuonna 2013 449,4 miljoonaa euroa käypinä hintoina. Tästä kolmannes on varattava koheesiorahastoa varten. Euroopan kalatalousrahaston puitteissa Kroatialle osoitetaan vuonna 2013 8,7 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina (käypinä hintoina). Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tuesta maaseudun kehittämiseen ei sovelleta kuluvalla ohjelmakaudella 2007-2013 Kroatiaan.

Vuonna 2014 alkavan seuraavan rahoituskehyskauden osalta Kroatialle osoitettavat määrät lasketaan tuolloin sovellettavan unionin säännöstön perusteella. Edellä mainitut määrät mukautetaan siten, että Kroatia saavuttaa 100 prosentin osuuden vuonna 2016. Lisäksi varoihin tehdään sovellettavan säännöstön rajoissa mukautus, jolla varmistetaan Kroatialle vuonna 2014 osoitettavien varojen kasvu 2,33-kertaisiksi vuoden 2013 määrään ja vuonna 2015 3-kertaisiksi vuoden 2013 määrään verrattuna.

Komission seurantakertomuksen (kevät 2012) mukaan varainhoitosäännösten osalta voimavarojen vahvistamista tarvitaan erityisesti omien varojen järjestelmän tehokasta täytäntöönpanoa varten. Lisäksi on vauhditettava tullitarkastusstrategian uudistamista jälkitarkastuspainotteisemmaksi.

Vaikutukset Suomelle

Liittymissopimuksen määräyksillä tällä alalla ei arvioida olevan välittömiä vaikutuksia Suomelle. Budjettivaikutuksia käsitellään tarkemmin luvussa 4.1.2

3.34Toimielimet

Unionin toimielimistä määrätään EU-sopimuksen III osastossa ja EUT-sopimuksen kuudennen osan I osastossa. Talous- ja sosiaalikomiteasta ja alueiden komiteasta eli niin sanotuista neuvoa-antavista elimistä määrätään SEU 13 artiklan 4 kohdassa sekä EUT-sopimuksen kuudennen osan I osastossa. Lissabonin sopimuksessa tehtiin useita unionin toimielinjärjestelmää koskevia muutoksia, joilla pyrittiin toimielinjärjestelmän päivittämiseen sekä sen toimintakyvyn, avoimuuden ja kansanvaltaisuuden kehittämiseen. Toimielimiä koskeviin määräyksiin liittyy kuitenkin useita siirtymämääräyksiä, joilla on pyritty varmistamaan uusien järjestelyjen mahdollisimman saumaton käyttöönotto. Kyseiset siirtymämääräykset sisältyvät EU-sopimukseen, EUT-sopimukseen ja Euratomin perustamissopimukseen liitettyyn siirtymämääräyksiä koskevaan pöytäkirjaan. Liittymisasiakirjan sisältämillä määräyksillä poiketaan väliaikaisesti nykyisistä toimielimiä ja talous- ja sosiaalikomiteaa sekä alueiden komiteaa koskevista määräyksistä, jotka sisältyvät edellä mainittuihin EU- sopimukseen ja EUT-sopimukseen sekä siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan määräyksiin. Toimielimiä koskevat neuvottelut olivat ongelmattomat.

Euroopan parlamentti

Euroopan parlamenttiin on vaalikaudelle 2009-2014 valittu 754 edustajaa, joista Suomella on 13 edustajaa. Jos Kroatia liittyy suunnitellusti EU:n jäseneksi 1 päivänä heinäkuuta 2013 lähtien, Euroopan parlamentin edustajamäärää nostetaan tämän vaalikauden loppuun asti siten, että Kroatiasta valitaan 12 uutta edustajaa. Euroopan parlamentin edustajamäärä nousee 766 edustajaan, eikä Kroatian liittyminen siten muuta nykyisten jäsenvaltioiden edustajamääriä tällä vaalikaudella.

Kroatian on järjestettävä ennen liittymispäiväänsä erityiset Euroopan parlamentin vaalit, jos liittyminen tapahtuu yli kuusi kuukautta ennen seuraavia varsinaisia Euroopan parlamentin vaaleja. Muussa tapauksessa Kroatian parlamentti voi nimetä keskuudestaan Euroopan parlamentin jäsenet.

Määräenemmistö Eurooppa-neuvostossa ja neuvostossa

Siirtymämääräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa on määräykset määräenemmistön määrittelystä Eurooppa-neuvostossa ja neuvostossa. Kyseisiä määräyksiä sovelletaan 31 päivään lokakuuta 2014 asti, jonka jälkeen aletaan soveltaa SEU 16 artiklan 4 kohtaan ja SEUT 238 artiklan 2 kohtaan sisältyviä määräyksiä. Siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan määräyksiä muutetaan siten, että määräenemmistöä määriteltäessä Kroatian painotetuksi äänimääräksi tulee seitsemän. Siirtymämääräyksistä tehtyä pöytäkirjaa muutetaan edelleen siten, että määräenemmistöön vaadittavaa puoltavien äänten määrää nostetaan 255 äänestä 260 ääneen.

Komissio

SEU 17 artiklan 4 kohdassa määrätään, että 31 päivään lokakuuta 2014 asti komission kokoonpanoon kuuluu yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta, minkä jälkeen komission jäsenten lukumäärä supistuu niin, että siinä on kerralla yksi kansalainen 2/3 jäsenvaltiosta 1/3 ollessa ulkopuolella. Neuvosto nimittää määräenemmistöllä ja yhteisymmärryksessä komission puheenjohtajan kanssa sekä Euroopan parlamenttia kuultuaan Kroatiasta yhden komission jäsenen, jonka toimikausi päättyy samaan aikaan kuin niiden komission jäsenten joiden toimikausi on kesken.

Euroopan unionin tuomioistuin

Uusia tuomareita nimitetään Kroatiasta unionin tuomioistuimeen ja unionin yleiseen tuomioistuimeen kumpaankin yksi. Näin ollen tuomareiden määrä molemmissa tuomioistuimissa vastaa jäsenvaltioiden määrää myös liittymisen jälkeen. Unionin tuomioistuimen osalta Kroatiasta nimitettävän tuomarin toimikausi päättyy 6 päivänä lokakuuta 2015. Unionin yleiseen tuomioistuimeen Kroatiasta nimitettävän tuomarin toimikausi puolestaan päättyy 31 päivänä elokuuta 2013.

Muut elimet

Siirtymämääräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa määrätään talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean kokoonpanosta, jota noudatetaan siihen saakka kunnes neuvosto on komission ehdotuksista yksimielisillä päätöksillä vahvistanut kyseisten neuvoa-antavien elinten kokoonpanot, joiden kummankin jäsenten enimmäismäärä tulee tällöin olemaan 350. Liittymisasiakirjassa määrätään siirtymämääräyksistä tehtyyn pöytäkirjaan tehtävistä muutoksista, joissa vahvistetaan, että mikäli edellä mainittuja neuvoston päätöksiä neuvoa-antavien elinten kokoonpanosta ei ole tehty ennen Kroatian liittymistä, tulee Kroatian edustajien lukumäärä kummassakin elimessä olemaan yhdeksän ja tämän vuoksi kyseisten elinten jäsenten enimmäismäärää nostetaan 353:een. Jos päätökset neuvoa-antavien elinten kokoonpanosta on tehty ennen Kroatian liittymistä, nostetaan niiden jäsenten enimmäismäärää tilapäisesti 350:stä käynnissä olevan toimikauden loppuun saakka Kroatialle osoitetulla asianmukaisella määrällä jäseniä.

Lisäksi liittymisasiakirjassa määrätään alkuperäisillä perussopimuksilla tai jollain toimielinten hyväksymällä säädöksellä perustettujen komiteoiden, ryhmien, virastojen ja muiden elinten järjestäytymisestä. Kroatian edustukseen sovelletaan olemassa olevia sääntöjä.

Vaikutukset Suomelle

Liittymissopimuksen toimielimiä koskevat määräykset eivät olennaisilta osiltaan muuta Suomen asemaa unionin päätöksenteossa. Kroatian liittyminen sinällään vähentää kuitenkin luonnollisesti aina nykyisten jäsenvaltioiden suhteellista osuutta edustajista unionin toimielimissä ja elimissä sekä äänivaltaa neuvostossa.

3.35Muut

4.1Taloudelliset vaikutukset

4.2Ympäristövaikutukset

Kroatian liittymisen vaikutukset EU:n nykyisen alueen ympäristön tilaan ovat lähtökohtaisesti myönteisiä. Liittymisen merkitys ympäristön tilaan Suomessa on merkittävästi rajoitetumpi kuin edellisten 1 päivänä tammikuuta 2007 ja 1 päivänä toukokuuta 2004 toteutuneiden laajentumisten.

Kroatian on pantava EU:n ympäristölainsäädäntö täytäntöön liittymishetkeensä mennessä, lukuun ottamatta niitä säännöksiä, joiden soveltamiseen on myönnetty siirtymäaika. EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpano parantaa vähitellen ympäristön tilaa Kroatiassa ja samalla koko Euroopan alueella. Se merkitsee monelta osin huomattavaa parannusta Kroatian ympäristönsuojelun tasoon verrattuna jäsenyysneuvotteluita edeltäneeseen aikaan. Kroatialle myönnetyt siirtymäajat, jotka johtuvat unionin ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon edellyttämien investointien merkittävyydestä, eivät estä ympäristönsuojelun kannalta myönteistä kehitystä. Ilmansuojelua koskevien unionin säädösten täytäntöönpano parantaa huomattavasti Kroatian ilmanlaatua ja samalla ihmisten terveyttä. Kroatian rajat ylittävien päästöjen vähentyessä ilmanlaatu paranee ja ilmansaasteista aiheutuvat haitat vähenevät myös monissa nykyisissä jäsenvaltioissa. Kaiken kaikkiaan Suomeen kohdistuvia ympäristövaikutuksia voidaan kuitenkin pitää hyvin vähäisinä.

4.3Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset

Kroatia hyväksyy unionin jäsenvaltiona jäsenyydestä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet liittymissopimuksen mukaisesti. Tästä aiheutuu tiettyjä organisaatio- ja henkilöstövaikutuksia unionin toimielimissä, joita on selostettu tarkemmin jaksossa 3.34.

Kroatian liittymisestä unioniin ei arvioida aiheutuvan välittömiä organisaatio- ja henkilöstövaikutuksia Suomelle.

4.4Vaikutukset kansalaisen asemaan

EU:n kansalaisilla ja heidän perheenjäsenillään on oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella. Kroatian liittymispäivästä alkaen vapaa liikkumisoikeus koskee paitsi työvoimaa myös taloudellisesti ei-aktiivisia henkilöitä, kuten opiskelijoita ja eläkeläisiä.

Työvoiman vapaa liikkuvuus voidaan toteuttaa siirtymäjärjestelyjen kautta. Jäsenvaltioilla on oikeus soveltaa siirtymäjärjestelyjä, mikäli ne katsovat, että työntekijöiden muuttovirroissa saattaa syntyä epätasapainoa Kroatian ja nykyisten jäsenvaltioiden välille esimerkiksi vallitsevien palkkatasojen erojen vuoksi. Laajentumisen myötä myös Suomen kansalaisille avautuu pääsy Kroatian työmarkkinoille. Kansalaisten ammatillista liikkumista Suomen ja Kroatian välillä helpottaa tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen. Kroatian täysivaltainen osallistuminen EU:n koulutus-, nuoriso- ja tutkimustyöhön lisää opiskelijoiden, koulutusalan henkilöstön, tutkijoiden ja nuorten kansainvälistymismahdollisuuksia ja parantaa yhteistyön edellytyksiä. Kansalaisten sosiaaliturvan kattavuus Euroopassa paranee. Sosiaaliturvan koordinaatiojärjestelmä laajenee koskemaan Suomen ja Kroatian välillä liikkuvia unionin kansalaisia ja mahdollistaa muun muassa eläkkeiden ja muiden sosiaaliturvaetuuksien maksamisen jäsenvaltiosta toiseen.

Kroatiasta muualle EU:n alueelle suuntautuvan muuttoliikkeen arvioidaan kokonaisuudessaan jäävän kohtalaisen vähäiseksi. Maahan muuttaneet työntekijät ja heidän perheensä kuuluvat sen maan sosiaaliturvajärjestelmään, jossa he työskentelevät. Suomessa työssä oleva kroatialainen kuuluu Suomen sosiaaliturvaan riippumatta siitä, pidetäänkö häntä Suomessa asuvana. Suomi vastaa tällöin paitsi työntekijän, myös hänen ei työssä olevien perheenjäsentensä sairaanhoidon kustannuksista ja perhe-etuuksiensa, kuten lapsilisän, maksamisesta.

Kroatian sisärajavalvonta ja -tarkastukset säilyvät toistaiseksi Kroatian ja nykyisten Schengen- valtioiden välillä. Kun neuvosto aikanaan tekee Schengenin säännöstön mukaisesti päätöksen sisärajatarkastusten poistamisesta, EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset voivat matkustaa vapaasti 28 valtion alueella. Kroatian liityttyä unioniin EU:n ulkoraja siirtyy Kroatian Bosnia-Hertsegovinan, Serbian ja Montenegron rajoille. Montenegron kanssa avattiin jäsenyysneuvottelut kesäkuussa 2012, Serbia on EU-jäsenehdokasmaa ja komissio on arvellut Bosnia-Hertsegovinan jättävän jäsenyyshakemuksensa pian EU:n ja Bosnia-Hertsegovinan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen voimaantulon jälkeen. Kroatia saattaa siten tulevaisuudessa olla maarajojensa osalta unionin sisärajavaltio.

Sisämarkkinoiden laajentuminen tuo suomalaisille kuluttajille etuja. Kaupan esteiden poistuessa ja Kroatian talouden ja kulutustavaroiden tuotannon kehittyessä tuotevalikoimat ja hintakilpailu kasvavat. Nykyisten jäsenvaltioiden ja Kroatian keskinäinen kauppa laajenee ja lisää yleistä hyvinvointia. Suomen ja muiden EU-kansalaisten etujen mukaista on, että EU:n yhteinen kuluttajansuoja ulottuu koko laajentuneelle sisämarkkina-alueelle.

5.1Liittymisneuvottelujen tausta

SEU 1 ja 2 artiklan mukaisesti EU rakentuu vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioituksen periaatteille. Unionin kehityksen keskeinen lähtökohta on ollut, että unioni on avoin uusille jäsenmaille, jotka sitoutuvat sen arvoihin ja toimintatapoihin. SEU 49 artiklan mukaan jokainen Euroopan valtio, joka kunnioittaa edellä mainittuja arvoja ja sitoutuu edistämään niitä, voi hakea unionin jäsenyyttä.

Kylmän sodan päättymisen jälkeinen muutos Keski- ja Itä-Euroopassa tapahtui pääosin rauhanomaisesti. Berliinin muurin murtumisesta vuonna 1989 alkanut Euroopan poliittinen murros avasi tien EU:n ja sen edustaman arvoyhteisön laajentumiselle Keski- ja Itä-Eurooppaan. Länsi-Balkanin alueella sosialistisen järjestelmän purkautuminen johti Euroopan väkivaltaisimpaan konfliktiin toisen maailmansodan jälkeen. Marraskuussa 1995 solmittu Daytonin rauhansopimus päätti kolme ja puoli vuotta kestäneen Bosnian sodan. Vielä vuonna 1999 tilanne Kosovossa kärjistyi avoimeksi sodaksi.

Jugoslavian hajoamissodissa kuoli arviolta 200 000 ihmistä. Konflikti Euroopassa toimi herätteenä sekä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan että kriisinhallintayhteistyön tiivistämiselle. Konfliktin myötä EU:n piirissä vahvistui käsitys siitä, että ainoa keino vakauttaa kestävällä tavalla Länsi-Balkanin alue Euroopan kaakkoiskolkassa oli saattaa alueen maat tiiviimmin unionin yhteyteen.

Kööpenhaminassa 1993 kokoontunut Eurooppa-neuvosto katsoi uusien maiden liittymisen voivan tapahtua heti, kun ne pystyvät ottamaan vastuulleen jäsenyyden tuomat velvoitteet ja täyttämään määrätyt taloudelliset ja poliittiset kriteerit. Näitä kriteereitä on sittemmin kutsuttu Kööpenhaminan kriteereiksi.

Kööpenhaminan kriteereissä kiteytyvät EU:n perusarvot. Unionin jäsenyyttä hakevalla maalla on oltava vakaat hallinnolliset rakenteet, joilla taataan demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittaminen ja suojelu. Hakijamaalla on oltava lisäksi jäsenyyteen mennessä toimiva markkinatalous ja edellytykset selvitä kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa sekä kyky noudattaa jäsenyysvelvoitteita, mukaan luettuna poliittisen unionin ja rahaliiton tavoitteita. Kööpenhaminan kriteerit kannustavat unionin jäsenyyttä tavoittelevia maita vahvistamaan oikeusvaltiollisuutta ja parantamaan ihmisoikeuksien toteutumista. Kriteerit samalla varmistavat, ettei unionin sisäinen yhtenäisyys ja sisämarkkinoiden toimivuus järky uusien maiden liittymisen myötä.

Madridissa joulukuussa 1995 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa viitattiin tarpeeseen "luoda edellytykset, jotka mahdollistavat ehdokasmaiden asteittaisen ja sopusointuisen integroitumisen, erityisesti markkinatalouden kehittämisen, hallintorakenteidensa mukauttamisen sekä vakaan taloudellisen ja rahoituksellisen ympäristön luomisen avulla".

Vuonna 1996 EU omaksui niin sanotun alueellisen lähestymistavan suhteiden kehittämiseksi Länsi-Balkanin maihin tarkoituksena lisätä alueen maiden keskinäistä kanssakäymistä ja sitoa ne eurooppalaiseen integraatiokehitykseen. Vuonna 1997 neuvosto päätti alueen maiden avustamista koskevista poliittisista ja taloudellisista ehdoista. Tämän ehdollisuusstrategian mukaisesti alueen maiden suhdekehitys EU:n kanssa ja EU:n avun saaminen edellyttää myönteistä kehitystä keskeisten eurooppalaisten perusarvojen toimeenpanossa.

Vuonna 1999 alueellisen lähestymistavan ja ehdollisuusstrategian pohjalta määriteltiin vakautus- ja assosiaatioprosessi, jonka Lissabonin Eurooppa-neuvosto vahvisti vuonna 2000 EU:n Länsi-Balkanin politiikan perustaksi ja jonka tavoitteena on vahvistaa Länsi-Balkanin maiden demokraattisia instituutioita, oikeusvaltiollisuutta sekä luoda valmiuksia ylläpitää toimivaa markkinataloutta.

Vuonna 2006 Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella järjestetty Eurooppa-neuvosto vahvisti periaatteet, joilla laajentumista viedään eteenpäin. Tämän niin sanotun laajentumiskonsensuksen keskeiset elementit ovat: EU:n tulee pitää kiinni sitoumuksista, jotka koskevat meneillään olevia liittymisneuvotteluja, tiukka ehdollisuus neuvottelujen kaikissa vaiheissa ja kunkin maan arviointi omien ansioidensa mukaan. Laajentumisessa on lisäksi huomioitava unionin kyky ottaa vastaan uusia jäseniä. Eurooppa-neuvosto kiinnitti myös huomiota kansalaismielipiteen tukeen prosessille, minkä vuoksi tiedottamiseen on kiinnitettävä huomiota.

5.2Liittymistä valmisteleva tuki

Kroatialle on myönnetty jo vuodesta 2001 lähtien rahoitusta useista EU:n tukiohjelmista julkisen hallinnon, lainsäädännön ja infrastruktuurin kehittämiseen. Vuoteen 2005 asti kehittämistyötä rahoitettiin etenkin Balkanin maiden jälleenrakentamiseen ja olojen vakauttamiseen suunnatusta CARDS-ohjelmasta keskimäärin 65 miljoonalla eurolla vuosittain. Kroatian saavutettua jäsenehdokasmaa-aseman liittymisvalmisteluja tuettiin vuosina 2005-2007 laajentumista valmistelevasta Keski- ja Itä-Euroopan jäsenyyshakijamaille suunnatusta rahoitusvälineestä (Phare), ja sitä täydentävistä maaseutualueiden kehittämisohjelmasta (Sapard) ja liikenteen ja ympäristöalan infrastruktuurin kehittämisen ohjelmasta (ISPA) yhteensä noin 130 miljoonalla eurolla vuodessa. Nämä tukivälineet yhdistettiin vuonna 2007 yhdeksi liittymistukivälineeksi (IPA), josta Kroatian jäsenyysvalmisteluihin on osoitettu noin 150 miljoonaa euron verran vuosittain.

EU:n tarjoama liittymistuki on merkittävästi vauhdittanut maan oikeusvaltiokehitystä sekä vahvistanut maan hallintorakenteita ja julkisen hallinnon toimintakykyä. Näin se on olennaisella tavalla tehostanut Kroatian jäsenyysvalmisteluja ja valmistanut Kroatian hallintoa jäsenyyden tuomien vastuitten, muun muassa EU:n tukien hallinnointiin. Tuen tuloksellisuuteen on keskeisesti vaikuttanut jäsenvaltioiden hallintojen Kroatialle Twinning-hankkeiden ja TAIEX-vaihdon avulla antama asiantuntijatuki ja hyvät käytännöt unioninlainsäädännön toimeenpanossa ja hallinnon järjestämisessä tehokkaan jäsenyyden vaatimuksia vastaavaksi.

Näissä hallintojen välisissä Twinning -hankkeissa Kroatia on useimmin valinnut juuri Suomen yhteistyökumppaniksi. Kroatia on luottanut Suomen asiantuntemukseen muun muassa oikeuslaitoksen, meriturvallisuuden, korruption torjunnan, ilmanlaadun seurantajärjestelmien, elintarvikevalvonnan ja terveydenhoidon kehittämistyössä. Yhteisiä hankkeita on toteutettu jo 14. Kroatian IPA-tuesta on käytetty julkisen hallinnon vahvistamiseen ja lainsäädännön sopeuttamiseen noin 30 prosenttia ja aluekehitykseen noin 40 prosenttia. Muu osa tuesta on suunnattu maaseudun kehittämiseen, raja-alueyhteistyöhön ja inhimillisten voimavarojen kehittämiseen. Vastaanottokyvyn puutteiden vuoksi IPA-tuen tulokset ovat jääneet maaseudun kehittämisen alalla muita heikommaksi. Vuosien mittaan Kroatialla on ollut vaikeuksia tuen hallinnoinnissa ja komissio onkin katsonut tarpeelliseksi jatkaa Kroatialle annettavaa niin sanotun siirtymäkauden tukea jäsenyyden ensimmäisen vuoden ajan varmistaakseen Kroatian sujuvan siirtymisen jäsenyyteen.

5.3Liittymisneuvottelujen kulku

Edellytyksenä liittymisneuvottelujen aloittamiselle oli edellä jaksossa 5.1 selvitettyjen Kööpenhaminassa sovittujen poliittisten kriteerien täyttäminen sekä riittävä edistyminen taloudellisten ehtojen täyttämisessä. Länsi-Balkanin maille asetettuja lisäedellytyksiä olivat vakautus- ja assosiaatioprosessin kriteerit: alueellinen yhteistyö sekä täysi yhteistyö entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen(ICTY) kanssa.

Nizzan Eurooppa-neuvosto vahvisti vuonna 2000 periaatteen, jonka mukaan neuvottelut edistyvät kunkin hakijamaan omien ansioidensa mukaan ja muista riippumatta. Toinen tärkeä periaate on, että arviot hakijamaiden edistyksestä perustuvat selkeisiin ja objektiivisiin kriteereihin. Yleisenä neuvotteluperiaatteena on, että mistään ei ole sovittu, ennen kuin kaikesta on sovittu.

Kroatia jätti jäsenyyshakemuksen helmikuussa 2003. Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa 2004 todettiin Kroatian täyttävän Kööpenhaminan poliittiset kriteerit ja neuvoston vuonna 1997 Länsi-Balkanin maille vahvistamat liittymisprosessin ehdot. Eurooppa-neuvosto päätti joulukuussa 2004, että liittymisneuvottelut voidaan aloittaa 17 päivänä maaliskuuta 2005 edellyttäen, että Kroatia tekee varauksetonta yhteistyötä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa. Neuvosto vahvisti maaliskuussa sitoutuneensa tukemaan Kroatian liittymistä unioniin, mutta lykkäsi neuvottelujen aloittamista siihen kunnes Kroatia täyttää edellä mainitun täyden yhteistyön vaatimuksen.

Eurooppa-neuvosto päätti liittymisprosessin käynnistämisestä ja kutsui koolle hallitustenvälisen konferenssin Kroatian kanssa vuoden 2005 alkupuolella. Eurooppa-neuvosto korosti, että Kroatian on jatkettava täysipainoista yhteistyötä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen sotarikostuomioistuimen (ICTY) kanssa ja ryhdyttävä tarvittaviin toimiin, jotta viimeinenkin syytteeseen asetettu henkilö löydetään ja toimitetaan Haagiin. Keskeinen kysymys koski tuomioistuimen etsintäkuuluttaman kroatialaisen kenraali Ante Gotovinan löytämistä.

Entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen sotarikostuomioistuimen (ICTY) pääsyyttäjä vahvisti lokakuussa 2005 Kroatian tekevän täyttä yhteistyötä tuomioistuimen kanssa. Neuvosto totesi näin Kroatian täyttävän viimeisen edellytyksen liittymisneuvottelujen aloittamiseksi. Neuvosto myös totesi, että täysi yhteistyö entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen sotarikostuomioistuimen (ICTY) kanssa säilyy edellytyksenä neuvottelujen edistymiselle koko liittymisprosessin ajan. Liittymisneuvottelut Kroatian kanssa avattiin 3 päivänä lokakuuta 2005, jolloin avattiin neuvottelut myös Turkin kanssa. Eurooppa-neuvosto vahvisti joulukuussa 2005 neuvoston päätöksen. Kenraali Gotovina pidätettiin joulukuussa 2005 Kanarian saarilla Espanjassa ja siirrettiin Haagiin odottamaan tuomioistuinkäsittelyä.

Liittymissopimuksen valmistelu aloitettiin Iso-Britannian puheenjohtajuuskaudella lokakuussa 2005 jäsenvaltioiden, komission ja neuvoston sihteeristön edustajista koostuvassa työryhmässä. Työssä noudatettiin aikaisempia neuvottelukierroksia vaativampaa uudistettua neuvottelumekanismia, joka perustui vuonna 2006 unionissa käytyyn laajentumiskeskusteluun ja sitä seuranneeseen laajentumiskonsensukseen.

Liittymisneuvottelujen ensimmäinen vaihe oli unionin säännöstön läpikäynti komission kanssa. Komissio suoritti EU:n ja Kroatian lainsäädännön vertailun, jossa selvitetään lainsäädännön vastaavuutta ja eroavuutta. Samalla yksilöitiin ne osa-alueet, jotka tuottavat Kroatialle vaikeuksia. Vertailun perusteella komissio antoi jäsenvaltioiden käsiteltäväksi lukukohtaiset raportit toimenpidesuosituksineen.

Liittymisneuvottelut käytiin Kroatian ja unionin jäsenvaltioiden välillä siten, että neuvosto hyväksyi unionin yhteiset neuvottelukannat komission ehdotusten pohjalta. Neuvotteluissa sovittiin niistä ehdoista, joilla Kroatia liittyy unioniin. Yhden asiakokonaisuuden eli neuvotteluluvun tultua käsitellyksi se suljettiin ehdollisesti. Liittymisneuvottelut käytiin hallitusten välisen konferenssin muodossa, EU:n jäsenvaltioiden ja Kroatian ministereiden tai ministerien sijaisten välisinä neuvotteluina. Komissio huolehti käytännössä teknisistä neuvotteluista, laati tarvittavaa tausta-aineistoa sekä valmisteli EU:n yhteiset kantaluonnokset neuvostolle. Neuvosto määritteli unionin kannan neuvottelulukuihin. Euroopan parlamentti pidettiin tietoisena neuvotteluiden edistymisestä.

Kroatian liittymisneuvottelut oli jaettu 35 aihekohtaiseen lukuun. Kroatian ja Turkin lokakuussa 2005 käynnistyneissä liittymisneuvotteluissa otettiin käyttöön uusi menettely, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat asettaa kullekin luvulle niin kutsutut arviointiperusteet. Arviointiperusteet ovat jäsenvaltioiden asettamia ehtoja ehdokasmaalle. Arviointiperusteet voivat liittyä ehdokasmaan olemassa olevien sitoumusten täyttämiseen tai lainsäädännön riittävän toimeenpanon osoittamiseen. Neuvottelujen avaamisvaiheessa arviointiperusteella varmistetaan, että ehdokas on valmis neuvotteluihin. Luvun sulkemisvaiheessa varmistetaan, että EU-lainsäädäntö ja muuta sitoumukset on toimeenpantu.

Kroatia sitoutui liittymisneuvotteluissa omaksumaan unionin säännöstön, panemaan sen täytäntöön ja valvomaan sen soveltamista liittymisestä lähtien. Koska unionin säännöstö kehittyy jatkuvasti, neuvotteluprosessissa otettiin huomioon myös uusi unionin säännöstö. Liittymisneuvottelut koskivat sellaisia unionin säännöstön osa-alueita, joita Kroatia ei katso pystyvänsä soveltamaan täysimääräisesti liittymisestä lähtien ja joissa se tarvitsee siirtymäjärjestelyjä. EU haki siirtymäjärjestelyjä sellaisissa kysymyksissä, joissa pidetään tarpeellisena turvata sisämarkkinoiden toimivuus, kunnes Kroatia pystyy toimimaan unionin säännöstön ja käytäntöjen mukaisella tavalla. Neuvotteluiden keskeinen lähtökohta oli, että Kroatian on hyväksyttävä ja noudatettava unionin säännöstöä ilman poikkeuksia liittymisajankohdasta lukien. Siirtymäjärjestelyihin voitiin myöntyä hyvin perustelluissa poikkeustapauksissa, mutta niiden tuli olla kestoltaan ja laajuudeltaan rajallisia.

Ensimmäinen Kroatian neuvotteluluku (tiede ja tutkimus) avattiin kesäkuussa 2006. Vuoden 2007 aikana lainsäädännön vertailu saatiin päätökseen ja neuvottelujen painopiste siirtyi neuvottelulukujen arviointiperusteiden täyttämiseen. Eurooppa-neuvostossa 2007 vahvistettiin Kroatian edistyminen liittymisneuvotteluissa ja todettiin, että Kroatian on tehostettava toimiaan vähemmistöjen oikeuksien, pakolaisten paluun, oikeuslaitoksen uudistamisen, alueellisen yhteistyön ja korruption torjunnan aloilla.

Neuvosto totesi joulukuussa 2009 Kroatian neuvottelujen edenneen niin pitkälle, että Kroatian liittymissopimuksen valmistelu päätettiin aloittaa. Kesäkuussa 2010 otettiin käsiteltäväksi viimeiset jäljellä olevat neuvotteluluvut, näiden joukossa vaikeimpiin neuvottelulukuihin kuuluvat oikeuslaitos ja perusoikeudet sekä kilpailupolitiikka.

Neuvotteluiden lopussa sovittiin, että Kroatia hyväksyy ilman neuvotteluita uuden unionin säännöstön, joka hyväksytään 1 päivän heinäkuuta 2011 ja 1 päivä heinäkuuta 2013 välisenä aikana. Tarpeen vaatiessa hakijamaa voi pyytää liittymistä edeltävänä aikana tehtävien tiettyjen päätösten ja toteutettavien muiden toimenpiteiden hyväksymiseen sovellettavaa tiedonsaanti- ja kuulemismenettelyä, joka on osa liittymissopimusta. Neuvotteluiden kestoon vaikutti aiempia laajentumiskierroksia vaativampi, uudistettu neuvottelumekanismi. Liittymisneuvotteluiden kulkuun vaikutti myös Kroatian ja Slovenian välinen kiista maiden välisestä merirajasta, joka heijastui neuvotteluiden etenemiseen teknisellä tasolla. Maat sopivat syyskuussa 2009 kiistan alistamisesta välitystuomioistuimen ratkaistavaksi. Oikeuslaitosta ja perusoikeuksia koskevan luvun avaamista hidastivat myös Kroatian ongelmat koskien kenraali Gotovinan tutkintaan liittyviä asiakirjoja.

Työ saatiin päätökseen 30 päivänä kesäkuuta 2011 ministeritason liittymiskonferenssissa. Liittymissopimus allekirjoitettiin Puolan puheenjohtajuuskaudella 9 päivänä joulukuuta 2011 Eurooppa- neuvoston kokouksen yhteydessä. Suomea kokouksessa edusti pääministeri Jyrki Katainen.

Kroatian liittymisneuvottelut lähtivät siten liikkeelle aikana, jolloin EU:n perustuslakisopimuksen voimaantulo oli vielä epävarmaa ja päättyivät tilanteessa, jolloin Lissabonin sopimus oli ollut kaksi vuotta voimassa.

5.4Liittymisneuvottelujen tulokset

Kesäkuun 2011 Eurooppa-neuvosto kiitti Kroatiaa sen ponnisteluista, jotka tekivät mahdolliseksi liittymisneuvottelujen saattamisen päätökseen. Eurooppa-neuvosto totesi, että Kroatian olisi jatkettava uudistoimiaan tarmokkaasti, erityisesti oikeuslaitoksen ja perusoikeuksien osalta, jotta se voi täyttää jäsenyysvelvoitteensa kaikilta osin liittymispäivästään alkaen.

Liittymissopimus sisältää määräyksen, jonka mukaan komissio seuraa tiiviisti Kroatian liittymisneuvotteluissa antamien sitoumusten täyttämistä, mukaan lukien ne, jotka on täytettävä ennen liittymispäivää tai viimeistään liittymispäivänä. Seurannalla varmistetaan, että unionin lainsäädäntö saatetaan kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ja että Kroatialla on riittävät valmiudet lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi. Seuranta katsottiin aiheelliseksi erityisesti siitä syystä, että neuvotteluissa ei sovittu vastaavasta jäsenyyttä lykkäävästä turvalausekkeesta, jollainen on Bulgarian ja Romanian liittymissopimuksessa. Uudistusten seurantaa ei myöskään sovittu jatkettavan liittymisen jälkeen, kuten tehtiin Bulgarian ja Romanian osalta yhteistyö- ja seurantamekanismin (CVM) puitteissa.

Seurannan välineitä ovat säännöllisesti päivitettävät seurantataulukot, unionin ja Kroatian välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen mukainen vuoropuhelu, vertaisarvioinnit, liittymistä edeltävä talousohjelma, julkista taloutta koskevat ilmoitukset ja tarvittaessa Kroatian viranomaisille lähetettävät varhaisvaroituskirjeet. Komissio esitti syksyllä 2011 ja keväällä 2012 Euroopan parlamentille ja neuvostolle Kroatian edistymistä koskevat seurantakertomukset.

Komissio laatii lisäksi kaikki neuvotteluluvut kattavan seurantakertomuksen syksyllä 2012. Komissio hyödyntää koko seurantaprosessin ajan jäsenvaltioiden palautetta ja ottaa tarvittaessa huomioon myös kansalaisyhteiskunnan palautteen.

Liittymissopimus sisältää määräyksen, jonka mukaan neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet, mikäli seurantaprosessin aikana todetaan huolta aiheuttavia kysymyksiä. Toimenpiteitä ei saa pitää voimassa kauemmin kuin on ehdottomasti tarpeen Neuvoston on samaa menettelyä käyttäen poistettava nämä toimenpiteet, kun huolta aiheuttaviin kysymyksiin on puututtu tehokkaasti.

Neuvotteluissa sovittiin, että komissio kiinnittää seurannassa erityistä huomiota sitoumuksiin, jotka Kroatia on tehnyt oikeuslaitoksen ja perusoikeuksien alalla, mukaan luettuna oikeuslaitoksen uudistaminen ja tehokkuus, sotarikosten puolueeton käsittely ja korruption torjunta. Sitoumukset luetellaan liittymissopimuksen liitteessä VII. Lisäksi seurannassa keskitytään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alaan, mukaan luettuna ulkorajojen valvontaa koskevien vaatimusten täytäntöönpano ja noudattaminen, poliisiyhteistyö, järjestäytyneen rikollisuuden torjunta sekä oikeudellinen yhteistyö siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa. Lisäksi seurataan kilpailupolitiikan alalla erityisesti laivanrakennusteollisuuden rakenneuudistusta koskevia sitoumuksia, jotka luetellaan liitteessä VIII, sekä teräsalan rakenneuudistusta koskevia sitoumuksia, jotka luetellaan liitteessä IX. Komissio esittää näiden alojen sitoumuksia koskevat erilliset arvioinnit puolivuosittain Kroatian liittymiseen saakka.

Kroatialle myönnettiin siirtymäjärjestelyjä tai väliaikaisia poikkeusjärjestelyjä neuvotteluluvuissa, jotka koskivat tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaata liikkuvuutta, kilpailupolitiikkaa, maataloutta, elintarviketurvallisuutta, kalastusta, liikennepolitiikka, verotusta, aluepolitiikkaa ja rakennepolitiikan välineiden yhteensovittamista, oikeutta, vapautta ja turvallisuutta, ympäristöä ja tulliliittoa. EU neuvotteli poikkeusjärjestelyjä henkilöiden vapaata liikkuvuutta ja liikennepolitiikkaa koskeviin neuvottelulukuihin.

5.5Suomen neuvottelutavoitteet ja niiden toteutuminen

Suomi on johdonmukaisesti tukenut unionin laajentumista ja toiminut laajentumisneuvottelujen edistämiseksi Eurooppa-neuvostossa vahvistettujen periaatteiden pohjalta. Euroopan taloudellisen integraation syveneminen on Suomen talouselämän ja kansalaisten etujen mukaista.

Elintasokuilun tasoittuminen Kroatian sitoutuminen yhteisiin pelisääntöihin ja niiden valvontaa helpottaa rajat ylittävien ongelmien ja uhkien torjumista. Jäljellä olevat kaupan esteet poistuvat. Laajentumisen myötä EU:n kansainvälinen painoarvo kasvaa entisestään, samoin edellytykset maanosan talouskasvulle ja työllisyydelle.

Rauhan ja vakauden edistäminen Euroopassa on perusarvo, jota laajentuminen tukee. EU:n laajentumisessa Länsi-Balkanille tavoitteena on laajentaa rauhan, vakauden ja demokratian vyöhykettä siihen osaan Eurooppaa, joka väkivaltaisimmin koki kylmän sodan päättymisen ja sosialismin romahtamisen seuraukset.

Suomi on laajentumispolitiikassaan katsonut, että EU:n ovien tulee olla auki kaikille Euroopan valtioille, jotka täyttävät jäsenyydelle asetetut ehdot. Jäsenyyden ehdoista kiinnipitäminen on sekä unionin että hakijamaan etu. Liittymisneuvotteluissa Suomi on toiminut aktiivisesti sen puolesta, että yhteisesti sovittuja neuvotteluperiaatteita kunnioitetaan ja hakijamaita kohdellaan tasavertaisesti.

Kroatian jäsenyysneuvottelujen aikana Suomen neuvottelutavoitteena oli, että neuvotteluissa noudatetaan mahdollisimman pitkälti unionin aikaisempien laajentumiskierrosten periaatteita, ja että neuvotteluratkaisuissa pyritään mahdollisimman vähäisiin siirtymäaikajärjestelyihin tai muihin poikkeuksiin. Suomi korosti johdonmukaisesti periaatetta, että Kroatian tulee voida edistyä EU-jäsenyysneuvotteluissa omien ansioidensa mukaisesti. Lisäksi Suomi vaikutti siihen, että neuvotteluissa esille nousseet kysymykset pysyivät sovitun mukaisesti laajentumisprosessissa, eikä niitä ryhdytty käsittelemään muiden EU:ssa vireillä olleiden uudistusten yhteydessä.

Suomen yksittäiset neuvottelutavoitteet Kroatian jäsenyysneuvotteluissa liittyivät pääsääntöisesti sisä- ja oikeusasioita sekä kilpailupolitiikkaa koskeviin neuvottelulukuihin. Oikeuslaitos ja perusoikeudet - neuvotteluluvusta neuvoteltiin EU:n laajentumishistoriassa ensimmäistä kertaa. Suomi seurasi tarkasti Kroatian kehitystä juuri tähän neuvottelulukuun sisältyvien asiakokonaisuuksien osalta. Suomen tavoitteena jäsenyysneuvotteluissa olivat muun muassa Kroatian oikeuslaitoksen uudistaminen, korruption kitkentä, vähemmistöjen, erityisesti romanien ja serbivähemmistön aseman parantaminen, pakolaisten paluumuuton turvaaminen sekä Kroatian kannustaminen sotarikoskysymysten ratkaisemiseen ja alueelliseen yhteistyöhön. Lisäksi Suomi seurasi tarkasti unionin ulkorajan valvontaan sekä Kroatian Schengen-kriteereihin liittyviä kysymyksiä. Kilpailupolitiikan alalla Suomen tavoitteet liittyivät tasapuolisen kilpailutilanteen toteutumiseen EU:n sisämarkkinoilla, erityisesti telakkateollisuuden alalla.

Sisä- ja oikeusasioihin sekä kilpailupolitiikkaan liittyvät neuvottelukysymykset ratkaistiin jäsenyysneuvotteluissa pääosin tyydyttävästi. Jäsenyysneuvotteluita päätettäessä Suomi tuki vahvasti sitä, että Kroatian liittymissopimukseen sisällytettiin vielä maininta velvoitteista, jotka Kroatian tulee toimeenpanna ennen liittymistään unioniin, sekä velvoitteiden toimeenpanoa koskeva suojalauseke ja maininta tarvittavien uudistusten seurantajärjestelyistä. Seurantajärjestelyt koostuvat komission säännöllisesti laatimista seurantakertomuksista, seurantataulukoista ja jäsenvaltioiden tarkastusmatkoista.

Komission syksyllä 2011 ja keväällä 2012 julkaisemien seurantakertomusten mukaan Kroatia on pääpiirteissään saattanut lainsäädäntönsä liittymissopimuksessa edellytettyjen velvoitteiden osalta EU:n edellyttämälle tasolle, mutta uudistusten toimeenpano on vielä joiltain osin kesken. Uudistusten toimeenpanoa koskevaa vuoropuhelua EU:n ja Kroatian välillä on käyty säännöllisesti, viimeksi EU - Kroatia - vakautus- ja assosiaationeuvostossa 6 päivänä kesäkuuta 2012.

Kroatian liittymisneuvottelujen ajan laajentumisesta vastaavana ministerinä toimi ulkoasiainministeri.

Ulkoasiainministeriö vastasi laajentumisneuvotteluissa Suomen kantojen yhteensovittamisesta yhteistyössä valtioneuvoston kanslian ja muiden ministeriöiden kanssa. Kukin ministeriö valmisteli omaan toimialaansa kuuluvat asiat tarpeen mukaan yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.

Laajentumisasioita käsitellään ulkosuhdejaostossa, joka perustettiin 25 päivänä helmikuuta 2004 ulkosuhdevalmistelujen koordinointijärjestelmän parantamiseksi valtionhallinnossa. Keskeisimmät laajentumislinjaukset käsitellään edelleen EU-ministeriva-liokunnassa, joka toimii myös viime kädessä yhteensovittamiselimenä, jos Suomen kantaa ei ole saatu muodostetuksi alemmalla tasolla.

Liittymisneuvottelujen alkaessa eduskunta sai selvityksen Kroatiasta. Neuvottelujen kuluessa eduskunnalle annettiin tietoja ajankohtaisista neuvottelukysymyksistä ja neuvotteluiden etenemistä selvitettiin eri valiokunnissa (E 57/2004 vp, E 105/2004 vp, E 118/2005 vp, E 117/2007 vp, E 13/2010 vp, E 108/2010 vp, E 191/2010 vp ja E 73/2011 vp ja sen jatkokirje 15 päivänä toukokuuta 2012).

1.1Sopimuksen rakenne ja suhde niihin sopimuksiin, joihin unioni perustuu

EU:n voi liittyä jokainen Euroopan valtio, joka kunnioittaa ja sitoutuu edistämään ihmisarvoa, vapautta, kansanvaltaa, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia sekä noudattaa oikeusvaltion periaatetta. Tämä käy ilmi SEU49 artiklasta. Liittyminen unioniin tarkoittaa Kroatian kohdalla liittymistä osapuoleksi EU-sopimukseen ja EUT-sopimukseen sekä sopimukseen Euroopan atomienergiayhteisöstä (Euratom-sopimus). Kroatia liittyy jäseneksi unioniin, joka samalla sisältää jäsenyyden Euroopan atomienergiayhteisössä (Euratom).

Liittyminen toteutetaan unionin jäsenvaltioiden ja jäsenyyttä hakevan valtion keskenään neuvottelemalla valtiosopimuksella. Tämä valtiosopimus eli liittymissopimus sisältää unionin laajentumisen johdosta tarpeelliset mukautukset unionin perustana oleviin sopimuksiin eli lähtökohtaisesti EU-sopimukseen, EUT-sopimukseen sekä Euratom-sopimukseen, tarpeelliset mukautukset unionin lainsäädäntöön sekä muut Kroatian liittymistä koskevat ehdot ja siirtymäjärjestelyt. Liittymissopimus on unionin perustana olevia sopimuksia muuttava ja täydentävä sopimus ja on siten osa niin sanottua primäärioikeutta.

Liittymissopimuksen voimaantulo edellyttää kaikkien sen allekirjoittaneiden valtioiden eli sopimuksen osapuolten ratifiointia niiden kansallisten valtionsääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti.

Varsinainen liittymissopimus sisältää neljä artiklaa, joissa todetaan Kroatian liittyminen unionin ja Euratomin jäseneksi ja tuleminen sen perustana olevien sopimusten osapuoliksi. Tämän lisäksi sopimuksessa määrätään, että liittymisen ehdoista ja muista liittymisestä seuraavista muutoksista määrätään sopimukseen liitetyssä asiakirjassa, joka on erottamaton osa liittymissopimusta. Lopuksi sopimuksessa käsitellään sen ratifiointia ja voimaantuloa sekä unionin primäärioikeuden virallisia kieliä.

Liittymisen tarkemmat ehdot sisältyvät Kroatian tasavallan liittymisehdoista tehtyyn asiakirjaan. Liittymisasiakirja sisältää 55 artiklaa. Artiklat on jaettu viiteen osaan, jotka jakaantuvat edelleen osastoihin. Ensimmäinen osa liittymisasiakirjassa sisältää liittymiseen sovellettavat periaatteet ja toinen osa liittymisestä johtuvat mukautukset nykyisiin perussopimuksiin. Kolmas osa sisältää pysyvät määräykset unionin toimielinten antamia säädöksiä koskevista mukautuksista ja soveltamismääräyksistä. Neljäs osa sisältää Kroatiaa koskevat väliaikaiset määräykset. Viides osa sisältää liittymisasiakirjan täytäntöönpanoa koskevat määräykset. Liittymisasiakirjaan kuuluu erottamattomana osana sen liitteet, joita on yhdeksän kappaletta ja niiden lisäykset sekä pöytäkirja tietyistä järjestelyistä, jotka koskevat ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan nojalla liikkeelle laskettujen sallittujen päästömääräysyksiköiden mahdollista kertaluonteista siirtämistä Kroatian tasavallalle sekä siihen liittyviä korvauksia.

Liittymissopimuskokonaisuuteen kuuluu myös päätösasiakirja, joka allekirjoitettiin Brysselissä 9 päivänä joulukuuta 2011. Siinä todetaan, että liittymissopimuksen eri osat on laadittu ja hyväksytty jäsenvaltioiden ja Kroatian tasavallan välisessä konferenssissa. Asiakirjan liitteenä on neljä julistusta, joista yksi on nykyisten jäsenvaltioiden hyväksymä yhteinen julistus, yksi Saksan ja Itävallan yhteinen ja yksi nykyisten jäsenvaltioiden ja Kroatian yhteinen julistus sekä yksi Kroatian yksipuolinen julistus. Päätösasiakirja ei ole osa oikeudellisesti sitovaa liittymissopimusta, vaan erillinen luonteeltaan tilaisuuden pöytäkirjaa muistuttava poliittinen asiakirja. Lisäksi asiakirjan liitteenä on oikeudellisesti sitova kirjeenvaihto liittymistä edeltävänä aikana tehtävien tiettyjen päätösten tekemistä ja muiden toimien hyväksymistä koskevasta tiedonsaanti- ja neuvottelumenettelystä.

Kun liittymissopimus tulee voimaan siitä ja siihen erottamattomana osana kuuluvasta asiakirjasta liitteineen tulee osa unionin primäärioikeutta. Koska liittymissopimuskokonaisuus (liittymissopimus ja liittymisasiakirja liitteineen) on osa unionin primäärioikeutta, sen määräysten soveltamiseen, mahdolliseen muuttamiseen tai kumoamiseen soveltuvat samat primäärioikeuden määräykset ja menettelyt kuin unionin perustana olevien sopimusten soveltamiseen, muuttamiseen tai kumoamiseen.

1.2Liittymissopimus

1 artikla. Artiklan 1 kohdassa määrätään, että Kroatiasta tulee EU:n ja Euroopan atomienergiayhteisön jäsen.

Artiklan 2 kohdassa määrätään, että Kroatiasta tulee EU-sopimuksen ja EUT-sopimuksen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen osapuoli. Kroatia tulee osapuoleksi mainittuihin sopimuksiin sellaisina kun ne ovat muutettuina tai täydennettyinä.

Artiklan 3 kohdan mukaan Kroatian liittymisehdot ja muut liittymisjärjestelyt ovat liittymissopimukseen kuuluvassa asiakirjassa. Liittymisasiakirjan määräykset ovat erottamaton osa liittymissopimusta.

2 artikla. Artiklassa viitataan EU:n perussopimuksiin, joiden osapuoleksi Kroatia liittyy. Artiklan mukaan kyseisissä sopimuksissa olevia määräyksiä jäsenvaltioiden oikeuksista ja velvollisuuksista sekä unionin toimielinten näihin liittyvistä valtuuksista ja toimivallasta sovelletaan myös tähän liittymissopimukseen. Määräyksestä seuraa muun muassa se, että EU:n perussopimusten määräykset komission ja tuomioistuimen toimivallasta valvoa ja tulkita unionin oikeutta koskevat myös liittymissopimusta. Tarkemmat määräykset tämän artiklan oikeusvaikutuksista Kroatian asemaan sisältyvät liittymisasiakirjan 2-8 artiklaan.

3 artikla. Artikla sisältää määräykset liittymissopimuksen ratifioinnista ja sen voimaantulon ajankohdasta. Siinä määrätään Kroatian ratifioidessa liittymissopimuksen syntyvistä oikeusvaikutuksista suhteessa ratifiointihetkellä vireillä oleviin perussopimusten muutoksiin, jotka edellyttävät jäsenvaltioiden ratifiointia tai hyväksyntää sekä suhteessa toimielinten säädöksiin, joiden voimaantulo edellyttää jäsenvaltioiden hyväksyntää.Lisäksi artiklassa määrätään unionin toimielinten oikeudesta ryhtyä liittymissopimuksessa edellytettyihin toimenpiteisiin jo ennen liittymissopimuksen voimaantuloa.

Artiklan 1 kohdan mukaan korkeat sopimuspuolet, eli nykyiset jäsenvaltiot ja Kroatia, ratifioivat liittymissopimuksen kukin oman valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Ratifioimiskirjat on talletettava Italian hallituksen huostaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2013. Italian hallituksen asema unionin primäärioikeudellisten liittymissopimusten tallettajana perustuu siihen, että se toimii myös EU-sopimuksen, EUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen tallettajana.

Artiklan 2 kohdan mukaan liittymissopimuksen ratifioimalla Kroatian katsotaan myös ratifioineen tai hyväksyneen kaikki EU-sopimuksen, EUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen muutokset, jotka ovat SEU 48 artiklan mukaan jäsenvaltioiden ratifioitavissa tai hyväksyttävissä sillä hetkellä, kun Kroatia ratifioi liittymissopimuksen. SEU 48 artiklassa määrätään perussopimusten tavanomaisesta ja yksinkertaistetusta tarkistusmenettelystä. Tämä merkitsee, että Kroatian katsotaan ratifioineen SEUT 136 artiklan muutoksen, jonka esityksen antohetkeen mennessä ovat ratifioineet Suomen lisäksi kahdeksantoista muuta EU:n jäsenvaltiota. Muutos ei ole vielä tullut kansainvälisesti voimaan. Lisäksi liittymissopimuksen ratifioimalla Kroatian katsotaan hyväksyneen kaikki ratifioimisajankohtana tai ennen sitä hyväksytyt toimielinten säädökset, jotka tulevat voimaan vasta sen jälkeen, kun kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet ne valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.

Artiklan 3 kohdan mukaan liittymissopimus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2013, jos kaikki ratifioimiskirjat on talletettu siihen mennessä, siis viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2013. Määräyksestä käy ilmi myös se, että unionin kaikkien nykyisten jäsenvaltioiden ratifiointi on liittymissopimuksen voimaantulon ehdoton edellytys.

Artiklan 4 kohdassa varataan unionin toimielimille jo ennen liittymisen voimaantuloa mahdollisuus toteuttaa sellaisia toimenpiteitä, joita edellytetään liittymisasiakirjassa. Tämä mahdollisuus koskee lukuisien unionin politiikkojen ja ulkosuhdesopimusten soveltamiseen Kroatiassa liittyviä toimenpiteitä. Määräyksessä tarkoitetut toimenpiteet tulevat voimaan liittymissopimuksen voimaantulopäivänä ja vain, jos sopimus tulee voimaan.

Artiklan 5 kohdassa määrätään, että liittymisasiakirjan 36 artiklaa, jossa määrätään Kroatian liittymisneuvotteluissa antamien sitoumusten täytäntöönpanon seurannasta, sovelletaan jo liittymissopimuksen allekirjoittamisesta alkaen.

4 artikla. Artikla sisältää liittymissopimuksen kielitoisintoja koskevan määräyksen. Sopimus on laadittu 24 kielellä, mukaan lukien suomi ja ruotsi, jotka kaikki ovat yhtä todistusvoimaisia. Alkuperäiskappale talletetaan Italian hallituksen arkistoon ja Italian hallitus toimittaa siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen muiden allekirjoittajavaltioiden hallituksille.

1.3Liittymisasiakirja

1.4Päätösasiakirja

2Lakiehdotuksen perustelut

Laki Kroatian liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä Kroatian kanssa tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain kumoamisesta

1 §. Lain 1 § sisältää säännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne liittymissopimuksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevassa jaksossa on selvitetty, miltä osin sopimuksen määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan.

2 §. Lain 2 §:ssä ehdotetaan kumottavaksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kroatian tasavallan välillä tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki (23/2005) . Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kroatian välinen vakautus- ja assosiaatiosopimus allekirjoitettiin Luxemburgissa 29 päivänä lokakuuta 2001. Voimaansaattamislain kumoutuessa kumoutuu myös sopimuksen voimaansaattamisasetus. 3 §. Sopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja lain voimaantulosta ehdotetaan säädettäväksi valtioneuvoston asetuksella. Lain on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti kuin sopimus tulee Suomen osalta voimaan.

3Voimaantulo

Liittymissopimus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2013 edellyttäen, että kaikki liittymissopimuksen sopimuspuolet ovat tallettaneet ratifioimiskirjansa Italian hallituksen huostaan 30 päivä kesäkuuta 2013 mennessä. Jokaisen nykyisen unionin jäsenvaltion on siten myös ratifioitava liittymissopimus, jotta se tulisi voimaan. Suomen osalta sopimus tulee voimaan silloin, kun sopimus tulee kansainvälisesti voimaan.

Laki Kroatian liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä Kroatian kanssa tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain kumoamisesta

ehdotetaan tulevaksi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin liittymissopimus tulee Suomen osalta voimaan.

Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 59 § sisältää säännökset kansainvälisten velvoitteiden voimaantulosta Ahvenanmaan maakunnassa. Jos valtiosopimuksen määräys koskee itsehallintolain mukaan maakunnan toimivaltaan kuuluvaa asiaa tai jos määräys on ristiriidassa itsehallintolain säännösten kanssa, sopimus ei tältä osin tule voimaan maakunnassa, elleivät maakuntapäivät anna sille hyväksyntäänsä. Liittymissopimuksen määräykset eivät yleisesti ottaen koske Ahvenanmaan maakunnan toimivaltaan kuuluvia asioita. Liittymissopimuksen toimielimiä koskevat määräykset perustuvat Lissabonin sopimuksen määräyksiin. Lissabonin sopimuksen perusteluissa ( HE 23/2008 vp , s. 332/I) on katsottu, että sen yhteydessä luodut toimielinjärjestelmän uudistukset eivät muuta unionin perusluonnetta ja että niitä laaja-alaisuudestaan huolimatta voidaan kokonaisuutena pitää sellaisena unionin sisäisen toiminnan kehittämisenä institutionaalisella tasolla, jolla ei ole merkitystä perustuslain täysivaltaisuuden kannalta. Määräysten ei ole katsottu olevan sellaisia, jotka edellyttävät Ahvenanmaan suostumusta.

Liittymissopimuksella korvataan Kroatian kanssa tehty vakautus- ja assosiaatiosopimus, jonka voimaansaattamislaille on aikanaan pyydetty Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumus. Itsehallintolain 59 §:n säännös maakuntapäivien hyväksymisen hankkimisesta ei kuitenkaan koske kansainvälisen sopimuksen irtisanomista tai muuta vaikutuksiltaan vastaavanlaista kansainvälistä velvoitetta.

Liittymissopimus sisältää joitakin sellaisia vähäisempiä mukautuksia, jotka koskettavat Suomen oikeudenkäyttöpiiriä asioissa, jotka itsehallintolain 18 §:n 10, 12, 15, 16, 17 ja 22 kohdan mukaan kuuluvat maakunnan lainsäädäntövaltaan. Tällaisia seikkoja sisältyy ainakin liittymissopimuksen kalastusta, aluepolitiikkaa ja rakennepolitiikan välineiden yhteensovittamista, elintarviketurvallisuutta ja kasvinsuojelua sekä luonnon- ja ympäristönsuojelua koskeviin mukautuksiin. Tämän johdosta esitykseen sisältyvän lain voimaantulolle Ahvenanmaan maakunnassa olisi hallituksen käsityksen mukaan pyydettävä Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumus.

4Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön mukaan perustuslaissa tarkoitettu eduskunnan hyväksymistoimivalta kattaa kaikki aineelliselta luonteeltaan lain alaan kuuluvat kansainvälisen velvoitteen määräykset. Valtiosopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen määräys on perustuslakivaliokunnan kannan mukaan luettava lainsäädännön alaan, 1) jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, 2) jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien tai velvollisuuksien perusteita, 3) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla taikka 4) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on voimassa lain säännöksiä tai 5) siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Perustuslakivaliokunnan mukaan kansainvälisen velvoitteen määräys kuuluu näiden perusteiden mukaan lainsäädännön alaan siitä riippumatta, onko määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (PeVL 11/2000 vp, PeVL 12/2000 vp ja PeVL 45/2000 vp).

Liittymissopimus sisältää määräyksiä, joiden voidaan katsoa kuuluvan edellä mainituilla perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön mukaisilla perusteilla lainsäädännön alaan. Myös osa mukautuksista ja siirtymäsäännöksistä koskettaa Suomen oikeudenkäyttöpiiriä asioissa, joista Suomessa olisi säädettävä lailla. Tällaisia määräyksiä sisältyy erityisesti vastavuoroisesti sovellettaviin poikkeuksiin, joita nykyiset jäsenmaat voivat soveltaa suhteessa Kroatiaan.

Useat liittymissopimuksen määräyksistä ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, joiden nojalla Kroatia vain sitoutuu olemassa oleviin sopimuksiin ja säännöksiin. Liittymissopimuksen sisältämät siirtymä- ja poikkeussäännökset mahdollistavat sen, että Kroatia soveltavaa perussopimuksista poikkeavia kansallisia säännöksiä sopimuksessa määrätyn siirtymäajan. Tällaisten määräysten ei voida katsoa kuuluvan Suomen oikeudenkäyttöpiiriin sillä tavalla, että määräykset kuuluisivat Suomessa lainsäädännön alaan perustuslain 94 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Myös osa mukautuksista ja siirtymäsäännöksistä koskettaa Suomen oikeudenkäyttöpiiriä asioissa, joista Suomessa olisi säädettävä lailla. Tällaisia määräyksiä sisältyy erityisesti vastavuoroisesti sovellettaviin poikkeuksiin ja poikkeuksiin, joita nykyiset jäsenmaat voivat soveltaa suhteessa Kroatiaan.

Liittymisasiakirjan 1 artikla sisältää eräiden asiakirjassa käytettyjen keskeisten ilmaisujen määritelmät. Liittymisasiakirjan 13 artiklassa määrätään perussopimusten maantieteellisestä soveltamisalasta. Tällaisten sopimusmääräysten, jotka välillisesti vaikuttavat lainsäädännön alaan kuuluvien aineellisten sopimusmääräysten tulkintaan ja soveltamiseen, on katsottu kuuluvan itsekin lainsäädännön alaan (PeVL 6/2001 vp).

Liittymisasiakirjan 6 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaan neuvosto tekee yksimielisesti jäsenvaltioiden puolesta kolmansien valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa pöytäkirjat, joilla Kroatia liittyy sopimuksiin ja yleissopimuksiin, jotka nykyiset jäsenvaltiot ja unioni ovat tehneet tai allekirjoittaneet yhdessä. Liittymisasiakirjan 3 artiklan 5 kohdan mukaan neuvosto tekee yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan samassa artiklassa tarkoitettujen yleissopimusten ja pöytäkirjojen mukautukset. Koska sopimusmääräyksissä tarkoitetut sopimukset ovat sekasopimuksia ja jäsenvaltioiden välisiä sopimuksia, merkitsevät määräykset sopimuksentekovallan rajattua siirtämistä jäsenvaltioilta neuvostolle. Määräys koskettaa perustuslain 1 §:n täysivaltaisuutta koskevia säännöksiä ja kuuluu lainsäädännön alaan.

Liittymisasiakirjan 7 ja 8 artiklassa määritellään liittymisasiakirjan määräysten oikeudellinen luonne ja niiden muuttamiseen sovellettava menettely. Määräyksillä selvennetään yhteisön primääri- ja sekundäärioikeuden suhdetta liittymisasiakirjassa määrättyjen asioiden osalta. Määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan.

Liittymisasiakirjan 9-11, 19 ja 20 sekä 23-25 artikla sisältävät muita muutoksia unionin instituutioita koskeviin määräyksiin. Perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön mukaan tällaisilla yhteisöjen instituutioita koskevilla sopimusmääräyksillä on kiinteä kytkentä valtion täysivaltaisuuteen ja niiden on katsottava kuuluvan lainsäädännön alaan (PeVL 38/2001 vp).

Liittymisasiakirjan 16 artiklan mukaan liitteessä IV lueteltuja toimenpiteitä sovelletaan liitteessä määrätyin edellytyksin. Liitteen IV yhtiöoikeutta osuuksiin sisältyy lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä

Liittymisasiakirjan 18 artiklan mukaan liitteessä V lueteltuja toimenpiteitä sovelletaan Kroatiaan kyseisissä liitteissä määrätyin edellytyksin. Osa näistä siirtymätoimenpiteistä kuuluu lainsäädännön alaan. Tällaisia määräyksiä sisältyy ainakin henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskeviin siirtymätoimenpiteisiin. Lainsäädännön alaan kuuluvat myös sisäistä maantieliikennettä koskevat vastavuoroiset siirtymäjärjestelyt ja savukkeiden valmisteverotusta koskevat siirtymäjärjestelyt. Artikla mahdollistaa myös siirtymäjärjestelyjen käyttöönoton työvoiman vapaan liikkuvuuden suhteen. Hallitus katsoo, ettei Suomella Kroatian pienen koon sekä Suomeen nähden etäisen sijainnin vuoksi ole aihetta ottaa käyttöön asiakirjan mahdollistamia siirtymäaikoja työvoiman vapaan liikkuvuuden osalta.

Liittymisasiakirjan 38 artiklan mukaan nykyinen jäsenvaltio voi pyytää lupaa suojatoimenpiteiden toteuttamiseen Kroatian suhteen, jos ilmenee vakavia ongelmia, jotka ovat omiaan koettelemaan jotakin taloudenalaa pysyvästi, tai ongelmia, jotka voivat johtaa taloudellisen tilanteen merkittävään heikentymiseen tietyllä alueella. Asiakirjan 37 artikla sisältää lisäksi erityisen sisämarkkinasuojalausekkeen ja 39 artikla oikeudellista yhteistyötä siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa koskevan suojalausekkeen. Artiklat mahdollistavat sellaisia toimenpiteitä, jotka sisältäisivät todennäköisesti Suomessa lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Artiklat kuuluvat itsekin lainsäädännön alaan.

Perustuslain 102 §:n mukaan tuomareiden nimittämisestä säädetään lailla. Unionin tuomioistuimeen ja unionin yleiseen tuomioistuimeen nimitettäviä tuomareita koskee liittymisasiakirjan 22 artikla, joka kuuluu lainsäädännön alaan.

Tärkeä kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisen muoto Suomelle on sen jäsenyys Euroopan unionissa. Nyt käsiteltävänä olevan laajentumisen vaikutukset unionille eivät yllä vuoden 2004 laajentumisen taikka Romanian ja Bulgarian liittymisen vaikutusten tasolle, mutta myös tällä laajentumisella on unionille merkitystä. Muuttaessaan perussopimuksia, jotka ovat Suomen kansainvälisen yhteistyön kannalta keskeisimpiä instrumentteja, liittymissopimus on myös Suomen kannalta perustuslain 94 §:n 1 momentissa tarkoitettu merkitykseltään huomattava sopimus, joka vaatii eduskunnan hyväksymisen (PeVL 11/2003 vp).

Muusta syystä eduskunnan hyväksymistä edellyttäviä määräyksiä ovat muun muassa eduskunnan budjettivaltaa sitovat kansainväliset velvoitteet (esimerkiksi PeVL 45/2000 vp ja PeVL 11/2003 vp). Tällaisina velvoitteina on käytännössä pidetty lähinnä sellaisia määräyksiä, joista valtiolle aiheutuu välittömiä menoja. Laajentumisella on sekä suoria että epäsuoria budjettivaikutuksia. Kroatian liittymisestä johtuva EU:n budjetin kasvu johtaa myös Suomen maksujen nousuun. Laajentumisesta aiheutuu siten vuosittaisia menoja, jotka budjetoidaan osana Suomen maksuja EU:lle ja kuuluvat siten eduskunnan budjettitoimivallan piiriin. Liittymissopimuksen hyväksyminen vaatii myös tämän vuoksi eduskunnan hyväksymisen.

Eduskunnan on perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan hyväksyttävä myös samassa lainkohdassa tarkoitetun kansainvälisen velvoitteen irtisanominen. Liittymissopimus korvaa Kroatian kanssa tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen. Koska mainittu sopimus on tehty sekasopimuksena ja se sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, sopimuksen kumoavan uuden velvoitteen on katsottava myös näiltä osin kuuluvan eduskunnan toimivaltaan, vaikka asiassa ei olekaan muodollisesti kysymys sopimuksen irtisanomisesta (PeVL 18/2002 vp ja PeVL 11/2003 vp).

Eduskunnan hyväksymispäätös kattaa liittymissopimuksen kokonaisuudessaan mukaan lukien sen liittymisasiakirjan liitteineen. Eduskunnan hyväksymistä ei pyydetä liittymissopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä laadittuun erilliseen päätösasiakirjaan ja sen julistuksiin, jotka eivät ole luonteeltaan oikeudellisia (ks. PeVL 11/2003 vp).

5Käsittelyjärjestys

Laki Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn Nizzan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (1/2002) , laki Tsekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (1259/2003) sekä laki Romanian ja Bulgarian liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (652/2006) on säädetty tavallisen lain säätämisjärjestyksessä (ks. PeVL 38/2001 vp ja PeVL 11/2003 vp) ja laeissa mainitut sopimukset on hyväksytty äänten enemmistöllä.

Lissabonin sopimuksen voimaansaattamista koskeva laki Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta tehdyn Lissabonin sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (599/2008) säädettiin niin sanotussa supistetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä ja sopimuksen hyväksyminen edellytti kahden kolmasosan enemmistöä. Sopimusta koskevassa lausunnossaan perustuslakivaliokunta katsoi, että Suomen jo ollessa Euroopan unionin jäsen Lissabonin sopimuksessa ei asiallisesti ollut kysymys Suomen unionijäsenyyden näkökulmasta kokonaan uudesta järjestelystä, mitä oli omiaan korostamaan se seikka, että sopimuksella muutettiin voimassa olevia perussopimuksia eikä perustuslakisopimuksen tavoin korvattu niitä kokonaan uudella sopimuksella (PeVL 13/2008 vp). Siksi perustuslain 73 §:n 1 momentin kannalta merkityksellisiksi katsottiin vain nykytilaan verrattuna uudet poikkeukset perustuslaista. Tällaisiksi katsottiin unionin oikeuden ensisijaisuutta koskevan periaatteen soveltamisalan ja tuomioistuimen toimivallan laajeneminen pilarijaon poistumisen myötä, uudet oikeusperustat rikosoikeudenkäyntimenettelyn osatekijöiden (SEUT 82 artikla) ja rikosten tunnusmerkistöjen ja seuraamusten (SEUT 83 artikla) määrittelemiseksi, Euroopan syyttäjänviraston perustamisen mahdollistava oikeusperusta (SEUT 89 e artikla), perussopimusten yksinkertaistetut tarkistusmenettelyt (SEU 48 artiklan 7 kohta) kansainvälisten velvoitteiden hyväksymisen ja voimaansaattamisen sekä täysivaltaisuuden näkökulmasta sekä määräenemmistöpäätöksentekoon siirtymisen tiiviimmän yhteistyön aloilla mahdollistava määräys (SEUT 280 h artikla). Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa säädetään myös perustuslain 1 § 2 momentissa (1112/2011) .

Nyt käsiteltävänä oleva liittymissopimus sisältää unionin laajentumisen johdosta tarpeelliset mukautukset unionin perustana oleviin sopimuksiin sekä muut Kroatian liittymistä koskevat ehdot. Liittymissopimus on voimassaolevia unionin perustana olevia sopimuksia muuttava ja täydentävä sopimus. Liittymisasiakirjan toimielimiä koskevat muutokset perustuvat Lissabonin sopimukseen ja siihen liitettyyn pöytäkirjaan N:o 36 siirtymämääräyksistä. Liittymissopimuksella ei siten muuteta tai mukauteta sellaisia määräyksiä, joiden edellä selostetuin tavoin Lissabonin voimaansaattamisen yhteydessä katsottiin edellyttävän supistettua perustuslainsäätämisjärjestystä.

Laajentumista varten tehtävät muutokset, jotka koskevat jäsenvaltioista Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien määrää ja jäsenten kokonaismäärää, neuvoston ääntenpainotusta, neuvoa-antavien elimien jäsenmäärää sekä komission kokoa ja kokoonpanoa, perustuvat edellä sanottua vastaavasti Lissabonin sopimuksen määräyksiin ja pöytäkirjaan N:o 36. Määräykset toimielimistä eivät olennaisesti muuta Suomen asemaa unionin päätöksenteossa Lissabonin sopimuksesta johtuviin velvoitteisiin verrattuna. Unionin toiminnan tavanomaisena pidettävää kehittämistä institutionaalisella tasolla ei ole pidettävä merkittävänä toimivallan siirtona perustuslain 94 §:n 2 momentissa ja 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Liittymisasiakirjan 6 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaan neuvosto tekee yksimielisesti jäsenvaltioiden puolesta kolmansien valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa pöytäkirjat, joilla Kroatia liittyy sopimuksiin ja yleissopimuksiin, jotka nykyiset jäsenvaltiot ja unioni ovat tehneet tai allekirjoittaneet yhdessä. Liittymisasiakirjan 3 artiklan 5 kohdan mukaan neuvosto tekee yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan samassa artiklassa tarkoitettujen yleissopimusten ja pöytäkirjojen mukautukset. Koska sopimusmääräyksissä tarkoitetut sopimukset ovat sekasopimuksia ja jäsenvaltioiden välisiä sopimuksia, merkitsevät määräykset sopimuksentekovallan rajattua siirtämistä jäsenvaltioilta neuvostolle. Perustuslain vuonna 2012 muutettujen 94 §:n 2 momentin ja 95 §:n 2 momentin mukaan Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävän toimivallan siirrosta Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle päätetään kahden kolmasosan enemmistöllä. Muutosten tarkoituksena oli kirjata perustuslakivaliokunnan tulkintakäytäntö perustuslain 1 §:n tarkoittamasta täysivaltaisuudesta ( HE 60/2010 vp ). Kuten perustuslain muutoksen esitöissä on selvitetty, toimivallan siirron merkittävyyttä täysivaltaisuuden kannalta arvioitaessa valiokunta on kiinnittänyt huomiota toimivallan siirron asialliseen rajattuisuuteen ja soveltamisalaan (esim. PeVL 38/2010 vp ja PeVL 51/2001 vp) sekä esimerkiksi sopimusmääräysten luonteeseen, tarkoitukseen ja aineelliseen merkitykseen yleisemminkin (esim. PeVL 61/2002 vp ja PeVL 19/2010 vp). Tulkinnan lähtökohtana on, että kansainväliset velvoitteet, jotka ovat tavanomaisia nykyaikaisessa valtioiden kansainvälisessä yhteistoiminnassa ja jotka vain vähän vaikuttavat valtion täysivaltaisuuteen, eivät ole sellaisinaan merkittäviä perustuslain 1 §:n 1 momentin kannalta ( HE 60/2010 vp ).

Perustuslakivaliokunta on edelleen katsonut, että sopimukseen perustuvalle toimielimelle voidaan antaa toimivaltaa mukauttaa sopimusta mutta ei muuttaa sitä. Sallittujen mukautusten tulee olla asialliselta merkitykseltään sellaisia, että ne eivät vaikuta itse sopimuksen luonteeseen eivätkä toisaalta koske asioita, jotka perustuslain mukaan edellyttävät eduskunnan myötävaikutusta (ks. esim. PeVL 13/2008 vp ja PeVL 36/2006 vp). Merkityksellistä täysivaltaisuuden kannalta on myös se, voidaanko mukautuksia tehdä Suomen vastustuksesta huolimatta (ks. esim. PeVL 51/2001 vp ja PeVL 36/2006 vp). Viimeaikaisessa käytännössään valiokunta on arvioinut uudelleen toimivallan siirtoa koskevien määräysten vaikutusta täysivaltaisuuteen antamalla enemmän painoa siirrettävän toimivallan aineelliselle merkitykselle, eikä niin ikään pelkästään sille seikalle, kuuluuko jokin määräys lainsäädännön alaan (PeVL 19/2010 vp).

Uusien jäsenmaiden liittymistä koskevat mukautuspöytäkirjat eivät aiemman käytännön valossa vaikuta sen sopimuksen luonteeseen, jota mukautus koskee, eivätkä toisaalta koske asioita, jotka perustuslain mukaan edellyttäisivät eduskunnan suostumusta. Pöytäkirjoja koskevat päätökset tehdään neuvostossa yksimielisesti. Kysymys on siten sellaisesta rajatusta sopimuksentekovallansiirrosta, joka ei ole valtiosäännön kannalta ongelmallinen. Kyse ei näin ollen ole sellaisesta täysivaltaisuuden kannalta merkittävästä toimivallan siirrosta, josta tulisi päättää kahden kolmasosan enemmistöllä.

Liittymissopimus ja siihen liittyvät lait eivät siten sisällä määräyksiä tai säännöksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Liittymissopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus laiksi sopimuksen voimaansaattamisesta ja Kroatian vakautus- ja assosiaatiosopimuksen voimaansaattamislain kumoamisesta voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella sekä perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että

eduskunta hyväksyisi Kroatian tasavallan liittymisestä Euroopan unioniin Belgian kuningaskunnan, Bulgarian tasavallan, Tsekin tasavallan, Tanskan kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Viron tasavallan, Irlannin, Helleenien tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Italian tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Alankomaiden kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Puolan tasavallan, Portugalin tasavallan, Romanian, Slovenian tasavallan, Slovakian tasavallan, Suomen tasavallan, Ruotsin kuningaskunnan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan (Euroopan unionin jäsenvaltiot) ja Kroatian tasavallan välillä Brysselissä 9 päivänä joulukuuta 2011 tehdyn sopimuksen

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla eduskunnan hyväksyttäviksi seuraava lakiehdotus: